Pohjoinen hyvinvointialue - Ritaharjun kuntalaisilta 26.1.2016.
Illan ohjelma 18.00-18.15 Kahvi Kahvin lomassa osallistujilla mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita liimalapuille, joista tilaisuuden päätteeksi yhteenveto 18.15-18.20 Tilaisuuden avaus Puheenjohtaja, asiantuntija Maarit Niva 18.20-19.00 Pohjoisen hyvinvointialueen valmistelun eteneminen Kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli Palvelupäällikkö Terttu Turunen Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas 19.00-19.20 Sivistys- ja kulttuuripalveluiden rooli hyvinvoinnin edistämisessä Hyvinvointipäällikkö Arto Willman 19.20-20.00 Kehittämisideoiden yhteenveto, keskustelu ja kuntalaisten osallisuus jatkosuunnittelussa Puheenjohtaja, asiantuntija Maarit Niva
Monituottajuus tuo vaihtoehtoja asiakkaalle Kuntalaisilla on useita eri tapoja ja kanavia asioida hyvinvointipalveluissa Asiakaslähtöisyys Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti yli organisaatiorajojen Johtaminen lähemmäs asiakasta Talous hallintaan
Hyvinvointikeskukset Kattavan palveluvalikoiman toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa väestö pääsääntöisesti asioi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan. Toteutetaan vahvaa poikkihallinnollista ja monialaista työotetta. Palveluita täydentävät kaikkien oululaisten yhteiset erityispalvelut ja monipuoliset sähköiset palvelut Matalan kynnyksen palvelupisteitä tulee olemaan erilaisia sijainnin, palveluiden, etäisyyksien ja väestön palvelutarpeen mukaisesti. Palveluohjauksen painopisteenä on paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluiden järjestäminen ja palveluketjujen koordinointi (kuntakokeilu).
Hyvinvointikeskukset ja -pisteet Hyvinvointipalvelut siirtyy neljään hyvinvointialueeseen vuonna 2016. Hyvinvointikeskuksia on kuusi: Haukipudas, Tuira, Kiiminki, Myllyoja, Kontinkangas ja Kaakkuri. Haukipudas Yli-Ii Hyvinvointikeskukset käynnistyvät hallinnollisesti ja osin toiminnallisesti vuoden 2016 alusta. Kiiminki Hyvinvointikeskusten tarvittavat muutos- ja peruskorjausinvestoinnit toteutetaan olemassa oleviin tiloihin vuosina 2016-2017. Tuira Kontinkangas Myllyoja Ylikiiminki Matalan kynnyksen palveluja koko kaupungin tasolla suunniteltu vuoden 2015 aikana. Höyhtyän Välke Kaakkuri Hyvinvointikeskus Osa hyvinvointikeskusta Erillisiä uusia hyvinvointipisteitä ei lisätä vuoden 2016 aikana Oulunsalo Hyvinvointipiste
Pohjoinen hyvinvointialue Haukiputaan hyvinvointikeskus HAUKIPUDAS Martinniemi Jokikylä Haukipudas KELLO Kello Kalimenkylä Tuiran hyvinvointikeskus PATENIEMI Herukka Pateniemi Rajakylä KAIJONHARJU Ritaharju Kuivasjärvi Liikanen Linnanmaa Kaijonharju KOSKELA Taskila Koskela Toppila Alppila PUOLIVÄLINKANGAS Pyykösjärvi Isko Takalaanila Puolivälinkangas Välivainio TUIRA Toppilansaari Hietasaari Tuira Koskikeskus Pikisaari Vihreäsaari
Tuiran hyvinvointikeskus Tuirankartano Kangastie 16 Tuiran terveysasema Kangastie 12 Tuirantie 7 Tuirantie 5 Tuirantie 1
