Neurobiologia L/H1k-L/H2s
|
|
- Sami Koskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum Isoaivolohkot 1B Isoaivokuoren rakenne, anatominen ja histologinen 1B Isoaivokuoren toiminnalliset alueet 1A Aivopoimut, gyrukset 2B Valkea aine, ratayhteydet 2B Aivokurkiainen, Corpus callosum 1B Capsula intena 1B Tyvitumakkeet 1B Nucleus caudatus 2B Putamen 2B Globus pallidus 2B Claustrum 3C Substantia nigra, anatomia ja histologia 1A Talamus 1A Hypotalamus 1A Aivolisäke, hypophysis - anatomia ja histologia 1A Aivokammiot ja plexus choroideus 1A Hippocampus 2B Amygdala 3C Nucleus ruber 2C Aivosilta, pons 1B Pyramidi, pyramis 1A Oliva 3C Aivohermotumakkeet 3C Formatio reticularis 2B Limbinen järjestelmä, limbinen lohko 1A 1.2 Pikkuaivot, cerebellum Pikkuaivokuoren rakenne, anatominen ja histologinen 1B Pikkuaivotumakkeet 1B 1
2 1.2.3 Archicerebellum - tasapaino 2C Paleocerebellum - lihastonus ja asento 2C Neocerebellum - liikkeiden koordinaatio 2C 1.3 Selkäydin, medulla spinalis armaan ja valkean aineen anatominen ja histologinen rakenne 1B Takasarvi, sensoriset afferentit neuronit 1B Nousevat radat 1B Fasciculus et nucleus gracilis et cuneatus 1B Tractus spinothalamicus 1B Etusarvi, motoneuroni 1B Kortikospinaalirata, pyramidirata 1B Rubrospinaalirata 2C Reticulospinaaliradat 2C Vestibulospinaalirata 2C Tectospinaalirata 2C 1.4 Aivohermot Aivohermot 1B 1.5 Keskushermoston ja periferisen hermoston histologia Periferisen hermoston histologia Schwannin solu 1B Myeliinituppi 1B Ranvierin kuroutuma 1B Sympaattisen hermosolmukkeen histologia 1B Takajuuren hermosolmukkeen histologia 1B Keskushermoston histologia Neuronityypit ja niiden rakenne 1B Sooma, perikaryon 1B Aksoni 1B Dendriitti 1B Synapsi 1B Gliasolut 1B Oligodendrosyytti 1B Astroglia 1B Mikroglia 1B 1.6 Korvan ja tasapainoelimen anatomia ja histologia 2
3 1.6.1 Korvan anatomia ja histologia Ulkokorva 1B Korvakäytävä 1B Tärykalvo 1B Välikorva 1B Kuuloluut, malleus, stapes et incus 1B Soikea ja pyöreä ikkuna 1B Simpukka, cochlea 1B Scala tympani, vestibuli et media 1B Cortin elin 1B Karvasolut 1B Spiraaliganglio 1B Kuulohermo ja kuulohermon tumakkeet 1B Colliculus inferior 2C Nucleus geniculatum mediale 1B Kuulokuori 1B Tasapainoelimen anatomia ja histologia Kaarikäytävät 1B Soikea ja pyöreä rakkula, utriculus et sacculus 1B Tasapainokivet 1B Tasapainohermo ja sen tumakkeet 1B 1.7 Silmän anatomia ja histologia Silmäkuoppa, orbita 1B Silmäluomet 1B Kyynelelimet 1B Sarveiskalvo, cornea 1B Kovakalvo, sclera 1B Värikalvo, iris 1B Sädekehä, corpus ciliare 1B Suonikalvo, chorioidea 1B Verkkokalvo, retina 1B Etukammio, takakammio 1B Schlemmin kanava 1B Linssi 1B Lasiainen 1B 3
4 Macula lutea ja fovea centralis 1B Näköhermon nysty 1B Nervus opticus, chiasma opticus 1B Tractus opticus 1B Nucleus geniculatum laterale 1B Radiatio optica 1B Primaarinen näkökuori 1B 1.8 Aivokoppa, neurocranium Aivokopan luut Otsaluu, os frontale 1B Päälaenluu, os parietale 1B Takaraivoluu, os occipitale 1B Ohimoluu, os temporale 1B Kitaluu, os sphenoidale 1B Seulaluu, os ethmoidale 1B Pterion 1B Diploe 2C Suturat 2C Emissariasuonet 2C Aivokopan aukot Aukileet 1B Canalis opticus 1B Fissura orbitalis superior 1B Foramen rotundum 2C Foramen ovale 2C Foramen spinosum 2C Foramen lacerum 2C Foramen magnum 1B Foramen jugulare 1B Porus acusticus interna 1B Aivokalvot Kova aivokalvo, dura mater 1B Epiduraalitila, subduraalitila 1B Isoaivosirppi, falx cerebri 1B Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli 1B 4
