Päättötodistuksen saamisprosentti oli 99 sekä suomen että ruotsinkielisissä peruskouluissa. x Tavoite saavutettiin kurssikeskimäärällä 25.

Samankaltaiset tiedostot
Valtuustotaso. Valtuustotaso

Opetusviraston valtuusto- ja lautakuntatason tavoitteet ja niiden toteutuminen 2015 Valtuustotason sitovat tavoitteet ovat harmaalla pohjalla 3

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Opetusviraston tulospalkkiojärjestelmät 2015 Tiepa

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Peruskoulun 1-luokkalaisista valitsi oman oppilaaksiottoalueen koulun 84,1 % ja 7-luokkalaisista 75,0 %. (Vastaavat luvut 77 % ja 63 % v.

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/ Tulot yhteensä Perusopetuslinja linjanjohtaja

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Haku aikuiskoulutukseen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta

KÄYTTÖTALOUS OPETUSVIRASTO KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT SUOMENKIELINEN LUKIOKOULUTUS

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Strategia Koululautakunta

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

TB 2014 vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 1/

Strategia Koululautakunta

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

KELPO- muutosta kaivataan

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

Valtuustotaso. Oppilas- ja opiskelijakohtaiset nettomenot olivat 8819 euroa vuonna 2011.

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS


OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

Ohjausta kehittämään

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Arviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.

Ajankohtaista. koulutuksesta. varhaiskasvatuksesta ja. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

OPS Minna Lintonen OPS

Vantaan sivistystoimi

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (1) Opetusvirasto. 16 Opetusviraston vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman vastuuhenkilöt,

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi

ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari

KÄYTTÖTALOUS JA IRTAIN OMAISUUS/ TIETOTEKNIIKKA YHT

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Sivistystoimialan kuukausiraportti. Syyskuu 2017

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi

Koulutuskuntayhtymän hallinnollinen rakenne

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Digitalisaation vahvistaminen

Ajankohtaista opetushallinnosta

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa seminaari Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Aikuiskoulutuksen hakupalvelu

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Transkriptio:

Opetusviraston valtuusto- ja lautakuntatason tavoitteet ja niiden toteutuminen talousarviossa 2016 VALTUUSTOTASO SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Tavoite tot. ei tot. Perustelu Tavoite 1: Oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat perusopetuksessa Mittari: Peruskoulun päättötodistuksen saa suomenkielisissä peruskouluissa vähintään 98 % ja ruotsinkielisissä peruskouluissa vähintään 99 % kaikista peruskoulun päättävistä oppilaista. helsinkiläinen Päättötodistuksen saamisprosentti oli 99 sekä suomen että ruotsinkielisissä peruskouluissa. Tavoite 2: Lukiokoulutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden oppimispolut ovat eheitä ja joustavia. Edistetään opiskelijoiden valmistumista kolmessa vuodessa Mittari: Lukiokoulutuksessa opiskelijat suorittavat keskimäärin vähintään 25 kurssia vuonna 2016. Tavoite 3: Oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat ammatillisessa koulutuksessa koulutus- ja nuo-risotakuuta toteuttamalla Mittari: Ammatillisessa peruskoulutuksessa otetaan käyttöön kaikki opetus- ja kulttuuriministeriön myöntä-mät 370 lisäkoulutuspaikkaa. MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Tavoite saavutettiin kurssikeskimäärällä 25. Tavoitteesta jäätiin hieman. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa oli vuonna 2016 enintään 8 730 opiskelijalle. Opiskelijamäärä lasketaan tammikuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona (kevät painoarvolla7/12 ja syksy 5/12). Näin laskettu opiskelijamäärä jäi 19 opiskelijalla alle järjestämisluvan johtuen siitä, että alkuvuoden opiskelijamäärä oli ennakoitua pienempi, vaikka vuoden lopussa opiskelijamäärä oli 8 845 eli 115 opiskelijaa yli järjestämisluvan. Järjestämisluvan käyttöaste oli 99,8 %.

