Avustajan työkirja a v u s t a j a t o i m i n t a s o t a i n v a l i d i e n v e l j e s l i i t t o
PROJEKTIPÄÄLLIKÖN YHTEYSTIEDOT Nimi Toimiston osoite Puh. Sähköposti PROJEKTISIHTEERIN TAI ALUEOHJAAJAN YHTEYSTIEDOT, JOS SELLAINEN HANKKEESSANNE ON Nimi Toimiston osoite Puh. Sähköposti Muun projektihenkilöstön tai yhteyshenkilöiden nimet ja yhteystiedot: Sotainvalidipiirin yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Sotainvalidien neuvontapalvelun yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Sotaveteraanipiirin yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Sotaveteraanien sosiaalineuvoja ja yhteystiedot: Rintamaveteraanien yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Rintamanaisten yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Korjausneuvoja ja yhteystiedot: Tärkeitä yhteystietoja löydät myös avustajatoiminnan omilta nettisivuilta www.avustajatoiminta.fi
Sisällys Saatteeksi 5 Sotiemme veteraanit 7 1 Sotainvalidien Veljesliitto 8 2 Muut veteraanijärjestöt 10 Asiakastyö 13 1 Avustajakäynnin eteneminen 13 2 Asiakkaan kohtaaminen 21 Työsuhde 25 Työturvallisuus ja ensiapu 29 1 Työsuojelu 29 2 Ensiapu 36 Ikääntyminen 41 1 Iän tuomat muutokset 41 2 Toimintakyky 44 3 Hyvinvoinnin lähteitä 46 4 Muistisairaudet 48 5 Surevan ihmisen kohtaaminen 52 Uusille urille 55 1 Koulutus 55 2 Työnhaku 64 3 Yrittäjyys 70 Työhyvinvointi 71 Lopuksi 79 Liitteet
Sotainvalidien Veljesliitto 2011 Kansi Laura Vesa
Saatteeksi Tervetuloa mukaan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintaan! Työsi sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien avustajana on alkamassa, ja tämä työkirja on tarkoitettu oppaaksi tälle matkalle sodan kokeneen sukupolven maailmaan. Oma koti kullan kallis niin myös sotiemme veteraaneille. Jo 1990-luvulla havaittiin, että yksi tärkeimmistä ikääntyvien sotainvalidien tarvitsemista avustusmuodoista oli kotiin tuotu apu. Avustajatoimintahankkeen tavoite onkin, että mahdollisimman moni sotiemme veteraani puolisoineen pystyisi asumaan itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, ylläpitämään voimavarojaan ja toimintakykyään. Pohjois-Savossa aloitetun kokeilun jälkeen Sotainvalidien Veljesliitto käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa 1998 työvoimahallinnon rahoittamana projektina. Vuoden 2011 alussa aluehankkeita oli 18 eri puolilla maata ja palvelun piirissä noin 8 000 asiakastaloutta, joista noin 3 500 sotainvaliditalouksia. Avustajia oli työssä yhtä aikaa noin 350 ja vuosittain lähemmäs 600 eri työntekijää. Aluehankkeiden hallinnoijina on erilaisia organisaatioita. Jotkut hankkeet toimivat sotainvalidipiirien yhteydessä, toiset veljes- tai sairaskodin tai Diakoniasäätiön alaisuudessa, ja yhtä aluehanketta hallinnoi sotaveteraanipiiri. Kaikissa hankkeissa toiminnasta vastaa projektipäällikkö ja usein hänen apunaan on projektisihteeri, alueohjaaja ja muuta projektin tai järjestön omaa henkilöstöä. Hankkeiden koot vaihtelevat paljon: suurimmissa on yli 50 avustajaa, pienimmissä noin kymmenen. Myös käytännöt ja esimerkiksi työehtosopimukset vaihtelevat hallinnoijasta riippuen. Aluehankkeita koordinoi ja ohjaa tukihanke, jonka toimipaikka on Sotainvalidien Veljesliitossa, Helsingissä. Moni hakeutuu avustajaksi, koska haluaa siirtyä ihmisläheisempään työhön, jossa voi tuntea olevansa hyödyksi. Toiset hakeutuvat tähän työhön siksi, että tässä on mahdollisuus kouluttautua työsuhteen aikana ja saada ammatti alalle, jossa jo nyt on työvoimapulaa. Avustajantyö tarjoaa konkreettista kokemusta vanhus- ja kotona tehtävästä auttamistyöstä ja voi olla juuri se ratkaiseva välivaihe, joka uuden uran löytämiseen tarvitaan. 5
Avustajatoiminta Avustajatoiminta on osa sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien kotona selviytymisen tukijärjestelmää, jolla pyritään vahvistamaan jäsenistön toimintakykyä ja tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Keitä asiakkaat ovat Avustajatoiminnan asiakkaiksi hyväksytään ne sotainvalidit ja sotiemme veteraanit, jotka ovat jäseninä jossakin seuraavien järjestöjen paikallisosastossa tai yhdistyksessä Sotainvalidien Veljesliitto Suomen Sotaveteraaniliitto Rintamaveteraaniliitto Rintamanaisten Liitto Aviopuolisoiden ja leskien kohdalla asiakkuus edellyttää, että sotainvalidi- tai veteraanipuoliso on tai oli jäsenenä jossakin edellä mainituista yhdistyksistä. Uutena asiakasryhmänä ovat ne sotalesket, jotka ovat Kaatuneitten Omaisten Liiton jäseniä ja saavat Valtiokonttorilta sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä. Avuntarpeen määrittely Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Hän päättää asioistaan niin kauan kuin kykenee, ja hänen tahtoaan pyritään kunnioittamaan. Apua annetaan silloin, kun asiakas sitä tarvitsee ja niissä asioissa, jotka hän kokee tärkeiksi. Toiminta on yhteistyötä Sotainvalidien Veljesliitto tekee yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa. Avustajiksi pyritään palkkaamaan pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Haluamme auttaa avustajia työsuhteen aikana löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteet, jotka auttaisivat tulevaisuuden työuran suunnittelussa. Tuemme työnhakemisessa tai autamme löytämään koulutusta, joka parantaisi osaamista ja edistäisi jatkotyöllistymistä. Avuksi olemme kehittäneet tietokoneelle tallennettavan keskustelurungon, jota käytetään Surveypal-työvälineen avulla. Kaikki tallennettavat tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä säilytetään salasanojen takana. Tiedot ovat vain hankkeen käytettävissä avustajantyösuhteen ajan. Tietojen tallentamiseen tarvitaan lupa, johon on malli liitteessä 1. Surveypalilla on tarkoitus helpottaa avustajaa ja ohjaajaa kartoittamaan työllistymisen esteitä ja mahdollisuuksia, miettiä mitä jo osaa ja millaista osaamista tarvitaan lisää, jotta jatkotyöllistyminen olisi helpompaa. Heti työsuhteen alusta lähtien kannattaa pohtia, miten parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää tätä työssäoloaikaa. 6
Sotiemme veteraanit Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Lapin sota 15.9.1944 27.4.1945 Sotiin osallistui noin 700 000 miestä ja 100 000 aseetonta naista sekä lisäksi kotirintaman puolustustehtäviin 100 000 naista. Sotatoimialueen naiset vapauttivat miehiä talvisodan aikana yhden divisioonan ja jatkosodan aikana kahden divisioonan verran taistelutehtäviin. Elossa olevista noin 50 000 veteraanista naisia on noin 20 000. Talvi- ja jatkosodan aikana kaatui lähes 90 000 sotilasta. Rintamalta palanneet olivat pääasiassa nuoria, 20 30-vuotiaita miehiä, joiden oli sodan jälkeen löydettävä paikkansa yhteiskunnassa ja päästävä elantoon kiinni. Monilta oli jäänyt koulutus kesken ja ammatti hankkimatta sodan vuoksi. Varsinkin sotavamman saaneiden oli usein muokattava ammattitoiveensa uusiksi. Tässä Sotainvalidien Veljesliitolla järjestönä oli merkittävä rooli. Sodan alkamisesta on kulunut jo yli 70 vuotta, ja monet erot sotainvalidien ja muiden veteraanien välillä ovat vähentyneet. Ikääntymisen ja sairauksien tuomat vammat saattavat olla yhtä vaikeita molemmissa ryhmissä. Asiakkaan identiteetin kannalta johonkin tiettyyn veteraanijärjestöön kuuluminen on kuitenkin tärkeää. Siksi avustajan on hyvä tietää asiakkaan luo mennessään, mihin järjestöön asiakas kuuluu, tai jos on kyse puolisosta tai leskestä, mihin järjestöön hänen puolisonsa on kuulunut, vaikkei siitä ehkä käynnin aikana tulekaan puhetta. Jäsenellä on mahdollisuus saada avustajapalvelujen lisäksi muitakin etuja järjestöltään. Avustajatoiminnan asiakas voi olla jäsenenä yhdessä tai useammassa veteraanijärjestössä. Sotainvalidien Veljesliitto tukee avustajatoimintaa rahallisesti merkittävällä summalla koko maan alueella. Muilla veteraanijärjestöillä on rajatummat mahdollisuudet taloudelliseen tukeen, ja tuki vaihtelee suuresti eri alueilla. Tästä syystä sotainvalidien ja veteraanien asiakasmaksu alueellasi saattaa olla erilainen. 7
1 Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund Kaikkia sotatoimiin osallistuneita henkilöitä kutsutaan sotaveteraaneiksi, mutta vain sodassa haavoittuneet ovat sotainvalideja. Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry perustettiin heti talvisodan jälkeen 18.8.1940 sodasta palanneiden ja siellä vammautuneiden henkilöiden etu-, huolto- ja veljesjärjestöksi. Marsalkka Mannerheim kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Sotien jälkeen sotainvalideja oli joukossamme 94 000. Vuonna 2011 heitä on jäljellä noin 8 000 ja keski-ikä on 89 vuotta. Lähivuosina joukko tulee harventumaan voimakkaasti. Edessä on viimeinen iltahuuto, kuten veteraanipiireissä sanotaan. Vuonna 2015 sotainvalideja arvioidaan olevan elossa enää noin 4 000. Muutaman vuoden ajan myös sotainvalidien puolisot ja lesket ovat voineet liittyä Veljesliiton osastojen jäseniksi. Heitä on elossa noin 20 000, ja lähes 14 000 on liittynyt puolisojäseneksi. Puolisojäsenyyden lähtökohtana on tarve pitää huolta sotainvalidia usein vuosikymmenet hoitaneista puolisoista. Avustajatoiminnan asiakkaista noin kaksi kolmasosaa on puolisoita tai leskiä. Vamman laatu määrittää haitta-asteen ja korvaukset Sotilasvammalaki suo sotainvalideille tietyn erityisaseman. Jokainen sotainvalidi on saanut Valtiokonttorilta ns. sotainvaliditeettiprosentin, joka kertoo vamman haitta-asteesta. Sotainvalidien keskimääräinen haitta-aste on 30 %. Sodan kärsimykset tuntuvat yhä sotavammaisten elämässä. Haitta-asteeltaan 20 100 prosentin sotainvalideilla on oikeus kuntien järjestämiin ja valtion korvaamiin avohoidon sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten kodinhoitoon, pyykkipalveluun, ateriapalveluun ja kylvetykseen sekä kotisairaanhoitoon. Vaikka kunnille maksetaan täysi korvaus niiden järjestämistä palveluista, palveluja ei valitettavasti kaikkialla saa tarpeeksi. Sen sijaan 10 15 prosentin sotainvalidit eivät sotilasvammalain nojalla näitä palveluja saa. Heitä on noin kaksi viidesosaa sotainvalideista. Veljesliitolla on suuri merkitys näiden lievävammaisten sotainvalidien huollon järjestämisessä, ja etenkin avustajatoiminnan apu tälle ryhmälle on erityisen tärkeä. Hoito- ja kuntoutuslaitokset sekä sairaskodit Sotainvalidien Veljesliitto on jäsenyhdistystensä kanssa perustanut hoito- ja kuntoutuslaitoksia 1940-luvulta lähtien. Laitoshoitoa varten maahamme rakennettiin 1980-luvulla sairaskotien verkosto. Olet ehkä kuullut puhuttavan Kaunialasta tai Kyyhkylästä, tai paikkakunnallasi on jokin muu sairastai veljeskoti. Näissä sotainvalidien sairaskodeissa ja kuntoutussairaaloissa on yli 1 600 asiakaspaikkaa, joista osa on jo siirtymässä muun vanhustenhuollon käyttöön. Laitoshoitoon pääsy edellyttää sotilasvammalain nojalla vähintään 25 prosentin korvattua sotavammaa. Vähintään 20 prosentin sotavammaisilla on oikeus jaksoittaiseen laitoshoitoon tai enintään 70 päivän hoitoon päiväsairaalassa. Lisäksi sairaskodeissa ja kuntoutussairaaloissa annetaan kuntoutusta sotainvalideille ja heidän puolisoilleen sekä muille veteraaneille. 8
Veljesliiton tehtävät jatkuvat Veljesliiton päämääränä on sotainvalidien etujen ajaminen. Järjestö on pyrkinyt yhtäältä vaikuttamaan lainsäädäntöön, ja toisaalta se on tuottanut palveluja itse. Liiton omatoimisuus esimerkiksi varainkeruussa on ollut omaa luokkaansa. Lakisääteisiä oikeuksia koskeva neuvonta on tukimuodoista tärkein. Paikallisesti sotainvalidipiirien ensisijaisia tehtäviä ovat olleet kuntoutuksen ja virkistystoiminnan järjestäminen, tukijäsenten rekrytointi ja jäsenten taloudellinen tukeminen. Myös sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen kuuluu liiton keskeisiin tavoitteisiin. Sotainvalidien ikääntyessä on liiton toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi tullut jäsenten vanhuudenhuollon turvaaminen. Liitto panostaa erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona selviytymisen tukemiseen, kotiavun järjestämiseen ja huonokuntoisten asuntojen korjaukseen. Avustajatoiminta on osa tätä vanhuudenhuoltoa ja erottamaton osa liiton jäsenpalvelua. Veljesliiton organisaatio Suomi on jaettu 18 sotainvalidipiiriin, jotka puolestaan koostuvat paikallisista sotainvalidiosastoista. Lisäksi Ruotsissa on yksi piiri. Sekä piirit että osastot ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, ja niiden toimintatavoissa voi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Piirin käytännöntyötä johtaa palkattu toiminnanjohtaja. Osastoa johtavat yleensä osaston jäsenten valitsemat puheenjohtaja ja sihteeri vapaaehtoistyönä. Jäsenille läheisin yhteistyökumppani on yleensä heidän osastonsa, jonka tapahtumiin he osallistuvat ja joilta he saavat ensisijaista neuvontaa oikeuksistaan. Sotainvalidien Veljesliiton keskustoimisto sijaitsee Helsingin Pasilassa. Keskustoimisto koordinoi ja tukee myös rahallisesti piirien toimintaa, vastaa suhteista valtiovaltaan ja muihin järjestöihin, antaa piireille lainopillista neuvontaa ja julkaisee Sotainvalidi-lehteä. Lehden voi saada CD:nä, ja lisäksi sen digiversio on luettavissa osoitteessa www.sotainvalidit.fi/fi/lehti. Myös avustajatoiminnan tukihanke sijaitsee Veljesliiton keskustoimistossa. Samassa talossa Ratamestarinkatu 9 C:ssä ovat myös muiden veteraanijärjestöjen keskustoimistot. Lisätietoja www.sotainvalidit.fi 9
2 Muut veteraanijärjestöt Suomen Sotaveteraaniliitto Finlands Krigsveteranförbund Suomen Sotaveteraaniliitto ry on viime sotiimme osallistuneita miehiä ja naisia laajimmin yhdistävä valtakunnallinen yhteisö. Sotaveteraanilla tarkoitetaan liiton jäsenyhdistyksen jäsentä, joka on palvelukseen kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisena osallistunut 1939 1945 käytyihin Suomen sotiin. Talvisodan veteraanit perustivat 4.8.1940 Suomen Aseveljien Liiton, joka lakkautettiin syksyn 1944 välirauhansopimuksen nojalla 25.1.1945. Valtakunnallinen järjestötyö alkoi uudelleen 29.9.1957, jolloin perustettiin Rintamamiesten Asuntoliitto, josta vuonna 1964 tuli Suomen Sotaveteraaniliitto ry. Vuonna 1968 perustettiin Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestö ry, johon kuuluu sekä sotaan osallistuneita että muita naisia. Jäsenet, yhdistykset, piirit Yhdistyksissä on varsinaisia jäseniä, puolisoja leskijäseniä, kunniajäseniä sekä kannattajajäseniä. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä sotaveteraanien muodostamat rekisteröidyt yhdistykset ja niiden muodostama jäsenpiiri. Liitossa on 22 jäsenpiiriä, joista 20 on kotimaassa, yksi Ruotsissa ja yksi Kanadassa. Piireissä on 384 yhdistystä, joista 365 toimii kotimaassa, 9 Ruotsissa, 7 Kanadassa, yksi Australiassa, yksi USA:ssa ja yksi Virossa. Jäsenyhdistyksiin kuuluu noin 31 000 varsinaista henkilöjäsentä, 13 000 puoliso- ja leskijäsentä sekä noin 27 000 kannattajajäsentä. Liiton toiminta Keskusjärjestönä liitto valvoo sotaveteraanien yhteiskunnallisia etuja, toimii erityisesti veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä toimeentuloturvan ja sosiaalisen huollon, asunto-olojen parantamiseksi ja kuntoutuksen edistämiseksi. Liitto edistää veteraaniperinteen tallentamista ja ylläpitämistä sekä ylläpitää veteraanien keskuudessa yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista henkeä. Sotaveteraaniliitto on yhteistoiminnassa valtion, kuntien ja seurakuntien sekä liiton tarkoitusperiä kannattavien muiden yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla Liitto tekee aloitteita ja esityksiä sotiemme veteraanien elinolojen kehittämiseksi ja antaa yhteistyössä jäsentensä kanssa aineellista ja henkistä tukea vaikeuksissa oleville veteraaneille ja heidän omaisilleen sekä harjoittaa tutkimus-, neuvonta- ja tiedotustoimintaa. Liitto ja sen jäsenyhteisöt viettävät vuosittain Sotaveteraaniviikkoa sillä viikolla, johon osuu talvisodan päättymispäivä 13. maaliskuuta. Liiton julkaisema Sotaveteraani-Krigsveteranen-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehti on luettavissa liiton internet-sivuilta sekä pääsisältö on kuunneltavissa CD-äänitteenä. Lisätietoja www.sotaveteraaniliitto.fi 10
