Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4393/10.02.03/2012 136 Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 410307, 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus, muutos- asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 410307, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 15.10.2013 päivätyn ja 3.11.2014 muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring-asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, joka käsittää korttelin 34334, katu- ja puistoaluetta, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410307, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana asian jättämistä pöydälle, eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Liite 6 Espoonlahden keskus, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7 Espoonlahden keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 2 / 2 Oheismateriaali Selostus - Espoonlahden keskus, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus, kaavamääräykset - Espoonlahden keskus, kaavakartta - Espoonlahden keskus, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus, havainnekuva - Espoonlahden keskus, näkymäkuvia Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen korttelissa 34334. Asemakaava muutokseen sisältyy myös uusia asuinrakennuksia osana kehitettävää keskustakokonaisuutta metroaseman välittömässä läheisyydessä. Lisäksi alueen liikennejärjestelyitä muutetaan mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntäpysäköintiin ajoramppien kautta suoraan Espoonlahdenkadulta. Kadun alle sallitaan sijoittaa pysäköintihalli. Kaavamuutoksella kehitetään myös Espoonlahdenreittijalankulku- ja polkupyöräraitin sekä Solmu- ja Espoonlahdentorien ympäristöä ja niiden luontevaa liittymistä kehittyvän aluekeskuksen kauppakeskus-, palvelu- ja metroasemakokonaisuuteen. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 71 150 k-m 2 ja aluetehokkuus noin ea = 2.0. Asemakaavan muutosehdotuksessa kaupallista kerrosalaa on lisätty noin 6 500 k-m 2-45 000 k-m 2. (Lippulaivalla on nykyisin toteuttamatonta kerrosalaa noin 10 000 m 2 ). Kauppakeskus Lippulaivan viitesuunnitelmassa on esitetty kolmen päivittäistavarankaupan tiloiksi yhteensä noin 15 500 k-m 2 (ruokakaupan osuus noin 12 500 m 2 ), mikä mahdollistaa vähintään kaksi hypermarket-kokoluokan ruokakauppaa ja yhden pienemmän supermarket-myymälän. Asemakaavan sisältö vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen 2030 mennessä ja ensimmäinen vaihe Espoonlahden keskustan tulevaa kehittämistä. Asemakaavan muutosehdotuksessa on esitetty asuinrakentamista kauppakeskuksen yhteyteen 21 150 k-m 2 : Asuinrakennusten sijoittaminen hybridirakenteena palveluiden oheen, vastaa osaltaan kaupungin asettamiin tavoitteisiin lisätä asuinrakentamista Länsimetron jatkeen alueella metroaseman läheisyydessä. Asemakaava-alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 470 uutta asukasta (1 as / 45 k-m 2 ). Kaavamuutos sisältää myös varauksen kaupungin kirjasto- ja kulttuuritiloille kauppakeskuksen yhteydessä. Kerrosalamitoitus 5 000 k-m 2, vastaa kaupungin sivistystoimen asettamia tulevaisuuden tavoitteita ja mahdollistaa monipuolisten tilojen toteutuksen osana Espoonlahden palvelukeskusta. Kaavamuutos sisältää myös metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja, joita on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 3 / 3 Metron tiloja ja toimintoja sijoittuu yleisten alueiden lisäksi myös korttelialueelle. Mitoitukset ja tilanvaraukset mahdollistavat metronsuunnittelussa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisut ja joustavuuden sisäänkäyntien yhteydessä. Kaavamuutosta on valmisteltu myös kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.12.2007 hyväksymien Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Niiden mukaisesti asuinrakentamisen pääpaino on Espoonlahdenkadun pohjoispuolella ja palvelut keskittyvät kadun eteläpuolelle, Lippulaivan kauppakeskuksen, metroaseman sekä liityntäbussiterminaalin yhteyteen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6817, käsittää korttelin 34334 sekä katu- ja puistoaluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410307. