Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET
|
|
- Reino Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET
2 Luku 1 SILMÄN ANATOMIAA Tämä luento ja -moniste kuuluvat neurobiologia II - opintojaksoon, sillä aistinelimet käsitellään tässä neurobiologian osiossa. Edellissä neurobiologia I (neuroanatomia) -jaksossa käsiteltiin silmän hermotus ja silmää liikuttavat lihakset ja niiden hermotus.
3 Värikalvo Sädekehä Suonikalvo Verkkokalvo Tarkan näön alue Silmämuna, bulbus oculi Nervus opticus SILMÄN OSIA, APUELIMIÄ JA RAKENTEITA Silmäluomet, palpebrae Kyynelrauhanen ja -tiehyet, glandula lacrimalis Silmämuna, bulbus oculi Etukammio Mykiö Takakammio Lasiainen Sarveiskalvo kovakalvo, sclera ja sarveiskalvo, cornea suonikalvosto, uvea (värikalvo, sädekehä ja suonikalvo) Verkkokalvo, retina Etu- ja takakammio, mykiö, ja lasiainen Kovakalvo Dura mater Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) Silmäluomia peittää ulkoa iho, silmän puolelta sidekalvo, conjunctiva, joka kääntyy ylä- ja alasopukassa peittämään silmämunan valkeaa osaa, kovakalvoa (sclera) ja jatkuu sarveiskalvon (cornea) rajalle asti (limbus). Silmäluomen runkona on musculus orbicularis oculi, kasvohermon hermottama silmän sulkijalihas. OSIO 1 Silmän makro- ja mikroanatomiaa Silmäluomen ja silmän rakennetta Luomen sisäpinnan sidekalvo, jonka läpi luomirauhaset kuultavat Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus Kovakalvo, sclera, jonka päällä sidekalvo, conjunctiva Silmäluomen rakennetta tukee lisäksi sidekudoksinen, levymäinen luomituki, tarsus. Kyynelpiste, punctum lacrimale Plica lacrimale Kyynellihake, caruncula lacrimalis Punctum lacrimale Luomirauhasten laskuaukkoja Ligamentit liittävät tarsuslevyjä silmäkuopan seinämään. Näin muodostuu väliseinä kasvojen/luomen ihonalaiskudoksen ja silmäkuopan sisällön välille: orbitan väliseinä, septum. Luomirauhanen (tarsaalirauhanen, Meibomin rauhanen) erittää öljymäistä eritettä luomiraon sisäreunalle. Rauhasrakenteet 2
4 sijaitsevat luomituen kudoksessa. Joskus rauhastiehyet saattavat tukkeutua, jolloin erite kertyy itse rauhaseen ja muodostuu ontelo, kysta (chalazion). Miten testaat kasvohermon toimintaa silmään liittyvän lihastoiminnan avulla? Mitä pyydät potilasta tekemään? Yläluomen kohottajalihas, musculus levator palpebrae, kiinnittyy osin orbicularis oculiin, osin tarsuslevyyn ja osin sidekalvon sopukkaan. Tehtävä on nimen mukainen. Näin ylöspäin katsoessa luomi ei jää tielle vaan nousee silmämunan liikettä myötäillen. Hermotus tulee nervus oculomotoriuksesta. Ylempi tarsaalilihas on osa luomenkohottajalihasta, mutta on sileää Silmäluomet Orbitan väliseinä Ylempi (sileä) tarsaalilihas (sympaattinen harmotus) M. orbicularis oculi Ylempi luomituki, tarsus Luomi(Meibomin)- rauhanen Karvatuppi- ja ripsirauhasia Silmäripset Luomirauhasten laskuaukkoja Alempi luomituki, tarsus M. orbicularis oculi Orbitan väliseinä Yläluomen kohottajalihas, M. levator palpebrae superior Ylempi sidekalvosoppi Silmän sidekalvo, conjunctiva Luomen sidekalvo, conjunctiva Sarveiskalvo, cornea Alempi sidekalvosoppi lihasta. Sen hermotus tulee sympaattisesta hermorungosta. Sympaattisen tonuksen väheneminen/halvaus johtaa yläluomen roikkumiseen. Vastaavasti sympatikotonus vetää luomea taakse, jolloin näyttää siltä kuin silmä pullistuisi ulospäin. Luomiraon ulkoreunasta törröttävät ulospäin kaarevat silmäripset. Niiden karvatuppiin liittyvät omat talirauhaset (Zeis). Ripsien väliin laskevat lisäksi pienet ripsirauhaset (Moll). Melko yleinen rumistus on näärännäppy (hordeolum), mikä on yhteisnimi näiden luomen reunan rauhasten tulehduksille. Sidekalvo, conjunctiva on erikoista, kerrostunutta lieriöepiteeliä. Sen pikarisolut osallistuvat kyynelkalvon muodostamiseen silmän pinnalle. Miksi Hornerin syndromassa (pään alueen sympaattisen hermoston