Rintamaveteraaniliitto Frontveteranernas Förbund Rintamaveteraaniliitto ry perustettiin 5. huhtikuuta 1964. Liitto perustettiin vuosien 1939 1945 sotiin osallistuneiden rintamaveteraanien ja heidän perheenjäsentensä etujärjestöksi. Liiton keskeiset tavoitteet olivat alusta lähtien veteraanien eläketurvan parantaminen sekä kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen. Päätavoitteet valtion talousarvioon ovat vuosittainen kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi, kotona selviytymistä tukevien palveluiden ulottaminen koskemaan niitä tarvitsevia sotiemme veteraaneja, veteraanilisän nostaminen nykyisestä 50 eurosta 200 euroon sekä mahdollisuus jaksoittaiseen laitoshoitoon sairas- ja veljeskodeissa. Liitossa oli vuoden 2011 alussa 7 400 tunnuksen omaavaa veteraanijäsentä sekä vajaat 6 000 kannattajajäsentä. Maa jakautuu 15 piiriin, joissa on yhteensä noin 170 toimivaa paikallisosastoa. Jäsenten yhdyssiteenä toimii Veteraani-lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisätietoja www. rintamaveteraaniliitto.fi Rintamanaisten Liitto Frontkvinnornas Förbund Rintamanaisten Liitto ry on valtakunnallinen veteraanijärjestö, joka perustettiin 21.9.1980. Liiton jäseniä ovat naiset, jotka toimivat sotien 1939 1945 aikana rintamalla ja sotatoimialueilla lottina, sairaanhoitajina, apusisarina, sotilaskotisisarina ja työvelvollisina. Tästä toiminnasta heille on myönnetty rintamapalvelustunnus, joten he ovat veteraaneja. Liitolla on 19 eri puolilla maata sijaitsevaa alueellista tai paikallista rintamanaisten yhdistystä. Lisäksi on 12 liiton henkilöjäsenten kerhoa, jotka ovat syntyneet vuosien varrella purkautuneiden yhdistysten tilalle. Liittoon kuuluu yhteensä 2 700 rintamanaista, joiden keski-ikä on 88 vuotta. Liitolla ei ole kannattajajäseniä eikä piiriorganisaatiota. Liitto on maan rintamaisten kattojärjestö ja toimii jäsenyhdistystensä jäsenten sekä henkilöjäsenten etujärjestönä, valvoo heidän yhteisiä, yleisiä, sosiaalisia ja oikeudellisia etujaan sekä avustaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia jäseniään järjestäen saamillaan avustusrahoilla mm. pienimuotoista kuntoutusta ja siivousta mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja www.rintamanaistenliitto.com 11
Kaatuneitten Omaisten Liitto Förbundet för de Stupades Anhöriga Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n (KOL) edeltäjät perustettiin vuonna 1945. Kolme liittoa yhdistyi 1946 ja nimeksi hyväksyttiin Sotaleskien ja kaatuneitten omaisten huolto ry. Nimi muutettiin Kaatuneitten Omaisten Liitoksi vuonna 1958. Liiton säännöissä kaatuneitten omaisia ovat lähinnä sankarivainajien aviopuolisot, lapset, lapsenlapset ja sisarukset. Liitto on jäsenyhdistyksensä valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii kaatuneitten omaisten hyväksi valvomalla heidän yhteiskunnallisia etujaan ja toimimalla heidän puolestaan. Yhdistyksiä on 72 ja niissä jäseniä noin 10 400. Liiton tarkoituksena on edistää kaatuneitten omaisten yhteistoimintaa sekä tukea jäsenyhdistystensä henkilöjäsenten virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Lisäksi liitto vaalii sodissa kaatuneitten ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa. Liitto vaikuttaa esityksin ja aloittein kaatuneitten omaisia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ja tukee eri tavoin tutkimuksia kaatuneitten omaisten oloista ja asemasta. Liitto tekee yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa ja edustaa kaatuneitten omaisia heitä yhteisesti koskevissa kysymyksissä. Kaatuneitten Omaisten Liiton jäsenlehti Huoltoviesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisätietoja www.kolry.fi POHDITTAVAA Mitä sinulle merkitsee, että avustajatoiminnan asiakkaat ovat sotiemme veteraaneja? Onko lähipiirissäsi sotiemme veteraaneja? Miten veteraanijärjestöt ovat vaikuttaneet veteraanien elämään? Miten niiden rooli ja tehtävä muuttunut? 12
Asiakastyö 1 Asiakaskäynnin eteneminen Avustajatoiminta on asiakaspalvelutyötä Asiakaspalvelun ytimessä on kahden ihmisen kohtaaminen: avustajalla on oma elämänkokemuksensa ja avustettavalla vanhuksella oma pitkä elämänsä. Molemmat ovat arvokkaita, ja parhaimmillaan kohtaamisesta voi syntyä kummallekin antoisa asiakassuhde. Avustajantyö lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja toiveista, joita on osattava kuunnella jokaisella käyntikerralla. Jotkut asiakkaat ovat hyvinkin vaativia, toiset taas ujoja ja vetäytyviä. Ammattitaitoinen avustaja osaa kuunnella molempia: ensimmäisen sanoista hän ei loukkaannu, toista hän rohkaisee ilmaisemaan tunteensa ja toiveensa. Se, että asiakkaat ovat iäkkäitä ja tietyn sukupolven edustajia, asettaa toiminnalle omat haasteensa. Toimintakyvyn ja muistin heikkeneminen, vammat ja sairaudet lisääntyvät tilastollisesti 80 ikävuoden jälkeen. Kun sotainvalidien keski-ikä on noin 90 vuotta, on luonnollista, että kotiavun järjestäjän on otettava huomioon asiakkaan mahdollinen haavoittuvuus. Tämä tarkoittaa yhtä lailla helposti murtuvaa lonkkaluuta tai erikoisruokavaliota kuin surua, menetetystä tai pelkoa tulevasta. Avustajatoiminta ei korvaa kunnallisia tai yksityisiä palveluja, ainoastaan täydentää niitä. Huonokuntoinen vanhus, joka tarvitsee apua päivittäisiin toimintoihin, ei voi olla ainoastaan avustajatoiminnan varassa, vaan päävastuun kantaa kunnallinen kotihoito yhdessä omaisten kanssa. Jos asiakas tarvitsee runsaasti muun tyyppistä apua, hänet ohjataan tarpeen mukaan myös yksityisten palveluiden käyttäjäksi. Asiakkaan kanssa sovitaan yhdessä hänen tarvitsemansa avustajapalvelut ja laaditaan palvelusopimus. 13
Esimerkki täytetystä palvelusopimuksesta Sotainvalidien Veljesliitto Avustajatoiminta Palvelusopimus Asiakkaan nimi Maija Meikäläinen Syntymäaika 12.2.1923 Osoite Mutteritie 7 A 12 00459 HUTTULA ( ) SI = sotainvalidi ( ) SV = sotaveteraani ( ) RV = rintamaveteraani ( ) RN = rintamanainen Yhdistys / osasto, jonka jäsen asiakas on Sotainvalidien Veljesliitto, Evijärven osasto Asuminen Asuu: yksin / puolison kanssa / jonkun muun henkilön kanssa Asumismuoto: kerrostalo / omakotitalo / rivitalo / palvelutalo / laitos / Lähiomaisen tai muun yhteyshenkilön nimi Matti Meikäläinen (poika) Karoliina Niittykumpu (tytär) Asiakkaan saamat kunnallisen kotihoidon apu: ( X ) ateria ( ) kuljetus ( ) pyykki ( ) kylvetys ( ) siivous ( ) kaupassakäynti ( X ) kotisairaanhoito ( ) muu Muiden palveluntuottajien palvelut Siivousapila / siivous 2 kk:n välein Asiakkaan palvelutarve ( ) ruokahuolto ( x ) ulkoilu / liikkuminen ( x ) kodinhoito / viikkosiivous / pyykkihuolto ( x ) asiointiapu: kauppa / pankki / posti / apteekki ( x ) piha- ja ulkotyöt ( ) kotimiesapu ( x ) lukeminen, keskustelu ja seurustelu ( ) saattamisapu ( ) muu, mikä Puhelinnumero 016 123 44998 044 499 0090 ( x ) SI/P/L =sotainvalidin puoliso / leski ( ) SV/P/L = sotaveteraanin puoliso / leski ( ) RV/P/L = rintamaveteraanin puoliso / leski ( ) RN/P/L = rintamanaisen puoliso / leski Nimi: Kenen puoliso / leski asiakas on Mikko Meikäläinen Asiakkaan toimintakyvyssä huomioitava Sairastaa tablettihoitoista diabetesta Yhteystiedot: Osoite ja puhelinnumero Matti, Helsinki, p. 040 1234 567 Karoliina, Seinäjoki p. 050 345 1234 Yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumerot Kotihoidon ohjaaja Saara Kivikko, p. 016 310 2345 (ateriapalvelu) Terveyskeskus, p. 09 212 2890 (kotisairaanhoito) Yhteyshenkilöiden nimi ja puhelinnumero Siivousapila, palvelukoordinaattori p. 016 224 4876 Avustajatoiminnan palvelu on järjestön tuottamaa, harkinnanvaraista palvelua. Palvelu myönnetään asiakkaille olemassa olevien voimavarojen rajoissa. Palvelun epäämisestä ei ole valitusoikeutta. Avustajatoiminnan yhteystiedot Pohjois-Savon aluehanke projektipäällikkö Anja Siivola Minna Canthin katu 24, 70100 Kuopio p. 017 261 1760, 044 363 6159 Asiakkaan palvelutarve sopimushetkellä ajallinen määrä: 3 tuntia käyntien tiheys: 1 x kk perittävä hinta: 30 / 3 tunnin käynti Muuta huomioitavaa Esim. laskutusosoite, jos muu kuin asiakkaan Palvelun tarve tarkistetaan viimeistään 6 / 2011 ( x ) Suostun siihen, että palveluntuottaja säilyttää palveluani koskevia tietoja ja voi luovuttaa niitä oman veteraanijärjestöni ja kunnallisen kotihoidon käyttöön palvelujeni turvaamiseksi. Paikka Evijärvellä Aika 15.1.2011 Allekirjoitukset nimenselvennyksineen Asiakas Maija Meikäläinen Avustajatoiminnan edustaja Karoliina Kaitula, avustaja 1 Toimisto 2 Avustaja 3 Asiakas 14
Miten asiakassuhde käynnistyy ja etenee yasiakas tai hänen läheisensä ottaa yhteyttä avustajatoiminnan aluehankkeen toimistoon. Asiakkaaksi hakeutuvan henkilön kanssa selvitetään, voiko hän saada avustajatoiminnan palveluja ja soveltuvatko ne hänelle. Ensisijaisesti tarkistetaan jäsenyys. Sovitaan ensimmäinen asiakaskäynti ja kirjataan yhteystiedot asiakastiedostoon. ymääritellään avun tarve ja käyntien määrä yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Tehdään palvelusopimus, johon kirjataan palvelun sisällöstä tehdyt päätökset ja sovitaan laskutuskäytännöstä. ytarvittaessa sovitaan yhteistyöstä kotihoidon tai muun palveluntuottajan kanssa tai otetaan yhteyttä palveluneuvojaan (sotainvalidit), sosiaalineuvojaan (sotaveteraanit), korjausneuvojaan, sosiaalityöntekijään tms. asiantuntijaan. ykäynneillä arvioidaan, vastaako palvelu asiakkaan tarpeita. yasiakas kuittaa käynnit nimikirjoituksellaan lomakkeelle, joka toimii laskutusperusteena. Milloin asiakassuhde päättyy yasiakassuhde päättyy yhteisestä sopimuksesta, jos asiakkaan avuntarve vähenee. yläheisten tai muiden tahojen mahdollisuudet asiakkaasta huolehtimiseen lisääntyvät. yasiakkaan kunto heikkenee niin, että avustajatoiminnan palvelut eivät enää vastaa hänen tarpeitaan. yasiakas siirtyy pitkäaikaishoitoon tai kuolee. POHDITTAVAA Miten pyrit työssäsi ottamaan huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet? Mikä tekee asiakkaan toiveiden ja tarpeiden kuulemisesta ja huomioimisesta joskus vaikeaa? 15
Avustajan tehtävistä Avustajantyö on monipuolista. Se, millaiseksi päivä muodostuu, riippuu asiakkaan tarpeiden ja kunnon lisäksi myös avustajan omasta osaamisesta ja vahvuuksista. Kun käynnin lopulla sovitaan seuraavasta käynnistä, voidaan samalla pohtia, mitä silloin tehdään. Työtehtäviä suunniteltaessa avustajan aktiivisuus kannattaa. Usein asiakas toteaa, ettei hän edes tiennyt, että avustajalta voisi sellaistakin asiaa pyytää. Avustajan työt vaihtelevat, mutta nämä ovat yleisimmät sallitut ja kielletyt työtehtävät: Näitä tehdään yarkisiivous tiskaus y yjääkaapin, uunin pesu ypetivaatteiden tuuletus ja vaihto yroskien vienti yruoanlaitto ja leipominen ypyykkihuolto ypetivaatteiden tuuletus pihatyöt y ypienimuotoinen ikkunanpesu yasiointi esim. kaupassa tai apteekissa yhdessä y ulkoileminen ysaattaminen esimerkiksi lääkäriin yomaishoitajan tuuraaminen lehdenluku y ykeskustelu, juttuseura Näitä avustaja voi ehdottaa ypuiden pilkkominen ja kantaminen ylumityöt, hiekoittaminen ynurmikon leikkaaminen ymarjanpoiminta asiakkaan omiin tarpeisiin ykukkien hoito ykasvimaan ja kukkapenkkien hoito yverhojen vaihto ymattojen vaihto pienet y huolto- ja korjaustyöt (lampun tai paristojen vaihto, ruuvien kiristys) yhiusten laitto (papiljotit) ysuihkun aikana henkisenä turvana oleminen ypostin haku, korttien kirjoittaminen, valokuvien katselu, albumin kokoaminen Näitä ei tehdä ylääkkeiden jakaminen yhoidolliset tehtävät ysaunottaminen ja kylvettäminen asiakkaan y kuljettaminen omalla, asiakkaan tai hankkeen autolla ytyöturvallisuutta uhkaavat tehtävät asiakaskäynti, y kun asiakas ei ole kotona Näitä ei suositella ysuursiivous käyttämättömien y huoneiden tai vieraiden varalle siivoaminen yikkunanpesu (laajamittainen) yparvekelasien pesu ymattojen pesu ytikapuilla työskentely yraskaiden mattojen ja esineiden nostelu yksin yraskaat ulkotyöt remonttihommat y (ammattitaitoa vaativat, laajat tehtävät vastuukysymykset huomioiden) 16
Asiakkaan kanssa tulisi päästä yhteisymmärrykseen työtehtävistä ystävällisesti keskustelemalla. Jos asiakas toistuvasti pyytää tekemään tehtäviä, joita avustaja ei saisi tehdä, on hyvä pyytää tukea esimieheltä. Esimies ottaa tarvittaessa asiakkaaseen yhteyttä ja selvittää asian. Vuonna 2009 tehdyssä asiakaskyselyssä kävi ilmi, että avustajatoiminnan asiakkailla on hyvin monenlaisia palvelutarpeita. Avustajantyö on yleensä mukavaa ja palkitsevaa, mutta välillä tylsää ja raskasta ihan niin kuin työ muillakin aloilla. Tällaisia asioita ovat aikaisemmat avustajamme listanneet kivaksi ja tylsäksi: Kivaa ytyö on itsenäistä. ytunnen, että olen tärkeä. ytapaan uusia ihmisiä. ysaan auttaa vanhuksia. yvoin tuottaa iloa vanhuksille. ynäen kätteni työn jäljen. ykuulen kiinnostavia tarinoita. yvietän mukavia kahvihetkiä. yminun on mahdollisuus kouluttautua työn aikana uuteen ammattiin. yminulla on aina tarvittaessa taustatuki projektipäälliköltä/-sihteeriltä/alueohjaajalta. Tylsää yvälillä on liikaa siivousta. Joskus y asiakkaat ovat todella tarkkoja, ja joudun siivoamaan puhdasta kotia. yjotkut ihmiset pompottavat. yjoskus joudun jättämään jäähyväiset mukavalle asiakkaalle. Välillä y asiakkaat ovat hiljaisia eikä juttua synny. Toisinaan y juttua alkaa tulla, kun pitäisi jo lähteä. Asiakkaat y vaativat asioita, joita avustaja ei saisi tehdä. POHDITTAVAA Mitä sivulla 16 mainituista avustajantehtäviä olet tehnyt? Mitä voisit mielelläsi tehdä? Olisiko se mahdollista? Mitkä ovat sinun mielestäsi avustajantyön hyvät ja huonot puolet? Seuraavalla sivulla on lista yleisistä ohjeista asiakaskäynnille: minkä ohjeen voisit itse lisätä listaan? 17
Yleisiä ohjeita asiakaskäynnille Aloita asiakaskäynti aina lämpimällä tervehdyksellä ja keskustelutuokiolla: miten asiakas on voinut, mitä hänelle kuuluu. Osoita olevasi aidosti kiinnostunut. Kunnioita asiakkaan näkemystä ja toivomuksia päivän tehtäviksi. Toteuta ne siinä määrin kuin oma kokemuksesi ja osaamisesi riittävät ja ole avoin uuden oppimiselle. Monet asiakkaat arvostavat haluasi kuunnella heidän opastustaan. Jos sinulla on ajatus paremmasta tavasta toimia, voit toki yrittää ystävällistä perustelua ja neuvottelua asiakkaan kanssa. Mitkä ovat asiakkaan odotukset käynnillesi? Valmistele tai käynnistä ne tehtävät, jotka vievät pitemmän aikaa. Jos mahdollista, ota asiakas mukaan töihin. Lakanoiden vaihtamisessa, pölyjen pyyhkimisessä, ruoanlaitossa ja leipomisessa voi tuntea onnistumisen riemua jaksamisesta. Seurustelu on tärkeää ja sitä voi hyvin tehdä työn ohessa. Yhdessä tekeminen antaa tilaa myös jutustelulle. Kahvittelukin on työtä, ja usein vanhukset pitävät sitä tärkeimpänä hetkenä päivässä. Kunnioita asiakkaan vakaumusta keskusteluissa: vältä väittelyä ja arkoja puheenaiheita, kuten uskontoa tai politiikkaa. Säästä asiakas omilta vaikeuksilta ja kivuilta, älä huolestuta asiakasta niillä. Vältä hosumista ja turhaa kiirettä: moni asiakas ahdistuu siitä. Huomioi asiakkaan toimintakyky ja siinä tapahtuvat muutokset. Olisiko uuden apuvälineen aika? Epäiletkö itsenäistä kotona selviytymistä ylipäänsä? Pitäisikö ottaa yhteyttä lapsiin/kotipalveluun/ kotisairaanhoitoon/korjausneuvojaan/neuvontapalveluun? Ota aina tarvittaessa asia puheeksi myös esimiehesi kanssa. Palvelusopimuksesta (malli sivulla 14) löytyy perus- ja yhteystiedot. 18
Hyviä käytäntöjä Teitittely Asiakasta teititellään asiakassuhteen alussa. Odota, että aloite sinutteluun tulee asiakkaalta itseltään. Kielenkäyttö Asiakkaalle tulee puhua kunnioittavasti ja käyttäytyä kohteliaasti. Avustaja ei saa kiroilla eikä muutenkaan käyttää sopimatonta kieltä työssään. Olet vieraana toisen kodissa, joten mieti, miten itse toivoisit sinua kohdeltavan vastaavanlaisessa tilanteessa. Myöhästyminen Jos myöhästyt, soita ja ilmoita pienestäkin myöhästymisestä, sillä iäkkäät asiakkaat huolestuvat helposti. Luottamus kasvaa, kun asiakas pystyy ennakoimaan asioita. Kun asiakas ei ole kotona Pääperiaate on, että asiakkaan luo ei saa mennä yksin, jolloin vältytään myös turhilta epäilyiltä. Lisäksi yksi tavoitteistamme on tehdä kodin askareita yhdessä asiakkaan kanssa. Kun jotain menee rikki Yleensä hankkeella on vastuuvakuutus tällaisia tilanteita varten. Ota viipymättä yhteyttä esimieheesi ja neuvottele, miten tilanteessa menetellään. Asiakkaan rahat Avustaja voi olla saattoapuna pankissa käydessä tai viedä maksatukseen menevät kirjekuoret pankkiin. Avustaja ei saa ottaa yksin hoidettavakseen asiakkaan pankkiasioita. Missään tapauksessa ei saa ottaa haltuun asiakkaan pankkitunnuksia, vaikka asiakas niin haluaisi useimmiten omaiset eivät sitä halua. Liitteessä 2 on malli lupaukselle olla ottamatta rahaa tai vähäistä arvokkaampia lahjoja asiakkaalta vastaan. Kauppa-asioille mennessä tai muuten saadessasi asiakkaan rahaa käyttöön tulee saadusta summasta tehdä lähtiessä asiakkaan allekirjoittama kuitti, johon kirjataan, kuinka paljon rahaa on saatu mukaan. Palatessa lasketaan palautusrahat ja kuitin yhteissumma asiakkaan kanssa yhdessä. Näin lisätään asiakkaan, joskus myös hänen omaistensa, luottamusta. Avaimet Joskus asiakas saattaa jättää avaimensa avustajatoiminnan käyttöön. Sen käytöstä ja ohjeistuksesta vastaa esimiehesi. Avainten säilyttämisessä tulee olla erityisen huolellinen. Vaitiolovelvollisuus Kotona tehtävä työ perustuu luottamuksellisuuteen. Työsopimuksen yhteydessä allekirjoitetaan vaitiololupaus, jonka malli on liitteessä 2. 19