5 Veriviemärit, sinus durae matris 1B Sinus sagittalis superior 1B Lukinkalvojyväset, granulationes arachnoidales 1B Arteria meningea media 1B Pehmytkalvo, pia mater 1B Lukinkalvo, arachnoidea 1B Subarachnoidaalitila 1B 1.9 Keskushermoston verenkierto Keskuhemoston verenkierto Arteria carotis communis 1B Arteria carotis intena 1B Arteria vertebralis 1B Arteria basilaris 1B Arteria cerebri media 1B Arteria cerebri posterior 1B Arteria cerebri anterior 1B Circulus Willisi 1B Arteria centralis retinae 1B Aivovaltimoiden suonitusalueet 1B Vena cerebri magna 1B 2. Neurofysiologia 2.1 hermosolun kalvotapahtumat miten kalvojännite syntyy ja mikä siihen vaikuttaa 1B jänniteherkät ionikanavat 1B ligandiherkät ionikanavat 1B miten syntyy aktiopotentiaali 1B aktiopotentiaalin eteneminen 1B 2.2 gliasolujen toiminta oligodendrosyytit ja Schwannin solut: myeliini 1B astrosyytit: veriaivoeste ja aivojen metabolia 2B kudosnesteen homeostaasi ja gliasolut viestittäjinä 2B 2.3 synapsien toiminta hermopäätteet ja eksosytoosi 1B 5
6 2.3.2 synapsien reseptorit ja kuljetusproteiinit 1B transmitterit ja modulaattorit: amiinit, aminohapot, peptidit, kaasut 1B glutamaatti: sen reseptorit ja roolit 1A asetyylikoliini: reseptorit ja roolit 1A noradrenaliini: reseptorit ja roolit 1A histamiini: reseptorit ja roolit 1A dopamiini: reseptorit ja roolit 1A serotoniini: reseptorit ja roolit 1A gamma-aminovoihappo: reseptorit ja roolit 1A keskeisimmät neuropeptidit: oreksiini, GHRH, SRIH, TRH, enkefaliinit ja endorfiinit 2B sensitisaatio ja desensitisaatio 1B plastisuus: kehitys ja Hebbin synapsiteoria 1B plastisuus: LTP ja LTD 1B 2.4 hermosolujen muodostamien verkkojen toiminta yksinkertaiset hermoverkot: divergenssi, konvergenssi, lateraali-inhibitio 1B 2.5 diffuusit moduloivat järjestelmät diffuusit moduloivat hermoverkot aivojen kokonaisvaltaisina säätelijöinä 1A tuberomamillaaritumakkeet ja histamiini 2B locus coeruleus ja noradrenaliini 1B raphetumakkeet ja serotoniini 1B substantia nigra ja VTA ja dopamiini 1B nucleus basalis ja ponsin asetyylikoliinitumakkeet 1B hypotalamuksen oreksiinitumake 2B 2.6 autonominen hermosto sympatikuksen ja parasympatikuksen radat ja transmitterit 1A sympatikuksen ja parasympatikuksen transmitterit ja elinvaikutukset 1A autonomiset refleksit 1A 2.7 sensoriset toiminnot aistireseptorit, aistimodaliteetit, adaptaatio 1B aistien projektiot keskushermostoon, tumakkeet, aivokuoriprojektiot 1B tuntoaisti: reseptorit, radat, sentraalinen representaatio, plastisuus 1B kipuaisti: reseptorit, kudoskemia, radat, projektiot, nouseva ja laskeva modulaatio, allodynia 1A näköaisti: verkkokalvo, radat ja projektiot, sentraalinen prosessointi aivokuoren eri alueissa 1B 6
7 2.7.6 kuuloaisti: väli- ja sisäkorva, radat ja projektiot 1B hajuaisti: reseptorit, rata ja projektiot 1B makuaisti: reseptorit, rata ja projektiot 1B tasapainoaisti: reseptorit, toiminta (kurssityö) 1A 2.8 motoriset toiminnot motorinen yksikkö, lihastyypit 1B alempi motoneuroni, toimintatapa 1B gammamotoneuronit, toimintatapa 1B proprioseptiikka: lihassukkulan osat, yhteydet ja toimintatapa, Golgin jännelaite 1A selkäydinheijasteet: venytys-, suoja-, kävely-, autonomiset, spinaalishokki 1A neurologinen status ja sen neurobiologiset mekanismit (kurssityö) 1B aivorungon motoriset toiminnot: lihastonus, tasapaino, REM-uni, aivohermot 1B tyvitumakkeet: striatumin, globus palliduksen ja substantia nigran roolit 1A pikkuaivot ja niiden osuus lihaskoordinaatiossa 1B isoaivokuoren eri alueiden osuus motoriikan säätelyssä 1B kliininen esimerkki: tetraplegia, spinaalishokki ja siitä toipuminen 2A 2.9 integroivat järjestelmät aivokuoren korkeammat toiminnot, otsalohkon merkitys, tajunta, plastisuus 1B aivot ja stressireaktiot 1B vireystila, uni, unen säätelymekanismit, univaje 1B vuorokausirytmi ja sen säätely 1B muistin eri lajit: deklaratiivinen, proseduraalinen, työmuisti, pysyvä muisti 1A muistin solumekanismit: sensitisaatio, habituaatio, ehdollistaminen, LTP, solutason mekanismit 1B erityyppisen muistin sijoittuminen aivoihin, vauriot 1B emootiot ja niiden aivomekanismit 1B 3. Neurofarmakologia 3.1 Autonomisen hermoston toimintaan vaikuttavat lääkeaineet Parasympatomimeetit Parasympatomimeettien tyyppiaineet 1A Parasympatomimeettien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Parasympatomimeettien käyttöaiheet 1A Parasympatomimeettien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 7