toiminnanpuutos) yläluomi roikkuu (ptosis)?miksi yläluomi roikkuu nervus oculomotoriuksen halvauksessa? Mitkä silmän toimintaan liittyvät lisäoireet/löydökset tuovat valaistusta asiaan a)sympaattisen hermoston toiminnan häiriössä? b) n. oculomotoriuksen toimintahäiriössä? Trakooma (chlamydia trachomatis) kehitysmaissa yleisin sokeutta aiheuttava sairaus. Siinä krooninen loistulehdus arpeuttaa vähitellen luomen sidekalvoa ja sen alaista kudosta. Miten se voi johtaa sokeuteen? Vihje I:arpi krymppaa. Vihje II: arpi on suhteellisen kovaa kudosta. Kyynelrauhanen, glandula lacrimalis ja tiehyet (M6p 892-3, 907-9; M5p s961-4; Gray s834-6; RP 855-6) Kyynelrauhanen, glandula lacrimalis sijaitsee orbitan ylä-lateraaliosassa. Yläluomen kohottajalihaksen jänne jakaa rauhasen luomi- ja silmäkuoppaosaan. Lukuisat pienet tiehyet laskevat sidekalvon yläsopukan lateraaliosaan, josta kyynelneste valuu silmän etuosan yli. Silmäraon mediaalinurkassa Kyynelrauhanen ja -tiehyet 1. Kyynelrauhasen orbitaosa ja luomiosa 1b. Laskutihyet 2. Kyynellampi, lacus lacrimalis ja kyynellihake, caruncula l. 3. Alempi kyynelkyhmy ja -piste 6b. Laskuaukko 3. Ylempi kyynelkyhmy ja -piste 4. Kyyneltiehyet, canaliculi 5. Kyynelpussi, sacculus 6. Ductus nasolacrimalis Nenäontelon alakuorikko 3
5 kyynelneste kertyy kyynellampeen (lacus lacrimalis) (jossa erotetaan kaareva plica ja caruncula lacrimalis). Luomissa on samalla kohdalla kyynelpisteet (punctum l.), joista kyyneltiehyet (canaliculi l.) johtavat kyynelsäkkiin (saccus l.). Täältä kyynelneste johdetaan luukanavassa sijaitsevan kyynelkanavan (ductus nasolacrimalis) kautta nenäonteloon. Potilas tuntee kaiherrusta yläluomen alla ja silmä punottaa. Epäilet rikkaa ylemmässä luomisopukassa. Miten saat parhaan näkyvyyden sopukkaan ja pystyt poistamaan rikan? 5. Mykiö eli linssi, lens mukautuva taittovoima 6. Etukammio sijaitsee cornean takana ja iriksen ja linssin edessä. 7. Takakammio jää iriksen ja lasiaisen väliin. Kummatkin kammiot ovat silmänesteen täyttämät. 2. Värikalvo, iris 2. Sädekehä, corpus ciliare 2. Suonikalvo Silmän osat ja kerrokset 6. Etukammio 5.Mykiö 7. Takakammio Linssin ripustimet 4. L A S I A I N E N 1. Sarveiskalvo, cornea 1. Kovakalvo, sclera Nervus opticus ja a., v. centralis retinae 3.Verkkokalvo, retina Silmä, oculus silmämuna (bulbus oculi) (M6p 893-8;M5p s964-8; Gray s850-3; Purves5p ; RP 834-6) Sikiönkehityksen aikana retinan ja linssin aiheita ympäröivä mesenkyymisolukko erilaistuu kahdeksi kerrokseksi. Sisempi vastaa pia materia ja siitä kehittyy suonikalvosto. Ulompi vastaa dura materia ja siitä kehittyy sarvaiskalvo-kovakalvo (sclera-cornea), joka jatkuu n. optikuksen ympärillä durana. 1. Uloin, sidekudoksinen osa koostuu valkeasta kovakalvosta (sclera) ja läpinäkyvästä sarveiskalvosta (cornea). Antaa silmämunalle mekaanisen tuen. 2. Keskimmäinen kerros on suonikalvosto (uvea). Sen etuosassa ovat värikalvo (iris) ja sädekehä (corpus ciliare), takaosa on suonikalvo, korioidea. 3. Sisimpänä sijaitsee verkkokalvo (retina) 4. Lasiainen (corpus vitreum) täyttää valtaosan silmämunan sisällöstä. Suonikalvosto, uvea (choroidea) (RP 840-4) Värikalvo, iris muodostaa osittaisen väliseinän linssin eteen. Sen keskellä on aukko, pupilli, pupilla-aukko, jonka kokoa värikalvon lihaksisto säätelee. Värikalvo on reunoilta kiinni sädekehässä. Sädekehä, corpus ciliare on suonikalvoston paksuuntunut etummainen osa. Sädekehän ulko-osassa on sileälihaksen kerros, siliaarilihas, joka osallistuu näön tarkennukseen, akkomodaatioon. Sädekalvon sisäpintaa verhoava epiteelikerros erittää silmänesteen. Suonikalvoston takaosa, suonikalvo, ruokkii myös verkkokalvon uloimmat rakenteet, tapit ja sauvat (muttei etäämpänä olevaa verkkokalvon hermoverkkoa, vertaa a. centralis retianae). 4