Kodinhoito Kun voimat vähenevät, yleensä ensimmäiseksi apua tarvitaan kodinhoidollisissa tehtävissä. Uuden asiakkaan astuessa palvelun piiriin hän pyytää usein juuri siivousapua. Kun avustaja tulee tutuksi, tehtävät tulevat monesti monipuolisemmiksi. Kodinhoito on ikään kuin portti asiakkaan luottamukseen. Siivousta ei kannata vähätellä: puhdas ympäristö on osa ihmisarvoista elämää. Jokaiseen käyntiin kuuluu silti aina myös sosiaalinen vuorovaikutus. Asiakkaan kanssa jutellaan, kahvitellaan ja ollaan hänestä kiinnostuneita. Tämä lievittää monen ikääntyneen ihmisen yksinäisyyden tunnetta. Liitteessä 3 kerrotaan siivoukseen liittyvistä perusasioista. Kodeissa toimitaan kotien välineillä, eikä työ sinänsä ole ammattimaista. Välineiden tulisi kuitenkin olla kunnolliset. Jos näin ei ole, asiasta tulisi hienotunteisesti keskustella asiakkaan kanssa. Avustaja saattaa olla ainoa, joka huolehtii asiakkaan kodin puhtaanapidosta. On syytä olla huolellinen ja kunnioittaa asiakkaan kotia ja pieniä tavaroita. Niillä on omat paikkansa ja usein suuri tunnearvo. Useimmat vanhukset ovat hyvin tarkkoja siitä, että tavarat tulevat takaisin juuri niille paikoille, joilla ne olivat ennen siivousta. Oma-aloitteisuus kannattaa. Hienovaraisia ehdotuksia voi tehdä esimerkiksi mattojen sijoittelusta, jos se helpottaa asiakkaan liikkumista tai lisää hänen turvallisuuttaan. Parhaimmillaan asiat tehdään asiakkaan kanssa yhdessä niin, ettei asiakas menetä omaa toimintakykyään mutta kuitenkin hänen voimavarojensa mukaan. On oltava tarkka ja herkkä ja mukauduttava asiakaskodin olosuhteisiin. Tärkeää on välttää Ei kuulu minulle -asennetta. Asioista keskustellaan, neuvotellaan ja sovitaan asiakkaan ja joskus myös omaisen ja esimiehen kanssa. Esimiehelle kannattaa kertoa aina, jos yhteisymmärrystä ei löydy. POHDITTAVAA Minkälaisissa tilanteissa vaitiolovelvollisuutta on vaikea noudattaa? Mitä tarkoittaa Kodinhoito on portti asiakkaan luottamukseen? 20
2 Asiakkaan kohtaaminen Vuorovaikutus Ulkoisten tekijöiden merkitys korostuu silloin, kun kohtaamme jonkun ensimmäisen kerran. Ensivaikutelma on yleensä niin voimakas, ettei sitä ole helppo jälkikäteen muuttaa. Tämä pätee sekä avustajaan että asiakkaaseen. Ei ole samantekevää, miten on pukeutunut, meikannut ja kammannut hiuksensa. Ensin tulokkaassa kiinnitetään huomioita siihen, miltä hän näyttää, miten hän liikkuu tai miltä hän tuoksuu. Siksi on esimerkiksi syytä välttää tupakointia juuri ennen asiakkaan luokse menoa. Vanhukset kiinnittävät huomiota puhtaaseen ja siistiin ulkoiseen olemukseen. Lisäksi tervehtimisvaiheessa huomio kiinnittyy siihen, miten kättelee, katsooko silmiin ja sanooko nimensä kuuluvasti. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat luottamukselliseen asiakassuhteen muodostumiseen. Vuorovaikutusta on verrattu tanssiin, jossa kutsumme toisiamme erilaisiin askelkuvioihin. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa täydellistä yhteisymmärrystä on vaikea saavuttaa ja väärinkäsityksiä sattuu. Jokainen tulkitsee asioita oman taustansa, kokemustensa ja tilanteen luomien edellytysten kautta. Monessa vuorovaikutustilanteessa voidaankin puhua riittävän yhteisymmärryksen tavoittelemisesta. Viestintä muuttuu aidoksi vain, jos ymmärretään, että kummallakin ihmisellä on oikeasti merkitystä. Eettisesti on tärkeää tunnustaa vanhusten arvo, kunnioittaa heidän elämäntyötään ja kokemustaan, hyvästellä heidän mukanaan historiaan siirtyvä aikakausi ja hakea sovintoa sieltä, missä on ollut hylkäämistä, hyväksikäyttöä, loukkaamista ja nöyryyttämistä. Martti Lindqvist, 2002 Osa vuorovaikutuksesta on tietoista, osa tiedostamatonta. Tietoista viestintää on esimerkiksi kielellinen viestintä, jota ihminen käyttää saadakseen sanomansa perille. Tiedostamatonta viestintää on oheisviestintä, kuten pukeutuminen, ryhti, äänensävy, eleet ja ilmeet. Tunteiden, asenteiden ja mielialojen välittäminen on osittain tiedostamatonta. 21
Puhutun sanan perillemenoon vaikuttavat fyysinen läheisyys, puhujan kasvonilmeet, katsekontakti, äänenkäyttö ja sisältö. Tutkijoiden mukaan haluamastamme viestistä välittyy ysanojen avulla 7 % yoheisviestinnän avulla (äänenpainot, tauot, puhenopeus, äänensävy jne.) 38 % ysanattomana viestintänä (kasvonilmeet, eleet) 55 %. Vuorovaikutustilanteessa vaikuttaa erityisesti se ykatsooko henkilö puhuessaan muita ihmisiä silmiin yminkälaisia äänenpainoja ja -sävyjä hän käyttää ypuhuuko hän kuuluvasti ja selkeästi yonko hän rauhallinen vai levoton ymiten hän liikehtii puhuessaan ja kuunnellessaan ykuunteleeko hän keskittyneesti ja mielenkiinnolla millä y tavalla hän on pukeutunut ja onko ulkoasu siisti vai ei. Monen ikäihmisen kodissa vierailijat ovat vähissä, ja avustajan käynti saattaa olla viikon kohokohta. Yksi suurimmista avustajantyön haasteista onkin tasapainottelu tarpeeksi läheisen mutta ei liian läheisen asiakassuhteen välillä. Avustaja ei ole kaveri, ystävä, asianajaja eikä äidillinen huolehtija. Tämä ei kuitenkaan sulje pois lämmön ja empatian tarvetta työssä. Avustaja ei voi kuitenkaan ottaa kantaakseen asiakkaan kaikkia murheita. Jos ne tuntuvat kuormittavan mieltä, on tärkeää puhua niistä esimiehen kanssa. Toisaalta asiakkaita ei saa rasittaa omilla huolillaan. Iäkkäät ihmiset ottavat ne helposti myös omiksi huolikseen. Avustajan ja asiakkaan kohdatessa pääosassa on aina asiakas, vaikka hän kertoisi samaa tarinaa jo viidettä kertaa. Avustajan huolien kuunteleminen on esimiehen tehtävä. POHDITTAVAA Mihin asioihin itse kiinnität toisessa ihmisessä ensimmäisenä huomiota? Voiko ensivaikutelmaan luottaa? Mihin kiinnität omassa käytöksessäsi huomiota, kun tapaat asiakkaan ensimmäistä kertaa? 22
Kuuntelemisen taidosta Kuuntelemisessa on tärkeää y aktiivinen kuunteleminen y 100 % keskittyminen asiakkaan asiaan y loppuun asti kuunteleminen ja hätäisten johtopäätösten ja olettamusten välttäminen y tarkentavien kysymyksien tekeminen y asiallisen ystävällinen suhtautuminen y liiallisen selittelyn välttäminen y yhteenvetojen tekeminen ja oleellisten asioiden varmistaminen. Kirkkopalveluiden Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen kuvailee kuuntelemista: Sinä et kuuntele, kun ysanot ymmärtäväsi, vaikka sinulla ei ole samaa kokemusta ysinulla on vastaus ongelmiini jo ennen kuin olen kertonut, mikä ongelmani on ykeskeytät minut, ennen kuin olen lopettanut, tai lopetat lauseen puolestani ytuskin maltat odottaa voivasi kertoa minulle jotakin ykerrot omista kokemuksistasi saaden minun kokemukseni näyttämään mitättömiltä ymielenkiintosi on jossain toisaalla ykieltäydyt kiitoksistani sanomalla, että ethän sinä mitään ole tehnyt. Sinä osoitat kuuntelevasi, kun todella y yrität ymmärtää minua, vaikka en oikein osaisi kertoa hyväksyt y minun näkemykseni, vaikka se olisi omaasi vastaan ykunnioitat päätöksiäni, vaikka ne olisivat mielestäsi vääriä et y ota minun ongelmia omiksesi, vaan tuet ja annat minun selviytyä niistä itse omalla tavallani yolet varovainen hyvien neuvojen kanssa et y ehdota minulle uskonnollista apua, jos en ole siihen valmis annat y minulle riittävästi tilaa, jotta itse näen, mitä on tapahtunut ja tapahtumassa hyväksyt y kiitokseni esimerkiksi toteamalla, että on mukava kun on voinut olla avuksi saavut y kunnioittaen minun maailmaani ja annat minun olla minä. 23
KUUNTELUHARJOITUS Ota itsellesi pari ja istu tämän kanssa vastakkain. ypari puhuu minuutin ajan annetusta teemasta toisilleen yhtä aikaa. Molemmat puhuvat, kumpikaan ei kuuntele. ymiltä kokemus tuntui? Seuraavaksi toinen puhuu ja toinen kuuntelee tarkasti minuutin ajan. Sopikaa parin kanssa kumpi aloittaa. ykuuntelijaa kertoo puhujalle, mitä hän kuuli tämän sanovan. Miltä näyttää ja kuulostaa, kun toinen todella kuuntelee? 24
Työsuhde Ohessa on joukko työsuhteeseen liittyviä tärkeitä käsitteitä. Niiden sisältö vaihtelee jonkin verran hankkeesta toiseen. Työsuhteen alussa tapahtuvan perehdyttämisen aikana on hyvä käydä näitä asioita läpi oman esimiehen kanssa. Työsopimus Työsuhteen alussa tehdään työsopimus, joka on molempia osapuolia sitova. Siinä määritellään sopimuksen kesto, työaika, palkka ja sopimusala. Sopimusta tehdään yksi kappale kullekin sopijaosapuolelle ja ne allekirjoitetaan. Mukaan voidaan liittää esimerkiksi vaitiolovelvollisuuslomake tai muita työhön liittyviä lomakkeita. Työehtosopimus Työsopimuksessa määritellään sopimusala, jonka työehtoja työnantaja noudattaa. Avustajatoiminnan työehtosopimuksia ovat muun muassa Yksityisen sosiaalipalvelualan TES, Sosiaalialan järjestöjä koskeva TES, Terveyspalvelualan TES ja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen TES. Työsuhteen kesto Työsuhde on määräaikainen, ja sen pituus määritellään työsopimuksessa. Koeaika Koeaika on enimmillään 4 kuukautta, mutta enintään puolet sovitusta työsuhteen kestosta. Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman määriteltyä syytä ja irtisanomisaikaa. Palkka Palkkaus määräytyy työnantajan soveltaman TES:n mukaan ja näkyy työsopimuksessa. Lomaoikeus Lomaoikeus määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Se on yleensä ensimmäisen työvuoden aikana 2 arkipäivää kuukaudessa. Täyden työvuoden jälkeen lomaoikeutta kertyy yleensä 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Työaika Työaika alkaa siitä kellonajasta, jona avustaja saapuu päivän ensimmäisen asiakkaan luo tai avustajille tarkoitettuun työpisteeseen, kuten avustajatoiminnan toimisto. Työaika päättyy silloin, kun avustaja poistuu päivän viimeisen asiakkaan luota tai avustajatoiminnan toimistolta. Työaika on pääsääntöisesti 6 tuntia päivässä 5 päivänä viikossa, yleensä maanantaista perjantaihin kello 8 ja 16 välillä. Ruokatauko Osa-aikatyössä ruokailu suoritetaan nopeasti työn ohessa. Käytännöistä sovitaan esimiehen kanssa. Työasu ja kengät Avustajan tulee käyttää työnantajalta saamiaan työasuja, mikäli sellaiset on saanut. Muuten pukeudutaan siisteihin ja puhtaisiin arkivaatteisiin. Asiakkaan luona tulee käyttää erillisiä, turvallisia sisä- ja ulkojalkineita. 25
Matkakorvaus Oman auton käytöstä maksetaan yleensä valtion matkustussäännön mukainen kilometrikorvaus. Tällöin avustaja täyttää ajopäiväkirjaa, jonka perusteella korvaus maksetaan. Hankkeella voi olla ns. omavastuuosuus, joka vähennetään korvattavasta matkasta. Nämä ovat työnantajakohtaisia sopimuksia. Joillakin hankkeilla on käytössä leasingautoja, joissakin käytetään bussikortteja. Näistä ja muista matkustusmuodoista ja korvauksista kannattaa kysyä omalta esimieheltä. Puhelin Joissakin aluehankkeissa avustaja saa käyttöönsä työnantajan matkapuhelimen, joka on tarkoitettu ainoastaan työasioiden hoitamiseen. Avustajat voivat soittaa asiakkaille ajanvarauksiin liittyvissä asioissa, mahdollisissa myöhästymistapauksissa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä toimistoon. Asiakkaan luona ollessa ei ole suositeltavaa vastata omiin henkilökohtaisiin puheluihin eikä keskustella muiden asiakkaiden asioista. Joissakin aluehankkeissa käytetään omaa puhelinta, jonka käytöstä ja korvauksista täytyy sopia oman esimiehen kanssa. Työntekijä on vastuussa työnantajalta käyttöönsä saamastaan omaisuudesta, joten sitä säilytetään huolellisesti ja palautetaan työsuhteen päättyessä. Työterveyshuolto Työterveydenhuolto järjestetään aluehankkeissa avustajien osalta samoin kuin muunkin henkilökunnan. Työtapaturmat Työtapaturman sattuessa on välittömästi otettava yhteyttä omaan esimieheen ja hakeuduttava ensiapuun. Työsuojelu Työsuojelun vuoksi on syytä käyttää tarvittavia suojavälineitä. Rikkinäisiä sähköisiä työvälineitä ei saa käyttää, korkealle kiipeämistä tulee välttää ja raskaita mattoja kannetaan pääsääntöisesti parityönä tai ne puhdistetaan pelkästään imuroiden. Tunnistettavuus Asiakkaan luottamuksen kannalta on suositeltavaa käyttää avustajatoiminnan tunnisteena nimineulaa tai kuvallista nimikorttia. Poissaolot Sairastuttuaan avustajan on ilmoitettava siitä esimiehelleen viipymättä ja hakeuduttava lääkäriin mahdollisimman pian sekä toimitettava sairauslomatodistus esimiehelle. Sairausajan palkka määräytyy sovellettavan TES:n mukaan. Muista poissaoloista on sovittava esimiehen kanssa. Jos poissaolo aiheuttaa asiakaskäynnin peruutuksen, siitä on viipymättä ilmoitettava asiakkaalle hankkeen käytäntöjen mukaisesti. 26
Tupakointi Tupakointi asiakkaan luona ja hänen asuntonsa välittömässä läheisyydessä on kiellettyä. Ei myöskään ole soveliasta mennä asiakkaan luo vahvasti tupakalle tuoksuen. Alkoholi Alkoholinkäyttö työaikana ja työhön saapuminen krapulassa ovat ehdottomasti kiellettyjä. Tämä pätee myös työnantajan järjestämiin kursseihin. Vaitiolovelvollisuus Avustaja on vaitiolovelvollinen kaikista työhönsä liittyvistä asioista, myös asiakkaan luona kuulemastaan ja näkemästään. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös työsuhteen päätyttyä. Yleensä vaitiolovelvollisuudesta solmitaan vielä erikseen sopimus (ks. liite 2). Lahjojen vastaanottaminen Avustaja ei saa vastaanottaa rahaa eikä asiakkaan henkilökohtaisia, tunnearvoltaan merkityksellisiä esineitä. Pienet, arvoltaan hyvin vähäiset muistamiset ovat sallittuja. Tällaisia ovat muun muassa suklaarasia tai kahvipaketti jouluna (ks. liite 2). On otettava huomioon asiakkaan muistisairaudet, jotta ikäviltä jälkivaatimuksilta tai syytöksiltä vältyttäisiin. Palaverit ja koulutukset Työntekijä on velvollinen osallistumaan työaikana pidettäviin, työnantajan järjestämiin palavereihin ja koulutuksiin. Lisäksi suositellaan, että avustaja osallistuu Sotainvalidien Veljesliiton järjestämälle kolmipäiväiselle peruskurssille ja tarvittaessa kaksipäiväiselle jatkokurssille. Muusta koulutuksesta sovitaan projektipäällikön kanssa. Yhteystiedot Tärkeimmät yhteystiedot tulee säilyttää niin, että ne ovat avustajalla aina helposti saatavissa. Tällaisia ovat projektipäällikön, projektisihteerin ja muiden projektityöntekijöiden puhelinnumerot. Myös asiakkaiden lähiomaisten yhteystiedot on hyvä olla avustajan tiedossa. Useimmissa aluehankkeissa myös palvelusopimuksen kopio on avustajan käytössä. Palvelusopimukset sisältävät salassa pidettävää tietoa, jota tulee säilyttää erittäin huolella ja ulkopuolisten saavuttamattomissa. POHDITTAVAA Tunnetko oikeutesi ja velvollisuutesi avustajatoiminnan työntekijänä? 27
Työelämätaidot Työelämässä riittää, kun on sopiva siihen tehtävään, johon on palkattu ja kiinnostunut oppimaan, kuinka työ tehdään. Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen on keskeinen asia myös avustajan työssä. Työyhteisössä on useita osapuolia esimiehet, työntekijät ja asiakkaat. Eri osapuolilla on omat roolinsa. Hyvässä työyhteisössä työntekijöihin ja työtovereihin suhtaudutaan arvostaen ja halutaan tehdä työtä yhteisten tavoitteiden eteen. Työelämän perustaitoja ovat y aikataulut: työn ja vapaa-ajan erottaminen, sovituista työajoista kiinni pitäminen, riittävä lepo y käytös: sääntöjen noudattaminen, kohteliaat ja kunnioittavat käytöstavat ja siisti/puhdas pukeutuminen y vuorovaikutus: julkisen ja yksityisen erottaminen, etenkään asiakkaita ei pidä rasittaa omilla murheillaan POHDITTAVAA Millainen alainen olen? Millainen on suhteeni esimieheen ja työtovereihin? Millaisen roolin otan ryhmässä tai työyhteisössä? Millainen on asenteeni työhön? Onko minun helppo noudattaa aikatauluja ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä? Millainen päätöksentekijä olen? Kuinka paljon kaipaan työssäni ohjausta ja palautetta? Millainen on ollut mieluisin työpaikkani ja työympäristöni? Mitä silloin ajattelin ja miten toimin? Millaiseksi haluaisin kehittyä (miltä haluaisin näyttää, miten ajatella, miten toimia)? Kuinka paljon mietin työasioita vapaa-ajallani? Lähdenkö aamuisin töihin innokkaasti? 28
Työturvallisuus ja ensiapu Yleinen hätänumero 112 Yleisöpuhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa. 112 hätäpuhelu ysoita hätäpuhelu itse, jos voit. ykerro tarkka osoite ja kunta. ykerro, mitä on tapahtunut. yvastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. ytoimi annettujen ohjeiden mukaisesti. ylopeta puhelu vasta kun saat luvan. yopasta auttajat paikalle. Soita y uudestaan, mikäli tilanne muuttuu. 1 Työsuojelu Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu on työsuojelun perustavoite. Keskeisimmät osatavoitteet ovat työkyvyn ylläpitäminen, terveys työssä ja tapaturmien torjunta. Työturvallisuuden tasoon työpaikalla vaikuttaa suuresti koko henkilöstön sitoutuminen ja asenteet. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia uuden työntekijän perehdyttämisestä työskentelemään yksin asiakastalouksissa. Esimiehen tulee varmistaa, että työntekijällä on terveydelliset ja henkiset edellytykset itsenäiseen työskentelyyn ja että hän tietää, kuinka hätätapauksissa toimitaan. Kaikille työntekijöille kuuluu yleinen vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta. 29
Ergonomia Ergonomia tutkii työolosuhteita. Työolosuhteet pyritään sopeuttamaan ihmisen toiminnan ja kykyjen mukaisiksi. Tavoitteena on, että työ voidaan tehdä vaarantamatta työntekijän terveyttä tai kuormittamatta häntä liiaksi. Taakkojen käsittelyyn liittyy tapaturmariski. Taakka voi pudotessaan aiheuttaa tapaturman tai taakan kantaja voi hankalissa nosto-oloissa menettää tasapainonsa ja kaatua itse. Yksikin väärin tehty raskas nosto (riuhtaisu) voi aiheuttaa pysyvän vamman. Jatkuvassa nostotyössä väsymys lisää tapaturmariskiä. www.tyosuojelu.fi/fi/nostotyo Jos raskaita nostoja ei voida välttää tai poistaa eikä käytössä ole sopivaa nostoapuvälinettä, tulee taakkaa mahdollisuuksien mukaan osittaa ja suorittaa nosto parityönä tai useamman henkilön kanssa yhdessä. Olennaista on tarkistaa, että alusta on tukeva ja tasainen, poistaa nostamista hankaloittavat esteet, varata tarvittaessa apuvälineitä ja tarkistaa, että taakka on tasapainossa. Itse nosto tapahtuu siten, että otetaan haara- tai käyntiasento. Jalkojen ollessa tukevasti lattiassa asetutaan mahdollisimman lähelle taakkaa. Kyykistytään selkää eteen kallistaen niin, että saadaan tukeva ote taakasta. Nostetaan hallitusti jalkoja apuna käyttäen. Pidetään taakka koko ajan mahdollisimman lähellä vartaloa. Vältetään riuhtaisua ja vartalon kiertoa noston aikana. 30
