VUOSIKERTOMUS 1
elettiin Toimitusjohtajan katsaus Kertomusvuoden syksyllä 45 vuoden ikään ehtinyt Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä koki viime aikojen suurimman henkilöstömuutoksensa kuluneen vuoden aikana. Vuoden alusta pysyvän henkilökunnan määrä lisääntyi yhdellä, kun uusi vesilaitoksen hoitajan toimi tuli perustetuksi. Lisäyksen myötä henkilökunnan vahvuus on 10 henkilöä. Lisäksi vesilaitosta vuosikymmeniä palvelleet sihteeri ja teknikko siirtyivät hyvin ansaitulle eläkkeelle ja heidän tilalleen tuli palkatuksi uusi sukupolvi. Henkilökunnan keski-ikä laski vaihdosten myötä 56 vuodesta 48 vuoteen. Muita henkilöstövaihdoksia ei toteutunut. Edellä mainittua lukuun ottamatta kuntayhtymän toiminta ei suuria muutoksia tai merkille pantavia tapahtumia kokenut. Yhtymän johtosäännöt tarkistettiin ja uudistettiin syksyn kuluessa niin, että marraskuussa istunut yhtymävaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön. Perussopimukseen ei tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi puuttua, vesilaitos jatkaa edelleen perinteisellä kuntayhtymämallilla. Tulevaisuuteen satsattiin hankkimalla maa-alue Tuusulan seurakunnalta vedentuotannon lisäkapasiteettia silmällä pitäen. Investointipuolella hiljaiseloa, vain pari pienehköä hanketta tuli toteutetuksi, Saunaniityn yhdysjohto Järvenpäässä sekä Vähänummen vesilaitoksen varastohalli. Kirjattuja häiriötilanteita vuonna sattui yksi, kun Sipoossa vesijohtovuodon korjauksen yhteydessä osa liittyjistä jäi yllättäen ilman vettä. Laatuhäiriöitä sen sijaan ei tapahtunut ja viranomaistarkkailunkin mukaan vetemme laatu säilyi hyvänä, alittaen useimmat normin mukaiset laatukriteerit selkeästi. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä alueella pysyi melko tarkkaan edellisvuoden tasolla. Tämä ei vastannut talousarvion mukaista kasvuennustetta, mihin löytyy selvä syykin. Kesäkauden vesimäärät jäivät huomattavasti edellisvuotta pienemmiksi sateisen kesän johdosta. Nurmikoiden kasteluun ei juuri vettä käytetty. Toisaalta muina kuukausina oli havaittavissa selkeä nousujohde. Toimintavuoden aikana myyty kokonaisvesimäärä oli kahden desimaalin tarkkuudella tasan edellisvuoden suuruinen, eli 8,94 milj.m 3. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin positiivisesti talousarviota paremmissa tuloslukemissa. Tilikauden ylijäämä on 94 707,41 euroa, kun talousarviossa oli asetettu ylijäämätavoitteeksi 35 000 euroa. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,207 milj.euroa (muutos + 8,4 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,070 milj.euroa ( 33,4 % tuotoista, muutos + 16,5 % edellisvuodesta). Perusteet aiempaa paremmille tulostavoitteille löytyvät vuonna 2011 toteutetun tunneliyhtiön osakekaupan mukanaan tuomasta velkaantuneisuudesta. Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 554 385 euroa. Tämä on huomattavasti alle keskitason ja selittyy osittain sillä, että edellisvuoden poikkeuksellisen suurten investointien jälkeen tilannetta tasoitettiin. Vuosi ei taaskaan ollut edellisen kaltainen. Uusia tuulia työskentelyyn toivat uudet henkilöresurssit samalla kun pitkän päivätyön tehneet jäivät hyvin ansaitulle eläkkeelle. Kaiken kaikkiaan toimintaympäristö säilytti luotettavan, positiivisen ilmeensä vuonna, ilmeen, jota ei ole syytä epäillä tulevinakaan vuosina. Tästä suurkiitokset kaikille niille tahoille ja henkilöille, jotka tämän ovat tehneet. UNTO TANTTU 2 3
