Luento 7. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Samankaltaiset tiedostot
Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /8 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

Sähkötekniikka ja elektroniikka


4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

FYSI1162 Sähkö / Piirianalyysi syksy kevät /7 Laskuharjoitus 6: Vaihtovirta-analyysin perusteet

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /8 Laskuharjoitus 7: Vaihtovirta-analyysin perusteet

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

DEE Sähkötekniikan perusteet

FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

Sinin muotoinen signaali

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Käytetään säteille kompleksiesitystä. Tuleva säde on Ee 0 iw t ja peräkkäisiä heijastuneita säteitä kuvaaviksi esityksiksi saadaan kuvasta: 3 ( 2 )

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

W Hz. kohinageneraattori. H(f) W Hz. W Hz. ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät Laskuharjoitukset. LASKUHARJOITUS 5 Sivu 1/7

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Jaksollisen signaalin spektri

Thlousmatematiikan perusteet, orvrs ro:o

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

DEE Sähkötekniikan perusteet

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT P

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

9.1 LTY Juha Pyrhönen, TKK Tapani Jokinen, luonnos 9. LÄMMÖNSIIRTO

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Spektri- ja signaalianalysaattorit

järjestelmät Luento 8

- lzcht Frwaria ;:h'5ensuuntaisprc j sktioita

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Tuotteiden erilaistuminen: hintakilpailu

Tietoliikennesignaalit & spektri

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

5. Datan käsittely lyhyt katsaus

S Signaalit ja järjestelmät

FORD KA KA_202054_V5_2013_Cover.indd /06/ :59

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

Kokonaislukuoptimointi

DEE Sähkötekniikan perusteet

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Suomenkielinen käyttöohje

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Transkriptio:

DEE- Pranalyys Luento 7

Luento 6 - Recap Johdatus vahtosähköön snmuotoset suureet Tehollsarvo Passvset prkomponentt mpedanss Laskenta hetkellsarvolla

Luento 7 - ssältö Osotnlaskenta Knteä tehollsarvon osotn Komplekslukujen peruslaskutomtukset Osotnmpedanss ja admttanss 3

Vahtovrtageneraattor e d dt ABcos ; t f t Ss e AB d dt cos t AB sn t eˆsn t 4

Vahtosähkö (snmuotonen) î vrran huppuarvo ( t ) snn argumentt ta vahekulma (rad, ) nollavahekulma, kertoo sgnaaln vahesrron kulmataajuus ( t) ˆ sn t f taajuus = T 8 rad T jaksonaka 5

Vahtosuureen tehollsarvo Vahtovrran tehollsarvo vastaa sellasta tasavrran arvoa, joka kehttäs tetyssä vastuksessa saman suurusen lämpömäärän kun mnkä kysenen vahtovrta kehttää. rms rms T T ( t) dt root mean square Snmuotoselle suureelle rms î 6

Passvset prkomponentt vahe-ero 7

mpedanss ja vahesrtokulma Ylestä vahtovrtaprn komponentta nmtetään mpedanssks Z Vahesrtokulma määrtetään jänntteen vahekulmasta vrran vahekulmaan Resstanss Z R ; Kapastanss Z nduktanss Z C ; L ; Jos preln on jokn komponentten yhdstelmä, hetkellsarvohn perustuva laskenta vakeutuu. 8

Osotnlaskenta Prtämällä tosesta päästä knntetyn, vakonopeudella pyörvän osottmen projektota jollakn suoran aksellla, saadaan tulokseks snkäyrä. 9

Knteä tehollsarvon osotn Jos lneaarsessa prssä on snmuotonen heräte snmuotonen vaste sgnaalen osottmet pyörvät samaa tahta. Esmerkk Määrtä vrta (t), kun ( t) ( t) 3 4 sn( sn /( t t ) 45 A ) A (t) (t) (t)

Esmerkk Prkomponentn yl olevan jänntteen osotn on 5 3 V Määrtä jänntteen hetkellsarvo ajanhetkellä t =.5 s, kun taajuus f = Hz.

Knteä tehollsarvon osotn Merkntä vastaa akatasossa vrtaa ( t) ˆsn( t ) cos j sn e j

Komplekslukujen peruslaskutomtukset Laske A) (. j6)5 8 6 B) j 5 3

Revew Queston Ohesessa prssä 3 4 4 3 j ( V ) 6 ( V ) ( V ) Jänntteen u huppuarvo on A) 5.6 V B) 7.9 V C). V D) 5.84 V 4

Osotnmpedanss ja -admttanss Osotnmpedanss Osotnadmttanss Z Y 5

Osotnmpedanss ja -admttanss R Re Z Z cos R : resstanss X G m Z ReY Z sn Y cos X : reaktanss B my Y sn G : konduktanss B : suskeptanss 6

Ylestetty Ohmn lak Z Y Z Y Vertaa R Z reaallukuartmetkka komplekslukuartmet kka 7

Passvset prkomponentt Akataso Taajuustaso u u u R R d L j L dt dt j C C 8

Vahtosähköprt Akataso Taajuustaso u C u R L R R du C dt d L dt C L Z u 9

Revew Queston 3 Ohesessa kytkennässä lähdejännte ja kytkennän vrta ovat v( t) ( t) 8sn(t sn(t 3 ) ) ( V ) ( A) A) R = 4.8 ja L =.49 H B) R =.49 ja L = 9.64 H C) R =.49 ja L = 4.8 H D) C = 4.8 F ja L =.49 H Ovatko prkomponentt

mpedanssen sarjakytkentä Esmerkk Ss Z Z Z t Z Z Z t R R j j L L j C C Z t Z R j X

Admttanssen rnnankytkentä Esmerkk Ss Y t Y Y Y Y t Y Y Z t Z Y t G G G j C j C jb j L L

Esmerkk Mllä resstanssn R arvolla ohesen prn mpedanssfunkto (kytkennän yhdstetty mpedanss) on taajuudesta rppumaton? L = mh, C =. F. 3

Revew Queston 4 Ohesessa kytkennässä v( t) 5sn( t ) ( V ) ( t) 5sn( t 3.3 ) ( A) A) = rad/s, = 6 B) = rad/s, = 6 C) = rad/s, = 3 Kun R = 3 ja L = H, onko syöttöjänntteen nollavahekulma ja kytkennän taajuus D) = rad/s, = 3 4