Noston suunnittelu ja organisointi ykäytä apuvälineitä. ysuunnittele nosto niin, ettei vartaloa tarvitse taivuttaa tai kiertää noston yhteydessä. ynosta mieluummin useita pieniä taakkoja kuin yksi iso ja painava. yhyvä nostokorkeus on rystytasolla. Vältä lattiatasolla ja hartiatason yläpuolella tehtäviä nostoja. ykäytä jalkalihaksia ja pidä selkä suorana. Kumara asento rasittaa selkää. ynosta tasaisella voimalla niin, että taakka on lähellä vartaloa älä tempaise. yhuolehdi riittävästä valaistuksesta. yhuolehdi, että nostoon ja siirtoon on riittävästi tilaa. ypidä huolta lattian järjestyksestä ja siisteydestä, ettet kompastu tai liukastu. yportaat ja liuskat lisäävät vaaraa. ypidä selkä- ja vatsalihakset hyvässä kunnossa. POHDITTAVAA Minkälaiset työolosuhteet sinulla mielestäsi on? Mitä tapaturmariskejä työssäsi on? Miten niitä voisi vähentää? Koetko työn henkisesti kuormittavana? Miten henkiseen kuormitukseen voisi vaikuttaa? 31
Henkinen kuormitus Ammattitaito ja työn hallinta ovat tärkeimmät työhyvinvointia edistävät tekijät. Yksilötasolla henkinen hyvinvointi ilmenee haluna tehdä työtä, työn sujumisena ja onnistumisen tunteena. Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ on mielekästä, sopivan haastavaa ja antaa oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia. Taito tehdä yhteistyötä ja ottaa muut huomioon lisäävät työnhallintaa. Työntekijällä on myös omia työtä koskevia odotuksia. Hänen tulee voida päteä työssään ja saada oikeudenmukaista kohtelua. Työn pitäisi olla mielekästä, ja siinä tulisi voida oppia uutta ja soveltaa aiemmin opittua. Työssä on voitava kokea tulevansa hyväksytyksi ja arvostetuksi. Lisäksi työssä pitää olla mahdollisuus hyviin ihmissuhteisiin. Työn pitää olla turvallista. Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja vaativassa työssä kuormittuu työntekijän oma persoonallisuus, joka on hänen tärkein työvälineensä. Yksin työskenteleviltä vaaditaan erilaisia taitoja kuin ryhmässä työskenteleviltä. Sopiva määrä kuormittumista kuuluu työhön eikä ole haitallista. Työssä saatavat uudet haasteet motivoivat yrittämään, ja haasteisiin vastaaminen tuottaa tyydytystä ja on siten palkitsevaa. Ratkaisevaa on, kuinka voimakkaita tai kuinka pitkään jatkuvia kuormitushuiput ovat. Stressi lisää yksilön kyvyttömyyttä vaikuttaa itse tilanteeseen. Vähitellen ihminen väsyy, hänen toimintakykynsä heikkenee ja työnilo katoaa. Pitkä henkinen kuormitus saattaa johtaa työuupumukseen, joka ilmenee uupumusasteisena väsymyksenä, kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon heikkenemisenä. Lähde: www.tyoturva.fi/tyosuojelu_tyopaikalla/psykososiaalinen_tyokuormitus Hyvä työkulttuuri luo pohjan hyvälle työilmapiirille. Työkulttuuri kertoo, miten työpaikalla on tapana toimia: millainen on työpaikan työmoraali, mitkä säännöt ja ehdot säätelevät työntekoa, miten työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä miten kohdellaan asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Työyhteisön sisäinen toimivuus ja hyvä ilmapiiri tukevat niin työorganisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia. Myönteinen ilmapiiri yvarmuus tulevaisuudesta yyhteiset tavoitteet ytyötehtävien ja vastuualueiden selvyys ykunnossa olevat pelisäännöt ja toimintatavat yoppiva ja kehittyvä työyhteisö yhenkilöstön aktiivisuutta ja kasvua korostava yhteisö ykäyttöön otetut henkilöstön kyvyt, taidot ja luovuus ysujuva yhteistyö yaikaa sosiaaliselle kanssakäymiselle yusko ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin 32
Uhkaavia tilanteita Kiihtyneen henkilön kohtaaminen yasennoidu neutraalisti. yälä provosoidu unohda henkilökohtaisuudet. ypuhu välillä asioista, joista olette samaa mieltä. yälä kosketa asiakasta ja varo liikkumasta henkilökohtaisella vyöhykkeellä. ymuista säilyttää oma rauhallisuutesi. yälä tee äkkinäisiä liikkeitä ja pidä kädet näkyvillä ei-uhkaava kokonaisolemus. ykatso, että takana on tilaa pakotie kunnossa. ypuhu selkeästi ja lyhyesti. yjos mahdollista, istukaa kumpikin. yjos joudutte kulkemaan, kulje perässä. yälä käännä selkääsi. ymuista rauhallisuus ja säilytä hermosi. yilmoita muille tilanteestasi. Tulipalo Käytä y sammutuspeitettä tai sammutinta. Saat lisäaikaa poistumiseen. yjos sähkölaite syttyy, irrota pistotulppa pistorasiasta tai katkaise virta pääkytkimestä. yvoit käyttää vettä sähkölaitteen sammuttamiseen, jos katkaiset virran ensin. ypoistu palavasta asunnosta ja auta muitakin poistumaan. Mikäli y mahdollista, estä palon eteneminen sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella. ysulje ovet ja ikkunat poistuessasi. ysoita hätänumeroon turvallisesta paikasta. yopasta palokunta paikalle. Ilmoita esimiehelle. Päihteet työelämässä Päihteiden ja huumausaineiden vaikutus aiheuttaa merkittävän tapaturmariskin työntekijälle itselleen sekä muille työpaikalla työskenteleville. Työpaikalla tulee olla säännöt ja menettelytavat, miten epäilyttävissä tilanteissa toimitaan. Päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja työpaikalla noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Alkoholi kuuluu vahvasti suomalaiseen kulttuuriin. Se, milloin alkoholin käytöstä tulee ongelma, on kuin veteen piirretty viiva. Seuraavan aukeaman Audit-testillä voi selvittää, onko syytä huolestua alkoholinkäytöstä. Lähde: www.tyoturva.fi/paihteet_tyoelamassa 33
AUDIT KYMMENEN KYSYMYSTÄ ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ Rastita se vaihtoehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettasi 1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholi-juomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. 0 en koskaan > siirry kysymykseen 9 1 noin kerran kuukaudessa tai harvemmin 2 2 4 kertaa kuukaudessa 3 2 3 kertaa viikossa 4 4 kertaa viikossa tai useammin 2. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? 0 1 2 annosta 1 3 4 annosta 2 5 6 annosta 3 7 9 annosta 4 10 tai enemmän 3. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? 0 en koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 4. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä, kun aloit ottaa? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 5. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et ole juomisen vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 6. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana olet tarvinnut krapularyyppyjä? 0 en koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 34
ytestin voi tehdä myös netissä osoitteessa www.paihdelinkki.fi/testaa/audit 7. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen? 0 en koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 8. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 9. Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena? 0 ei 2 on, mutta ei viimeksi kuluneen vuoden aikana 4 kyllä viimeksi kuluneen vuoden aikana 10. Onko sukulainen, ystävä, lääkäri tai joku muu henkilö ollut huolissaan juomisestasi tai ehdottanut, että vähentäisit juomistasi tai lopettaisit sen? 0 ei 2 on, mutta ei viimeksi kuluneen vuoden aikana 4 kyllä viimeksi kuluneen vuoden aikana Yhteispisteet:... Päiväys:... Pisteytys: Jokaisesta kysymyksestä voi saada 0 4 pistettä. Testin maksimipisteet ovat 40. Kaikkien kysymysten pisteet lasketaan yhteen. Vähäriskisen ja riskikäytön rajana on Suomessa yleisesti käytetty 8 pistettä. Pisteet Alkoholinkäytön riskitaso 0 7 pistettä Vähäriskinen käyttö 8 15 pistettä Riskikäyttö 16 19 pistettä Haitallinen juominen 20 40 pistettä Mahdollinen alkoholiriippuvuus Yksi alkoholiannos vastaa yhtä ravintola-annosta (4 cl väkeviä) ja sisältää noin 12 grammaa. 35
2 Ensiapu Kodin turva-opas Suojele itseäsi ja muita http://turvaopas.pelastustoimi.fi/lyhyt-ensiapuopas.html Ensiaputaidot ovat osa arjen turvallisuutta. Tapaturmat, onnettomuudet tai äkilliset sairastumiset kotona, työpaikalla tai vapaa-aikana kuuluvat arkipäivään. Henkilöt, jotka ovat harjoitelleet ensiapua, ovat valmiimpia toimimaan omaksumiensa mallien mukaisesti kuin taitoja harjoittelemattomat. Kertaa ensiaputaitojasi säännöllisin väliajoin ensiapukurssilla. Ensiapu aloitetaan heti tapahtumapaikalla ja usein ilman ensiapuvälineitä. Auttamisen ketjussa jokainen auttaja on tärkeä ja kaikki apu arvokasta. Ensimmäinen paikalle saapunut tekee tilannearvion tapahtuneesta. Kun auttajia on useita, kokenein johtaa toimintaa. On tärkeää huolehtia omasta, autettavien ja muiden paikallaolijoiden turvallisuudesta. Toimi näin yselvitä, mitä on tapahtunut. Onko kysymyksessä onnettomuus vai sairauskohtaus? yhälytä tarvittaessa apua hätänumerosta 112. yestä mahdolliset lisäonnettomuudet. Pelasta ensin hengenvaarassa olevat ja siirrä loukkaantuneet turvaan. yanna tarvittava ensiapu. ysuojaa, rauhoita ja seuraa autettavan tilaa, kunnes saat lisäapua. Ammattiapua odottaessa ensiavun antajan on pyrittävä olemaan selvillä autettavan tilasta ja hänessä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista sekä varautumaan antamaan oireiden ja vammojen mukaista ensiapua. Seuraa autettavan tilassa tapahtuvia muutoksia ja raportoi niistä eteenpäin ammattiauttajille. Auttajan on tärkeä luoda luottamuksellinen suhde autettavaan. Käyttäydy rauhallisesti, esittele itsesi ja kerro mitä olet tekemässä, minkä vuoksi ja että apua on tulossa. Hätätilanteessa on kysymys minuuteista. Loukkaantunut tai äkillisesti sairastunut tarvitsee aina apua. Tilanne on vakava esimerkiksi silloin, kun ihminen vuotaa runsaasti verta, ei vastaa puhutteluun, ei hengitä tai hänessä ei ole verenkierron merkkejä. Tällaisia merkkejä ovat liikehtiminen, ääntely, nieleminen ja silmien avaaminen. Hätäensiavun voit aloittaa ilman välineitä, mutta ensiapuvälineet tehostavat avun antamista. Pidä välineet paikassa, josta saat ne helposti käsiisi ja tutustu niihin etukäteen, etteivät ne ole tositilanteessa outoja. 36
Elvytys Elvytyksen onnistumisen ratkaisee aika, joka kuluu sydämenpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Eloton ihminen näyttää kuolleelta, hengitys on pysähtynyt eikä verenkierron merkkejä ole. Paineluelvytys 1Ota selvää, saatko elottomalta näyttävän hereille. Ravistele ja kysy äänekkäästi: Oletko kunnossa, mitä on tapahtunut? 2Jos autettava ei herää, soita hätänumeroon 112. 3Avaa hengitystiet. Taivuta päätä taaksepäin ja nosta leukaa. 4Tarkista, hengittääkö autettava normaalisti? Katso, kuuntele ja tunnustele enintään 10 sekuntia. 5Jos autettava hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. 6Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele rintalastaa 30 kertaa taajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintalastan painua 4 5 cm alapäin. Verenvuoto 1Suuri, näkyvä verenvuoto on tyrehdytettävä nopeasti. 2Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan. 3Aseta henkilö pitkälleen. 4Jos verenvuoto on raajassa, kohota se. 5Tyrehdytä verenvuoto painamalla vuotokohtaa sormin tai kämmenellä. Jos mahdollista, pane vuotokohdan päälle jokin vaate ennen kuin alat painaa. Jos autettava pystyy itse painamaan haavaa, kehota häntä tekemään se. 6Sido vuotokohta tai aseta tarvittaessa haavalle paineside. 7Jos verenvuoto edelleen jatkuu, paina raajan tyvestä suuria suonia voimakkaasti kämmenellä. 8Seuraa autettavan tilaa ja anna oireenmukaista ensiapua. 37
Käsi tukee päätä Polvi estää vatsalleen kääntymisen Tajuttoman kääntäminen kylkiasentoon ypolvistu autettavan viereen ja käännä hänen kasvonsa itseesi päin. ynosta autettavan toinen käsi yläviistoon kämmen ylöspäin ja aseta toinen käsi rinnan päälle. ynosta itsestäsi päin katsoen takimmainen polvi koukkuun. ytartu kiinni autettavan hartiasta ja koukussa olevasta polvesta ja käännä hänet itseesi päin kylkiasentoon. yaseta käsi posken alle kämmenselkä ylöspäin. yjätä päällimmäinen jalka suoraan kulmaan. yvarmista pään asento niin, että hengitystiet pysyvät auki. 38
Äkillisten sairauskohtausten ensiapu Rintakipu yrintakipuun on aina suhtauduttava vakavasti. Kovan, puristavan rintakivun tavallisin syy on sydäninfarkti. Kipu voi säteillä käsivarteen, kaulalle, lapaluiden seutuun tai hartioihin. Henkilö on tuskainen, kylmännihkeä ja usein pahoinvoiva. Diabeetikoilla ja vanhuksilla ei sydäninfarktille tyypillisiä oireita voida aina selvästi havaita. ysoita hätänumeroon 112, jos aikaisemmin terveellä henkilöllä on rintakipuja tai jos henkilön 2 3 omaa nitroa eivät auta. Toimi hätäkeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. ypane rintakipuinen puoli-istuvaan asentoon ja rauhoita. yjos hän menee elottomaksi, soita uudelleen hätäkeskukseen ja kerro muuttuneesta tilanteesta. yaloita puhallus- ja paineluelvytys. Aivoverenkierron häiriöt ytukos tai verenvuoto aivojen verisuonistossa ovat sairastuneelle hätätilanteita. yennakoivina oireina voivat olla pahoinvointi ja voimakas päänsärky. ymuita oireita ovat äkillinen toispuolinen halvaus, suupieli roikkuu sekä nieleminen ja puhuminen on vaikeaa. Tajunnantasossa voi tapahtua muutoksia. ysoita hätänumeroon 112. ykäännä tajuton, hengittävä autettava kylkiasentoon. yvalvo hengitystä ja verenkiertoa. yjos autettava menee elottomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys. Diabeetikon heikotus yjos diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy hengenvaarallinen insuliinisokki. Sokki on mahdollinen vain silloin, kun henkilö käyttää joko insuliinia tai haiman insuliinieritystä lisääviä tabletteja ja hän on laiminlyönyt syömisen tai lisännyt liikkumista. Insuliinisokin voi ehkäistä estämällä verensokerinlaskun eli nauttimalla nopeasti ruokaa tai juomaa. yjos diabetesta sairastava muuttuu kalpeaksi ja ärtyisäksi ja häntä heikottaa, anna sokeripitoista syötävää tai juotavaa. Sokeri imeytyy verenkiertoon, ja tilanne korjautuu yleensä 10 minuutissa. yjos hän menettää tajuntansa, soita hätänumeroon 112. ykäännä tajuton, hengittävä autettava kylkiasentoon. yseuraa autettavan tilaa, kunnes saat ammattiapu. 39
Epileptinen kouristuskohtaus yepileptinen kohtaus tarkoittaa ohimenevää aivotoiminnan häiriötä. Kun kouristuskohtaus on alkanut (vartalon jäykistyminen, nykivät kouristukset), sitä ei voi pysäyttää. Kouristelu kestää yleensä 1 2 minuuttia. yhuolehdi, että henkilö ei kolhi päätään. Älä y estä liikkeitä äläkä laita mitään suuhun. Kun y kouristukset vähentyvät, käännä henkilö kylkiasentoon. ysoita hätänumeroon 112, jos kouristelu jatkuu yli 5 minuuttia tai jos kohtaus uusiutuu. Myrkytykset Myrkytystapauksessa y on usein kyseessä aikuinen, joka on nauttinut alkoholia ja/tai lääkkeitä. Myrkytyksen nopeus ja vaikutukset riippuvat myrkyn laadusta ja määrästä sekä siitä, onko myrkky joutunut elimistöön suun, ihon tai hengitysteiden kautta vai pistoksena. yjos epäilet myrkytyksen mahdollisuutta tai haluat neuvoja tai toimintaohjeita, soita Myrkytystietokeskukseen, p. 09 471 977 (24 h/vrk) tai vaihde 09 4711. yhätätilanteessa soita 112. ykäännä tajuton, hengittävä henkilö kylkiasentoon. yjos autettava menee elottomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys. Vieras esine hengitysteissä Suussa y oleva vierasesine, esimerkiksi ruoanpala tai lapsilla lelun osa, voi joutua hengitysteihin ja tukkia ne. Henkilö ei pysty puhumaan, yskimään eikä hengittämään. Hän tuntee tukehtuvansa. ytaivuta henkilön ylävartaloa alaspäin ja lyö 5 kertaa napakasti lapaluiden väliin. Jos y lyönnit eivät auta, soita 112. yasetu henkilön taakse. Aseta käsi nyrkissä pallealle ja tartu nyrkkiin toisella kädellä. Nykäise y käsiä nopeasti itseesi päin (Heimlichin ote). Toista tarvittaessa 5 kertaa. Jatka y tarvittaessa vuorottelemalla 5 lyöntiä, 5 nykäisyä. yjos vierasesine ei vieläkään irtoa ja henkilö menee tajuttomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys. Lisätietoa www.redcross.fi/opi_ensiaputaidot http://turvaopas.pelastustoimi.fi/lyhyt-ensiapuopas.html 40
Ikääntyminen 1 Iän tuomat muutokset Vanheneminen on luonnollinen osa elämänkaarta ja elinikäinen prosessi. Elimistön eri osien vanhenemismuutokset voivat ilmetä hyvinkin vaihtelevalla nopeudella. Siksi onkin ymmärrettävää, että on vaikeaa määritellä, milloin vanhuus alkaa. Suomessa on katsottu, että vanhuuden alkaminen kytkeytyy yleiseen eläkeikään. Tällöin esimerkiksi 65 74-vuotiaita voidaan pitää nuorina vanhuksina, yli 75-vuotiaita varsinaisina vanhuksina ja yli 85-vuotiaita vanhoina vanhuksina. Usein puhutaan myös ikääntyvistä ihmisistä. Vanheneminen ja vanhenemisnopeus riippuvat sekä perinnöllisistä että ulkoisista tekijöistä. Normaali vanheneminen käsittää monia muutoksia. Osa niistä on vanhenemiseen väistämättä kuuluvia ja osa taas vain kriisitilanteissa esiin tulevia muutoksia. 41