Tavoite 4: Vahvistetaan monihallintokuntaista verkostoyhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Mittari 1: Alueelliset hyvinvoinnin koordinaatioryhmien toiminta on vakiintunutta ja säännöllistä; vähintään kolme kokousta ja yksi verkostoseminaari vuodessa. Lisäksi koordinaatioryhmät lähettävät toimintasuunni-telmansa Lasu-kollegiolle ja hyväksyvät alueella toimivien verkostojen toimintasuunnitelmat. Mittari 2: Kaupunkitasoinen ruotsinkielisten oppilashuoltoon liittyvien palveluiden koordinointiryhmä kokoon-tuu ennen oppilashuollon ohjausryhmää valmistellakseen erityisesti ruotsinkielisiin palveluihin liittyviä kysymyksiä Mittari 3. Liikkuva koulu hankkeessa on mukana 100% suomenkielisistä peruskouluista Tavoitteella vahvistetaan lasten ja nuorten hyvinvointia monihallintokuntaisesti. Tavoite 5: Oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat perusopetuksessa Mittari: Peruskoulun 1. luokkalaisista yleisopetukseen tulijoista 86 % suomenkielisissä ja 89 % ruotsinkieli-sissä kouluissa valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun tai painotetun opetuksen. 6-luokkalaisista yleis-opetuksen oppilaista 75 % suomenkielisissä ja 81 % ruotsinkielisissä valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun tai aloittaa/ jatkaa painotetussa opetuksessa ENERGIATEHOKKUUTTA JA YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Tavoite toteutui kaikkien kolmen mittarin osalta. Suomenkielisissä peruskouluissa prosentit olivat 88 ja 78 ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa 95 ja 90.

Tavoite 6: Globaali vastuu toteutuu koulujen ja hallinnon arjessa. Mittari: Kouluissa, oppilaitoksissa, ruotsinkielisissä päiväkodeissa ja opetusviraston hallinnossa kokonais-energiankulutus vähenee vuonna 2016 yhteensä 8 % vuoden 2010 tasosta sääkorjattuna mukaan lukien aikaisempien vuosien säästötavoitteet. Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan toimiva Helsinki. Tavoitteella vahvistetaan strategiaoh-jelman toteutumista monihallintokuntaisesti MÄÄRÄ- JA TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Tavoite 7: Palvelujen yksikkökustannukset lähenevät muiden suurimpien kaupunkien keskiarvoa. Kokonaisenergiankulutus ei vähentynyt riittävästi. Sääkorjattu lämmönkulutus oli 134 446 MWh ja sähkönkulutus 47 725 MWh, yht 182 171 MWh. Vuonna 2010 sääkorjattu lämpönkulutus oli 143 134 MWh ja sähkönkulutus 49 111 MWh, yhteensä 192 245 MWh. Vähennystä oli 5,2 %. Mittari: Oppilaskohtaiset nettomenot ovat kaupungin tuottamissa opetus- ja koulutuspalveluissa keskimäärin enintään 9 111 euroa eli 6 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Tavoite ei sisällä päivähoidon asiakasmääriä eikä nettomenoja. Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen. Nettomenot oppilasta ja opiskelijaa kohti olivat 9 050 euroa eli 55 euroa vähemmän kuin vuonna 2015.