6 Sarveiskalvo, cornea (RP ) Sarvaiskalvo vastaa suurimmasta osasta silmän taittovoimaa. Se on verisuoneton, mutta tiheästi hermotettu (n. trigeminus/ n. ophthalmicus). Sarvaiskalvo on vain 0,5-1 mm paksu, keskeltä kieman ohuempi kuin reunoilta. Ulkopintaa verhoaa kerrostunut levyepiteeli (huom. hyvä uusiutumiskyky). Kyynelneste pitää epiteelin kosteana ja ravitsee sitä. Sarvaiskalvon sisäpinnalla on yksinkertainen endoteeli. Näiden epiteelien välissä on strooma, joka koostuu pääosin äärimmäisen tarkasti järjestyneistä kollageenisäikeistä. Sarveiskalvon kerrokset 1. Uloimpana epiteeli, jossa 5-7 kerrosta levyepiteelisoluja 2. Bowmanin kerros sarveiskalvon tyvikalvon alla 3. Sarveiskalvon strooma, jossa keratosyyttejä (fibroblasteja) 4. Descemetin kalvo, sarveiskalvon endoteelin tyvikalvo 5. Sarveiskalvon endoteeli Silmän etuosa ja silmänesteen kierto (RP s841) Linssin ripustinsyyt pingottuvat sädekehästä mykiön/linssin sivuille. Kun sädekehän lihas, m. ciliaris supistuu, kehän läpimitta pienenee, etummaiset linssin ripustinsyyt löystyvät ja linssi vetäytyy oman elastisuutensa voimasta pallomaisemmaksi. Tuloksena linssin taittovoima kasvaa. Lihassupistus siirtää lisäksi koko m. ciliaris massaa eteenpäin, jolloin takimmaiset kannattajasyyt kiristyvät ja vetävät linssiä eteenpäin. Tämä edesauttaa näön tarkentamista lähelle. Sädekehän poimujen epiteeli erittään silmänestettä takakammioon. Sieltä neste virtaa linssin ja iriksen välistä ja edelleen pupilliaukon kautta etukammioon. Neste poistuu silmästä omalla paineellaan (normaali paine mmhg) etukammion kulmauksessa olevan huokoisen kudoksen kautta ja päätyy erityiseen Schlemmin kanavaan, josta neste kulkeutuu edelleen laskimoihin. Viherkaihissa silmän paine nousee. Syynä on kammionesteen poisvirtauksen heikkeneminen. Miksi sitä hoidetaan mm. adrenergisten reseptorien salpaajilla ja/tai parasympatomimeeteillä? Miksi kohonnut silmän sisäinen paine johtaa hoitamattomana sokeuteen? Linssin, mykiön histologia Hohkainen alue Schlemmin kanava Sidekalvo Kovakalvo, sclera Silmän etuosan rakenteet Cornea Sädekehän 1. Takakammio lihaksia 2. Uloke Linssin kannattajasyyt Sädekehä, corpus ciliare Linssin ydin Linssikapseli Mykiö kehittyy epiteelin rajaamasta rakkulasta. Takaosan epiteelisolut kasvavat korkeutta (--> linssisyyt) ja lopulta täyttävät ontelon Etupuolen epiteelisolut jäävät Cornean epiteeli ja endoteeli Mustuaisen laajentajalihas Mustuaisen supistajalihas Silmä- 3. nesteen kierto 5
7 kuutiomaisiksi. Linssiä ympäröi epiteelisolujen tyvikalvo (=linssikapseli). Linssisyiden kypsyessä ne menettävät tumansa ja muutkin soluorganellit, tiivistyvät ja sytoplasmaan kertyy erityisiä proteiineja, kristalliineja. Linssin ekvaattorilla on vyöhyke, jossa syntyy uusia linssisyitä, iän karttuessa kuitenkin hitaammin. Harmaakaihi on yleinen sairaus, joka johtuu samentumista. Samentumista missä? Miten sitä voidaan hoitaa? Silmän takaosa (fundus) Linssin histologiaa Kehittyvät linssisyyt Itu(germinaal)vyöhyke Linssikapseli (tyvikalvo) ympäröi linssiä Silmän sisään tähystettäessä (oftalmoskopia) näköhermon lähtökohta verkkokalvossa erottuu pyöreänä, vaaleana alueena. Tämä näköhermon nysty (papilla tai discus nervi optici) on normaalisti samassa tasossa verkkokalvon muiden osien kanssa. Arteria ja vena centralis retinae kulkevat näköhermon sisällä ja tulevat silmään papillan keskeltä. Näköhermon nystyn kohdalla ei verkkokalvossa ole reseptorisoluja siksi sillä kohdalla on nk. sokea piste. Näköhermon hermosyyt poistuvat silmämunasta kovakalvossa olevien lukuisten pienten reikien kautta. Etupinnalla epiteelisolukko Kovakalvo jatkuu näköhermon ympärillä kovana aivokalvona (dura mater). Duran alla on arachnoidea ja subarachnoidaalitila. Niinpä kallon sisäinen paine välittyy kallokopan ulkopuolelle tässä kohdassa. Näköhermonystyn lateraalipuolella verkkokalvossa on soikea, kellertävä täplä, macula lutea. Sen