Fyysinen vanheneminen Fyysisiä vanhenemismuutoksia tapahtuu muun muassa hermostossa. Tämä näkyy esimerkiksi hitaampana reagointinopeutena liikenteessä ja tasapaino-ongelmina. Myös elintoimintojen säätely hidastuu ja sopeutumiskyky vähenee, mistä johtuu se, että iäkäs kestää nuorta huonommin kuumuutta, kylmyyttä, fyysistä rasitusta ja alkoholia. Iho kuivuu, mikä näkyy ryppyisyytenä. Iho ohenee ja haurastuu, jolloin se altistuu ihorikoille. Alavatsan lihasten ja virtsaputken sulkijalihaksen veltostuminen ja keskushermoston solukato edesauttavat virtsanpidätyskyvyn heikkenemistä. Lihasmassa vähenee ja luustokudos haurastuu. Fyysinen vanheneminen ei aina kulje yhtä matkaa psyykkisten muutosten kanssa. Peiliin katsova vanhus saattaa itsekin ihmetellä, miten ulkomuoto voi olla niin rapistunut, vaikka pään sisällä asuu vielä nuori ihminen. Psyykkinen vanheneminen Psyykkinen vanheneminen ei ole rappeutumista vaan kehittymistä ja siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. Asioiden tärkeysjärjestys saattaa muuttua. Nuoret voivat pitää vanhusta höpsönä, kun hän ei enää seuraa näiden arvomaailmaa. Kun ikuisuuskysymykset mietityttävät, ei ole merkitystä sillä, ovatko sukat eri paria. Vanheneminen ei aiheuta älykkyyden heikkenemistä. Päättelykyky näyttäisi iän karttuessa hidastuvan, mutta kielellinen kyky kehittyy vielä vanhuudessakin. Oppiminen ja muisti liittyvät tiiviisti yhteen, ja iäkkäiden oppimis- ja muistamiskyvyissä on suuria eroja. Iäkäs oppii helpommin kokonaisuuksia kuin irrallisia yksityiskohtia, ja uusi tieto rakentuu aiemman päälle. Uusia asioita on kuitenkin vaikeampaa painaa ja palauttaa mieleen. Muisteleminen on tärkeää sekä psyykkiselle hyvinvoinnille että mielenterveydelle. Muistelun kautta vanhus arvioi elämäänsä ja ymmärtää siinä vaikuttaneita syy-yhteyksiä. Parhaimmillaan muistelu johtaa eheytymisen kokemukseen ja oman elämän merkityksellisyyden ymmärtämiseen. Jotkut sairaudet saattavat muuttaa ihmisen persoonallisuutta ja usein persoonallisuuspiirteet kärjistyvät tai heikkenevät iän myötä. Pääsääntöisesti kuitenkin ihmisen persoonallisuus on jatkumo lapsuudesta vanhuuteen: nuorena äkkipikainen on yleensä sitä vanhanakin. Tärkeää ei ole se, että kyseessä on vanhus, vaan se että kyseessä on ihminen, yksilöllinen ja ainutkertainen loppuun asti. 42
Sosiaalinen vanheneminen Sosiaalisessa vanhenemisessa tarkastellaan ikääntyvän ihmisen ja hänen elinympäristönsä välisiä suhteita ja niiden muutoksia. Sosiaalinen vanheneminen nähdään joskus negatiivisesti joukkona luopumisia: eläkkeelle jääminen, lasten muuttaminen kotoa, leskeksi jääminen, toimintakyvyn heikkeneminen. Kyse on jälleen enemmän muutoksista kuin luopumisesta. Palkkatyö voi vaihtua vapaaehtoistyöhön, lapset lapsenlapsiin ja omakotitalon piha kerrostalokaksion viherkasvien hoitoon. Selvää kuitenkin on, että mitä pidemmälle vanheneminen etenee, sitä pienemmäksi vanhuksen elämänpiiri kutistuu. Loppuvaiheessa se saattaa käsittää vain oman sängyn laitoksessa. Vanhenemisen sosiaalisuus tulee konkreettisesti esiin jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Yksin asuvan ikäihmisen kohdalla voi olla se tilanne, että hänellä ei enää ole sosiaalista verkostoa. Silloin kotona käyvien kotihoidon työntekijöiden ja avustajien merkitys kasvaa entisestään. Ei siis ihme, että avustajan käyntiä odotetaan ja se on viikon kohokohta. Sosiaalisen vanhenemisen edetessä tärkeintä on ikääntyvän ihmisen itsemääräämisoikeuden säilyminen. Ihmisarvoiseen elämään kuuluu oikeus määrätä omista asioistaan ja omasta kehostaan. Tämä kysymys on erityisen vaikea esimerkiksi muistisairaan vanhuksen kohdalla: missä kulkee itsemääräämisoikeuden ja heitteillejätön raja? Avustajatoiminnan asiakkaat ovat kokeneet yhteiskunnassa suuria muutoksia sota-ajasta jälleenrakentamiseen ja yhteiskunnan vaurastumiseen ja teknistymiseen. Sirkka Nivala tutki väitöskirjaansa (2010) varten sotainvalideja ja heidän elämänkulkuaan ja vanhenemistaan. Tutkimuksessa ilmeni, että sotainvalidien elämää värittävät menetetty lapsuus ja nuoruus, sodan aiheuttamat traumat, elämän aloittaminen tyhjästä sodan jälkeen sekä oman tilan löytymisen vaikeus. Sotainvalidit kokevat, että heidän elämänsä on mennyt samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, mutta lisäksi heidän on pitänyt osata asennoitua elämään vammoistaan ja jatkuvista kivuistaan huolimatta. Heidän käsityksensä on, että itsesääliin ja vaikeuksiin jäämisellä olisi menetetty ote elämään. Heidän kokemuksensa osoittavat, että myös vaikeista ja hankalista olosuhteista ja vammauttavien kokemusten jälkeenkin elämästä on saanut kiinni. Se on kuitenkin vaatinut sisua, määrätietoista yrittämistä sekä tahtoa selviytyä. POHDITTAVAA Minkä ikäinen on vanhus? Milloin vanhuus alkaa? Miksi vanhus-nimitys voidaan kokea loukkaavana? Kertooko se jostain ajastamme? Miten voisit käytännön työssäsi edistää asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä? 43
2 Toimintakyky Toimintakyky tarkoittaa ihmisen valmiutta selvitä tavanomaisista päivittäisistä toiminnoista. Fyysiseen toimintakykyyn kuuluvat esimerkiksi ruokailu, pukeutuminen, liikkuminen, henkilökohtainen hygienia ja kotiaskareet. Kognitiivisesta eli älyllisestä toimintakyvystä puhutaan silloin, kun tarkastellaan muistia ja kielellisiä valmiuksia. Psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat omat alalajinsa. Toimintakyky on muuttuva käsite. Siihen vaikuttavat esimerkiksi ympäristö ja apuvälineet. Vanhuksen toimintakyky ei ole sama vanhassa maalaistalossa kuin kerrostaloyksiössä. Ikäihmisellä, jolla on asunnossaan liikuntaesteitä, on kaksinkertainen toimintakykyongelmien riski verrattuna esteettömässä asunnossa ja asuinympäristössä asuvaan. Toimintakykyä ja sen säilymistä on tutkittu paljon ikääntymiseen liittyen ja toimintakyvyn arvioimiseen on kehitetty erilaisia mittareita. Palvelutarve Kunnallinen ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi Kaikilla 75 vuotta täyttäneillä henkilöillä ja Kelan erityishoitotuen saajilla iästä riippumatta on oikeus saada sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi seitsemän arkipäivän kuluessa tai kiireellisissä tapauksissa viipymättä. Palvelutarpeen arvioinnilla varmistetaan, että ikäihmiset saavat apua ajoissa. Samalla tarjotaan tietoa paikkakunnan ikä-ihmisille tarkoitetuista palveluista sekä opastusta niiden hakemiseen. Ikääntyvien palvelutarpeen arviointi koskee muun muassa kotipalveluja, asumispalveluja, omaishoidon tukea, laitoshoitoa ja toimeentuloturvaa. Asiakkaalle on annettava hänen niin halutessaan kirjallinen päätös palvelujen antamisesta tai epäämisestä. Palvelutarpeen arviointia voi pyytää henkilö itse, hänen omaisensa tai muu henkilö tai viranomainen. Arviointi tehdään pääsääntöisesti asiakkaan kotona yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa, mutta se ei välttämättä johda palvelujen myöntämiseen. Arviointi on maksutonta. Palvelutarpeen arvioi kunnan ikääntyneiden palveluista vastaava viranomainen, kuten kotihoidon ohjaaja, vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja. Lisätietoja saa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja kuntien www-sivuilta. Lähde: www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ikaihmiset/palvelut_ja_etuudet/palvelutarpeen_arviointi Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008:3) www.kunnat.net Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet ikäihmisten palvelujen uuden laatusuosituksen vuonna 2008. Suositus on tarkoitettu kunnille ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin välineeksi. Laatusuositus painottaa ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ehkäisevän toiminnan merkitystä. Kunnissa lisätään kotona asumista tukevia palveluja ja vähennetään pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta. Ikäihmisten arjen kannalta kotiin tai lähietäisyydelle kotoa saatavat palvelut ovat keskeisiä. 44
Asiakkaan palvelutarve Avustajatoimintahankkeessa on käytössä palvelusopimuslomake, jossa kysytään pääpiirteittäin, mitä palvelua asiakas avustajatoiminnalta odottaa. Joillakin hankkeilla on käytössä lisäksi tukipalvelusuunnitelmia tai hoito- ja palvelusuunnitelmia, joissa kysytään vastaavat asiat laajemmin. Palvelusopimus on syytä päivittää riittävän usein, sillä tarve voi muuttua nopeastikin. Voimavaralähtöinen työote Voimavarat ovat sisäisiä resursseja, joiden avulla ihminen selviytyy elämän pienistä ja suurista haasteista. Optimismi, jaksaminen ja motivaatio ovat esimerkkejä voimavaroista. Voimavarat voivat lisääntyä ja vähentyä elämäntilanteen mukaan, ja ihminen voi löytää itsestään aivan tuntemattomiakin voimavaroja. Voimavaralähtöisesllä työotteella tarkoitetaan sellaista työtapaa, joka etsii ja vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja. Kannustus ja rohkaisu ovat tärkeä osa tätä työotetta, samoin keskittyminen asioihin, jotka ovat asiakkaasta tärkeitä ja joihin hän on motivoitunut. Mahdollisuus käyttää omia jäljellä olevia voimavaroja tuo ikäihmisille hyvää mieltä, sisältöä elämään ja tunnetta omasta tarpeellisuudesta. Asiakkaan omiin resursseihin nojaava työote vaatii varsinkin alkuvaiheessa aikaa. Pidemmällä aikavälillä toimintakykyä ja voimavaroja tukeva työote voi vähentää laitoshoidon tarvetta ja parantaa kotihoidon edellytyksiä. Keskeistä on avustajan ja asiakkaan välinen luottamuksellinen ja molemminpuoliseen vuorovaikutukseen perustuva suhde. Tämä vaatii asiakkaaseen tutustumista ja hänen elämänhistoriansa ja elämäntilanteensa tuntemista. Omaiset ja läheiset auttavat merkittävästi ikääntyneitä läheisiään, ja siksi yhteistyö myös heidän kanssaan on tärkeää. Voimavaroja tukeva työote edellyttää kaikkien asiakkaan kanssa työskentelevien yhteistyötä, jotta kaikki toimivat samoilla periaatteilla tavoitteenaan ikäihmisen kotona selviytyminen. 45
3 Hyvinvoinnin lähteitä Ruokahuolto Ikäihmisen ravitsemusopas auttaa arvioimaan ikääntyneen ihmisen ravitsemustilaa ja antaa neuvoja, kuinka toteuttaa monipuolinen ruokavalio. Opas on tarkoitettu kotona asuville vanhuksille ja heidän omaisilleen. Opas löytyy osoitteesta www.ravitsemusopas.fi. Vanhusten ravitsemussuosituksissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: yriittävä energian ja ravintoaineiden saanti ateriarytmi y ja päivän aterioiden kokonaisuus syödyn y ruoan määrän seuraaminen ali- y ja virheravitsemuksen käsitteet ravitsemus, y sairaudet ja lääkitys yravitsemushoidon mahdollisuudet yruokailun helpottaminen ja ruoan rakenteen muuttaminen yallergiat ja ruokavaliot Myös vuodenajat ja vuosittaiset juhla-ajat on syytä muistaa. Niiden huomioiminen ruoassa ja ruokailussa tuottaa kulttuurista mielihyvää. On tarjottava sitä, mikä kunakin vuodenaikana on parasta. Tällainen vuodenaikojen huomioiminen ruoassa auttaa vanhuksia myös hahmottamaan ajankulua. Vanhusten ravitsemuksen erityispiirteistä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton lehdessä 8/2004 Kari Uittomäki haastatteli Leena Räsästä, joka toteaa seuraavaa: Vanhusten ravitsemuksessa pätevät aivan samat asiat kuin nuorempienkin. Olennainen ero on siinä, että vanhusten elimistö ei jaksa iän myötä toimia yhä tehokkaasti kuin aikuisväestöllä. Vanhus tarvitsee useampia ruokailuhetkiä päivässä. Tasaisin väliajoin toistuvilla ruokailuhetkillä varmistetaan se, että vanhuksen elimistö pystyy käyttämään ravinnon kokonaan hyödyksi ja vanhus saa riittävästi ravintoa. Tämän päivän ikäihmisillä on ihan erilaiset tottumukset kuin ns. suurilla ikäluokilla, jotka ovat vasta tulossa eläkeikään. Nykyiset ikäihmiset nauttivat mielellään jälkiruoaksi vaikkapa marjakiisseliä. Suuret ikäluokat voivat nauttia lasillisen viiniä aterialla, nykyiset ikäihmiset eivät pidä pastaa ja riisiä perunan korvikkeena vaan lisäkkeenä. 46
Ulkoilu Ulkoilun tulisi olla myös vanhuksen perusoikeus. Ulkoilu on halpa, helppo ja toteutettavissa oleva keino parantaa vanhuksen toimintakykyä. Ulkoilun merkitys mielihyvän ja jopa mielenterveyden lähteenä on huomattava. Etenkin tulisi huomioida tarkkaan sellaiset vanhukset, jotka eivät enää itsenäisesti pääse ulkoilemaan ja liikkumaan. Katkos ulkoilurutiineissa voi olla kohtalokas. Vuoteeseen jäänyttä vanhusta on enää vaikea motivoida liikkeelle. Ulkona liikkuminen on monille elintärkeä hyvän elämän elementti. Ulkona liikkuminen edistää iäkkään kotona asumista ja parantaa elämänlaatua. Ulkoilun lakkaaminen merkitsee monelle toimintakyvyltään heikentyneelle iäkkäälle itsemääräämisoikeuden menetystä ja johtaa tutkimusten mukaan nopeasti kunnon romahtamiseen, sanoo Elina Karvinen Ikäinstituutista. Usein iäkäs ihminen kaipaa liikkumiseensa seuraa suurentuneen kaatumisvaaran vuoksi. Avustajan rooli voi olla käänteentekevä ulkoilemisen jatkumiselle. Aloitteellinen ja innostava avustaja voi houkutella epäröivän vanhuksen turvalliselle kävelylenkille. Lenkin jälkeen hyvänolontunne on yleensä molemminpuolinen. Kodin merkitys Elämä kotona ja kotitöiden tekeminen ylläpitävät itsetuntoa. Oma koti ja itsenäisen elämäntavan tuottama itsekunnioitus ovat ihmisille tärkeitä. Koti on paikka, jossa voi olla oma itsensä, se on suoja ja turva. Se on hallittava, ymmärrettävissä ja ennakoitavissa oleva alue, joka edustaa pysyvyyttä. Koti helpottaa elämää se ei vaadi liikaa, vaan antaa ihmiselle lepoa. Vanhuksen asunto on usein täynnä tavaroita, joihin liittyy muistoja. Vanhan piirongin päällä on valokuvia lapsista ja lapsenlapsista, jotka ovat monelle vanhukselle osoitus jatkuvuudesta ja samalla ikkuna ulkomaailmaan. Vanhuksen kodin tavarat ovat avustajalle oiva oikotie keskustelun aloittamiseen ja avain asiakkaan parempaan ymmärtämiseen. Tukea kotona selviytymiseen Kuntien järjestämän kotihoidon eli yhdistetyn kotipalvelun ja kotisairaanhoidon avulla pyritään lisäämään vanhuksen mahdollisuuksia selviytyä kotona mahdollisimman pitkään. Tukipalvelut täydentävät kotihoitoa. Näitä ovat muun muassa ateria-, kylvetys- ja pyykkipalvelut, asiointiapu, siivoaminen, apuväline- ja vaippakuljetus, päivätoiminta ja turvapuhelinpalvelut. Tarvittaessa vanhuksen luona käy myös ilta- ja yöpartio. Omaishoidon tukea voidaan maksaa toimintakyvyltään alentuneen vanhuksen kotona tapahtuvaan hoitoon. Kuljetuspalvelua saa vaikeavammainen henkilö, joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia kulkuvälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kunta voi myöntää kuljetuspalveluja myös sosiaalihuoltolain nojalla. Sairaan tai vammaisen eläkeläisen kotona asumisen tueksi voidaan hakea Kelalta eläkettä saavan hoitotukea. Verotuksessa tehtävä kotitalousvähennys edellyttää, että asiakkaalla on verotettavaa tuloa. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen saa vain kotona teetetystä työstä aiheutuneista kustannuksista. Tarkempia tietoja näistä tukimuodoista löytyy liitteestä 4. 47
4 Muistisairaudet Muisti Muistissa on monta eri osa-aluetta, minkä vuoksi myös muistivaikeuksiksi kutsutut ilmiöt voivat olla hyvin erityyppisiä ja johtua monenlaisista sairauksista tai tiloista. Muistaminen koostuu mieleen painamisesta, mielessä säilyttämisestä ja mieleen palauttamisesta. Normaaliin ikääntymiseen voi kuulua lieviä muistivaikeuksia siksi, että oppiminen hidastuu, vaatii enemmän kertausta ja keskittymiskyky heikkenee. Vanhan ihmisen on vaikeampi muistaa ja tehdä useaa asiaa yhtä aikaa. Aikanaan opitut asiat muistetaan hyvin. Muisti jaetaan kolmeen osaan 1 2 3 Tapahtumamuistiin kuuluvat meille tapahtuneet, elämäkerralliset asiat, kuten lapsuus, naimisiinmeno ja sota-ajan tapahtumat. Tietomuistiin kuuluvat opitut asiat, kuten sanojen merkitykset, päivämäärät, nimet ja yhteiskunnan rakenteiden ymmärtäminen. Taitomuistiin kuuluvat erilaiset opitut liikesarjat, kuten pyörällä ajaminen, kahvin keittäminen tai virkkaaminen. Muistia heikentäviä tekijöitä Masennus voi huonontaa muistia, sillä se heikentää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Hyvin opittu asia muistetaan kuitenkin myöhemmin. Jotkin lääkkeet, erityisesti monet rauhoittavat lääkkeet, vaikuttavat aivojen tiedonkäsittelyyn ja muistitoimintoihin, samoin jotkin virtsanpidätyskykyyn vaikuttavat lääkkeet. Alkoholi pitkään ja runsaasti käytettynä heikentää muistia usein pysyvästi. Erilaiset paikalliset aivovauriot saattavat myös vaikuttaa muistin toimintaan. Dementia Dementialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön älyllinen toiminta on heikentynyt niin, että se rajoittaa hänen sosiaalista selviytymistään. Dementia on laaja-alainen aivotoiminnan häiriö, joka haittaa merkittävästi jokapäiväisestä elämästä selviytymistä. Kyse on oireyhtymästä, jonka taustalla on aina jokin sairaus. Se voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä. Dementiassa ilmenevälle muistihäiriölle on ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua. Henkilön on vaikea suunnitella päivittäisiä toimintoja, jäsentää kokonaisuuksia ja ymmärtää vertauskuvallisia ilmauksia. Etenkin vaikeampaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä. 48
