2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn?

Transkriptio

1 DC3-Fysiologia: Lopputentti Fysiologian lopputentti a) i) Selitä elektroneutraliteetti vapaassa tilassa olevassa nesteessä. Laske solunsisäinen natriumkonsentraatio varausneutraliteetin vallitessa, kun solun sisälllä (K+)in = 140mM ja proteiinit (A3-)in = 50mM sekä solun ulkopuolella (Na+) out = 140 mm ja (K+)out = 5mM. Oletetaan, että solussa tai solun ulkopuolella ei ole muita liuenneita aineita. ii) selitä osmoottinen paine. Mihin suuntaan solukalvon yli osmoottinen painegradientti osoittaa yllä esitetyn tapauksessa? Mitä tällöin tapahtuu solulle? b) Solukalvon kuljetusmekanismit 2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn? 3. Verensokeri säätelyyn liittyvät mekanismit 4. Kuvaile sympaattisen ja parasympaattisen neuronien sijainti, aksonaaliset liikeradat ja kohdekudokset sekä autonomisen ja somaattisen hermoston erot. 5.Mitkä tekijät vaikuttavat voimantuoton määrään? 6. Miten valoa aistitaan? a) Kaliumin pitoisuus on solun ulkopuolella 9mmol/l ja kaliumin tasapainopotentiaali on - 62mV. i. Mikä on K pitoisuus solun sisäpuolella? ii. Tapahtuuko kalium-kanavien avautuessa depolarisaatio vai hyperpolarisaatio, kun lepopotentiaalin kalvojännite on -80mV? Perustele. Nernstin potentiaali kationille Ex=62mV x log(cout/cin) b) Miten verenvuoto tyrehtyy? 2. Mitä verenkiertomuutoksia liittyy lapsen syntymään? 3. Mikä on munuaisytimen merkitys virtsanerityksessä? Mitä seurauksia munuaisytimen vajaatoiminnasta voi aiheutua virtsaneritykseen? 4. Kuvaile muistin molekulaariset mekanismit ja muistiin liittyvät aivojen rakenteet sekä muutokset Alzheimerin taudissa. 5. Miten tahdonalaisia liikkeitä säädellään? 6. Kipuaistin mekanismit (uusinta) 1. a) Solujen välinen viestintä b) Nimeä ja selitä solukalvon permeabiliteetin mekanismit passiivisessa (3kpl) ja aktiivisessa (2kpl) kuljetuksessa. Esitä mekanismin nimi, läpäistävä rakenne ja partikkelityyppi.

2 2. Valtimoverenpaineen endokriinisen säätelyn mekanismit. 3. Vuorokausirytmit elimistön toiminnassa. 4. Venytys- ja koukistusrefleksit. 5. Kuvaile pre- ja postganglionisten sympaattisten ja parasympaattisten neuronien sijainti, aksonaaliset liikeradat, välittäjäaineet ja kohdekudokset. 6. Kipuaistin mekanismit a) Klatriiniva litteinen endosytoosi b) Selita aistimussignaalin va livaiheet: transduktio, gradeerattu potentiaali ja aktiopotentiaali. Aistina rsyketta voidaan kuvata Stevensin lain avulla: I = k Sn. Na ko aistimuksessa n = 1/3. Monikokertaiseksi a rsykkeen S ta ytyy kasvaa, jotta na ko aistimus I olisi kaksinkertainen? (k ja n ovat aistikohtaisia vakioita) 2. Kuvaa siirtosyda men sa hko inen & mekaaninen toiminta ja sa a tely 3. Ydinjatkeen (medulla oblongata) sa a telykeskusten toiminta 4. Tahdonalaisten liikkeiden sa a tely 5. Oppimiseen ja muistiin liittyva t mekanismit 6. Miten aistimukset syntyva t korvassa? 8/ G-proteiinikytkentäiset reseptorit 2. Sydämen sähköinen ja mekaaninen toiminta 3. Elimistön nestetasapaino 4. Hypotalamus ja peptidit ravinnonoton säätelyssä 5. Mitkä tekijät osallistuvat luustolihaksen voiman ja pituuden säätelyyn?