alueella reseptorisolut ovat tappeja; värien erottaminen on siis korostunut. Keltatäplän keskellä on kuoppa, fovea centralis. Tämä on kaikkein tarkimman näön alue. Verkkokalvon pinta on kuopalla, koska tämän alueen hermosolukerrokset ovat siirtyneet sivulle. Näin valo saapuu reseptorisoluihin mahdollisimman suoraan. Silmänpohja Iris Linssin kanatinsyyt Sädekehälihas ja processus ciliare Lihaksen kiinnityskohta Verkkokalvon tarkan näön, fovean, alue Fovea on pieni kuoppa verkkokalvolla, johon linssi fokusoi valon Tiheästi pakkautuneita tappeja Retinan muut kerrokset ovat syrjässä Retina Suonikalvo, chorioidea Sclera Fovea centralis Silmämunan rakenne Linssi Dura mater Subarachnoidaalitilan jatke Cornea Etukammio Takakammio Lihaksen kiinnityskohta Lasiainen Canalis hyaloideus Scleran reikälevy Nervus opticus Arteria et vena centralis retinae Papilla=gangliosolujen aksonien lähtö silmänpohjasta Verkkokalvon muut osat eivät ulotu papillan alueelle. Papillassa ei siis ole reseptoreita, tällä kohdalla on sokea alue. A. ja v. centralis retinae 6
8 Silmän pohjan tarkastelussa, oftalmoskopiassa näköhermon nysty erottuu vaaleana levynä. Sen keskeltä ilmaantuvat verkkokalvon verisuonet (a. et v. centralis retinae). Verisuonihaarat jaetaan nasaalisiin ja temporaalisiin, joista maculaa lähimpiä nimitetään makulasuoniksi. Tavallisessa oftalmoskopiassa macula ja fovea erottuvat vain veri-suonettomuutensa Staasipapilla perusteella, Silmänpohja ja staasipapilla Temporaalisuonet Maculasuonet A. ja v. centralis retinae kulkevat erityisvalaistuksessa näköhermon nystyn kautta paremmin. Silmänpohjan Kallon sisäinen paine välittyy näköhermon suonista voidaan arvioida ympärillä subarachnoidaali- Nasaalitilaa pitkin mm. yleistä verenkierron suonet silmään asti. tilaa. Verenpainetaudissa Macula lutea ja verkkokalvon verisuonissa fovea centralis nähdään muutoksia, samoin Maculasuonet Näköhermon nysty, Temporaalisuonet papilla diabeteksessä. Kallon sisäinen paine heijastuu silmään koholla olevana staasipapillana ja papillaa ympäröivänä turvotuksena. Miten a. centralis retinaen tukos mahtaa ilmetä silmänpohjassa? Kuva kirjasta: FitzGerald et Folan-Curran Clinical Neuroanatomy and related Neuroscience, Saunders, 2002 Miksi paine kallon sisällä aiheuttaa papillan työntymisen silmän sisään? Miksi papillan ympäristö turpoaa? Rohen et al.: A Color Atlas of Anatomy, LWW Valo saapuu verkkokalvolle lasiaisen läpi, kulkee sitten hermoverkkokerrosten läpi ja päätyy reseptorisoluihin. Retinan ulkopuolella sijaitseva tumma pigmentti-solukerros estää valon heijastumat silmän sisällä. Verkkokalvon histologinen rakenne Lasiainen Lasiainen Lasiainen Ganglionsoluja Bipolaarisoluja Sauvoja Pigmenttisolukerros estää valon heijastumista silmän sisällä Suonikalvo Valon kulkusuunta Periferia Amakriinisoluja Horisontaalisoluja Tappeja Pigmenttisolukerros Suonikalvo Macula Pigmenttiepiteelin solut osallistuvat aistinsolujen jatkuvasti uusiutuvan reseptoriosan kierrätykseen fagosytoimalla käytössä kuluneet kärjet. Verkkokalvo, retina (RP5p s ) Verkkokalvossa reseptorisolut sijaitsevat uloimpana. Niiden ulkopuolella on vielä pigmenttisolukerros ennen suonikalvoa. Suonikalvon verisuonet ravitsevat reseptoreita, mutta muu verkkokalvo saa ravintonsa arteria centralis retinaesta. 7
Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus
Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotOpaskoirien taittovirheet
Anu Kuuluvainen, Pia Laasonen Opaskoirien taittovirheet Skiaskopiatutkimus suomalaisten opaskoirien taittovirheistä Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometria Opinnäytetyö 20.3.2013 Tiivistelmä
LisätiedotKUIVASILMÄISYYDEN TOTEAMINEN YLI 50-VUOTIAILLA
Maria Rahtu & Mia Rosqvist KUIVASILMÄISYYDEN TOTEAMINEN YLI 50-VUOTIAILLA Kysely- ja mittaustutkimus kuivasilmäisyyden esiintyvyydestä TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Optometrian koulutusohjelma
LisätiedotLuentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012
Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella
LisätiedotHeli Launonen ja Tuomo Turpeinen. Ei tippa tapa? Diagnostiset lääkeaineet optikon käytössä
Heli Launonen ja Tuomo Turpeinen Ei tippa tapa? Diagnostiset lääkeaineet optikon käytössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometria Opinnäytetyö 31.10.2011 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä
LisätiedotPerinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka
Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001
LisätiedotKaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri
Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina
LisätiedotSilmätaudit Documentation
Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................
Lisätiedot- ; 1 * 6 H. '4k ' LII. r L1. - r ',-_. ; 1 r - ' !U1j ; HIU
e1ifiesti 3/1 988 Sisäl ys Tulen soittamaan telle ensi viikolla, Paula Ehrnebo Kotitekoisia vastineita, Paul Kostera... Kotitekoisista vastineista, Paula Ehrnebo... Sosiaalialan sanastoryhmä, Hannele Ennab...
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotSilmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi
Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi 1 (38) Sisällys 1 Tutkimuksesta 4 2 Normaali silmänpohja 8 2.1 Nuori länsimaalainen silmänpohja 8 2.2 Ikääntynyt
LisätiedotKOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN HOITOMENETELMÄNÄ Vertaileva kysely- ja mittaustutkimus nuorille aikuisille
Katariina Kortesalmi & Veera Raudaskoski KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN HOITOMENETELMÄNÄ Vertaileva kysely- ja mittaustutkimus nuorille aikuisille KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN
LisätiedotLuomen asentovirhekorjaukset. El Petri Toivola
Luomen asentovirhekorjaukset El Petri Toivola 10.11.2018 Anatomiaa Anteriorinen lamelli Iho ja orbicularis Posteriorinen lamelli Tarsus ja sidekalvo 3 osaa Orbital Pretarsaalinen Preseptaalinen Kasvohermo
LisätiedotAlla on tilasto diagnooseista. Sama koira on voitu tukia useampaan kertaan.
Jalostustoimikunta oli kutsunut 9.5.2013 silmätarkastuseläinlääkäri Päivi Vanhapellon pitämään luennon whippeteillä esiintyvistä silmäsairauksista. Luentoa kuuntelemaan oli saapunut viitisentoista aiheesta
LisätiedotAivohermojen anatomiaa
Aivohermojen anatomiaa HEIKKI HERVONEN Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston
Lisätiedot!"#$%"&'&()*)+#+&'#,-)./.%'%.$0-/.)%""&'
!"#$#$%!&!"#$%"&'&()*)+#+&'#,-)./.%'%.$0-/.)%""&'!"#$#%&"$'(")(*+'"#$,#)"+-"'#%&"$%&&+&)"./(,."$-%(01-2-$#$ 1-")(0+"''(+%"$++( 345.%&"$+%"$"++(,6$"/#7 8, 9*)+*!"#$%&"$%$&&'()%$*+,! !"#$#$%!& $ !"#$#$%!&!"#$%"&'%()*+&',&,-$*(,,!"#$%"&&'()*%+,,+*%-+(%../*)(%*&0+!"#$%")(%*&0+0.)'(1*.,')(&*--"+("-.2-','%..))'%%'(#"//'--.)'(
LisätiedotVERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN
VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN Tarja Maaranen,, TAYS Silmähoitajap hoitajapäivät Kuopio 20.9.2008 Silmän anatomiaa Retina - rakenteeltaan ohut (
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama
LisätiedotBiopharmaceutics of the Eye. Arto Urtti October 23, 2017
Biopharmaceutics of the Eye Arto Urtti October 23, 2017 STRUCTURE OF EYE Tear production Eyelid Optic nerve Vitreous body Sclera Eyelash Retina Lens Ciliary process Cornea Aqueous humor Iris Conjunctival
LisätiedotSarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona
Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Opas sarveiskalvonsiirtopotilaalle Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 21.11.2007 Eve Anteroinen Pauliina Maattola-Enqvist HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotBIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.
VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä
LisätiedotII. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotKaularanka HEIKKI HERVONEN
Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama
LisätiedotLIEVÄN HAJATAITON KORJAUS TOORISELLA PIILOLINSSILLÄ
Eija Nyyssölä & Anni Olli LIEVÄN HAJATAITON KORJAUS TOORISELLA PIILOLINSSILLÄ Kokeellinen tutkimus pehmeiden piilolinssien käyttäjille LIEVÄN HAJATAITON KORJAUS TOORISELLA PIILOLINSSILLÄ Kokeellinen tutkimus
LisätiedotFAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto
FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta: silmätautien erikoislääkäri,
LisätiedotSuomalaisten koirarotujen perinnölliset silmäsairaudet
Suomalaisten koirarotujen perinnölliset silmäsairaudet ELK Jenni Hovi Lisensiaatin tutkielma Kirurgian oppiaine Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus
Lisätiedot2017 Svenska Glaukomförbundet Suomennos: Birgitta Dunder, silmähoitaja, Kalixin sairaala Tekstinkäsittely, graafinen suunnittelu: Birgitta Fors,
Mikä on glaukooma? 2017 Svenska Glaukomförbundet Suomennos: Birgitta Dunder, silmähoitaja, Kalixin sairaala Tekstinkäsittely, graafinen suunnittelu: Birgitta Fors, ConForza Grafisk produktion Lähteet ja
LisätiedotMikroskopoinnin mestariksi
Eveliina Ketola, Vilma Pohjasniemi, Sanni Silvasti Mikroskopoinnin mestariksi Verkko-opas silmän etuosan mikroskopointiin Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometrian Koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotTurun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet
sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi
LisätiedotMukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen
Terhi Veijanen Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
Lisätiedot, SSLY Kuopio Dos Marita Uusitalo, HUS Silmätautien klinikka
9.11.2018, SSLY Kuopio Dos Marita Uusitalo, HUS Silmätautien klinikka Luomihaavat/kyyneltievammat pt 95 kpl Luomihaavan/kyyneltievamman leikkausta 141 kpl Arviolta 400-500 leikkausta/v Suomessa Kokonaisarvio
LisätiedotReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle
ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat
LisätiedotKuvassa ylhäällä: Nämä kaksi pientä lihasta silmäluomen sisemmällä pinnalla nostavat ylempää silmäluomea.
Shar pein Entropion Mikä on Entropion ja miksi se on niin yleinen koirilla. Entropion on epänormaali silmäluomen/mien ja silmäripsien sisäänpäin rullautuminen. Silmäluomessa on kuitumaista sidottua kudosta,
LisätiedotHermosto (L/H1k) ydinaines
Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
LisätiedotSilmätaudit Documentation
Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 23.07.2018 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotMeretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?
Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Jaakko Ma'la 10.10.2015 Tutkimuksemme Perustutkimus: Meretojan taudin silmä Taudin aiheu=amat muutokset silmissä Tau>assosiaa>ot Tyypillinen
LisätiedotFredomat 40 mikrog/ml silmätipat, liuos , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Fredomat 40 mikrog/ml silmätipat, liuos 7.11.2014, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Glaukooma aiheuttaa
LisätiedotPään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet
Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin
LisätiedotKokeile vaikka näitä. Ohjeistus oikeanlaisten keinokyynelvalmisteiden suositteluun. Ikävalko Tiia, Joronen Jettiina, Vesterinen Veera
Ikävalko Tiia, Joronen Jettiina, Vesterinen Veera Kokeile vaikka näitä Ohjeistus oikeanlaisten keinokyynelvalmisteiden suositteluun Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian koulutusohjelma
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotKokeilisitko kovia? Opas kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen
Noora Alho, Elina Salminen, Saana Vartela Kokeilisitko kovia? Opas kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian koulutusohjelma Opinnäytetyö
Lisätiedotlisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon
Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:
LisätiedotMitä kuvat kertovat? Huhtala Heidi, Kaukola Niina, Riikonen Maisa. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi
Huhtala Heidi, Kaukola Niina, Riikonen Maisa Mitä kuvat kertovat? Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometria Opinnäytetyö 28.3.2013
LisätiedotVERTA HYYTÄVÄÄ SUUNNITTELUA
1 Pekka Reinikainen, STI 2.2.2005 VERTA HYYTÄVÄÄ SUUNNITTELUA Onko luonnossa havaittavissa suunnittelun jälkiä vai olemmeko mutaatioiden ja luonnonvalinnan rakentamia robotteja? Lääketieteen opintojen
LisätiedotRuora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotSilmäpotilas päivystyksessä
Silmätaudit Marita Uusitalo Silmäpotilas päivystyksessä Päivystysvastaanotolle tulleen silmäpotilaan oireen taustalla saattaa olla päivystyksellistä, puolikiireellistä tai kiireetöntä silmälääkärin hoitoa
LisätiedotTavanomaiset silmänpohjan valokuvat. SSLY kevätkoulutuspäivät Johanna Liinamaa Dos., ayl OYS
Tavanomaiset silmänpohjan valokuvat SSLY kevätkoulutuspäivät 22.3.2018 Johanna Liinamaa Dos., ayl OYS Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Santen, Thea Kongressimatkat: Thea, Iogen Tutkimusrahoitusta: Herantis
LisätiedotJÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan vain täysmittaisen kuormalavan yhteydessä)
FORM NO. 3318-395 SF Rev A MALLI NRO 07301 60001 & JNE. MALLI NRO 07321 60001 & JNE. Asennusohjeet 2 3- kokoinen ja täysmittainen kuormalava Workman 3000 -sarjaa varten JÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan
LisätiedotPERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET
PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET Elina Pietilä, ELL, Dip. ECVO, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri IRLANNINSUSIKOIRALLA KOIRIEN PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET JA NIIDEN TUTKIMINEN Erilaisia perinnöllisiä
LisätiedotNäkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?
Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen. hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon keskuslaskimotukos. Tämä sairaus vaikeuttaa
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotNäköhavainnon perusteet
Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen
LisätiedotEylea on lääke, jonka vaikuttava aine on aflibersepti. Sitä saa silmään injektoitavana liuoksena esitäytetyissä ruiskuissa tai injektiopulloissa.
EMA/677928/2015 EMEA/H/C/002392 Julkinen EPAR-yhteenveto aflibersepti Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
Lisätiedot8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera
88 Analysoitava valo tulee vasemmalta. Se okusoidaan kapeaan rakoon S (tulorako), josta se kollimoidaan linssillä L yhdensuuntaiseksi sädekimpuksi. Rako S on siis linssin polttovälin päässä linssistä.
LisätiedotSilmävammat. Näin hoidan
Näin hoidan KIRSI IKÄHEIMO JA IIRIS SORRI Silmävammapotilas ei ole harvinaisuus terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Jos todetaan silmän läpäisevä vamma tai tätä on aihetta epäillä vammamekanismin perusteella,
LisätiedotJurvanen Terhi, Virkki Mira. Tutkimus sarveiskalvopaksuuden vaikutuksesta silmänpainemittaustulokseen - onko mittaustavalla väliä?
Jurvanen Terhi, Virkki Mira Tutkimus sarveiskalvopaksuuden vaikutuksesta silmänpainemittaustulokseen - onko mittaustavalla väliä? Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian koulutusohjelma
LisätiedotDIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ
Leeni Mäkelä & Sanna Sillanpää DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ Tropikamidin ja syklopentolaatin vertaileva käyttötutkimus DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ Tropikamidin ja syklopentolaatin
LisätiedotTervetuloa mukaan silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden XXXIII valtakunnalliselle jatkokoulutuskurssille.