Haukiputaan hyvinvointikeskus Simppulantie, valmistuminen vuoden 2016 loppuun mennessä Tuomikoti vanhusten asumisen vuokrarivitalo Leppäkoti, Koivukoti, Pihlajakoti tehostettu palveluasuminen Simppulankartano tehostettu palveluasuminen, suun terveydenhuolto, kuntoutus Entinen hoivaosasto neuvola, päivätoiminta, perheneuvola, puheterapia, avogeriatria, astma-diabeteshoito, lasten fysioterapia, sosiaalipalvelut, kotihoito Terveyskeskus lääkärin ja hoitajan vastaanotto
Hyvinvointikeskusten saavutettavuus ajassa Saavutettavuus yhteensä yli kuntarajojen 0-6 vuotiaat 7-14 - vuotiaat yli 75 - vuotiaat Väestö yhteensä 5 min 5 247 5 040 5 642 72 157 0-10 min 13 029 12 346 9 296 148 720 0-20 min 21 626 21 054 11 266 209 390 0-30 min 24 569 23 979 12 550 229 442 Saavutettavuus hyvinvointikeskusalueiden sisällä Oulussa (ko. alueen asukkaat ja ko. hyvinvointikeskuksen saavutettavuus) 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-5 min 10 min 20 min 30 min Itäinen Pohjoinen Keskinen Eteläinen Saavutettavuuden ulkopuolella Oulussa on n. 2 100 asukasta (1,1 % asukkaista)
Väestöennusteet hyvinvointikeskuksittain Vuosimuutos keskimäärin Kaakkuri -0,1 % Kiiminki 1,0 % Myllyoja 5,9 % Kontinkangas 0,8 % Haukipudas 1,1 % Tuira 0,3 % Oulu 1,1 %
Oulun kaupungin väestö ikäluokittain Asukasluku ikäluokittain 2013-2016 *oletuksena sama kasvuprosentti kuin vuosina 2013-2014 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 0-6 v. 18 916 18 791 18 667 18 543-0,66 % 0-17 v. 44 440 44 782 45 127 45 474 0,77 % 7-64 v. 65+ v. 26 289 27 481 28 727 30 030 4,53 % 1,00 % 148 594 150 079 151 579 153 094 2013 tot 2014 tot 2015 ennuste * 2016 TA * 75+ v. 11 171 11 554 11 950 12 360 3,43 % 85+ v. 2 899 3 006 3 117 3 232 3,69 %
OULUN KAUPUNGIN IKÄLUOKKATILASTO SUURALUEITTAIN 31.12.2014 Väestöosuus ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 11% 9% 11% 10% 5% 6% 9% 10% 1% 4% 5% 4% 5% 6% 8% 8% 8% 8% 70 % 60 % 50 % 51% 52% 54% 54% 54% 49% 52% 52% 52% 75- v. 65-74 v. 25-64 v. 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6% 12% 16% 4% 16% 4% 3% 3% 3% 2% 7% 5% 4% 2% 1% 2% 6% 7% 7% 9% 12% 5% 4% 4% 2% 5% 10% 10% 3% 5% 5% 3% 4% 9% 11% 3% 3% 11% 7% 8% 14% 12% 10% 10% 10% 19-24 v. 16-18 v. 13-15 v. 7-12 v. 0-6 v. Kaijonharjun suuralueen väestön ikäjakauma on lapsi- ja nuorisopainotteinen. Pateniemen suuralueella on yli 65-vuotiaita hieman keskimääräistä enemmän.
OULUN KAUPUNGIN IKÄLUOKKATILASTO SUURALUEITTAIN 31.12.2014 Väestömäärä ikäluokittain 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello 2 000-0-6 v. 7-12 v. 13-15 v. 16-18 v. 19-24 v. 25-64 v. 65-74 v. 75- v. Yhteensä 0-6 v. 7-12 v. 13-15 v. 16-18 v. 19-24 v. 25-64 v. 65-74 v. 75- v. Tuira 9 400 524 197 95 231 1 484 4 751 1 038 1 080 Puolivälinkangas 7 404 531 351 202 225 876 3 818 742 659 Koskela 11 339 774 483 249 328 1 846 6 093 992 574 Pateniemi 12 271 1 069 918 508 527 743 6 595 1 175 736 Kaijonharju 17 856 2 444 1 666 574 417 2 218 9 648 662 227 Haukipudas 13 143 1 631 1 458 624 559 635 6 448 1 072 716 Kello 6 299 636 707 345 298 271 3 276 525 241 Pohjoinen alue yhteen 77 712 7 609 5 780 2 597 2 585 8 073 40 629 6 206 4 233
Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7+ 6 henkilöä 5 henkilöä 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö 0 % Kaijonharjun ja Pateniemen alueella on yli 2 henkilön talouksia (perheitä) keskimääräistä enemmän. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 31.12.2013.