8 3.1.5 Parasympatomimeettien vasta-aiheet 1A Parasympatomimeettien kinetiikka 2B Parasympatomimeettien interaktiot 2B Parasympatolyytit Parasympatolyyttien tyyppiaineet 1A Parasympatolyyttien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Parasympatolyyttien käyttöaiheet 1A Parasympatolyyttien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Parasympatolyyttien vasta-aiheet 1A Parasympatolyyttien kinetiikka 2B Parasympatolyyttien interaktiot 2B Sympatomimeetit Sympatomimeettien tyyppiaineet 1A Sympatomimeettien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Sympatomimeettien käyttöaiheet 1A Sympatomimeettien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Sympatomimeettien vasta-aiheet 1A Sympatomimeettien kinetiikka 2B Sympatomimeettien interaktiot 2B Sympatolyytit Sympatolyyttien tyyppiaineet 1A Sympatolyyttien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Sympatolyyttien käyttöaiheet 1A Sympatolyyttien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Sympatolyyttien vasta-aiheet 1A Sympatolyyttien kinetiikka 2B Sympatolyyttien interaktiot 2B 3.2 Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet Euforisoivat analgeetit Euforisoivien analgeettien tyyppiaineet 1A Euforisoivien analgeettien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Euforisoivien analgeettien käyttöaiheet 1A Euforisoivien analgeettien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Euforisoivien analgeettien vasta-aiheet 1A Euforisoivien analgeettien kinetiikka 2B 8
9 Euforisoivien analgeettien interaktiot 2B Tulehduskipulääkkeet Tulehduskipulääkeiden tyyppiaineet 1A Tulehduskipulääkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Tulehduskipulääkeiden käyttöaiheet 1A Tulehduskipulääkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Tulehduskipulääkeiden vasta-aiheet 1A Tulehduskipulääkeiden kinetiikka 2B Tulehduskipulääkeiden interaktiot 2B Migreenilääkkeet Migreenilääkeiden tyyppiaineet 1A Migreenilääkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Migreenilääkeiden käyttöaiheet 1A Migreenilääkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Migreenilääkeiden vasta-aiheet 1A Migreenilääkeiden kinetiikka 2B Migreenilääkeiden interaktiot 2B Muut kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet Muita kivun hoidossa käytettäviä lääkeaineita 1A Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1A Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden käyttöaiheet 1A Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden vasta-aiheet 1A Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden kinetiikka 2B Muiden kivun hoidossa käytettävien lääkeaineiden interaktiot 2B Puudutteet Puudutteiden tyyppiaineet 1A Puudutteiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Puudutteiden käyttöaiheet 1A Puudutteiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Puudutteiden vasta-aiheet 1A Puudutteiden kinetiikka 2B Puudutteiden interaktiot 2B 9
10 3.2.6 Kivun patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B 3.3. Yleisanestesia aineet Yleisanestesian perusteet 2B Inhalaatioanestesia-aineet Inhalaatioanestesia-aineiden tyyppiaineet 2C Inhalaatioanestesia-aineiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2C Inhalaatioanestesia-aineiden käyttöaiheet 2C Inhalaatioanestesia-aineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2C Inhalaatioanestesia-aineiden vasta-aiheet 2C Inhalaatioanestesia-aineiden kinetiikka 2C Inhalaatioanestesia-aineiden interaktiot 2C Laskimoanestesia-aineet Laskimoanestesia-aineiden tyyppiaineet 1A Laskimoanestesia-aineiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Laskimoanestesia-aineiden käyttöaiheet 1A Laskimoanestesia-aineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Laskimoanestesia-aineiden vasta-aiheet 1A Laskimoanestesia-aineiden kinetiikka 1A Laskimoanestesia-aineiden interaktiot 2B Perifeeriset lihasrelaksantit Perifeeristen lihasrelaksanttien tyyppiaineet 2B