3 6. Sisäkorvan aistinelimet 4/ Endosytoosi 2. Sepelvaltimokierto 3. Miten munuaiskuoren ja munuaisytimen toiminta liittyy toisiinsa? 4. Hypotalamus ja peptidit ravinnonoton säätelyssä 5. Kilpirauhashormonien vaikutukset eri kudoksissa 6. Nainen saa vamman auto-onnettomuudessa siten, että vasemman puolen rintaalueen spinotalaaminen rata vaurioituu. Miten tämä vaikuttaa hänen aistitoimintoihinsa? 1/ Solujen välisen viestinnän mekanismit 2. Miten valtimopainetta säädellään? 3. Miten hapen ja hiilidioksidin kuljetusmekanismit liittyvät toisiinsa? 4. Kuvaile kummankin aivopuoliskon tärkeimmät tehtävät 5. Kuinka luustolihaksen voimaa ja pituutta säädellään lihaksen ja selkäytimen tasolla? 6. Selitä yleinen tapahtumasarja aistimuksen synnylle Eksosytoosi 2. Sydän ilman hermotusta (siirtosydän) sähköinen ja mekaaninen toiminta sekä säätely 3. Munuaisten toiminta verenpaineen ja nestetasapainon säätelyssä 4. EEG: synty, ominaispiirteet ja käyttösovellukset 5. Lihassukkulan rakenne, hermotus ja toiminta 6. Minkälaisia näkökenttäpuutoksia aiheutuu, jos näkörataan tulee vaurio optisen kiasman kohdalle? 11/ Perifeerinen motorinen järjestelmä: Lihassyyn supistumista säätelevät sensoriset ja motoriset tekijät. 2. Sähköisten, solufysiologisten ja mekaanisten toimintojen liittyminen toisiinsa sydämen toimintakierrossa. 3. Kuvaa mahahapon eritys solutasolla, erityksen säätely ja mekanismit (hormonit ja välittäjäaineet) 4. Kuvaa munuaiskuoren ja ytimen toiminnalliset erot virtsanerityksessä. 5. Minkälaista aisti-informaatiota välittää takajuostejärjestelmä? Jos järjestelmään tulee vasemmanpuoleinen vaurio lantion tasolle, minkälaisia aistipuutoksia se aiheuttaa?

4 6. Kuvaa hapenkuljetuksen päävaiheet elimistössä ja miten kliinis-fysiologisesti näitä vaiheita voidaan tutkia? Kuvaa valitsemiesi menetelmien toiminnan pääperiaate. 11/ Vertaile hengityksen ja sydämen toiminnan neuraalisia säätelymekanismeja. 2. Kuinka lihasvoimaa ja pituutta säädellään lihaksen ja selkäytimen tasolla? 3. Valtimoverenpaineen pitkäaikaissäätely 4. Gonadotropiinien kives- ja munasarjavaikutukset fertiili-ikäisellä henkilöllä 5. Selitä yleinen tapahtumasarja aistimuksen synnylle. 6. Mitä tarkoittaa ambulatorinen rekisteröinti ja kuvaa lyhyesti neljä kliinisfysiologista ambulatorista rekisteröintiä ja mitä toimintahäiriöitä niillä tutkitaan? Kokoelma fysiologian lopputentteja v (prof. Vuolteenahon jakamia) 1. Happo-ema stasapainoha irio t 2. Beetareseptoristimulaation vaikutus syda nsolujen toimintaan 3. Vertaile verenvirtausta ja verenpainetta verenkiertoelimisto n eri osissa 4. La mpo tilan aistiminen 5. Kalsiumaineenvaihdunnan endokriininen sa a tely 6. Missa tilanteissa kehon sisa osien la mpo tila muuttuu sa a dellysti? 1. Vertaile luurankolihassolun ja syda nlihassolun E-C-couplingia (excitationcontraction). Mita eroja/yhta la isyyksia niissa on? 2. Neuraalinen ja hormonaalinen sa a tely ruoansulatuksen eri vaiheissa 3. EKG:n, aktiopotentiaalin ja syda men mekaanisen toiminnan ajalliset suhteet 4. Miten verenvirtausta ja verenpainetta sa a della a n neuraalisesti? 5. Miten lisa munuaista sa a della a n? 6. Miten sa a della a n kehon la mpo tilaa, ja milloin kehon sisa osien la mpo tila muuttuu sa a dellysti, milloin hallitsemattomasti? 1. Luurankolihaksen supistuksen sa a tely 2. Virtsanerityksen sa a tely 3. Ja nniteriippuvaiset ionikanavat syda nsoluissa 4. Vertaile aivojen, syda nlihaksen ja luustolihaksen verenkiertoa. 5. Sukurauhasten endokriininen toiminta 6. Miten eri tyyppiset lihastyo t kuormittavat elimisto a? 1. Kuvaa keuhkojen toiminta happo-ema stasapainon sa a telyssa. Miten toiminnan ha irio t vaikuttavat happo-ema stasapainoon ja miten elimisto pyrkii korjaamaan ha irio n? 2. Iso ja pieni verenkierto: mita eroa ja mita yhteista?