Työttömyysaste hyvinvointialueilla 20,0 % Työttömyysaste % 18,0 % 17,3 % 16,0 % 14,0 % 15,4 % 14,1 % 12,7 % 15,7 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Keskinen Itäinen Eteläinen Pohjoinen Oulu Työttömyysaste 31.12.2013
Työttömyysaste pohjoisen hyvinvointialueen suuralueilla 25,0 % 20,0 % 23,2 % 21,8 % 20,6 % 15,0 % 16,4 % 12,7 % 16,7 % 13,2 % 15,7 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello Oulu Pateniemen ja Kaijonharjun alueilla on muihin pohjoisen suuralueisiin nähden matala työttömyysaste. Työttömyysaste 31.12.2013
Lastensuojelun asiakkaiden osuus 0-17- vuotiaasta väestöstä 20,0 % 18,0 % 16,9 % 17,7 % 16,8 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 10,1 % 6,6 % 6,8 % 6,4 % 9,0 % 8,4 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Lastensuojelun asiakkuuksia on Kaijonharjun alueella vähän ja Pateniemen alueella hieman keskimääräistä enemmän. sisältää kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset, myös ne jotka eivät johtaneet lastensuojelun asiakkuuteen
Terveysaseman peittävyys 2015 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 41,6% 32,9% 39,6% 37,9% 45,8% 38,5% 46,1% 41,5% 39,0% 48,0% 38,9% 40,6% Rajakylä Kaijonharju Tuira Tuira yhteensä Haukipudas 20,0% Kaakkuri Oulunsalo Kaakkuri yhteensä 10,0% Myllyoja Kiiminki 0,0% Kontinkangas Oulu Kaijonharjun terveysaseman peittävyys on Oulun matalin. Rajakylän terveysaseman peittävyys on keskimääräistä korkeampi.
Sosioekonominen tila alueittain Oulun kaupungissa
Terveysaseman valintojen syyt vuonna 2015 (tammi-elokuu) terveysasemittain (n=2565) Tuiran terveysasema Sepän terveysasema Rajakylän terveysasema Oulunsalon terveysasema Osoitteen mukainen hyvinvointikeskus tai terveysasema Myllyojan terveysasema Kontinkankaan hyvinvointikeskus Kiimingin hyvinvointikeskus Kaijonharjun terveysasema Kaakkurin terveysasema Tyytyväinen aiemmin saamaani palveluun En ollut tyytyväinen joten vaihdoin Tuttava suositellut Laaja palveluvalikoima Henkilökunnan hyvä palvelu Sijainti lähellä kotiani Sijainti lähellä työpaikkaani Sopii muuhun asiointisuuntaani Hyvät julkiset liikenneyhteydet Helppo asioida omalla autolla Höyhtyän terveysasema Haukiputaan terveysasema 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tuiran terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. laajalla palveluvalikoimalla Kaijoharjun terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. sopii muuhun asiointisuuntaan Rajakylän terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. henkilökunnan hyvällä palvelulla Haukiputaan terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. helpolla asioinnilla omalla autolla
Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Oulun työterveys Oma kansio
Hyvinvoinnin ylläpito, luotettava terveystieto, omahoito, testit, valmennus
Sähköinen terveystarkastus terveytesi tukena Itsenäiseen terveyden- ja hyvinvoinnin seurantaan ja parantamiseen Ennen terveystarkastuskäyntiä Vanhempien sähköinen terveystarkastus lasten ja koululaisten terveystarkastuksen osana
Luotettavaa tietoa, aina uusin tieto - Keskeiset kansansairaudet - Voi kerrata ja opetella rajattomasti - Kun olet sairastunut - Kun omaisesi sairastaa - Kun haluat lisää tietoa - Ohjeita hyvinvoinnin tueksi
Otometri kotikäyttöinen korvatulehdusmittari Helpottaa lapsen tilan arviointia ja seurantaa Vähentää yhteydenottotarvetta terveyspalveluihin Ammattilaisille lisätietoa päätöksenteon tueksi Käyntien väheneminen, ammattilaisten resurssien parempi kohdentaminen
Asiakaspalaute Palveluita käyttäneiden palaute on pääsääntöisesti hyvää Toukokuun 2015 kyselyssä kaikkien palvelujen vastausten keskiarvo 4,2 (asteikko 1-5) Positiivisia asioita: Hyvän palvelu, työntekijöiden ammattitaito, asiallinen kohtelu ja asioiden luottamuksellinen käsittely Kehittämistarpeita nähdään eniten: Palvelujen saatavuus ja yhteydensaanti, riittävä tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saaminen, hoidon jatkuvuus Omahoidosta saatu palaute myönteistä: Yleisarvosana Hyvä/erittäin hyvä/erinomainen 79,3% vastaajista Kohtalainen/heikko 20,7% vastaajista Käyttö on turvallista, vähentänyt tarvetta käynteihin ja puhelinkontakteihin; helpottanut asiointia ja nopeuttanut avun saantia
Tuiran hyvinvointikeskus Hyvinvointikeskuksessa on edelleen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto, ja suun terveydenhuolto. Mielenterveys- ja päihdetyö ja fysioterapeutin palveluja lisätään hyvinvointikeskuksessa Neuvola ja perhepalvelut toimivat alueella (perhekeskus?) Ikäihmisten kotihoito ja mahdolliset uudet toiminnat ovat hyvinvointikeskuksen toimintaa Sosiaalityö muuttaa myös hyvinvointikeskuksen tiloihin Laboratorio säilyy Tuirassa.