Perifeeristen lihasrelaksanttien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B Perifeeristen lihasrelaksanttien käyttöaiheet 2B Perifeeristen lihasrelaksanttien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2B Perifeeristen lihasrelaksanttien vasta-aiheet 2B Perifeeristen lihasrelaksanttien kinetiikka 2B Perifeeristen lihasrelaksanttien interaktiot 2B 3.4 Antipsykootit Psykoosin patofysiologia ja lääkehoidon perusteet Psykoosin patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B Klassiset antipsykootit Klassisten antipsykoottien tyyppiaineet 1A Klassisten antipsykoottien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Klassisten antipsykoottien käyttöaiheet 1A Klassisten antipsykoottien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 10
11 Klassisten antipsykoottien vasta-aiheet 1A Klassisten antipsykoottien kinetiikka 2B Klassisten antipsykoottien interaktiot 2B Epätyypilliset antipsykootit Epätyypillisten antipsykoottien tyyppiaineet 1A Epätyypillisten antipsykoottien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Epätyypillisten antipsykoottien käyttöaiheet 1A Epätyypillisten antipsykoottien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Epätyypillisten antipsykoottien vasta-aiheet 1A Epätyypillisten antipsykoottien kinetiikka 2B Epätyypillisten antipsykoottien interaktiot 2B 3.5 Mielialalääkkeet Masennuksen patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B Trisykliset masennuslääkkeet Trisyklisten tyyppiaineet 1A Trisyklisten vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Trisyklisten käyttöaiheet 1A Trisyklisten yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Trisyklisten vasta-aiheet 1A Trisyklisten kinetiikka 2B Trisyklisten interaktiot 2B Serotoniinin takaisinoton estäjät Serotoniinin takaisinoton estäjien tyyppiaineet 1A Serotoniinin takaisinoton estäjien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Serotoniinin takaisinoton estäjien käyttöaiheet 1A Serotoniinin takaisinoton estäjien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Serotoniinin takaisinoton estäjien vasta-aiheet 1A Serotoniinin takaisinoton estäjien kinetiikka 2B Serotoniinin takaisinoton estäjien interaktiot 2B Muut masennuslääkkeet Muiden masennuslääkkeiden tyyppiaineet 1A Muiden masennuslääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Muiden masennuslääkkeiden käyttöaiheet 1A Muiden masennuslääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Muiden masennuslääkkeiden vasta-aiheet 1A 11
12 Muiden masennuslääkkeiden kinetiikka 2B Muiden masennuslääkkeiden interaktiot 2B Litium ja muut manian hoidossa käytettävät lääkeaineet Mania lääkkeiden tyyppiaineet 1A Mania lääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Mania lääkkeiden käyttöaiheet 1A Mania lääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Mania lääkkeiden vasta-aiheet 1A Mania lääkkeiden kinetiikka 2B Mania lääkkeiden interaktiot 2B 3.6 Ahdistuneisuuden ja unihäiriöiden hoitoon käytettävät lääkkeet Ahdistuneisuushäiriöiden patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B Bentsodiatsepiinit Bentsodiatsepiinien tyyppiaineet 1A Bentsodiatsepiinien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Bentsodiatsepiinien käyttöaiheet 1A Bentsodiatsepiinien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Bentsodiatsepiinien vasta-aiheet 1A Bentsodiatsepiinien kinetiikka 1A Bentsodiatsepiinien interaktiot 1A Muut ahdistuksen hoidossa käytettävät lääkeaineet Muut ahdistuslääkkeet tyyppiaineet 1A Muiden ahdistuslääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Muiden ahdistuslääkkeiden käyttöaiheet 1A Muiden ahdistuslääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Muiden ahdistuslääkkeiden vasta-aiheet 1A Muiden ahdistuslääkkeiden kinetiikka 2B Muiden ahdistuslääkkeiden interaktiot 2B Muut unilääkkeet Muiden unilääkkeiden tyyppiaineet 1A Muiden unilääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Muiden unilääkkeiden käyttöaiheet 1A Muiden unilääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Muiden unilääkkeiden vasta-aiheet 1A Muiden unilääkkeiden kinetiikka 1A 12