LAUTAKUNTATASON TOIMINNALLISET TAVOITTEET TULOSBUDJETISSA Tavoite tot. ei tot. Perustelu SUOMENKIELINEN ESI- JA PERUSOPETUS SEKÄ KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA Tavoite 1. Kehitetään osallistavaa, turvallista, esteetöntä koulua, jossa toteutuu inklusiiviset ja in-tegratiiviset toimintatavat - Mittari 1: toteutetaan valmistavassa opetuksessa inklusiivista toimintamallia vähintään 25 koulussa - Mittari 2: toteutetaan erityisessä tuessa inklusiivista tai integratiivista toimintamallia 23 koulussa helsinkiläinen sekä Kansainvälinen Helsinki- Maahanmuuttajat aktiivisina kaupunkilaisina. Tavoitteella vahvistetaan lasten ja nuorten hyvinvointia monihallintokuntaisesti. Tavoite 2. Pedagogista osaamista kehitetään opetussuunnitelma prosessin yhteydessä sekä hank-keissa. Vahvistetaan laaja-alaista osaamista ja ilmiöpohjaista ajattelua sekä digitalisaation hyödyntämistä opetuksessa. - Mittari 1: Pedagogisen yhteyshenkilö-toiminnan kehittäminen ja uuden toimintamallin luominen muut-tuneessa toimintaympäristössä - Mittari 2: Täydennyskoulutuksen järjestäminen; ilmiöpohjainen opiskelu, laaja-alainen osaaminen ja digitaaliset oppimisympäristöt. Kaikki koulut osallistuvat vähintään kolmeen koulutukseen. Tavoite liittyy kaikkiin strategiaohjelman pääkohtiin. Inklusiivisen valmistavan opetuksen malli toteutui 25 koulussa. Integratiivinen ja inklusiivinen erityiosopetuksen järjestyäminen toteutettiin Kohti yhteistä koulua hankkeessa. Kouluille järjestettiin kaksi seminaaria, vähintään kolme koulutuspäivää ja tutustumiskäyntejä, joilla edistetään inklusiivista ajattelua Helsingissä Mittari1: Pedagogisten yhteyshenkilöiden verkosto uudistettiin. Asiantuntijaopettajat valittiin kesäkuussa ja verkosto käynnistyi syksyllä 2016. Mittari 2: Koulutuksia järjestetty tsuunnitelman mukaisesti. Loppuvuodesta järjestettiin kansainvälisestikin merkittävä koulutuksen alan tapahtuma Oppimisen Fiesta.

Tavoite 3 :Koulun oppimisympäristöt ovat monipuolisia, joustavia ja teknologian käyttö opetuksessa lisääntyy. - Mittari 1: 18 koulussa toteutetaan uutta yksilöllisten ja joustavien oppimispolkujen toimintamallia, joka perustuu digitaalisiin oppimisaihioihin ja ympäristöihin - Mittari 2: Eportfolio käytössä 20 koulussa Tavoite liittyy kaupungin strategiaohjelman kohtaan Elinvoimainen Helsinki. Toteutunut osana pilottikoulujen toimintaa sekä koulutuksellisen tasa-arvohankeen toimenpiteitä.opetuspäälliköt kehittävät ja johtavat toimintaa. Portfolio-oppimisen, arvioinnin ja laaja-alaisen osaamisen asiantuntijaopettajat osallistuvat eportfolion kehittämiseen ja kouluttamiseen. Innovatiiviset kokeilut/eportfolio-koulut osallistuvat yhteisiin suunnittelupäiviin ja koulutuksiin.

LAUTAKUNTATASON TOIMINNALLISET TAVOITTEET TULOSBUDJETISSA Tavoite tot. ei tot. Perustelu RUOTSINKIELINEN PÄIVÄHOITO Tavoite 1: Yksiköiden täyttöaste on vuositasolla 100 % ja käyttöaste vähintään 86 %. Helsinkiläinen ja Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen. Täyttöasteen tulisi olla 100%, maaliskuun sekä lokakuun yhteiset täyttöasteet nousivat 99%. Käyttöaste 88,25 % tot. RUOTSINKIELINEN ESI- JA PERUSOPETUS SEKÄ KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA Tavoite 1. Pedagogista osaamista kehitetään opetussuunnitelma prosessin yhteydessä sekä hankkeissa. Vahvistetaan laaja-alaista osaamista ja ilmiöpohjaista ajattelua sekä teknologian käyttöä opetuksessa. Mittari: Järjestetään tavoitteen toteutumisen edellyttämä täydennyskoulutus. Täydennyskoulutusta järjestetty sekä kaupunki- alue- että koulutasolla, sekä PKS-yhteistyönä Helsinkiläinen. RUOTSINKIELINEN LUKIOKOULUTUS Tavoite 1: Opetus ja ohjaus perustuvat opiskelijan oppimisprosessiin. Mittari: Oppimisprosessit on kuvattu kaikkiin lukion kursseihin.