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä, kuulutuksessa 17.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Espoonlahden keskuksessa alueellisen kokoojakadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Alueen keskiössä oleva kauppakeskus Lippulaiva on rakennettu v. 1993 ja täyttää noin kolme neljäsosaa sille osoitetusta tontista. Ulappatorin vastainen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 4 / 4 tontin osa on osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on yhteys keskeiselle Espoonlahdenreitti - jalankulku- ja polkupyöräilyraitille. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat osin kasvaneet umpeen peittäen näkymiä mm. kirkolle. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on varaus osittain toteutetulle pysäköintilaitokselle sekä toteuttamattomille julkisille palveluille. Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Asemakaavan muutosalue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Asemakaavan muutosalue on yleiskaavassa merkitty kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutoksen suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus, muutos, (alue 410306), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.1.1988. Asemakaava sisältää korttelin 34334, katu- ja virkistysaluetta. Espoonlahden keskus, muutos, (alue 410301), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.1.1988. Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Espoonlahden kirkko, (alue 410200), joka on tullut lainvoimaiseksi 1.12.1976. Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy lisäksi myös maanalainen Matinkylä-Kivenlahti Metrotunneli, asemakaava, (alue 940100, joka on tullut lainvoimaiseksi 7.8.2013 ja johon ei kohdistu muutosta. Kortteli 34334 jakautuu kahteen korttelialueeseen: K-1 (liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös kulttuuritoimintaa
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 5 / 5 palvelevia tiloja), jolla sijaitsee nykyinen kauppakeskus Lippulaiva. Kaava mahdollistaa kolmessa maanpäällisessä kerroksessa kaupan kerrosalaa 38 500 k-m 2 ja kulttuuritoimintaa palvelevaa kerrosalaa 4 000 k-m 2. LPA-1-korttelialueelle on osoitettu 4-kerroksinen pysäköintilaitos, jonka päälle voidaan sijoittaa kulttuuritiloja, osin ulokkeellisestikin Espoonlahdenkadun päälle. Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori ja Solmutori sijaitsevat korttelin 34334 lounaispuolella ja muodostavat julkisen jalankulku- ja pyöräilyalueen Espoonlahden kaupallisten ja julkisten palveluiden välissä, MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 15.10.2013 asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 21.10. - 19.11.2013 välisenä aikana. Valmisteluaineiston nähtävillä oloaikana asiasta jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä liittyen mm. Espoonlahden kehittämisen suuntaviivoihin. Lisäksi saatiin 7 lausuntoa (tekninen keskus, ELY-keskus, HSY, HSL, Fortum sähkö ja kaukolämpö sekä Pelastuslaitos). Asemakaavan muutos Yleisesti Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 5,9 ha. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen. Kaupan kerrosalaa kasvatetaan nykyisestä 38 500 k-m 2-45 000 k-m 2. Todellinen muutos on tätä suurempi, koska osa kauppakeskuksen nykyisestä sallitusta kerrosalasta on jätetty käyttämättä. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viite- ja korttelisuunnitelmassa (JKMM Architects, 22.10.2014/Luonnos) on esitetty päivittäistavarakaupan tiloja yhteensä n.16 500 k-m 2, mikä mahdollistaa vähintään kahden yli 5 000 m 2 hypermarketkokoluokan päivittäistavaran kaupan ja yhden pienemmän mutta yli 2 000 m 2 päivittäistavarakaupan toteuttamisen. Varsinaista ruokakaupan tilaa luvusta olisi n.12 500 m 2. Lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloille varataan yhteensä 5 000 k-m 2 tiloja kauppakeskuksen ylemmissä kerroksissa siten, että niihin mahdollistetaan suora yhteys kauppakerroksista. Asemakaavaan sisältyy myös asuinrakentamista kauppakeskuskerrosten yläpuolella Espoonlahdenkadun varrella, rakennuskompleksin molemmissa päissä sekä Espoonlahdenreitin varrella. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on n. 21 150 k-m 2 ja ne on merkitty ak-1 / ak-2 / -ak-3 - merkityille rakennusaloille KM-1-korttelialueella. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 5-11 asuinkerroksen välillä. Asuinrakennusten osoittaminen kauppakeskuksen ja tulevan Espoonlahden metroaseman yhteyteen tukee tavoitteita edistää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 6 / 6 asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, erityisesti metrokeskusten yhteydessä, Valtioneuvoston kanssa tehdyn sopimuksen (19.6.2014) mukaisesti. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu n. 470 asukasta (1as / 45 k-m 2 ). Kaavamuutoksessa julkisille kirjasto- ja kulttuuritoimelle on varattu 5 000 k-m 2, mikä vastaa kaupungin sivistystoimen asettamia tavoitteita. Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena, niiden toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Tilat on sijoitettu asemakaavassa kauppakeskuksen yhteyteen sen ylempiin kerroksiin siten, että Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen kansipihalle voidaan toteuttaa tiloihin liittyvä toiminnallinen oleskelu- ja tapahtuma-aukio. Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Kauppakeskuksen rakentamisessa edellytetään, että em. tilat voidaan toteuttaa muuta rakentamista myöhemmin varautumalla niihin rakennemitoituksessa. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää viitteellinen suunnitelma tilajärjestelyistä ja rakennettavuudesta. (Ks. kaavamerkintä yy ja 18 ). Asemakaavan kaupunkikuvallisena tavoitteena on kehittää nykyisin suljetun oloista ja takapihamaista kauppakeskus Lippulaivan lounaispuolta avaamalla liiketiloja nykyistä enemmän myös raitin ja torien suuntaan. Espoonlahdenreitti -raitin uuden linjauksen lisäksi avataan vaihtoehtoinen julkinen jalankulkuyhteys kauppakeskuksen vieressä ylemmälle kansipihalle ("kp-2"-merkintä), johon myös kirjasto- ja kulttuuritilat avautuvat. Tähän yhteyteen järjestetään myös KM-1-korttelialueelle laadukas ja monipuolinen julkinen leikki- ja oleskelualue. Asemakaavan muutos sisältää myös tulevaan Espoonlahden metroasemaan ja liityntälinja-autoterminaaliin liittyviä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ja tarkentaa osaltaan maanalaisen asemakaavan sisältöjä, erityisesti maanpinnalla. Metrorakentamisen tarpeita on huomioitu ja yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa. Autopaikat Kaava-alueella autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1ap / 130 k-m 2 asuntojen kerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1ap / 200 k-m 2 julkisten palveluiden kerrosalaa - 1ap / 50 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa - 1ap / 70 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa Lisäksi vieraspaikkoja tulee toteuttaa 10 % kokonaisautopaikkamäärästä. Kauppakeskuksen pysäköintilaitoksen yhteydessä tulee toteuttaa 250 Metron liityntäpysäköintipaikkaa, jotka tulee toteuttaa helposti saavutettavaksi metroaseman sisäänkäyntien lähelle. Kaikki asemakaavaalueen pysäköinti järjestetään maanalaisena korttelissa sekä osin