13 Muiden unilääkkeiden interaktiot 1A 3.7 Antiepileptit Epilepsian patofysiologia ja lääkehoidon perusteet Epilepsian patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B Natriumkanavan salpaajat Natriumkanavan salpaajien tyyppiaineet 1A Natriumkanavan salpaajien vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1A Natriumkanavan salpaajien käyttöaiheet 1A Natriumkanavan salpaajien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Natriumkanavan salpaajien vasta-aiheet 1A Natriumkanavan salpaajien kinetiikka 2B Natriumkanavan salpaajien interaktiot 1A GABAergistä neurotransmissiota vahvistavat aineet GABAergisten aineiden tyyppiaineet 1A GABAergisten aineiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A GABAergisten aineiden käyttöaiheet 1A GABAergisten aineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A GABAergisten aineiden vasta-aiheet 1A GABAergisten aineiden kinetiikka 2B GABAergisten aineiden interaktiot 2B Muut antiepileptit Muut tyyppiaineet 1A Muiden antiepileptien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Muiden antiepileptien käyttöaiheet 1A Muiden antiepileptien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Muiden antiepileptien vasta-aiheet 1A Muiden antiepileptien kinetiikka 2B Muiden antiepileptien interaktiot 2B 3.8 Parkinsonin taudin lääkkeet Parkinsonin taudin patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2B Levodopa Levodopa 1A Levodopan vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Levodopan käyttöaiheet 1A Levodopan yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A 13
14 Levodopan vasta-aiheet 1A Levodopan kinetiikka 2B Levodopan interaktiot 2B Dopamiiniagonistit Dopamiiniagonistien tyyppiaineet 1A Dopamiiniagonistien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Dopamiiniagonistien käyttöaiheet 1A Dopamiiniagonistien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Dopamiiniagonistien vasta-aiheet 1A Dopamiiniagonistien kinetiikka 2B Dopamiiniagonistien interaktiot 2B Entsyymi-ihibiittorit Entsyymi-inhibiittorien tyyppiaineet 1A Entsyymi-inhibiittorien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Entsyymi-inhibiittorien käyttöaiheet 1A Entsyymi-inhibiittorien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Entsyymi-inhibiittorien vasta-aiheet 1A Entsyymi-inhibiittorien kinetiikka 2B Entsyymi-inhibiittorien interaktiot 1A Muut Parkinsonin taudin lääkkeet 2B 3.9 Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin taudin patofysilogia ja lääkehoidon perusteet Alzheimerin taudin patofysilogia ja lääkehoidon perusteet 2B Antikoliiniesteraasit Antikoliiniesteraasien tyyppiaineet 1A Antikoliiniesteraasien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Antikoliiniesteraasien käyttöaiheet 1A Antikoliiniesteraasien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Antikoliiniesteraasien vasta-aiheet 1A Antikoliiniesteraasien kinetiikka 2B Antikoliiniesteraasien interaktiot 2B Muut Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkeaineet Muut Alzheimerin taudissa käytettävät lääkeaineet 1A Muiden Alzheimerlääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Muiden Alzheimerlääkkeiden käyttöaiheet 1A 14
15 Muiden Alzheimerlääkkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A Muiden Alzheimerlääkkeiden vasta-aiheet 1A Muiden Alzheimerlääkkeiden kinetiikka 2B 3.10 Muut neurologiset lääkkeet MS-lääkkeet MS-lääkeiden tyyppiaineet 1A MS-lääkeiden vaikutusmekanismit, vaikutukset ja käyttöaiheet 1A MS-lääkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1A MS-lääkeiden kinetiikka 2B Spasmien hoitoon käytettävät lääkkeet Spasmien hoitoon käytettävien lääkeaineiden vaikutusmekanismit, vaikutukset ja käyttöaiheet 1A 3.11 Huumausaineet Psykostimulantit Psykostimulanttien tyyppiaineet 1A Psykostimulanttien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B