Haukiputaan hyvinvointikeskus Haukiputaalla on edelleen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto, akuutti vastaanotto, mielenterveysyksikkö, neuvola, perhepalvelukeskus, puheterapia, fysioterapia, suun terveydenhuolto, nuorten päihdeasema ROAD 14 sekä kotihoito ja asumispalveluyksiköt (joista erillinen selvitys). Sosiaalityö muuttaa myös hyvinvointikeskuksen tiloihin. Laboratorio säilyy Haukiputaalla.
Tuiran työikäisten ja ikäihmisten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Vastaanotot Lääkärin ja hoitajan ajanvarauksettomalle vastaanotolle tullaan akuuteissa tai uusissa vaivoissa Akuuttivastaanotolla on tulevaisuudessa mahdollisuus psykiatrisen hoitajan, sosiaalityöntekijän ja fysioterapeutin vastaanottoon. Kiireettömällä vastaanotolla hoidetaan sovitut seurantakäynnit. Erilaisia uusia ryhmätoimintoja uusia tapoja asiakkaalle osallistua Sosiaalityö muuttaa hyvinvointikeskuksen tiloihin Tarvittaessa jos asiakas tarvitsee niin hänelle nimetään omahoitaja/ vastuutyöntekijä ja tehdään yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma Tehdään saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
Suunnitellaan uusia sähköisiä palveluita - ideoita Akuuttivastaanoton sujuvuuteen ja jonojen hallintaan, siten että odotusajat olisivat kaikissa tilanteissa kohtuulliset haetaan uusia toimintatapoja, joita pilotoidaan ennen uuden hyvinvointikeskuksen avaamista Esimerkkejä: Itseilmoittautuminen kela-kortilla: asiakas kirjoittaa samalla tulosyyn, jonka mukaan hän ohjautuu suoraan eri ammattilaiselle (sh, psyk.sh, fysioterapeutti, sosiaaliohjaaja) Akuuttivastaanoton jonottamista helpotetaan avaamalla ajanvarausta osin omahoitopalvelun kautta nettiin; odottaminen tapahtuu kotona Omahoitopalveluun lisätään lapsiasiakkaille akuuttiasioissa ajanvarausmahdollisuus esim. 1,5-2 tunnin aikana aamuisin Kiireettömien asioiden hoito/ajanvaraus omahoitopalvelun kautta Asiakas täyttää ennakkoon sähköisen hyvinvointikyselyn, jonka perusteella tehdään hoidon tarpeen arvio -> hoitaja voi soittaa asiakkaalle tarvittaessa tai antaa ajan suoraan tarvittavalle ammattilaiselle tai ohjata tarvittaviin palveluihin
Ikäihmisten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Kotihoito sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja lisäksi tukipalveluita esim. ateriapalvelut, turvapalvelut, pyykkipalvelut, kauppapalvelu, kylvetyspalvelut Kotona pärjäämisen palveluita suunnitellaan monialaisella yhteistyöllä asiakkaiden ja omaisten kanssa yhteistyössä Yhteistyötä seurakunnan ja järjestöjen kanssa kehitetään edelleen, mm. erilaisia ryhmätoimintoja. Liikuntatoimi myös tärkeä yhteistyökumppani
Lasten ja nuorten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, perhetyö ja lastensuojelu toimivat hyvinvointikeskusalueella - > perhekeskus toimintamalli Tavoitteena on siirtää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin ja tukea heitä arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä. Tärkeä varhainen tuki. Yhteistyö koulun ja päiväkotien kanssa on keskiössä perheiden hyvinvoinnin tukemisessa Hyvinvointikeskuksessa on mahdollista järjestää moniammatillinen tuki tuen tarpeessa olevalle lapselle tai nuorelle sekä perheelle ilman viivytyksiä. Hyvinvointikeskuksissa tunnetaan alueen erityispiirteet ja niissä on mahdollisuus parempaan yhteistyöhön alueen muidenkin kuin kunnallisten toimijoiden kanssa, kuten järjestöt, seurakunnat, asukastuvat, yritykset.
