Hermosto (L/H1k) ydinaines

Samankaltaiset tiedostot
Neurobiologia L/H1k-L/H2s

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu

Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN

externan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?

Neurobiologia/ Anatomia 2/ Heikki Hervonen 2012

Hermosto. Enni Kaltiainen

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Aivohermojen anatomiaa

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

KandiakatemiA Kandiklinikka

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

Hermoston toiminnallinen jako

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

NEUROLOGIA copyright 2012

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Kuulohavainnon perusteet

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Neurologinen! status!

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Muisti Aivojen muovautuvuus l. plastisiteetti MUISTILUENTO. Varhain alkanut sokeus muovaa aivoja

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi.

800 Hz Hz Hz

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

Perusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori

Perusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ

Aivoverkosto. Aivorunko. Aivot - Aivojen khit kehitys

SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA

TRANSKRANIAALISEN MAGNEETTISTIMULAATION KÄYTTÖ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN MOTORISTEN PUUTOSOIREIDEN KUNTOUTUKSESSA

Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Anatomia ja fysiologia 1

Neurobiologia, osa I (neuroanatomia) HY Biolääketieteen laitos, kevät 2013 Jaksovastaava Heikki Hervonen

Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1

Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Neurofarmakologian perusteita

AIMO- aistit ja motoriikka Sensorista integraatiota kehittävä 1-3-luokkalaisille suunnattu kerhosuunnitelma

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Osteologinen analyysi Porvoo Suur-Pellinki 1990 Päivi Maaranen

2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn?

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

AIVOVAMMAPOTILAS TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

OPETUSMATERIAALI AIVOHERMOJEN TUTKIMISESTA HERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA -KURSSILLE. Ilkka Ruohonen, Mika Nurmi ja Santeri Nieminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa , Nisse Suutarinen

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Tunteiden neurobiologiaa. Asla Pitkänen

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Espoon kirkko Markus Hiekkanen Kaivauslöytöjä

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

Transkriptio:

Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot 1B 1.1.2 Isoaivokuoren rakenne, anatominen ja histologinen 1B 1.1.3 Isoaivokuoren toiminnalliset alueet 1A 1.1.4 Aivopoimut, gyrukset 2B 1.1.5 Valkea aine, ratayhteydet 2B 1.1.6 Aivokurkiainen, Corpus callosum 1B 1.1.7 Capsula intena 1B 1.1.8 Tyvitumakkeet 1B 1.1.9 Nucleus caudatus 2B 1.1.10 Putamen 2B 1.1.11 Globus pallidus 2B 1.1.12 Claustrum 3C 1.1.13 Substantia nigra, anatomia ja histologia 1A 1.1.14 Talamus 1A 1.1.15 Hypotalamus 1A 1.1.16 Aivolisäke, hypophysis - anatomia ja histologia 1A 1.1.17 Aivokammiot ja plexus choroideus 1A 1.1.18 Hippocampus 2B 1.1.19 Amygdala 2B 1.1.20 Nucleus ruber 2C 1.1.21 Aivosilta, pons 1B 1.1.22 Pyramidi, pyramis 1A 1.1.23 Oliva 3C 1.1.24 Aivohermotumakkeet 3C 1.1.25 Formatio reticularis 2B 1.1.26 Limbinen järjestelmä, limbinen lohko 1A 1.2 Pikkuaivot, cerebellum 1.2.1 Pikkuaivokuoren rakenne, anatominen ja histologinen 1B 1.2.2 Pikkuaivotumakkeet 2B 1