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 7 / 7 Espoonlahdenkadun alapuolisessa pysäköintilaitoksessa. Lisäksi pysäköintilaitokseen tulee osoittaa paikat nykyisten kiinteistön 34334/8 väistyville autopaikoille. Asemakaava alueelle on laskettu sijoitettavan kaiken kaikkiaan n. 1475 pysäköintipaikkaa. Polkupyöräpaikkoja edellytetään toteutettavan Länsimetron jatkeen pyöräilyohjelman mukaisesti 1 polkupyöräpaikka / 40 asuin k-m 2 kohden, kuitenkin vähintään 1,5 pp / asunto. Metron liityntäpyöräpaikkojen ja kauppakeskuksen yhteyteen toteutettavien polkupyörän säilytyspaikkojen määrä on kaikkiaan 650, joista 50 voidaan toteuttaa vuoroittaiskäyttöisinä. Metron liityntäpolkupyöräpaikat tulee suurimmaksi osaksi toteuttaa asemakaavaalueelle, mutta kaavassa mahdollistetaan 20 % vaaditusta paikkamäärästä toteutettavaksi kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, esimerkiksi Ulappatorin kadun puoleiselle laidalle tai Merenkulkijankujan Espoonlahdentorin puoleiseen päätyyn. Liikenne Espoonlahdenkatu on alueen keskeinen kokoojakatu, joka tulee toimimaan myös rakennettavan linja-autoterminaalin myötä joukkoliikenteen pääyhteytenä. Alueen katuverkon liikennejärjestelyt muuttuvat osaksi siten, että Espoonlahdenkadulle toteutetaan kaksi ja Ulappakadulle yksi (osittain toteutettu) suora ajoluiska maanalaiseen, osittain myös kadun alla toimivaan laajaan kauppakeskuksen asiakas-, asuinrakennusten ja metron liityntäpysäköintiä palvelevaan pysäköintilaitokseen. Järjestely poistaa nykyiset kauppakeskuksen ajoyhteydet Solmu- ja Maakravunkujilta ja yhteydet toimivat vain huoltoliikennettä palvellen. Järjestely vähentää yksityisautojen läpiajon tarvetta Espoonlahdenkadulla, mikä parantaa myös osaltaan metron liityntälinja-autoliikenteen toimivuutta Espoonlahdenkadulla ja mahdollistaa kadun ylityksen joustavamman kehittämisen keväällä 2014 valmistuneen Ulappatorin kohdalla. Kadun mitoitus on tehty linja-autoliikenteen tarpeet huomioiden ja mahdollistaa myös linja-autojen kadunvarsipysäkkien toteuttamisen. Tarkemmat yksityiskohdat ja liikenteenohjaus suunnitellaan myöhemmin kadun suunnittelun yhteydessä. Raitti- ja torialueet Asemakaavan muutos muuttaa nykyisen Espoonlahdenreitti -nimisen jalankulku- ja polkupyöräraitin linjausta nykyistä etelämmäksi ja maastossa korkeammalle. Yhteys on säilytetty asemakaavassa siten, että se muodostuu selkeänä ja vahvana raittina kauppakeskuksen lounaissivulla. Yhteydet Solmu- ja Espoonlahdentoreilta toteutetaan esteettömyyden erikoistason periaatteita noudattaen ja raitti liittyy luontevaksi osaksi rakennettavaa uutta kokonaisuutta, huomioiden myös nykyisen maisematilan keskeisiä elementtejä ja Espoonlahden kirkon liittyminen siihen. Espoonlahdentori muodostuu pitkälti metroaseman sisäänkäyntiaukioksi, jonne on suunniteltu sijoitettavan suuri osa polkupyörien
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 8 / 8 pysäköintipaikoista. Alue muodostuu myös tärkeäksi välittäväksi osaksi kauppakeskuksen ja Espoonlahden kirkon välille. Torialueen osaan, joka liittyy asuinrakennuksiin, istutetaan runkopuita täydentämään rakentamisen myötä pienentyvän puistoalueen puustoa, osana säilytettävää maisemaa. Espoonlahdenkadulle, kauppakeskuksen, metroaseman ja linjaautoterminaalin sisäänkäynnin yhteyteen toteutetaan sisäänkäyntiaukio ja sen yhteyteen leveä ympärivuorokauden auki oleva julkinen kävely- ja hissiyhteys Kipparinraitti, joka yhdistää kadun kolmannen kerroksen toiminnalliseen kansipihaan ja edelleen Espoonlahdenreitille. Yhteys