5 3. Makuaisti 4. Neste- ja suolatasapainon endokriininen sa a tely 5. Puheen tuotantoon ja tulkintaan osallistuvat aivoalueet ja aivopuoliskojen dominanssi. Kuvaa myo s erilaisia afasioita. 6. Kuvaa hapenkuljetuksen pa a vaiheet elimisto ssa ja milla kliinisfysiologisilla tutkimusmenetelmilla na ita vaiheita voidaan tutkia? 1. Autonomisen hermoston osat, signalointi ja toiminta 2. Silea n lihaksen toiminta 3. Syda men sopeutuminen fyysisen kuormituksen muutoksiin 4. Verenkierron elinkohtaiset ominaispiirteet 5. Miten voisit selvitta a toimiiko potilaan glukokortikoidierityksen sa a tely normaalisti? 6. Mita verenkierrosta johtuvia syita voi olla huimauksen ja pyo rrytyksen syyna ja mita kliinis-fysiologisia menetelmia voit ka ytta a niiden selvitta miseen? 1. Vertaile elimisto ssa tapahtuvia hapen ja hiilidioksidin kuljetusmekanismeja toisiinsa. 2. Luurankolihaksen toiminta 3. Muistin eri tyypit, rakenteellinen sijainti ja oppimisen molekulaariset mekanismit. 4. Na ko aisti 5. Hypotalamuksen tehta va t 6. Miten keuhkotoiminnan tapahtumia tutkitaan ja millaisia ha irio tiloja paljastuu a) spirometrialla, b) diffuusiokapasiteettimittauksella ja c) oksimetrialla? 1. Solujen va liset viestinta mekanismit elimisto ssa 2. Vertaile munuaisputkiston eri osissa tapahtuvia takaisinottomekanismeja toisiinsa 3. Kemialliset aistit 4. Muistin eri tyypit, rakenteellinen sijainti ja oppimisen molekulaariset mekanismit 5. Raskauteen ja synnytykseen liittyva t hormonaaliset muutokset 6. Spirometria: miten se suoritetaan, mita toimintaha irio ita se paljastaa ja luettele tavallisia sairauksia, joiden diagnostiikassa se on keskeinen? 1. Miten verenvirtausta ja verenpainetta sa a della a n neuraalisesti? 2. Autonomisen hermoston osat, signalointi ja toiminta 3. Milla mekanismilla luurankolihas supistuu ja kuinka supistumista sa a della a n? 4. Vertaile nestetasapainon sa a telymekanismeja toisiinsa 5. Kilpirauhasen endokriininen toiminta ja sen sa a tely 6. Poikkeavan rasitushengenahdistuksen fysiologiset mekanismit ja milla kliinisfysiologisilla tutkimuksilla voidaan asiaa selvitta a?

6 1. Puheen tuottamiseen ja tulkintaan osallistuvat aivoalueet ja aivopuoliskojen dominanssi. Kuvaile myo s erilaisia afasioita. 2. Makuaisti 3. Vertaile eri syda nlihassolutyyppeja. 4. Sisa a n- ja uloshengitys: mita eroa ja mita yhteista? 5. Aivolisa kkeen ja hypotalamuksen vuorovaikutus 6. Fyysiseen ponnisteluun liittyva huimaus ja pyo rrytys. Mita kliinis-fysiologisia tutkimuksia voidaan ka ytta a diagnostiikan apuna ja mita huimauksen syita niilla voidaan selvitta a? 1. Autonomisen hermoston osat, signalointi ja toiminta 2. Luurankolihaksen aktivaation ja voimantuoton solutason mekanismit. 3. Miten syda men syketaajuutta ja supistusvoimaa sa a della a n syda nsolutasolla? 4. Keuhkoverenkierto 5. Miten sukupuoli ma a ra ytyy? 6. Epa ilen 55-vuotiaan miehen rasituksessa ilmaantuvan huimauksen johtuvan syda mesta. Mita kliinis-fysiologisia tutkimuksia valitsen jatkoselvittelyissa ja miksi?