Niin sanotut dementoivat sairaudet ovat vakavimpia muistihäiriösairauksia. Näitä ovat muun muassa Alzheimerin tauti, Lewyn kappale -tauti, vaskulaarinen eli aivoverenkiertohäiriöistä johtuva dementia sekä otsalohkodementiat. Lisäksi tunnetaan harvinaisempia dementioita, joista osa on perinnöllisiä. Käytösoireet Käytösoireilla tarkoitetaan toistuvaa, hankalaa käyttäytymisen muutosta, joka kertoo muistisairaan ihmisen kärsimyksestä ja kuormittaa lähiympäristöä. Oireet voivat olla ohimeneviä tai jatkua jopa vuosia. Käytösoire voi myös olla dementian ensimmäinen oire. Noin 70 90 %:lla muistisairaista ihmisistä esiintyy käytösoireiksi kutsuttuja käyttäytymisen häiriöitä. Käytösoireiden syntyyn vaikuttavat useat asiat. Liiallinen ärsykkeiden määrä, hälinä ja levottomuus pahentavat käytösoireita. Väsyneenä ei jaksa keskittyä, ja siksi illat ovatkin usein levottomampia ja oireita esiintyy enemmän. Osaan käytösoireista voidaan yrittää vaikuttaa lääkehoidolla. Eteneviin muistisairauksiin liittyviä yleisiä käytösoireita ovat ymasennus (8 60 %) yapatia (20 80 %) ylevottomuus (20 75 %) yaggressiivisuus (15 50 %) ypsykoottiset oireet (15 50 %) yunihäiriöt (60 70 %) yseksuaalisen käytöksen muutokset (20 30 %) ypersoonallisuuden muutos Lähteet: www.muistiliitto.fi/fin/muisti_ja_muistisairaudet ja www.tohtori.fi/muistiklinikka Dementoituneen kotona asuminen Moni muistisairas ihminen asuu kotona niin kauan kuin se on mahdollista, joko itsenäisesti, hoitavan omaisen tai kunnallisen kotihoidon turvin. Kotona asuminen on useimmiten sekä muistisairaan ihmisen että hänen läheistensä toive, jota tulee kunnioittaa. Muistisairas ihminen selviytyy parhaiten tutussa ympäristössä tuttujen rutiinien turvin. Usein omaiset hoitavat pitkään dementoitunutta läheistään ilman ulkopuolista apua. Kuitenkin riittävän varhain saatu ulkopuolinen apu voi ennaltaehkäistä omaisen uupumista ja edistää näin dementoituneen kotona asumista. Käytösoireet ovat suurimpia laitoshoitoon siirtymistä ennakoivia tekijöitä. Läheiset kokevat ne kaikkein raskaimmiksi. Myös sairauden nopea eteneminen ja sen myötä lisääntyvä avuntarve, turvattomuutta aiheuttavat tekijät sekä kävely- ja pidätyskyvyn menettäminen ennakoivat kotihoidon loppumista. 49
Dementoituneen kotihoitoa tuetaan eri tavoin. Oman asuinalueen palveluja kannattaa kysyä terveyskeskuksesta, omalta lääkäriltä, kotipalveluohjaajalta sekä dementianeuvojalta. Dementianeuvojat antavat apua puhelimessa, tulevat kotiin keskustelemaan ja auttavat omaista selviytymään sekä järjestävät tarvittavia palveluja ja tukia perheeseen. Lähteet: www.muistiliitto.fi/fin/muisti_ja_muistisairaudet ja www.dementiahoitoyhdistys.fi ->lue muistisairaudet Milloin huolestua ja hakeutua tutkimuksiin Tutkimuksiin voi hakeutua aina, jos on selvästi huolissaan omasta tai läheisensä muistista. Tutkimukset ovat ainakin paikallaan, kun yunohtelee muutakin kuin ihmisten nimiä (mitä tapahtuu kaikille) yarvoesineet häviävät (muutkin kuin silmälasit, jotka löytyvät myöhemmin loogisesta paikasta) yunohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia yunohtaa jonkin itselle tapahtuneen merkittävän asian (ei vain, mitä on ohimennen puhuttu) yasioiden hoitaminen vaikeutuu, esiintyy sähläämistä yhuomattavia vaikeuksia uuden asian, esimerkiksi kodinkoneen käytön, oppimisessa yilmaantuu epäluuloisuutta ja muistamattomuuden peittelyä. Muistisairaan asiakkaan kohtaaminen Avustaja kohtaa avustajatoiminnassa lähinnä lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastavia asiakkaita. Koska työ tapahtuu pääsääntöisesti veteraanien kotona, ovat asiakkaat suhteellisen hyväkuntoisia laitoksissa asuviin vanhuksiin verrattuna. Suurin haaste avustajantyössä onkin tehdä eroa dementiaa sairastamattomien ja lievää dementiaa potevien ihmisten välillä. Kun avustaja käy pidemmän ajan saman asiakkaan luona, hänen on helpompi huomata oireiden lisääntyminen. Muistisairaan lähimuisti on huono tai olematon, mutta hänen tunne- ja tunnelmamuistinsa säilyy. Hänen muistiaan ei pidä testata ja puheiden oikaisemista tulee välttää. Ei siis kannata ottaa kantaa, onko jokin väite totta vai ei. Hyvä tunnelma ja turvallinen ilmapiiri ovat tärkeitä. Muistisairaan elämänhistorian tunteminen auttaa ymmärtämään, mikä on puheiden ja käyttäytymisen todellinen viesti. Muistisairaan ihmisen kanssa tulee välttää moniselitteistä puhetapaa. On hyvä puhua tutuista aiheista kiireettömästi. Puheen selkeys ja ympäristön tuttuus sekä tuttu päiväjärjestys antavat muistisairaalle turvallisuudentunnetta. Muistisairaalla on heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistamiskyky. Kohdattaessa kannattaa esittäytyä luontevasti ja olla virhetulkintatilanteissa hienotunteinen. Muistisairaan hahmottamiskyky on heikentynyt: hän eksyy helposti ja oman kehon ja ympäristön hallitsemattomuus aiheuttaa pelon ja epäonnistumisen tunteita. Hienotunteinen ohjaus, hyvä valaistus, selkeä ympäristö ja värikontrastit auttavat hahmottamisessa. Muistisairaan peruspersoonallisuus ja sosiaaliset taidot eivät olennaisesti muutu, vaikka toimintakyky muuttuu. Lukukyky voi säilyä pitkään, samoin huumorintaju. Tunteet säilyvät, mutta muistisairaus korostaa valmiuksia tuoda niitä aidosti esiin. Muistisairaalla onkin herkistynyt kyky aistia tunnelmia. Normaali, toisen ihmisen hyväksyvä kanssakäyminen tuo mielihyvää puolin ja tosin. 50
Haastavasti käyttäytyvä iäkäs asiakas Iäkkään asiakkaan ärtyisän ja jopa väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla voi olla monenlaisia syitä. Fyysinen tila yinfektiot (esim. tulehdukset, kuten virtsatieinfektio, keuhkokuume) ysydäninfarkti (sekavuus, voi olla myös täysin oireeton) ydiabeetikolla alhainen verensokeri yaivoverenkiertohäiriö ypitkäaikaiset sairaudet ja tilan paheneminen (reuma, syöpä) ykehittyvä muistisairaus (dementian oireita) yuusi lääkitys, sivuvaikutukset, yhteisvaikutukset ykipu (esim. tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ummetus, nivelsäryt) ynestevajaus, vajaaravitsemus yalkoholinkäyttö yallergia, ihottuma ypidätyskyvyttömyys ykorkea verenpaine, huimaus ja tasapaino-ongelmat Psyykkinen tila ymielenterveyden sairaudet ymasentuneisuus yunihäiriöt yahdistuneisuus (taloushuolet, omaisten asiat, kuolemanpelko) yelämänhallinnan tunteen puuttuminen (oma kyvyttömyys, avun tarve) Sosiaalinen tilanne yyksinäisyys, sosiaalisten kontaktien vähäisyys yperhetilanteet, kuten kaltoin kohtelu, hyväksikäyttö, perheväkivalta yvirhetulkinnat vuorovaikutuksessa (kehittyvä muistisairaus) Muita taustalla olevia seikkoja yseksuaalisuus yomaishoitajuus ynykyteknologian vallitsevuus yyhteiskunnan ikärasismi, pettymys palvelujärjestelmään Lähde: Korhonen Merja POHDITTAVAA Oletko kohdannut työssäsi haastavasti käyttäytyviä asiakkaita? Mistä luulet heidän käytöksensä johtuneen? 51
5 Surevan ihmisen kohtaaminen Surun kokemus on yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Vain sureva itse tietää, miltä hänestä tuntuu. Ihmisen persoonallisuus ja aikaisemmat menetykset, tämän menetyksen luonne ja surevan saama tuki tai tuen puute vaikuttavat surun kokemiseen. Suru on monimuotoista ja sen mittaaminen tai arvioiminen on vaikeaa. Surun ainoa hoitokeino on sureminen. Se kuluttaa ja vaatii voimavaroja. Vanhuus ei poista surun kokemista. Iäkkäiden ihmisten surukokemuksia tutkittaessa todettiin, että iäkkäämmät naislesket osoittivat enemmän voimakasta surua ja olivat ahdistuneempia ja masentuneempia kuin nuoremmat naiset. Iäkkäät aikuiset murehtivat rakkaan menetystä kauemmin kuin aikaisemmin on uskottu. Suru jää osaksi heitä. Puolison kuoleman aiheuttamat ongelmat saattavat olla erityisen vaikeita, kun kyseessä on iäkäs aviopari. Kotitalouden tulot ja yhteiskunnan palvelut voivat vähentyä huomattavasti. Esimerkiksi sotainvalidien leskillä ei ole oikeutta maksuttomiin kuntapalveluihin, joita perhe sai sotainvalidin elinaikana. Jo vähentyneet suhteet ystäviin saattavat jäädä kokonaan. Ylipäätänsä arjessa selviytyminen saattaa tulla mahdottomaksi. Asiat, joista kaksistaan vielä selvittiin, eivät onnistu yksin. Kohdattaessa y Annetaan surevalle mahdollisuus puhua tapahtuneesta, tulla kuunnelluksi ja kuulluksi, huolenpidon ja välittämisen osoittamista. y Annetaan välimatkaa vaikeisiin kysymyksiin, surevan auttaminen ajattelemaan muuta, puhumaan muusta. y Osoitetaan surevalle, että hänen surunsa halutaan ottaa vastaan antamalla tilaa surun tunteille, ajatuksille, reaktioille. y Lähestytään surevaa ihmisenä ja muistetaan, että yksilöllisyyden ja ainutkertaisuuden vuoksi kukaan ei voi surra väärin. y Ollaan läsnä ja käytettävissä kiireettömästi. y Ollaan aito, avoin ja kuunteleva. Apua tarjottaessa on tärkeää y kysyä: Onko teillä ketään, jonka kanssa voitte puhua näistä asioista? y tehdä avoin tarjous voinko auttaa, mitä voin tehdä y antaa nenäliina, vesilasi, tuoli jne. y käydä yhdessä läpi valokuvia ym. muistoesineitä, sillä niiden läpikäyminen on surevalle tärkeä y varmistaa, että sureva on jaksanut syödä ja juoda. Kirjallisuutta Poijula Soili: Surutyö. Gummerus 2002. Erjanti & Paunonen-Ilmonen: Suru ja surevat, surevien hoitotyön perusteet. WSOY 2004. 52
Suru etenee vaiheittain 1. Sokki / Välttäminen Käyttäytyminen: itkeminen, lisääntynyt tai vähentynyt aktiivisuus Tunteet: musertunut, hämmentynyt, pyörällä päästään, epätodellisuuden tunne Aistimukset: tuntee olevansa ruumiin ulkopuolella Mielikuvat: luulee näkevänsä kuolleen Fysiologia: nukkumisvaikeudet Suhteet: tarve olla lähellä muita omaisia, passiivinen toisia kohtaan 2. Realiteettien kohtaaminen Käyttäytyminen: vaikeudet selviytyä tehtävistä, keskittymisvaikeudet, levottomuus, kuolleen luonteenpiirteiden käyttäminen Tunteet: suru, viha, pelko, ahdistus (erityisesti aamuisin), syyllisyys, turhautuminen, ärtyisyys, kuolleen kaipaaminen, helpotus Aistimukset: uupumus, kipu rinnassa, pahoinvointi, hyökyaaltomainen surun kokeminen, kireys Ajattelu: mitä tein/ jätin tekemättä, kun hän oli vielä elossa, mitä muuta vielä tapahtuu, olenko tulossa hulluksi, tuntuuko minusta aina tältä, ajatuksia itsensä vahingoittamisesta Fysiologia: nukkumisvaikeudet, ruokahalun muutokset Suhteet: haluaa olla surevien lähellä 3. Uudelleen muotoutuminen Menetystä ei ole unohdettu, sille on löytynyt paikka. Käyttäytyminen: paluu normaaleihin toimiin Tunteet: alussa syyllisyyttä elämän jatkamisesta, vähitellen normaalit mielialat, hetkittäinen surullisuus Aistimukset: normaalit tuntemukset Mielikuvat: positiivisia mielikuvia kuolleesta Ajattelu: positiivisia ajatuksia itsestä, positiivisia tai realistisia ajatuksia kuolleesta Fysiologia: normaali ruokahalu ja nukkuminen Suhteet: suhteiden uudelleen muodostuminen toisten kanssa 53
OSIO 6 POHDITTAVAA Mitä erilaisia tapoja ihmisellä on reagoida läheisen menetykseen? Miksi surevan kohtaaminen on niin vaikeaa? Mitä surevalle ei ehkä kannata sanoa? Mikä ei auta? Mitä sureva ehkä toivoo toisilta ihmisiltä? 54
Uusille urille 1 Koulutus Hankkeen oma koulutus Avustaja osallistuu Sotainvalidien Veljesliiton järjestämälle kolmen päivän peruskurssille työsuhteen alkupuolella. Kurssilla käsitellään avustajan ammattitaitoon liittyviä asioita, kuullaan asiantuntijoita, tehdään ryhmätöitä ja saadaan kuva siitä, mihin avustajatoiminnalla tähdätään. Toisten avustajien tapaaminen, ajatusten ja kokemusten vaihtaminen ovat olleet monille kurssin parhainta antia. Lisäksi kurssin tavoitteena on herätellä miettimään omia tulevaisuudensuunnitelmia kouluttautumisen tai työn suhteen. Kurssilla pyydetään miettimään, miten aikaa avustajantyössä voisi parhaiten hyödyntää tulevaisuuden suunnitelmien toteutumiseksi. Avustajille on tarjolla myös kaksipäiväinen jatkokurssi työsuhteen loppupuolella. Jatkokurssilla keskitytään omien suunnitelmien päivittämiseen, työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien esittelyyn, oman osaamisen arviointiin ja markkinointiin sekä yrittäjyyteen ja luopumiseen ja uudelleen suuntautumiseen. Peruskurssin aiheita ovat ysotainvalidit ja muut sotiemme veteraanit asiakkaina yasiakkaan kohtaaminen yikääntymisen mukanaan tuomat muutokset ja haasteet ymuistisairaudet yensiapu vanhusten tavallisimmissa kotitapaturmissa ja sairauskohtauksissa ysurevan ihmisen kohtaaminen ytyö asiakkaan kotona ykotona tehtävä auttamistyö osana vanhuspalveluiden kokonaisuutta yavustajan suunnitelmallinen asiakastyö käytännössä ytyöelämän pelisäännöt yelämänhallinta ja työssä jaksaminen ytyöhyvinvointi yammatillisen aikuiskoulutuksen mahdollisuudet Jatkokurssin aiheita ovat ytyöstä ja asiakassuhteesta luopuminen uudelleen y suuntautuminen avustajantyön jälkeen yammatillisen koulutuksen mahdollisuudet omien y vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ykatsaus yrittäjyyteen ytyöllistymisen mahdollisuudet miten y elämässä eteenpäin avustajatoiminnan jälkeen -pohdinta 55
Aluehankkeen järjestämä täydentävä koulutus Oma aluehanke järjestää avustajille säännöllisiä palavereita ja koulutusta. Niillä voidaan syventää peruskurssilla opittuja asioita tai tutustua esimerkiksi oman alueen muuhun palvelutarjontaan. Nämä koulutukset ovat osa työtä, ja oma esimies antaa niistä lisätietoa. Joissakin hankkeissa suoritetaan esimerkiksi hygienia- ja palveluja kotiin -passeja. Aluehankkeesta ja paikkakunnasta riippuen on mahdollista suorittaa myös ammattitutkintoja tai niiden osia työsuhteen aikana (ks. liite 5). Ammatillinen koulutus Yksi reitti työelämään on lähteä opiskelemaan uutta ammattia. Vanhakin ammattitaito voi kaivata päivittämistä, kun oman alan ammatilliset vaatimukset ovat muuttuneet. Myös omat mielenkiinnonkohteet voivat muuttua tai yksinkertaisesti haluaa vain vaihtaa alaa. On tilanteita, joissa ainoa mahdollisuus työllistyä jatkossa on alanvaihto. Koulutukseen osallistuminen avustajantyön ohessa on hyvä tapa aloittaa opinnot uudestaan tai suunnata kokonaan uudelle alalle. Tuore koulutus saa suuremman huomioarvon myös työnantajilta. Ennen opintojen alkua on hyvä testata omia opiskeluvalmiuksia, motivaatiota tai soveltuvuutta tietyille aloille. Testin voi tehdä esimerkiksi netissä osoitteessa www.mol.fi/avo/avo.htm. Opiskelu voi tapahtua ammatillisissa oppilaitoksissa, kansanopistoissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa, oppisopimusteitse, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa tai erilaisilla kursseilla. Myös harrastusluontoisia opintoja saatetaan lukea hyödyksi myöhemmissä opinnoissa. Tällaisia opintoja järjestävät muun muassa erilaisten järjestöjen opintokeskukset sekä kansalais- ja työväenopistot. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Peruskoulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lisäopetus Perusopetus Esiopetus Lukio Ammattikorkeakoulu Ammatillinen koulutus Yliopisto Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus Työvoimakoulutus Näyttötutkinto Vapaa sivistystyö www.virtuopo.net/selkokieli/opiskelu/koulutusjarjestelma/ 56
Ammatillinen perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa ammatillisessa oppilaitoksessa tai tutkintoon valmentavana aikuiskoulutuksena. Ammatillinen toisen asteen koulutus antaa jatkokouluttautumismahdollisuuden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Haku on kaksi kertaa vuodessa, maalis- ja lokakuun alussa, ja pääsyvaatimuksena on kansa- tai peruskoulu. Koulutukseen voi hakea myös joustavan valinnan kautta, jolloin valintaperusteissa voidaan joustaa henkilökohtaisten syiden vuoksi. Jos esimerkiksi peruskoulun päättötodistus puuttuu, opintoja voi täydentää vaikka kansanopistossa. Lisätietoja saa TE-toimistoista. Aikuiskoulutuksessa ammatillinen osaaminen osoitetaan näyttötutkintona käytännön työtehtävissä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen haku tapahtuu yleensä suoraan oppilaitokseen. Pääsyvaatimukset ja hakuajat vaihtelevat. Jos koulutus on työvoimapoliittista, siihen haetaan oman TEtoimiston kautta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on tarkoitettu erityisesti aikuisille, ja ne suoritetaan aina näyttötutkintona. Näyttötutkintoon kuuluu tavallisesti myös koulutusta, mutta tutkinto on mahdollista suorittaa myös pelkillä näytöillä, jos osaaminen ja taidot siihen riittävät. Erikoisammattitutkinnossa vaaditaan alan vaativimpien työtehtävien hallintaa ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Tällaisia tutkintoja ovat esimerkiksi vanhustyön, psykiatrisen hoidon, hitsaajamestarin ja johtamisen erikoisammattitutkinnot. Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään sekä pidempikestoisena koulutuksena että lyhytkursseina. Koulutusten pääsyvaatimukset vaihtelevat. Vaatimuksena voi olla alan ammatillinen perustutkinto tai alan työkokemus. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaminenkin voi olla lisäkoulutusta. Muun muassa henkilökohtaisen avustajan koulutus on ammatillista lisäkoulutusta, jota ollaan hakemassa myös ammattitutkinnoksi. 57