1.2.3 Archicerebellum - tasapaino 2C 1.2.4 Paleocerebellum - lihastonus ja asento 2C 1.2.5 Neocerebellum - liikkeiden koordinaatio 2C 1.3 Selkäydin, medulla spinalis 1.3.1 Harmaan ja valkean aineen anatomia ja histologia 1B 1.3.2 Takasarvi, sensoriset afferentit neuronit 1B 1.3.3 Nousevat radat 1B 1.3.4 Fasciculus et nucleus gracilis et cuneatus 1B 1.3.5 Tractus spinothalamicus 1B 1.3.6 Etusarvi, motoneuroni 1B 1.3.7 Kortikospinaalirata, pyramidirata 1B 1.3.8 Rubrospinaalirata 2C 1.3.9 Reticulospinaaliradat 2C 1.3.10 Vestibulospinaalirata 2C 1.3.11 Tectospinaalirata 2C 1.4 Aivohermot 1.4.1 Aivohermot 1A 1.5 Keskushermoston ja periferisen hermoston histologia 1.5.1 Periferisen hermoston histologia 1.5.1.1 Schwannin solu 1B 1.5.1.2 Myeliinituppi 1B 1.5.1.3 Ranvierin kuroutuma 1B 1.5.1.4 Sympaattisen hermosolmukkeen histologia 2B 1.5.1.5 Takajuuren hermosolmukkeen histologia 2B 1.5.2 Keskushermoston histologia 1.5.2.1 Neuronityypit ja niiden rakenne 1B 1.5.2.2 Sooma, perikaryon 1B 1.5.2.3 Aksoni 1B 1.5.2.4 Dendriitti 1B 1.5.2.5 Synapsi 1B 1.5.2.6 Gliasolut 1B 1.5.2.7 Oligodendrosyytti 1B 1.5.2.8 Astrosyytti 1B 1.5.2.9 Mikroglia 1B 1.6 Korvan ja tasapainoelimen anatomia ja histologia 2

1.6.1 Korvan anatomia ja histologia 1.6.1.1 Ulkokorva 1B 1.6.1.2 Korvakäytävä 1B 1.6.1.3 Tärykalvo 1B 1.6.1.4 Välikorva 1B 1.6.1.5 Kuuloluut, malleus, stapes et incus 1B 1.6.1.6 Soikea ja pyöreä ikkuna 1B 1.6.1.7 Simpukka, cochlea 1B 1.6.1.8 Scala tympani, vestibuli et media 1B 1.6.1.9 Cortin elin 1B 1.6.1.10 Karvasolut 1B 1.6.1.11 Spiraaliganglio 2B 1.6.1.12 Kuulohermo ja kuulohermon tumakkeet 2B 1.6.1.13 Colliculus inferior 2B 1.6.1.14 Nucleus geniculatum mediale 2B 1.6.1.15 Kuuloaivokuori 1B 1.6.2 Tasapainoelimen anatomia ja histologia 1.6.2.1 Kaarikäytävät 1B 1.6.2.2 Soikea ja pyöreä rakkula, utriculus et sacculus 1B 1.6.2.3 Tasapainokivet 1B 1.6.2.4 Tasapainohermo ja sen tumakkeet 2B 1.7 Silmän anatomia ja histologia 1.7.1 Silmäkuoppa, orbita 1B 1.7.2 Silmäluomet 1B 1.7.3 Kyynelelimet 1B 1.7.4 Sarveiskalvo, cornea 1B 1.7.5 Kovakalvo, sclera 1B 1.7.6 Värikalvo, iris 1B 1.7.7 Sädekehä, corpus ciliare 1B 1.7.8 Suonikalvo, chorioidea 1B 1.7.9 Verkkokalvo, retina 1B 1.7.10 Etukammio, takakammio 1B 1.7.11 Schlemmin kanava 1B 1.7.12 Linssi 1B 1.7.13 Lasiainen 1B 3