Psykostimulanttien väärinkäyttö ja haitat 2B Opioidit Opioidien tyyppiaineet 1A Opioidien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 1A Opioidien väärinkäyttö ja haitat 1A Psykotomimeetit Psykotomimeettien tyyppiaineet 1A Psykotomimeettien vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B Psykotomimeettien väärinkäyttö ja haitat 2B Kannabis Kannabis tuotteiden jaottelu 1A Kannabistuotteiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B Kannabistuotteiden väärinkäyttö ja haitat 1A Muut huumeet Muiden huumeiden tyyppiaineet 1A Muiden huumeiden vaikutusmekanismit ja vaikutukset 2B Muiden huumeiden väärinkäyttö ja haitat 2B 15
Hermosto (L/H1k) ydinaines
Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotNucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu
Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)
LisätiedotAivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN
Aivojen topografiaa HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Aivojen topografiaa Kallo voidaan jakaa kahteen osaan sen mukaan mihin elinjärjestelmään sen luut liittyvät. Neurocranium tarkoittaa kallon aivoja ympäröivää
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
Lisätiedotexternan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?
1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet.
LisätiedotNeurobiologia/ Anatomia 2/ Heikki Hervonen 2012
Neurobiologia/ Anatomia 2/ 2012 1. Aivokoppa, neurocranium (Moore 6p: 822; 826-836; Gray 2p: 800-1, 814-29) Jaetaan kahteen osaan: - Calvaria, pääkallon laki = aivokopan litteät luut. - Kallonpohja, basis
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotLuentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012
Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
Lisätiedot1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.
1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal
LisätiedotAivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW
Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW HEIKKI HERVONEN Aivojen rakenne Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: - aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat
LisätiedotAistifysiologia II (Sensory Physiology)
Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotVärikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus
Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy
LisätiedotNEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN
NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen
LisätiedotSikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli 23.2.2011
Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa Tommi Vimpeli 23.2.2011 Hermoston kehitys 1. Hermokudoksen induktio ektodermissä ja kaavoittuminen 2. Hermoston esiastesolujen eli neuroblastien synty ja vaeltaminen
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotKuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni
Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotAivohermojen anatomiaa
Aivohermojen anatomiaa HEIKKI HERVONEN Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotAistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä
Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotNeurofarmakologian perusteita
Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotVaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet
Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti
LisätiedotNeurologinen! status!
Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotPään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet
Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotNEUROLOGIA copyright 2012
NEUROLOGIA copyright 2012 NEUROLOGIA Neurologian erikoisalaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten elimellisten sairauksien selvittely ja hoito. Erikoisalan nimi
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:
LisätiedotNäkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?
Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotHermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus
LisätiedotKipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit
Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kivun käsitteistöä akuutti kipu (fysiologinen) biologinen
LisätiedotHeikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET
Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET Luku 1 SILMÄN ANATOMIAA Tämä luento ja -moniste kuuluvat neurobiologia II - opintojaksoon, sillä aistinelimet käsitellään tässä neurobiologian osiossa. Edellissä
LisätiedotTunnetut endokannabinoidireseptorit
Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotAivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa
Sinikka Hiltunen 23.8.2013 1/12 Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Julkaistu alun perin kirjassaterävä pää kaiken ikää, Valitut palat, 2011, ss. 266 279. Joiltakin osin korjattu versio sanastosta
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotHermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu
Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotMuisti Aivojen muovautuvuus l. plastisiteetti MUISTILUENTO. Varhain alkanut sokeus muovaa aivoja
Muisti 18.09.2013 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi MUISTILUENTO Aivojen muovautuvuus Muistin lajit Muistin solumekanismeista Habituaatio, Sensitisaatio Lyhytkestoinen muisti Pitkäkestoinen muisti
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Stada 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Granisetron Stada 2 mg kalvopäällysteiset tabletit
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Stada 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Granisetron Stada 2 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen 1 mg:n kalvopäällysteinen
LisätiedotYleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa
Yleisanestesian komponentit Yleisanestesian toteutus Hypnootit Tajuttomuus Analgeetit Kivuttomuus Hermo-lihasliitoksen salpaajat Liikkumattomuus Monoanestesia inhalaatioanesteeteilla (tai ivhypnooteilla)
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit
LisätiedotNeurobiologia, osa I (neuroanatomia) HY Biolääketieteen laitos, kevät 2013 Jaksovastaava Heikki Hervonen
Elinjärjestelmien toinen osajakso: Neurobiologia, osa I (neuroanatomia) HY Biolääketieteen laitos, kevät 2013 Jaksovastaava Heikki Hervonen Kuva Andreas Vesaliuksen kirjasta: De humanis corpora fabrica,
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux
LisätiedotTäryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi.
Korvan makroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Ulkokorva, välikorva ja sisäkorva (M6p s966-980; Gray2p s902-919; Purves5p 281-9, RP 866-887) Ulkokorva (M6p s966-7; Gray2p s903-6) Korvalehden,
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotSilmätaudit Documentation
Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................
LisätiedotAcute effects of µ- opioid receptor activation:
Kivun käsitteistöä Kipulääkkeet: opioidit euforisoivat analgeetit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia n akuutti kipu (fysiologinen) biologinen
LisätiedotKEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario
KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,
LisätiedotMasennuslääkkeet. Pekka Rauhala
Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotMotoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori
Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Antti Pertovaara Motoriikan säätely:heijasteet ja aivokuori. Motorisen järjestelmän yleispiirteet Spinaaliset heijasteet Aivorunkotaso ja laskevat radat Motorinen
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotValmisteyhteenveto. Deksametasonia (max 20 mg kerran vuorokaudessa) annetaan samanaikaisesti suun kautta.
Valmisteyhteenveto 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Bluefish 1 mg tabletti, kalvopäällysteinen Granisetron Bluefish 2 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 mg:n tabletti:
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotOppimisen psykologia Nina Sajaniemi
Oppimisen psykologia Nina Sajaniemi Kehitys on prosessi ilmiönä ihmiset ja oppiminen Integratiivinen näkökulma kehitykseen ja oppimiseen Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys etenevät toisiinsa
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotAivoverkosto. Aivorunko. Aivot - Aivojen khit kehitys
Eläinfysiologia ja histologia Luento XIV Aivot - Aivojen khit kehitys Sikiössä: Etu-, keski- ja taka-aivot Aikuisella isojen aivojen kuorikerros (neocortex): 5 mm paksu,.5 m 2 8% koko aivojen massasta
LisätiedotToisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston
Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot selkäydin. Aivoihin kuuluvat isoaivot pikkuaivot aivorunko.
LisätiedotTRANSKRANIAALISEN MAGNEETTISTIMULAATION KÄYTTÖ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN MOTORISTEN PUUTOSOIREIDEN KUNTOUTUKSESSA
TRANSKRANIAALISEN MAGNEETTISTIMULAATION KÄYTTÖ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN MOTORISTEN PUUTOSOIREIDEN KUNTOUTUKSESSA Aleksi Montonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotSELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA
SELKÄYDINVAURION KUVANTAMINEN TETRAPAREESIPOTILAILLA Sami Ayvasik Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Neurokirurgian tutkimusryhmä Maaliskuu 2010 Tampereen yliopisto
LisätiedotTRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ
TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ Olli-Matti Sirviö Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
Lisätiedot