on esitetty jalankululle, koska suunta Ulappakadulta Espoonlahdenreitille ei ole keskeinen pidemmän matkan pyöräily-yhteys. Tarvittaessa kuitenkin polkupyörä voidaan taluttaa ja kuljettaa hissillä kiinteistön läpi. Pidempimatkainen yhteys pohjois-eteläsuunnassa sijoittuu Espoonlahdenranta -kadun varteen tai idempänä Soukanväylän suunnalle. Espoonlahdenkadulta on suora ja esteetön yhteys Espoonlahdenreitille Solmukujan kautta. Kaavassa "kp-2"-merkityt kansipiha-alueet muodostuvat korttelialueella oleviksi julkisiksi tiloiksi ja yhteyksiksi, palvellen myös kirjasto- ja kulttuuritilojen yhteyteen toteutettavia tapahtumia. Varsinaisen Espoonlahdenreitti -yhteyden lisäksi, kaavassa luodaan täysin uusi korttelialueen sisäinen ja toiminnallisesti monipuolinen jalankulkuyhteys, joka liittää Espoonlahdenreitin urheilupuistoon suuntaavan eteläosan, Solmutorin, kansipihan ja Espoonlahdentorin luontevasti yhteen. Kansipihoille voidaan istuttaa kasvillisuutta. Suurempia puita ja pensaita voidaan istuttaa vapaammin istutettaville alueen osille ja suuria runkopuita i-1 -merkityille alueen osille. Solmutorista on tavoitteena toteuttaa nykyistä aktiivisempi aukiotila, johon myös kauppakeskuksen liiketilat ja metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuu. Solmutorin pohjoispuolelle, KM-1-korttelialueen osalle toteutetaan yleistä jalankulkua palveleva yhteys sekä leikki- ja oleskelupaikka. Sille osalle torialuetta, jonka alle ei tule huoltokellaria, voidaan istuttaa puita ja isompaa kasvillisuutta. Kaupunkikuva ja rakennusmassat Asemakaavan muutos muokkaa vahvasti Espoonlahden metrokeskuksen kaupunkikuvaa. Asemakaavan keskeisenä periaatteena on kehittää Espoonlahdenkatua nykyistä vahvemmaksi ja elävämmäksi aluekeskuksen pääkaduksi, mihin tulee kaupallisten ja kulttuuripalveluiden lisäksi myös uusia asukkaita. Kauppakeskuksen yhteyteen tuodut asuinrakennusmassat sovittavat ja rajaavat suuren kauppakeskuksen mittakaavaa kaupunkimiljöössä ja elävöittävät kaupunkikuvaa. Myös kirjasto- ja kulttuuritilavarauksella on vahva rooli osana tätä muodostuvaa kokonaisuutta. Kaavassa sille on osoitettu sijainti kesällä 2014 valmistunutta Ulappatoria vastapäätä ja toteutuessaan se toimii katutilan huomioarvona ja maamerkkinä aktivoiden kadun koillisreunaa ja Ulappatoria. Kadun varren liiketilojen tulee avautua kadulle ja
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 9 / 9 asuinrakennusten porrashuoneiden sisäänkäyntejä korostetaan osana katutilan elävöittämistavoitteita. Uudet asuinrakennukset nousevat kauppakeskuksen päälle. Niiden kerrosluvut vaihtelevat 5-11 kerroksen välillä. Massoittelullinen periaate luo Espoonlahden keskustaan oman omaleimaisen ja kerroksellisen luonteensa, rytmittävät ja osaltaan keventävät suuren kauppakeskusmassan ulkomuotoa, parantaen mittakaavaa ja alueen viihtyisyyttä. Korkeammat rakennusmassat merkitsevät uuden keskustaalueen reunoja muusta kaupunkirakenteesta. Matalammat rakennukset tuovat korttelirakenteeseen variaatiota ja rytmiä. Espoonlahdenkadun puolelle esitetty 11-kerroksinen asuntotorni muodostaa Ulappatorin puoleiselle jo valmistuneelle asuntotornille sommitelmallisen vastineen, paikassa, jonka läheisyyteen sijoittuvat sekä kauppakeskuksen että metron ja liityntäbussiterminaalin pääsisäänkäynnit. Asuinkerrosalan määrä on kaikkiaan n. 21 100 k-m 2, mikä vastaa tavoitteita Länsimetron jatkeen asuinrakentamisen lisäämisestä. Rakentamisen tehokkuuteen asuinrakentamiselle varatuilla rakennusaloilla, vaikuttavat myös hankkeen vaativuus ja haasteet sovittaa yhteen useita päällekkäisiä toimintoja (laaja pysäköintihalli, linjaautoterminaali, kaupan tilat, kansipiha ja asuinrakennus) siten, että taloudellinen yhtälö niiden