Työvoimakoulutus Työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti yli 20-vuotiaille työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille, mutta myös työssäkäyvät voivat hakea koulutuksiin. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Koulutus on pääasiassa ammatillista koulutusta, kuten perus- tai ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tai lisäkoulutusta. Työvoimakoulutuksena on mahdollista suorittaa loppuun myös kesken jääneet yliopisto-opinnot tai ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi järjestetään valmentavaa koulutusta, kuten jollekin ammattialalle ohjaavaa ja työnhakuvalmiuksia kehittävää koulutusta. Työvoimakoulutukseen haetaan TE-toimiston kautta. Työvoimakoulutus on opiskelijoille maksutonta, ja opiskelijat voivat saada koulutuksen ajalta työttömyysturvaa vastaavaa koulutus- tai työmarkkinatukea. Avustajatoimintahankkeessa on mahdollisuus suorittaa työvoimakoulutuksena hoiva-avustajan tutkintoa. Oppisopimus Oppisopimuskoulutuksessa ammattiin opiskelu tapahtuu pääasiallisesti työpaikalla ja opiskelijalle maksetaan työssä oppimisen ajalta palkkaa. Työssä oppimista täydennetään teoriaopinnoilla oppilaitoksessa, mikä pääsääntöisesti katsotaan myös palkalliseksi ajaksi. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai hankkia lisäkoulutusta. Myös yrittäjät ja korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat osallistua koulutukseen. Yleensä opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan ottamalla itse yhteyttä työnantajiin. Paikallinen oppisopimuskeskus tai -toimisto auttaa koulutuksen suunnittelussa ja käynnistämisessä. Myös avustajatoiminnassa on mahdollista suorittaa opintoja tai osia opinnoista oppisopimuksella. 58
Osaamispassit ja muu koulutus Osaamispassi on todistus osaamisesta. Yleensä passin suorittamiseen tarvitaan sekä käytännön työkokemusta että teorian hallintaa. Avustajatoiminnassa on työsuhteen aikana mahdollista suorittaa esimerkiksi seuraavia passeja: Palveluja kotiin -passi Palveluja kotiin -passin suorittaminen valmentaa kotipalvelutyöhön ja palvelutilanteisiin. Passin osaamisalueet ovat kuluttajakäyttäytyminen, toiminta asiakkaan kodissa, kotitalousvähennys ja kuluttajansuojalaki. Palveluja kotiin -passin suoritus koostuu ennakkolukemistosta, koulutustilaisuudesta ja testistä. Passin suorittaminen edellyttää itsenäistä opiskelua ja osallistumista luennoille. Koulutuksesta saa lisää tietoa osoitteesta www.palvelujakotiin.fi. Hygieniapassi Hygieniapassia tarvitaan, jos on tekemisissä elintarvikkeiden kanssa. Passi suoritetaan kirjallisesti, ja se koostuu 40 oikein/väärin-väittämästä. Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo hygieniaosaamisen testijärjestelmää. Testejä järjestävät oppilaitokset tai opintokeskusten alaiset järjestöt, kuten muutamat marttapiirit. Lisätietoa hygieniapassista saa osoitteesta http://hygieniapassi.gene.fi/. Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskorttikoulutuksella pyritään parantamaan yhteisten työpaikkojen työturvallisuutta. Kortin suorittamiseen tarvitaan yhden päivän kurssi. Lisätietoa turvallisuuskortin suorittamisesta saa osoitteesta www.tyoturvallisuuskortti.fi. Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastuksia tukevia ja yhteiskunnallisia. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhyt- tai intensiivikursseihin. Kansanopistojen tarjonnassa painottuvat pitkäkestoiset, pääosin lukuvuoden pituiset, vapaatavoitteiset opinnot. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, urheiluopistot ja kesäyliopistot. POHDITTAVAA Mitä uusia mahdollisuuksia koulutuksen kautta voisi avautua? Mitä esteitä opiskelulle voisi olla? Voiko niihin vaikuttaa? Minkä tyyppinen opiskelu voisi sopia tämänhetkiseen elämäntilanteeseesi? 59
Erilaiset oppijat Avustajatoimintahankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota erilaisten oppijoiden haasteisiin. Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin uskotaan ja yllättävän usein syynä aivan muun tyyppisille vaikeuksille työelämässä. Peruskurssilla on mahdollisuus suorittaa pikalukitesti, jonka avulla voi selvittää, kuuluuko erilaisiin oppijoihin ja miten sen tiedon valossa voi uudelleen arvioida suunnitelmiaan. Oppimisvaikeudet ovat yleisiä mutta yksilöllisiä. Ne voivat näkyä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina (lukivaikeudet) mutta myös kielten oppimisen vaikeutena, matemaattisina vaikeuksina, muistamisen tai keskittymisen vaikeuksina ja vaikeuksina hahmottaa laajempia kokonaisuuksia. Ne ovat voineet olla haittana jo ala-asteelta lähtien, niitä vain ei silloin ole osattu tunnistaa. Oppimisvaikeudet eivät tänä päivänä estä opiskelua. Oppimisvaikeudet tunnistetaan ja opetus suunnitellaan henkilökohtaisten oppimisvalmiuksien mukaan. Ammatillisessa koulutuksessa tämä voidaan ottaa hyvin huomioon näyttötutkinnoissa. Lukivaikeuden testaamiseksi kehitetty pikalukitesti on suuntaa antava eikä välttämättä tuo esiin kaikkia oppimisvaikeuksien muotoja. Lisätietoa aiheesta saa ainakin näiltä internetsivuilta: yerilaisten oppijoiden liitto, www.erilaistenoppijoidenliitto.fi yniilo Mäki Instituutti, www.nmi.fi/instituutti/ yluki-tuki-palvelukeskus, Turun Kristillinen opisto, www.turunkristillinenopisto.fi/ yadhd-liitto ry, www.adhd-liitto.fi 60
PIKALUKITESTI Kysymyksiin vastataan KYLLÄ tai EI. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat KYLLÄ. Menevätkö oikea ja vasen helposti sekaisin? Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen vaikeaa? Tuntuuko ääneen lukeminen epämiellyttävältä? Tuntuuko, että sinulla menee kauemmin aikaa kuin muilla sivun lukemiseen? Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? Inhoatko paksujen kirjojen lukemista? Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? Onko käsialaasi vaikea lukea? Hämmennytkö, jos sinun on puhuttava suuren yleisön läsnä ollessa? Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? Onko pitkien sanojen sanominen vaikeaa, koska äänteet menevät sekaisin? Onko päässä laskeminen vaikeaa ilman paperin tai sormien apua? Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä? Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? Menevätkö päivämäärät ja kellonajat sekaisin niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? Sattuuko sinulle jatkuvasti virheitä, kun täytät jotakin tuttua, toistuvasti täytettävää pikku lomaketta? Onko lomakkeiden täyttö yleensäkin hämmentävää? Sekoittuvatko sellaiset bussien numerot kuin 95 ja 59? Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? Onko vieraan kielen koulumainen oppiminen ollut sinulle vaikeaa, mutta vieraiden kielten käyttö puhetilanteessa ja asioiden hoidossa sujuu? Kouluaikana äidinkielen aineissa sinulla oli kirjoitusvirheitä esim. a/aa, k/kk, mutta sisällöt olivat hyviä. Matematiikassa sinulla oli vaikeuksia tehdä laskutoimitus opettajan vaatimalla tavalla, mutta tiesit kyllä tehtävän vastauksen. Matematiikassa sanallisten esimerkkien ratkaiseminen oli vaikeaa, mutta mekaaniset laskutoimitukset sujuivat hyvin. Asioiden ulkoa oppiminen on vaikeaa, mutta jos ymmärrät opittavan asian, sen oppiminen ei tuota vaikeuksia. Jos vastasit myöntävästi yli puoleen näistä kysymyksistä, silloin on vahvat syyt epäillä lukivaikeutta. Lähde: www.lukineuvola.fi 61
Omaa oppimistaan voi pohtia esimerkiksi tällaisten kysymysten avulla: 1. Minkälaisia koulumuistoja sinulla on? Minkälainen oppilas olit? 2. Miten opit mielestäsi parhaiten (kuulemalla, näkemällä, tekemällä)? Onko sinulla todettu tai oletko epäillyt itselläsi oppimis- tai keskittymisvaikeutta? 3. Mikä on myönteisin oppimiskokemuksesi? Entä kielteisin? 4. Mikä motivoisi sinua opiskelemaan? 62
Tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista yammattien, koulutusohjelmien ja tutkintojen kuvaukset löytyvät Koulutusnetti-palvelusta www. koulutusnetti.fi ytyövoimakoulutuksista löytyy tietoa työvoimahallinnon sivustolta www.mol.fi ylisää tietoa oppisopimuksesta www.oppisopimus.net ykaikki koulutustieto yhdestä osoitteesta www.opintoluotsi.fi yaikuiskoulutusopas (Opetushallitus) www.oph.fi/koulutusoppaat/aikuiskoulutusopas.pdf yyleistietoa avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta ja opetustarjonnasta www.avoinamk.fi ykansalais- ja työväenopistojen yhteystiedot saa kohdasta Opistot www.ktol.fi ykansanopistojen lyhytkurssit ja pitkät opintolinjat www.kansanopistot.fi ytietoa avoimista yliopisto-opinnoista ja koulutustarjonnasta www.avoinyliopisto.fi yjäsenjärjestöjen sekä muiden järjestöjen linkkejä www.vsy.fi ylyhytkestoisen aikuis- ja henkilöstökoulutuksen tietokanta; tietoja kursseista, seminaareista ja erilaisista tutkinnoista www.kurssihaku.fi y Täydennyskoulutuksen verkkopalvelusta löytyy tietoa yliopistojen täydennyskoulutuksesta, avainkäsitteistä ja opintojen rahoittamisesta www.taydennyskoulutus.fi 63
2 Työnhaku Osaaminen Ennen uuden työuran suunnittelua on hyvä vielä kerran kartoittaa oma osaaminen ja miettiä millaista työtä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Tavoitteiden asettaminen kannattaa aloittaa pienemmistä välitavoitteista. Avustajantyö antaa mahdollisuuden käydä läpi työttömyyteen johtaneita syitä ja tuntemuksia, joita pitkittynyt työnhaku on aiheuttanut. On hyvä purkaa mielestään mahdolliset pettymykset ennen uuden työn hakemista. Näistä kannattaa keskustella myös muiden samassa tilanteessa olevien avustajien kanssa. Työn merkityksen ja oman työhistorian ylös kirjaaminen sekä arvioiminen voi olla hyödyllistä. Työelämässä painopiste on ammatillisessa osaamisessa, mutta sosiaaliset taidot ja henkinen pääoma tukevat työssä menestymistä ja jaksamista. Omaksumis- ja uusiutumiskyky ovat myös tärkeitä osaamisen osa-alueita muuttuvassa työelämässä. Ammatillinen osaaminen koostuu konkreettisista taidoista ja työssä tarvittavan tiedon hallinnasta. Osaaminen tulisi pystyä perustelemaan esimerkeillä, kuten Osaan järjestää tilaisuuksia. Järjestössä X suunnittelin joulujuhlan ja hankin esiintyjät. Sosiaalinen osaaminen on toisille luontaista, mutta sitäkin voi oppia ja opiskella. Hyvät tavat ja toista kunnioittava käytös ovat tärkeitä ominaisuuksia myös työelämässä. Henkinen pääoma kasvaa iän ja elämänkokemuksen myötä. Henkistä pääomaa voi kartuttaa myös harrastusten ja taiteen parissa, yleissivistystä kohentamalla tai vaikkapa päivän lehtiä lukemalla ja radiota kuuntelemalla. Omaa osaamisen kartoittamisessa voi käyttää apuna harjoituksia, jotka löytyvät osoitteesta www.avosto.net/kori/peavy/peavy.htm 64
Elämäkerta ja työelämäkerta Koska työ on vain osa elämää, on hyvä kirjoittaa myös, mitä muuta unohtumatonta elämässä on tapahtunut. Alla on lista kysymyksiä, joita pohtimalla ja joihin vastaamalla voi kirjoittaa oman elämäkertansa ja työelämäkertansa. Joka ikäkaudelle on omat kysymyksensä. Niihin voi kirjoittaa toiveitaan, mitä haluaisi silloin tapahtuvan, millaista haluaisi elämän olevan tulevaisuudessa. MINÄ 1 20-VUOTIAANA 1. Millaista työtä vanhempani tekivät? Mitä minusta piti tulla isona? 2. Missä ja millaisia olivat ensimmäiset työkokemukseni? 3. Kuinka viihdyin koulussa? Mitkä olivat mieluisia aineita? 4. Mitä harrastin? Millaisista asioista olin kiinnostunut? MINÄ 20 30-VUOTIAANA 1. Millaisia ovat olleet kokemukseni opiskelusta? 2. Mitkä työpaikat, esimiehet ja työtoverit ovat jääneet mieleeni? 3. Mitä harrastin? Millaisista asioista olin kiinnostunut? 4. Mistä haaveilin? Millainen oli unelmieni työ ja työpaikka? MINÄ 40 60-VUOTIAANA 1. Millaisia ovat olleet kokemukseni opiskelusta? 2. Mitkä työpaikat, esimiehet ja työtoverit ovat jääneet mieleeni? 3. Mitä harrastin? Millaisista asioista olin kiinnostunut? 4. Mistä haaveilin? Millainen oli unelmieni työ ja työpaikka? MINÄ 60-VUOTIAANA 1. Miten haluaisin viettää viimeiset työvuoteni? 2. Miten haluaisin viettää eläkevuoteni? 65
Työnhaun asiakirjat Avoimia työpaikkoja voi hakea lehti-ilmoituksista, internetin työnhakupalveluista ja esimerkiksi kaupunkien omista rekrytointipalveluista. Työnantajiin voi ottaa itse yhteyttä joko yksin tai ryhmän mukana yritysvierailulla. Varsinainen työnhaku tapahtuu yleensä kirjallisesti. Sitä varten tarvitaan ansioluettelo ja työhakemus. Sähköinen työn hakeminen on yleistymässä. Tällöin työhakemus täytetään työnantajan tai rekrytointifirman valmiille lomakepohjalle tai lähetetään sähköpostilla. Tämän vuoksi on hyvä, että ansioluettelo ja työpaikkahakemus ovat sähköisessä muodossa cd:llä, muistitikulla tai omalle tietokoneelle tallennettuna. Avustajatoimintahankkeessa autetaan tarvittaessa CV:n ja työhakemuksen laatimisessa sähköiseen muotoon ja hankkeessa pyritään auttamaan myös oman sähköpostiosoitteen hankkimisessa. Useimmiten hakemukseen riittää hakemus ja CV. Todistuksia ei yleensä hakuvaiheessa kysytä, vaan niitä tarvitaan aikaisintaan haastattelussa. Ansioluettelo eli CV Ansioluettelon voi laatia sellaiseksi kuin itse haluaa: pelkistetyksi asialuetteloksi tai enemmän mieltymyksiä ja arvoja esille tuovaksi. CV tulee päivittää aina, kun on oppinut uutta. CV:ssä mainitaan yleensä seuraavat asiat: y henkilötiedot (nimi, osoite, ikä) y koulutus y työkokemus y kielitaito, ajokortti y ATK-osaaminen y voit kertoa myös harrastukset, luottamustoimet ja suosittelijat Ansioluettelon tarkoituksena on herättää työnantajan kiinnostus niin, että saa kutsun työhaastatteluun. On tärkeää, että CV on huolella tehty, johdonmukainen ja että siitä käy ilmi kaikki oleelliset tiedot koulutuksesta ja työkokemuksesta. Suomalainen on monesti liian vaatimaton erityisesti omista taidoista puhuttaessa. Ei kannata aliarvioida kielitaitoa tai muita tärkeitä taitoja, joita työnantajat arvostavat. Työkokemusta tai sen pituutta ei auta muunnella, vaan kertoa asiat niin kuin ne ovat. Valkoisetkin valheet tulevat ennemmin tai myöhemmin esille. Työnantaja arvostaa rehellisyyttä. Kaikkea ei voi eikä tarvitse osata valmiiksi, vaan loput opitaan työpaikan perehdytyksessä ja koulutuksessa. Yksi tehtävänimike voi tarkoittaa eri asioita eri yrityksissä. Työtehtävän sisällöstä, tehtävän vaatimista taidoista ja saavutuksista on hyvä kertoa tarkemmin. On syytä korostaa sitä kokemusta, jota uudessa työpaikassa haetaan ja tarvitaan. Kun jättää CV:n sähköiseen työnhakupalveluun, on tärkeää käyttää hakusanoja. Vinkkejä hakusanoihin saa lukemalla alaan liittyviä työpaikkailmoituksia ja poimimalla niistä sopivia sanoja. 66
Työhakemus Työhakemuksen laatimisessa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat: y Mitkä ovat vahvuuteni, kokemukseni ja osaamiseni suhteessa haettuun työhön? y Mitkä asiat harrastuksistani saattavat kiinnostaa työnantajaa? y Kuinka voin herättää työnantajan huomion? Työhakemus on ensimmäinen asia, johon työnantaja kiinnittää huomionsa. Hakemuksessa tulee käyttää hyvää yleiskieltä. Aloituksen on hyvä olla vahva ilman turhaa nöyristelyä. Paras työhakemus on lyhyt ja ytimekäs, korkeintaan yhden sivun mittainen. Työhakemuksen tarkoitus on vakuuttaa työnantaja hakijan osaamisesta ja sopivuudesta juuri tähän avoimeen tehtävään. Hakemuksen tulisikin korostaa vahvuuksia kyseiseen tehtävään ja varmistaa pääsy haastatteluun, jossa on mahdollisuus kertoa itsestä lisää. Hakemusta täydentää CV, jossa voi laajemmin kertoa osaamisestaan. 67
Työhaastattelu Mielikuva ihmisestä syntyy monesta asiasta. Työnhaussa on kiinnitettävä erityistä huomiota työhakemukseen, haastattelutilanteeseen ja siellä käytettävään vaatetukseen, käytökseen ja ulosantiin. Hyvä ensivaikutelma työhaastattelussa syntyy lujalla kättelyllä, hymyllä ja avoimella katseeseen vastaamisella. Haastatteluun kannattaa valmistautua niin, että opettelee tuomaan esiin omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan, joita kuvaa esimerkein. Kopio työhakemuksesta ja CV:stä on hyvä olla haastattelussa mukana: haastattelijan kysymykset alkavat näistä asioista. Mukaan kannattaa ottaa myös alkuperäiset todistukset siististi kansioon aseteltuina. Jos työstä ja opiskelusta on ollut pidempiä katkoja, kannattaa valmistautua vastaamaan niitä koskeviin kysymyksiin. Työnantaja haluaa tietää, mistä katkokset työ- ja opiskeluhistoriassa johtuvat. Parasta on vastata rehellisesti ja myös kertoa, miten tilanne on nyt mahdollisesti muuttunut. Yksityiskohtia omista vaikeuksista ei ole tarpeen kertoa. Työhaastattelutilanteita ja rakentavan palautteen antamista ja saamista kannattaa harjoitella ryhmässä. Haastattelutilanne-esimerkki www.tyoelamaan.fi/fi-fi/tyonhaku/tyohaastattelu/ Vinkkejä työhaastatteluun ytutustu etukäteen yritykseen, sen tuotteisiin ja palveluihin. Lue y työpaikkailmoitus huolella läpi ja mieti valmiiksi perustelut, miksi juuri sinut tulisi valita tehtävään. ymieti valmiiksi kysymyksiä, joita haluat haastattelijalta työpaikasta kysyä. ypukeudu asianmukaisesti. Mieti, miten hakemassasi työpaikassa pukeudutaan. ymuista olla ajoissa paikalla. Muista, y että ensivaikutelma on tärkeä. Anna itsestäsi hyvä kuva jo vastaanotossa ja ole kohtelias kaikille tapaamillesi ihmisille. Kuuntele y huolellisesti kysymykset ja vastaa rehellisesti ja reippaasti. Muista myös hieman kehua itseäsi. ymieti palkkatoivomus valmiiksi. Ota selvää vastaavien tehtävien palkkatasosta. ykysy lopuksi jatkosta, mikäli haastattelija ei siitä mainitse. ykiitä haastattelusta ja ajasta. Voit myös osoittaa kiinnostusta kiittämällä haastattelusta jälkikäteen esimerkiksi sähköpostitse. Samalla voit vielä korostaa, kuinka kiinnostunut olet työpaikasta. Mikäli et kuule yrityksestä saamasi jatkoaikataulun puitteissa, voit myös soittaa ja kysyä prosessin etenemisestä. Älä kuitenkaan ole yli-innokas. Mikäli et ole tullut valituksi, voit kysyä syytä. Tieto on tärkeä uutta paikkaa hakiessasi. 68