1.7.14 Macula lutea ja fovea centralis 1B 1.7.15 Näköhermon nysty 1B 1.7.16 Nervus opticus, chiasma opticus 1B 1.7.17 Tractus opticus 1B 1.7.18 Nucleus geniculatum laterale 1B 1.7.19 Radiatio optica 1B 1.7.20 Primaarinen näkökuori 1B 1.8 Aivokoppa, neurocranium 1.8.1 Aivokopan luut 1.8.1.1 Otsaluu, os frontale 1B 1.8.1.2 Päälaenluu, os parietale 1B 1.8.1.3 Takaraivoluu, os occipitale 1B 1.8.1.4 Ohimoluu, os temporale 1B 1.8.1.5 Kitaluu, os sphenoidale 1B 1.8.1.6 Seulaluu, os ethmoidale 1B 1.8.1.7 Pterion 1B 1.8.1.8 Diploe 2C 1.8.1.9 Suturat 2C 1.8.1.10 Emissariasuonet 2C 1.8.2 Aivokopan aukot 1.8.2.1 Aukileet 1B 1.8.2.2 Canalis opticus 1B 1.8.2.3 Fissura orbitalis superior 1B 1.8.2.4 Foramen rotundum 2C 1.8.2.5 Foramen ovale 2C 1.8.2.6 Foramen spinosum 2C 1.8.2.7 Foramen lacerum 2C 1.8.2.8 Foramen magnum 1B 1.8.2.9 Foramen jugulare 1B 1.8.2.10 Porus acusticus interna 1B 1.8.3 Aivokalvot 1.8.3.1 Kova aivokalvo, dura mater 1B 1.8.3.2 Epiduraalitila, subduraalitila 1B 1.8.3.3 Isoaivosirppi, falx cerebri 1B 1.8.3.4 Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli 1B 4

1.8.3.5 Veriviemärit, sinus durae matris 1B 1.8.3.6 Sinus sagittalis superior 1B 1.8.3.7 Lukinkalvojyväset, granulationes arachnoidales 1B 1.8.3.8 Arteria meningea media 1B 1.8.3.9 Pehmytkalvo, pia mater 1B 1.8.3.10 Lukinkalvo, arachnoidea 1B 1.8.3.11 Subarachnoidaalitila 1B 1.9 Keskushermoston verenkierto 1.9.1 Keskuhemoston verenkierto 1.9.1.1 Arteria carotis communis 1B 1.9.1.2 Arteria carotis intena 1B 1.9.1.3 Arteria vertebralis 1B 1.9.1.4 Arteria basilaris 1B 1.9.1.5 Arteria cerebri media 1B 1.9.1.6 Arteria cerebri posterior 1B 1.9.1.7 Arteria cerebri anterior 1B 1.9.1.8 Circulus Willisi 1B 1.9.1.9 Arteria centralis retinae 1B 1.9.1.10 Aivovaltimoiden suonitusalueet 1B 1.9.1.11 Vena cerebri magna 1B 2. Neurofysiologia 2.1 hermosolun kalvotapahtumat 2.1.1 miten kalvojännite syntyy ja mikä siihen vaikuttaa 1B 2.1.2 jänniteherkät ionikanavat 1B 2.1.3 ligandiherkät ionikanavat 1B 2.1.4 miten syntyy aktiopotentiaali 1B 2.1.5 aktiopotentiaalin eteneminen 1B 2.2 gliasolujen toiminta 2.2.1 oligodendrosyytit ja Schwannin solut: myeliini 1B 2.2.2 astrosyytit: veriaivoeste ja aivojen metabolia 2B 2.2.3 kudosnesteen homeostaasi ja gliasolut viestittäjinä 2B 2.3 synapsien toiminta 2.3.1 hermopäätteet ja eksosytoosi 1B 5