Haukiputaan työikäisten ja ikäihmisten palvelut Vastaanotot Lääkärin ja hoitajan ajanvaraukseton vastaanotto, akuuteissa tai uusissa vaivoissa mahdollisuus psykiatrisen hoitajan, sosiaalityöntekijän konsultaatioon ja fysioterapeutin vastaanottoon. Kiireetön vastaanotto: hoidetaan hoitosuunnitelman mukaiset käynnit ja sairauksien seurantakäynnit. Tarvittaessa nimetään omahoitaja/ vastuutyöntekijä jos asiakas tarvitsee ja tehdään yhteinen palvelusuunnitelma Erilaiset ryhmätoiminnat, sähköisten palvelujen kehittäminen, omahoito uusia tapoja asiakkaalle osallistua Mielenterveyskeskus, psykiatrisen hoitajien vastaanotot, ennaltaehkäisevä työ, psykiatrin konsultaatiot Sosiaalityö muuttaa hyvinvointikeskuksen tiloihin, saumaton yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteistyö työllisyyspalveluiden kanssa
Ikäihmisten palvelut Kotihoidon tilat ovat edelleen hyvinvointikeskuksessa Kotihoito sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja lisäksi tukipalveluita esim. ateriapalvelut, turvapalvelut, pyykkipalvelut, kauppapalvelu, kylvetyspalvelut Palvelukodit jatkavat :...mitä tällä hetkellä on, Seniorineuvola jatkaa, ikäihmisten päivätoiminta muuttaa hyvinvointikeskuksen tiloihin Yhteistyö eri toimijoiden kanssa joustavaa, ollaan saman katon alla Yhteistyötä seurakunnan, järjestöjen kanssa kehitetään edelleen, erilaiset ryhmätoiminnat
Lasten ja nuorten palvelut Äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, perhetyö Tavoitteena on siirtää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin ja tukea heitä arjen kasvuja kehitysympäristöissä Yhteistyötä koulun ja päiväkotien kanssa kehitetään osana hyvinvointikeskus toimintamallia Haukiputaan perhepalvelukeskus: lasten ja nuorten tutkiminen, hoito ja ohjaus. Saadaan lisää toimijoita silloin, kun lapsella tai nuorella on ongelmia. Tärkeä varhainen puuttuminen Hyvinvointikeskuksessa on mahdollista järjestää moniammatillinen tuki heti syrjäytymisuhan alla olevalle lapselle, nuorelle ja tarvittaessa hänen perheelleen. Lisäksi hyvinvointikeskukset ovat alueellisia yksiköitä ja niissä tunnetaan alueen erityispiirteet sekä tavoitetaan alueen moniosaajat ja alueelliset kolmannen sektorin toimijat.
Muita palveluita Laboratorio säilyy Haukiputaalla Matalan kynnyksen palveluita toteutetaan väestön palvelutarpeen mukaisesti luontevassa fyysisessä asiointipisteessä yhdessä järjestöjen, seurakuntien, työllisyyspalveluiden, sivistys- ja kulttuuripalveluiden, Oulu 10 toiminnan ja yhteisötoiminnan kanssa. Yhteistyö kuntalaisten kanssa palveluiden kehittämisessä tärkeä Liikuntatoimi-Jatuli
Anna palautetta www.ouka.fi/hyvinvointikeskuspalaute