Tavoite 2: Opiskelija osoittaa osaamisensa portfoliolla. Mittari: Opiskelija dokumentoi oppimisprosessinsa eportfolioon vähintään 50 %:ssa lukion kursseista vuonna 2016. Tavoite 3: Edistetään kolmessa vuodessa valmistumista. Mittari: Jokainen opintonsa aloittava opiskelija tekee yhdessä koulun henkilöstön kanssa ehops:in (sähköinen henkilökohtainen opintosuunnitelma), jota tarkennetaan yhdessä opiskelijan kanssa jokaisessa jaksossa Toteutuu yhdessä kolmesta lukiostamme. Toteutuu kahdessa kolmesta lukiostamme.

LAUTAKUNTATASON TOIMINNALLISET TAVOITTEET TULOSBUDJETISSA Tavoite tot. ei tot. Perustelu SUOMENKIELINEN LUKIOKOULUTUS Tavoite 1: Opetus ja ohjaus perustuvat opiskelijan oppimisprosessiin. Mittari: Oppimisprosessit on kuvattu kaikkiin lukion kursseihin. helsinkiläinen Kaikissa lukioissa ei päästy 100 %.n tavoitteeseen. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016. Helsingin kaupungin lukioiden yhteisten soveltavien kurssien määrä on laaja ja sen vuoksi osa kursseista tuli hyväksyttäviksi vasta vuoden 2016 lopussa. Näin ollen oppimisprosessien kuvausta ei ennätetty tehdä tavoitteen mukaisesti. Tavoite 2: Opiskelija osoittaa osaamisensa portfoliolla. Mittari: Opiskelijan oppimisprosessi dokumentoidaan eportfolioon vähintään 50 %:ssa lukion kursseista vuonna 2016. eportfolion kehittämistyössä ei päästy tavoitteeseen ja sen vuoksi eportfolion käyttöönotto viivästyi lukioissa. Tavoite 3: Aikuislukion maahanmuuttajille suunnattu koulutustarjonta on tarpeenmukaista. Mittari: Aikuisten perusopetuksen opiskelijoista 70 % saa perusopetuksen päättötodistuksen kahden vuoden sisällä opintojen aloittamisesta. helsinkiläinen sekä Kansainvälinen Helsinki- Maahanmuuttajat aktiivisina kaupunkilaisina. Tavoite 4: Edistetään kolmessa vuodessa valmistumista. Mittari: Jokaisella opintonsa aloittavalla opiskelijalla on ehops (sähköinen henkilökohtainen opinto-suunnitelma), jota tarkennetaan yhdessä opiskelijan kanssa jokaisessa jaksossa. (olk, tupa) helsinkiläinen

AMMATILLINEN KOULUTUS Tavoite 1: Opetus ja ohjaus perustuvat opiskelijan oppimisprosessiin. Mittari: Oppimisprosessit on kuvattu kaikkiin ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon osiin. Tavoite 2: Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa hyödynnetään portfoliota (etaito). Mittari: Opiskelija dokumentoi oppimisprosessiaan etaitoon vähintään 50 %:ssa perustutkintojen tutkinnon osista vuonna 2016 Tavoite 3: Stadin aikuisopiston maahanmuuttajille suunnattu koulutustarjonta on tarpeenmukaista. Mittari: Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittavat näyttötutkintoja ja tutkinnon osia 10 % enemmän kuin vuonna 2015. Kaikilla opettajilla ei ole riittävästi osaamista etaidon käyttämiseen. etaidon pedagoginen koulutus ja käyttökoulutus on viivästynyt suunnitellusta ja vasta osa opettajista on osallistunut koulutuksiin. Tutkinnon osat ovat eri kokoisia, jolloin laajoja tutkinnon osia ei suoriteta yhtä paljon kuin pienempiä tutkinnon osia. Lisäksi tutkinnon perusteet uudistui 1.8.2017, jolloin vertailuryhmät ovat opiskelleet eri tutkinnon perusteiden mukaisesti.