2.3.2 synapsien reseptorit ja kuljetusproteiinit 1B 2.3.3 transmitterit ja modulaattorit: amiinit, aminohapot, peptidit, kaasut 1B 2.3.4 glutamaatti: sen reseptorit ja roolit 1A 2.3.5 asetyylikoliini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.6 noradrenaliini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.7 histamiini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.8 dopamiini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.9 serotoniini: reseptorit ja roolit 1A 2.3.10 gamma-aminovoihappo: reseptorit ja roolit 1A 2.3.11 keskeisimmät neuropeptidit: oreksiini, GHRH, SRIH, TRH, enkefaliinit ja endorfiinit 2B 2.3.12 sensitisaatio ja desensitisaatio 1B 2.3.13 plastisuus: kehitys ja Hebbin synapsiteoria 1B 2.3.14 plastisuus: LTP ja LTD 1B 2.4 hermosolujen muodostamien verkkojen toiminta 2.4.1 yksinkertaiset hermoverkot: divergenssi, konvergenssi, lateraali-inhibitio 1B 2.5 diffuusit moduloivat järjestelmät 2.5.1 diffuusit moduloivat hermoverkot aivojen kokonaisvaltaisina säätelijöinä 1A 2.5.2 tuberomamillaaritumakkeet ja histamiini 2B 2.5.3 locus coeruleus ja noradrenaliini 1B 2.5.4 raphetumakkeet ja serotoniini 1B 2.5.5 substantia nigra ja VTA ja dopamiini 1B 2.5.6 nucleus basalis ja ponsin asetyylikoliinitumakkeet 1B 2.5.7 hypotalamuksen oreksiinitumake 2B 2.6 autonominen hermosto 2.6.1 sympatikuksen ja parasympatikuksen radat ja transmitterit 1A 2.6.2 sympatikuksen ja parasympatikuksen transmitterit ja elinvaikutukset 1A 2.6.3 autonomiset refleksit 1A 2.7 sensoriset toiminnot 2.7.1 aistireseptorit, aistimodaliteetit, adaptaatio 1B 2.7.2 aistien projektiot keskushermostoon, tumakkeet, aivokuoriprojektiot 1B 2.7.3 tuntoaisti: reseptorit, radat, sentraalinen representaatio, plastisuus 1B 2.7.4 kipuaisti: reseptorit, kudoskemia, radat, projektiot, nouseva ja laskeva modulaatio, allodynia 1A 2.7.5 näköaisti: verkkokalvo, radat ja projektiot, sentraalinen prosessointi aivokuoren eri alueissa 1B 6

2.7.6 kuuloaisti: väli- ja sisäkorva, radat ja projektiot 1B 2.7.7 hajuaisti: reseptorit, rata ja projektiot 1B 2.7.8 makuaisti: reseptorit, rata ja projektiot 1B 2.7.9 tasapainoaisti: reseptorit, toiminta (kurssityö) 1A 2.8 motoriset toiminnot 2.8.1 motorinen yksikkö, lihastyypit 1B 2.8.2 alempi motoneuroni, toimintatapa 1B 2.8.3 gammamotoneuronit, toimintatapa 1B 2.8.4 proprioseptiikka: lihassukkulan osat, yhteydet ja toimintatapa, Golgin jännelaite 1A 2.8.5 selkäydinheijasteet: venytys-, suoja-, kävely-, autonomiset, spinaalishokki 1A 2.8.6 neurologinen status ja sen neurobiologiset mekanismit (kurssityö) 1B 2.8.7 aivorungon motoriset toiminnot: lihastonus, tasapaino, REM-uni, aivohermot 1B 2.8.8 tyvitumakkeet: striatumin, globus palliduksen ja substantia nigran roolit 1A 2.8.9 pikkuaivot ja niiden osuus lihaskoordinaatiossa 1B 2.8.10 isoaivokuoren eri alueiden osuus motoriikan säätelyssä 1B 2.8.11 kliininen esimerkki: tetraplegia, spinaalishokki ja siitä toipuminen 2A 2.9 integroivat järjestelmät 2.9.1 aivokuoren korkeammat toiminnot, otsalohkon merkitys, tajunta, plastisuus 1B 2.9.2 aivot ja stressireaktiot 1B 2.9.3 vireystila, uni, unen säätelymekanismit, univaje 1B 2.9.4 vuorokausirytmi ja sen säätely 1B 2.9.5 muistin eri lajit: deklaratiivinen, proseduraalinen, työmuisti, pysyvä muisti 1A 2.9.6 muistin solumekanismit: sensitisaatio, habituaatio, ehdollistaminen, LTP, solutason mekanismit 1B 2.9.7 erityyppisen muistin sijoittuminen aivoihin, vauriot 1B 2.9.8 emootiot ja niiden aivomekanismit 1B 7