toteuttamiseksi on mahdollinen. Espoonlahdenkadun alapuolisen pysäköintilaitoksen päälle jää laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaan suurelta osalta riittävästi (n. 1,2 1,5 m) istutussyvyyttä, joka mahdollistaa myös katupuiden ja istutusten toteutuksen kadun päälle. Espoonlahdenraitti muodostuu väljempänä ja vehreämpänä rakennettuna kaupunkipuistoympäristönä. Olemassa olevia kallioita ja puustoa säilytetään raitin lounaispuolella ja alueelle ominaista kasvillisuutta ja maisemarakenteen teemoja tuodaan myös raitille avautuville kansipihoille. Raitti- ja torialueet ovat suurelta osin kansirakennetta, joten ne ovat luonteeltaan rakennettuja. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan yleisiä alueita ja kansipihoja koskevat periaateohjeet, joiden luonnokset ovat nähtävillä kokouksessa. Metroasema ja liityntälinja-autoterminaali Asemakaavan muutos sisältää määräyksiä ja merkintöjä myös metron maanpäällisistä toiminnoista, jotka ovat yhteen sovitettu kauppakeskuksen suunnitelmiin, kauppakeskus-hankkeen kanssa. Asemakaava sisältää merkintöjä, sisällyttäen metron toimintoja yleisten alueiden lisäksi myös korttelialueelle, mahdollistaen metronsuunnittelussa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisut itäisen sisäänkäynnin osalta. Kirjasto- ja kulttuuritilat Asemakaava mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritoimelle ("yy"-merkintä) on varattu 5 000 k-m 2, mikä vastaa kaupungin sivistystoimen asettamia tavoitteita. Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena, niiden
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 10 / 10 toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Ne on sijoitettu kaavassa kauppakeskuksen yhteyteen, kolmanteen kerrokseen siten, että Espoonlahdenreitin puolella sille voidaan toteuttaa toiminnallinen julkinen oleskelu- ja tapahtuma-aukio ("kp-2"-merkintä). Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Kauppakeskuksen rakentamisessa edellytetään, että em. tilat voidaan toteuttaa muuta rakentamista myöhemmin, varautumalla niihin jo ensimmäisen vaiheen rakennemitoituksessa. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää kirjasto- ja kulttuuritilojen viitteellinen suunnitelma tilajärjestelyistä ja rakennettavuudesta. (Ks. kaavamerkintä yy ja18 ). Espoonlahden kulttuuripalveluita koskeva tarveselvityksen päivitys on ollut kulttuurilautakunnan käsiteltävänä 21.10.2014. Espoon kulttuurilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Espoonlahden kirjastopalveluiden järjestämistä siten, että Espoonlahden keskukseen tulee yksi monipuolinen kirjasto, kuitenkin niin, että sopeutetut kirjaston lähipalvelut jäävät Soukkaan ja Kivenlahteen. Kirjaston tarkempi sijoitus Espoonlahden keskuksen alueella päätetään vasta, kun eri sijoitusvaihtoehdot on tutkittu. Luontoarvot ja kulttuurimaisema Asemakaava-alueella ei ole luontoympäristön suojelukohteita. Merkittävä osa paikallista kulttuurimaisemaa on Espoonlahden kirkko, joka on huomioitu asemakaavassa, osana asemakaavan muutoksen tarkastelualuetta. Suunnittelutilanne Kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa asemakaava-alueelle tekee Ramboll Oy Espoon teknisen keskuksen ohjauksessa. KTYS:n sisältönä on kaavaalueen ja siihen läheisesti liittyvien muiden alueiden vesihuollon ja kunnallistekniikan järjestäminen, hulevesien hallinta, yleisten alueiden maanpäällisten ja -alaisten osien ja korttelialueen yleisten osien rakenteellinen mitoittaminen tekniset vaatimukset huomioiden sekä rakentamisen kustannustason likimääräinen laskeminen. Suunnitelman periaatteet on hyväksytty hankkeen, teknisen keskuksen ja HSY:n kanssa ja ne tarkentuvat edelleen suunnittelun edetessä ja saatetaan valmiiksi asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyyn mennessä. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelman periaatteen mukaan hulevedet tullaan pääsääntöisesti johtamaan pois kaava-alueelta, ohjaten Espoonlahdenreitin puolelta vedet putkissa Merenkulkijankadun ja Espoonlahden urheilupuiston suuntiin. Osa korttelialueen (linjaautoterminaalin osa) vesistä ja tulvareitistä ohjataan Ulappakadun alla kulkevaan putkeen. Asemakaavan korttelialueen sillä osalla, jolla vettä läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa nykyisestä, edellytetään myös hulevesien hidastamistoimia, mm. hulevesien virtaaman hidastamista kannen päällisen kasvillisuuden avulla, mikä tukee myös osaltaan tavoitetta laadukkaan kansipihan toteutumiseksi. Espoonlahdentorille ja osalle siihen liittyvää korttelialuetta, jää myös maavaraista aluetta, jolle
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 11 / 11 voidaan sijoittaa hulevesien viivytysrakenteita. Hulevesien hallinnan periaatteet tarkentuvat jatkossa ja ne kirjataan kaavamääräyksiin. Sopimustarve Kaavamuutos edellyttää maankäyttö- ja kiinteistöteknisiä sopimuksia sekä sopimuksia yhteisjärjestelyistä kaupungin ja yksityisten maanomistajan ja Länsimetro Oy:n kanssa. Suunnittelu Kaavoituksen rinnalla on tehty kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa (Ramboll Oy 2014), teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa. Liikenteen toimivuustarkastelut vuosina 2012-2014 on tehnyt Ramboll Oy. Liityntäliikenteen linja-autoterminaalin mitoitusten ja toimivuuden osalta suunnittelusta on vastannut Trafix Oy. Liikennemeluselvityksen on laatinut Akukon Oy (7.10.2014) ja ilmanlaatuselvityksen on tehnyt Ilmatieteenlaitos (3.10.2014). Asemakaavan muutoksen rinnalla laaditaan kauppakeskus Lippulaivan korttelia koskeva viitesuunnitelma (JKMM) sekä yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva lähiympäristösuunnitelma (Loci-maisema-arkkitehdit). Asemakaavan rinnalla Länsimetro Oy on suunnitteluttanut ALA Arkkitehdit Oy:llä Espoonlahden metroasemaa. Metrosuunnittelun tarpeet on huomioitu asemakaavassa mahdollistaen työn alla olevat vaihtoehtoiset ratkaisut mm. itäisen sisäänkäynnin osalta. Perittävät maksut Hakija on maksanut 18.10.2013 asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta määräyksineen - Asemakaavaselostus liitteineen - Havainnekuva - Kauppakeskus Lippulaivan konseptikäsikirja (Citycon, 2014) - Kauppakeskus Lippulaivan korttelisuunnitelma (luonnos, JKMM, 22.10.2014) - Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, 24.10.2014) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja kannanotoista - Meluselvitys (Akukon, 7.10.2014)
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 12 / 12 - Ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteenlaitos, 3.10.2014) Kaupan selvityksiä - Espoonlahden kaupallinen tarkastelu (Ramboll Oy/Pitkäaho, 21.5.2014) - Kauppakeskus Lippulaivan kaupallisten vaikutusten arviointi (Ramboll Oy/Pitkäaho, 7.3.2014) - Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta (Realprojekti, 27.5.2014) Liikenneselvityksiä - Espoonlahden keskustan liikenteen toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy 8.4.2013) - Lippulaivan laajennus, Espoo, liikenteen toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy 10.10.2013) Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Uudenmaan ELY-keskus, lausuntopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet, toimialojen kannanotot - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, toimialojen kannanotot - Tekninen keskus, toimialojen kannanotot - Tonttiyksikkö, toimialojen kannanotot - Ympäristökeskus, toimialojen kannanotot
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 13 / 13