Soveltuvuustestit Mitä vaativammasta tehtävästä on kyse, sitä useammin valintaprosessiin kuuluu soveltuvuustestaus tai -tutkimus. Yleensä testaus tehdään ensimmäisen haastattelukierroksen eli alkukarsinnan jälkeen. Testaus voi sisältää y kyky- ja älykkyystestejä, joilla arvioidaan hakijan lahjakkuutta eri osa-alueilla y persoonallisuustestausta, jolla pyritään selvittämään hakijan luonteenpiirteitä ja käyttäytymistä eri tilanteissa y erilaisia tilanteita, joissa arvioidaan, miten hakija suoriutuisi työtehtävistä esim. ryhmätilanteesta haastattelun, jossa käydään läpi testin eri osuuksia. Testiin on vaikea valmistautua etukäteen, koska testit ovat usein yksilöllisiä ja työpaikkakohtaisia. Testissä kannattaa lukea ohjeet tarkasti ja vastata rehellisesti ja rauhallisesti. Myönteiseen tulokseen vaikuttaa yleensä enemmän vastausten laatu kuin määrä. Testaaja antaa yhteenvedon testituloksista työnantajalle, mutta myös työnhakijalla on oikeus saada palaute tai yhteenveto omasta tuloksestaan. Palautteesta saa arvokasta tietoa tulevia haastatteluja ja testejä varten. Opiskelu- ja työpaikan hakemista voi ajatella polkuna, jossa päämääränä on suorituksen parantaminen. Tällöin on helpompi ottaa vastaan ilmoituksia Sinua ei valittu tällä kerralla. Itse on vaikea havaita, missä on edistynyt. Ohjaaja ja muut avustajat ovat sitä varten, että heiltä saa palautetta ja heidän kanssaan voi miettiä uusia keinoja tavoitteiden tueksi. 69
3 Yrittäjyys Sosiaali- ja terveyspalveluala ja kotityöpalveluala tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän uusia tekijöitä ja yrityksiä. Alkavalle yrittäjälle on tarjolla koulutusta ja tukea yrityksen perustamis-, rahoitus- ja palvelun markkinointikysymyksissä. Suurimmissa kaupungeissa toimivat uusyrityskeskukset ovat erikoistuneet alkavien yrittäjien neuvontaan ja opastukseen, joka on maksutonta. Yrittäjä voi saada starttirahaa oman TE-toimiston ja investointiavustusta ELY-keskuksen kautta. Ilman toimivaa liikeideaa ja yrittäjän ammattitaitoa yritys ei menesty. Tuki ja avustus auttavat vain alkuun, siksi yrittäjyyteen valmentava koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Avustajatoiminnan jatkokurssilla on aina paikalla asiantuntija kertomassa yrittäjyydestä. Tukea antaa myös oma projektipäällikkö. Yrityksen perustamisen vaiheet y Liiketoimintasuunnitelma y Rahoituksen järjestäminen y Yritysmuodon valinta y Yritystoiminnan luvanvaraisuus y Yrityksen rekisteröinti y Vakuutukset y Kirjanpidon järjestäminen Uusyrityskeskukset Yrittäjäksi aikova saa maksutonta neuvontaa uusyrityskeskuksista, joita on 32 eri puolilla Suomea ja niillä yhteensä yli 80 palvelupistettä. Keskuksista saa apua yritysidean arviointiin, kannattavuuslaskelmiin ja yrityksen perustamiseen. Uusyrityskeskukset antavat starttirahalausuntoja ja ohjaavat tarvittaessa asiantuntijoille. Lisätietoa www.uusyrityskeskus.fi Yrittämisessä tarvitaan samoja taitoja ja valmiuksia kuin työelämässä, opiskelussa tai vaikkapa harrastuksissa. Näitä ovat esimerkiksi ahkeruus, oma-aloitteellisuus, sosiaaliset taidot (kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa), itseluottamus, luovuus, rohkeus, kyky tehdä valintoja ja tavoitteellisuus. POHDITTAVAA Tunnistatko yrittäjän ominaisuuksia itsessäsi? Oletko huomannut asiakkaillasi jotain tiettyä palveluntarvetta? Voisiko sen pohjalta kehittää yritystoimintaa? 70
Työhyvinvointi Hyvinvointi on fyysistä, henkistä ja sosiaalista tasapainoa. Jaksaminen voi huolestuttaa, kun on siirtymässä takaisin työelämään tai aloittamassa opinnot. Kuinka jaksan tehdä työtä? Pystynkö keskittymään opintoihin? Vastuu omasta fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta on ensisijaisesti itsellä. Voimavarat ovat asioita ja ominaisuuksia, jotka ovat oman hyvinvoinnin perusta. Ne ovat asioita, jotka auttavat jaksamaan, tuottavat iloa ja mielihyvää. Voimavaroihin kuuluu positiivinen elämänasenne, hyvä terveys, mielen tasapaino ja itsetunto. Voimavaroja voi lisätä ja niistä tulee huolehtia. Joskus on hyvä pysähtyä ja vaikka kirjoittaa paperille, mitkä asiat antavat voimia ja mitkä vähentävät. Ihmissuhteet ovat erityisen tärkeä voimavara mielen hyvinvoinnille. Ihmissuhteisiin kuuluu myös ristiriitoja, ja parhaimmillaan ne auttavat meitä kasvamaan ystävinä, pitämään puoliamme ja oppimaan uutta itsestämme. Työelämä ja opiskelu tuovat mukanaan uusia ihmissuhteita ja uusia ystäviä Myös elämäntavoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Säännölliset elämäntavat eivät ole kenellekään haitaksi. Se, että syö terveellisesti sekä liikkuu ja nukkuu riittävästi, on hyvinvoinnin peruskivi. Näin on helpompi kohdata arki ja työelämän haasteet. Itsetunto Itsetunnolla tarkoitetaan ihmisen käsitystä itsestään. Itseluottamus on uskoa omiin kykyihin ja taitoihin. Hyvällä itsetunnolla varustettu henkilö tietää olevansa tärkeä ja arvokas, myös silloin kun epäonnistuu. Hänen ei tarvitse mollata muita tunteakseen itsensä paremmaksi, eikä hän myöskään arvostele itseään suhteessa toisiin. Kun osaa arvostaa itseään, osaa arvostaa myös asiakasta ja hänen tarpeitaan. Monella ihmisellä on elämässään vaiheita, jolloin joutuu asettamaan omat tarpeensa hetkeksi sivuun ja keskittymään toisten tarpeisiin: Voi joutua hoitamaan omia ikääntyviä vanhempiaan ja parisuhteessa ja kotona pitäisi jaksaa olla innostunut ja rakentava. Myös työelämässä joutuu usein tinkimään omista tarpeistaan asiakkaiden hyväksi. Joskus on asetettava rajoja itselleen ja muille. Voi miettiä, osaako sanoa ei sellaisille pyynnöille ja tehtäville, joita ei voi tai halua toteuttaa. Omien ja toisten tarpeiden välillä tasapainottelua voi oppia. Ainaisessa kiireessä on hyvä joskus pysähtyä ja herkistyä kuuntelemaan omaa sisäistä ääntänsä. Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi on vaikeasti mitattavissa. Ihmisten sietokyky ja voimavarat ovat erilaisia. Siksi on tärkeää arvostaa ja kuunnella sekä omia että toisten kokemuksia. Henkiseen hyvinvointiin löytyvät omat keinot kokemuksen kautta. 71
Stressi Stressi on liiallisista paineista johtuva elimistön hälytystila. Stressattuina olemme poikkeuksellisen ärtyneitä, ahdistuneita ja pelokkaita. Pinna on kireällä, uni reistailee. Ruokahalu saattaa mennä, säryt ja kivut vaivata. Loppuunpalaminen ja uupuminen syntyvät, kun ahdistava tilanne jatkuu pitkään. Uupunut kuluttaa itseään tekemällä asioita, jotka hän kokee pakonomaisiksi. Hän tuntee itsensä kyvyttömäksi selviytymään elämän paineista. Uupumuksesta kertovia merkkejä ovat muun muassa jatkuva väsymys ja ilon katoaminen elämästä. Ihminen ei jaksa liiallista työkuormitusta loputtomiin. Uupumus voi johtaa pitkäänkin sairauslomaan. Myös opinnoissa on hyvä tietää voimiensa rajat, varsinkin, jos opiskelee työn ohessa. Oloaan voi helpottaa nukkumalla hyvin, liikkumalla, rentoutumalla, pitämällä yhteyttä ystäviin, antamalla itselleen aikaa ja oppimalla tekemään kompromisseja itsensä ja omien sekä ympäristön vaatimusten kanssa. Esiintymisjännitys Esiintymisjännitys ei ole yksilön tahdosta riippuva asia. Fyysiset oireet (sydämentykytys, käsien täriseminen, hikoilu, punastuminen) ovat luonnollisia, kun edessä on jännittävä tilanne, josta haluaa suoriutua hyvin. Mitä täydellisempään suoritukseen pyrkii ja mitä ankarampi on itselleen, sitä suurempi on jännitys. Jännittäminen on vain osa esiintymistä ja kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Se, mitä sanomme ja teemme, on tärkeämpää kuin se, satummeko punastumaan tai menevätkö sanat sekaisin. Kuulijat eivät tiedä, mitä meidän oli tarkoitus sanoa. Esiintymispelosta pääsee vain esiintymällä ja ylittämällä omat pelkonsa. Ihmiset ovat yleensä armollisempia toisilleen kuin itselleen. Ahdistuneisuus Ahdistus voi liittyä johonkin asiaan (fobia) tai esiintyä erilaisissa tilanteissa (paniikkihäiriö). Ahdistuneisuutta, aivan kuten masentuneisuuttakin, esiintyy meillä kaikilla jossain määrin. Häiriöstä aletaan puhua silloin, kun oireet ovat niin voimakkaita tai säännöllisiä, että ne haittaavat ihmissuhteita, opintoja, työtä tai harrastuksia. Ahdistuneisuusoireet voivat liittyä elämänmuutoksiin ja joihinkin tilanteisiin. Työmäärän vähentäminen tai hyvät stressinhallintakeinot ovat ensisijaisia apukeinoja. Ahdistuneisuutta voi ehkäistä samoin keinoin kuin matalaa mielialaa: muistamalla hyvinvoinnin perustekijät. 72
Masentuneisuus Elämässä tulee eteen vastoinkäymisiä, ja alavireinen mieliala kuuluu ajoittain jokaisen ihmisen elämään. Yleensä mieliala nousee muutamassa päivässä tai viikossa, ehkä hyvien ystävien, työn tai harrastusten ansiosta tai itsestään. Masennuksesta on kyse silloin, kun mistään ei tunnu olevan apua tilanteeseen. Masennusta on eriasteista. Lievässä masennuksessa normaalielämän rutiinit eivät välttämättä vielä kärsi, vaikka synkkyys vaivaa mieltä. Vakavasti masentunut ei jaksa nousta sängystä, elämä tuntuu toivottomalta, eikä ulospääsyä ongelmiin näy. Ulkopuolisen avun saaminen on tärkeää. Masennuksen ilmenemismuodot ovat yksilöllisiä. Alkoholinkäytön lisääntyminen, huumeiden käyttö, aggressiivinen käyttäytyminen, syömishäiriöt, viiltely tai irtosuhteet saattavat olla oire pahasta olosta. Masennusta hoidetaan vakavuusasteen mukaan joko terapialla ja/tai lääkityksellä. On todettu, että keskusteluapu pienentää masentumisen uusiutumista. Vakavimmissa masennustiloissa jatkuva lääkitys saattaa olla tarpeen. Masennustesti (DEPS-seula) Lue alla olevat 10 toteamusta ja valitse sopivin vaihtoehto sen mukaan, millainen tilanne on ollut viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Kysymys Ei lainkaan (0 p) Jonkin verran (1 p) Melko paljon (2 p) Erittäin paljon (3 p) 1. Olen kärsinyt unettomuudesta. 2. Olen tuntenut itseni surumieliseksi. 3. Minusta on tuntunut, että kaikki vaati ponnistusta. 4. Olen tuntenut itseni tarmottomaksi. 5. Olen tuntenut itseni yksinäiseksi. 6. Tulevaisuus on tuntunut toivottomalta. 7. Elämästä nauttiminen on tuntunut mahdottomalta. 8. Olen tuntenut itseni arvottomaksi. 9. On tuntunut, että kaikki ilo on hävinnyt elämästä. 10. On tuntunut, että alakuloisuuteni ei ole hellittänyt edes perheeni tai ystävieni avulla. Lääkärien kokemukset osoittavat, että jos on saanut DEPS-seulassa 12 pistettä tai enemmän, keskimäärin joka toisessa tapauksessa kysymyksessä on ollut diagnostisoitava masennus. Yleisesti ottaen masennuksen todennäköisyyden on todettu kasvaneen DEPS-pistemäärän kasvaessa. www.tohtori.fi 73
Psyykkiset kriisit Jokainen joutuu kohtaamaan elämässään luopumisen tuskaa, oli kyseessä läheisen kuolema, ero tai sairastuminen. Se voi sattua niin kipeästi, ettei siitä tunnu pääsevän yli mitenkään. Elämä ei ole täydellistä, vaan siihen kuuluu aina myös yllättäviä, selittämättömiä, kaoottisia ja kipua tuottavia asioita. Elämänkolhut eivät ole mielemme hyvinvoinnin kannalta pelkästään pahasta, vaan antavat voimaa ja rohkeutta elää. Elämänmuutos voi olla myönteinen ja alku jollekin uudelle. Ammattiauttajan puoleen sinun tulee kääntyä, jos y tunnet, ettet pääse tasapainoon etkä eteenpäin elämässä y olet jatkuvasti masentunut, ahdistunut tai jännittynyt y olet aloitekyvytön, jähmettynyt, ja elämänhalusi on kadonnut y et pysty keskittymään y et välitä asioista, jotka olivat sinulle ennen tärkeitä y sinulla ei ole ketään, jonka kanssa puhua asioista y olet alkanut juoda, tupakoida runsaasti tai ryhtynyt käyttämään huumeita. Lisätietoa Suomen Mielenterveysseura, www.mielenterveysseura.fi Mielenterveyden keskusliitto, www.mtkl.fi Väkivalta Fyysinen väkivalta voi olla tönimistä, puristelua, lyömistä ja potkimista. Henkinen väkivalta on fyysisellä väkivallalla uhkaamista, syyttelyä ja nimittelyä, kiristämistä, mitätöintiä, eristämistä ja mustamaalaamista. Väkivaltaa voi esiintyä niin parisuhteessa kuin työssä ja työyhteisössä. Mitä väkivallasta seuraa? Uhrin työkyky heikentyy, ihmissuhteet kärsivät, keskittymiskyky heikkenee, itseluottamus häviää, unettomuus vaivaa, sairauspoissaolot lisääntyvät ja pahimmassa tapauksessa henkilö ei näe muuta ratkaisua kuin sanoa itsensä irti, vaikkei syy olisi hänessä. Jos joutuu henkisen tai fyysisen väkivallan uhriksi työyhteisössä, asiasta on kerrottava esimiehelle. Jos esimies ei puutu asiaan tai ei usko, voi ottaa yhteyttä työterveydenhuoltoon tai työsuojelupiiriin. Avun hakeminen ja saaminen on kaikkien oikeus. Väkivalta ja kiusaaminen ovat Suomessa rikoksia! 74
Sosiaalinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi on yhteydessä henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Sosiaalinen hyvinvointi koostuu sellaisista asioista kuin asuminen, työyhteisö, perhe, vapaa-aika, ystävyyssuhteet ja toimeentulo. Sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy vahvasti toisen ihmisen kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Pienillä tuloillakin selviää, kun laskee, suunnittelee ja valitsee. Jos laskut kasautuvat tai tulee ylimääräisiä menoja, kannattaa tilanteesta neuvotella velkojien kanssa mahdollisimman aikaisin. Näin välttyy perimiskuluilta. Kunnilla on tarjolla myös velkaneuvontaa. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimesijainen avustusmuoto. Pikavippeihin ei ole hyvä turvautua: korot ovat korkeat! Työssä jaksaminen Työssä jaksamisen lähtökohta on, että työtehtävät tuntuvat voimavaroihin ja osaamiseen nähden kohtuullisilta ja että kykenee suorittamaan ne työajan puitteissa. Jos osaaminen, voimat tai työaika ei toistuvasti tunnu riittävän, on asiasta puhuttava esimiehen kanssa. Työntekijällä on velvollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. On tärkeää, että osaa vetää itse rajan työn ja vapaa-ajan välille. Terveelliset elämäntavat ovat keskeinen osa työhyvinvointia. Jos rajan vetäminen esimerkiksi asiakkaan vaatimuksille tuottaa vaikeuksia, kannattaa asiasta puhua esimiehen ja työtovereiden kanssa. Positiivinen suhtautuminen työyhteisön yhteiseen toimintaan edistää omaa työssä jaksamista. Huumori, avoin ja arvostava suhtautuminen auttaa työssä jaksamista. Liika jännittäminen ja asioiden murehtiminen vie työstä ilon. Työpaikallakin hyvän mielen jakaminen tulee moninkertaisesti takaisin. Avustajatapaamisissa omien kokemusten jakaminen helpottaa usein myös muita. Sinua painavat asiat ovat tuttuja hämmästyttävän usein myös muille työtovereillesi. Voitte sitten yhdessä pohtia, miten jatkossa tulisi suhtautua. Fyysinen hyvinvointi Seuraavien kysymysten avulla voi pohtia, tarvitseeko ja haluaako muutosta elämäntapoihinsa ja kuinka elämäntavat tukevat omaa hyvinvointia ja työssä jaksamista. 1. Oletko tyytyväinen ruokailutottumuksiisi? Mihin olet tyytyväinen, mihin et? 2. Kuinka usein ja millaista liikuntaa harrastat? Millaisesta liikunnasta pidät? 3. Heräätkö aamuisin levänneenä? Mistä se johtuu? 4. Haittaako päihteiden käyttö sinun tai läheistesi elämää? Jos, niin miten? 5. Onko ruokailu- ja liikuntatottumuksissa tai päihteiden käytössä tapahtunut elämäsi aikana muutoksia? Mistä syystä? 6. Haluatko nyt muutosta? Mistä saat tukea muutokseen? 7. Miten voit työssäsi? Mistä asioista saat iloa ja voimaa? Mitkä asiat väsyttävät? 8. Saatko tukea esimieheltäsi ja työtovereiltasi? Millaista tukea haluaisit? 9. Mitkä asiat toimivat vastapainona työlle? 75
Liikunta ja kulttuuri Liikunta on lähes välttämätön tekijä henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa. Reippaan kävelylenkin jälkeen mieliala kohenee itsestään. Vähintään tunnin kävely säännöllisesti kolme kertaa viikossa voi lievittää masennusta ja kohottaa peruskuntoa. Säännöllinen kulttuuriharrastus (museot, näyttelyt, konsertit) lisää henkistä hyvinvointia ja on hyvää vastapainoa työlle ja muulle arjelle. Monet kulttuuritapahtumat ovat ilmaisia. Niistä saa tietoa paikallislehdistä. Ravinto ja painonhallinta Jos yli- tai alipainoa on runsaasti, on syytä miettiä, miksi syö liikaa tai liian vähän. Painonhallintaongelmat kertovat usein ongelmista minäkuvassa ja itsetunnossa. Syömällä voi paeta ahdistavia tunnetiloja ja asioita. Ruokavalion ravitsemuksellinen laatu kohentuu pienillä muutoksilla, jotka eivät vaadi kohtuutonta vaivannäköä. Kun syödään monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuudella, saadaan riittävästi kaikkia suojaravintoaineita. Mitä pienempi on energian tarve, sitä tärkeämpiä ovat ruokavalinnat. Liikapainolta välttyy, kun syö tarvetta vastaavasti. Runsas liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisäävät energiankulutusta, jolloin voi syödä reilummin ja saada runsaammin ravintoaineita. Maukas ruoka on nautinto ja tuottaa mielihyvää. Hyvässä ruokavaliossa arki- ja juhlaruoka erotetaan toisistaan. Ruoasta saa nauttia ilman syyllisyyden ja pelon tunteita. Kiireetön ruokahetki antaa mahdollisuuden nauttia ruoan mausta, tuoksusta ja päivän lepohetkestä. Suositus lyhyesti yviljavalmisteita runsaasti ymaitovalmisteita sopivasti yperunaa monipuolisesti ykasviksista, marjoista ja hedelmistä väriä ja vaihtelua ykalaa usein ja lihaa vähärasvaisena Rasvoja y sopivasti, pehmeää rasvaa enemmän ysokereita säästeliäästi Lähde: www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/ Lautasmalli 76