14.2.2018 Hyvä silmätauteihin erikoistuva lääkäri, Tervetuloa mukaan silmätauteihin erikoistuvien lääkäreiden XXXIII valtakunnalliselle jatkokoulutuskurssille. Koulutus järjestetään Aulangolla. Koulutuksen
LisätiedotLukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi
Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien
LisätiedotTÖISSÄ NÄHDÄÄN! Heli Numminen, Anneli Olli & Viivi Sarkkinen
Heli Numminen, Anneli Olli & Viivi Sarkkinen TÖISSÄ NÄHDÄÄN! Täydennyskoulutuspäivä optikoille työikäisten yleisimmistä silmäsairauksista ja työlaseista TÖISSÄ NÄHDÄÄN! Täydennyskoulutuspäivä optikoille
LisätiedotDiabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa
Diabeettinen verkkokalvosairaus Totea ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotHoidetaan vuorokauden ajasta riippumatta (konsultoidaan aina lähettäessä):
SILMÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOTILAIDEN HOITO 2015 1/5 SILMÄPÄIVYSTYKSEN OHJEET (HUS-ERVA) Kaikista päivystykseen lähetettävistä potilaista edellytetään konsultointia. Kymenlaakson keskussairaalan silmätautien
LisätiedotTAYS:N SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKAN PÄIVYSTYSKÄYNNIT 4. 15.10.2010
TAYS:N SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKAN PÄIVYSTYSKÄYNNIT 4. 15.10.2010 Tuulia Palukka Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 4/2011 TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen laitos
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan
LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotVärien nimeäminen ja luokittelu
Värien nimeäminen ja luokittelu Elina Räisänen.5.24 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Perusväreiksi luokiteltavia värejä on värinnimeämiskokeiden perusteella havaittu
LisätiedotBlastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)
Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala
LisätiedotNäin hoidan sarveiskalvovammat
Tieteessä kättä pidempää Juho Wedenoja LKT, FEBO, silmätautien erikoislääkäri, kliininen opettaja Helsingin yliopisto ja HUS Silmätautien klinikka Kari Krootila silmätautiopin dosentti, FEBO, silmäkirurgian
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / hoitotyö. Piia Pousi SILMÄKIVUN HOITO KUINKA HOITAJAT TOTEUTTAVAT KIVUNHOITOA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / hoitotyö Piia Pousi SILMÄKIVUN HOITO KUINKA HOITAJAT TOTEUTTAVAT KIVUNHOITOA Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotTietoa silmäsairauksista
Tietoa silmäsairauksista Perinnölliset silmäsairaudet cairnterriereillä Tietyllä rodulla katsotaan perinnölliseksi silmäsairaus, joka on todistettu perinnölliseksi tieteellisessä julkaisussa (ACVO 1999).
LisätiedotTeknisten ja katsojasta riippuvien tekijöiden vaikutus radiologisten kuvien havainnointiin
Teknisten ja katsojasta riippuvien tekijöiden vaikutus radiologisten kuvien havainnointiin Sampsa Kaijaluoto Pro gradu -tutkielma Ohjaajat: Hanna Matikka ja Juha Valve Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos
LisätiedotSilmän rakenne NÄKÖLUENTO. Näön fysiologia I. Verkkokalvon rakenne. Kuvan muodostuminen verkkokalvolle. SILMÄNPOHJA: Fovea, Papilla (Discus opticus)
NÄKÖLUENTO Näön fysiologia I 04.09.2013 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto perustieteiden korkeakoulu Biolääketiet. laitos/fysiologia, Helsingin yliopisto Email: syncarls@mappi.helsinki.fi Ramon y Cajal (1898)
LisätiedotSILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- / 8 SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET Näyte Bakteeri- ja sieninäyte* Sidekalvoerite, kyyneltiehyt-erite, enukleoidun silmän erite Kuntaliiton nro ja tutkimuspyyntö 49 Pu-BaktVi
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä
LisätiedotPotilasesite LUCENTIS-hoidosta
LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1
LisätiedotSilmien ja näön tutkiminen
Nina Aro & Anna-Kaisa Sirniö Silmien ja näön tutkiminen Opetus-DVD Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön 1 SILMIEN JA NÄÖN TUTKIMINEN Opetus-Dvd Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön Nina Aro & Anna-Kaisa Sirniö
LisätiedotYläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s
1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,
LisätiedotKUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?
KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin
LisätiedotNeurobiologia L/H1k-L/H2s
Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
Lisätiedot60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 2 20/12/
POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa 60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 1 20/12/2017 11.34 60122 AW0_6 eylea patient booklet_wamd_2017 No Images.indd 2
LisätiedotNenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa
Nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu, kurkunpää/hh 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen 1. Nenäontelo ja sen sivuontelot (M6p s956-65; Gray2p s1013-29) Sairaustiloja mm: - Nuha on oire, johon kuuluu nenän
LisätiedotAutofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018
Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Sidonnaisuudet Apurahat Lääketieteen säätiö Silmäsäätiö Evald ja Hilda Nissin säätiö Itä-Suomen yliopisto
Lisätiedot12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1
Luennon tavoitteet H1 Pään ja kaulan anatomia 1 17.4.2012 HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET Luennolla korostetaan hammaslääkärin tarvitsemaa käytännön anatomiaa kliinistä työtä silmällä
LisätiedotSBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys
SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää
LisätiedotKemialliset taisteluaineet
Kemialliset taisteluaineet 10.1.2014 Harri Kiljunen, 1 Yleistä: Kemiallinen taisteluaine= mikä tahansa kemikaali, jota käytetään sodankäyntitarkoituksessa Jaetaan ryhmiin vaikutusmekanisminsa perusteella
Lisätiedot