Henkilökunta uudistui Vuoden alusta pysyvän henkilökunnan määrää lisättiin yhdellä vesilaitoksen hoitajan toimella. Vakituisen henkilöstön määrä on ollut 9 vuodesta 1990 alkaen ja nousi nyt 10:een. Perusteena päätökselle oli lisääntyneen laite ja instrumenttikannan vaatimat resurssitarpeet ja osittain myös nuorennusleikkaus jo suhteellisen ikääntyneeseen henkilöstörakenteeseen. Tätä lisäystä suurempi muutos vuoden aikana koettiin, kun sekä toimistosihteeri, että vesilaitoksen teknikko jäivät eläkkeelle, ja heidän tilalleen palkattiin uudet henkilöt. Muita vaihdoksia henkilökunnassa ei tapahtunut. Mainitut muutokset aiheuttivat sen, että kun vuoden 2011 lopussa henkilökunnan keski-ikä oli 56 vuotta, niin kertomusvuoden lopussa sama luku oli 48 vuotta. Ei suurempia investointeja Kertomusvuonna käynnissä ei ollut suuria investointihankkeita. Jäniksenlinnasta Järvenpäähän johtavan yhdysjohdon loppuosa tuli tehdyksi Järvenpään teknisen toimen työnä Saunaniityn kaavatoteutukseen kuuluvana hankkeena. Vähänummen vesilaitoksen yhteyteen rakennettiin varastohalli, jonka perustukset olivat valmiina kahden vuoden takaisesta laitoksen kokonaisuudistuksesta peräisin. Kalustopuolelle investoitiin uusi huoltoauto asianmukaisine varustuksineen. Aiemmin toimittiin pelkästään henkilökunnan omien autojen varassa. Päivystyksen käyttöön ostettu huoltoauto parantaa toimintavalmiutta häiriötilanteissa ja takaa entistä paremmat toimintavalmiudet kaikissa asennustöissä. Tuusulan Orikorvesta määräala Kuntayhtymä osti Tuusulan seurakunnalta 15,65 ha:n suuruisen määräalan Tuusulan Orikorvesta metsätilasta. Alue rajautuu jo ennestään vesilaitoksen omistuksessa oleviin alueisiin. Kaupan tavoitteena on turvata pohjavesialueen koskemattomuus sekä mahdollistaa tulevaisuuden tekopohjavesituotanto Päijänne-tunnelin vedestä. Maakauppa tehtiin myös myyntipuolella, kun Tuusulan kunta lunasti vesilaitokselta kaksi metsätilaa Lahelasta. Veden laadussa ei ongelmia Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta, eikä yhtään normipoikkeamaa virallisissa vesinäytteiden analyyseissä todettu. Käyttövarmuuspuolella tapahtui yksi häiriö, kun Sipoon Martinkylässä toteutetussa vesijohdon korjaustyössä sattui ennakoimaton veden katkos vedenkäyttäjille. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin aiempia vuosia enemmän, yhteensä 28. Matti Lappalainen ja Terttu Helenius kukitettiin eläkkeelle jäämisen johdosta syyskuun lopussa. Maailman diabetespäivänä Keravan vesitorni valaistiin siniseksi. 4 5
Lupapäätös Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennukselle Tulevien vuosien tärkeimmäksi laitoshankkeeksi suunniteltu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennus ja saneeraus liikahti eteenpäin, kun Uudenmaan aluehallintovirastolta tuli hankkeelle myönteinen lupapäätös, joka sai vuoden loppuun mennessä lain voiman, eli siitä ei kukaan valittanut. Kuntayhtymän johtosääntöjä uudistettiin Hallintopuolella uudistettiin kuntayhtymän johtosääntöjä. Myös yhtymän perussopimuksen uusimisesta käytiin keskustelua, jonka lopputuloksena perussopimus päätettiin jättää tässä vaiheessa entiselleen. Tämä tarkoittaa, että toistaiseksi kuntayhtymä toimii entisellä mallilla ja mm. yhtymävaltuuston työskentely säilyy entisellään. Sen sijaan vanhat hallinto, virka ja tarkastussäännöt kumottiin ja niitä koskevat asiat ajan mukaistettiin yhdeksi hallintosäännöksi, joka astui voimaan 1.1.2013. Kapasiteettitarkastelua Kertomusvuoden ajan työstettiin johtoverkon ja laitosten kapasiteettitarkastelua tulevaisuuteen. Jäsenkuntien kanssa tehtyjen ennusteiden ja selvitysten perusteella ennakoitiin tulevaisuuden investointitarpeet aina vuoteen 2030 saakka. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin yllä Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Niissä käydään läpi asiaan liittyviä kehitystarpeita ja ongelmia. Kertomusvuoden aikana järjestettiin terveysvalvontaviranomaisen kanssa Keravalla yhteisharjoitus, johon osallistui sekä kuntayhtymän että Keravan vesihuollon koko henkilöstö. Näitä harjoituksia on tarkoitus jatkaa seuraavina vuosina muiden jäsenkuntien vesihuoltolaitoksilla. Mukana tutkimushankkeissa Tutkimushankkeita, joissa kuntayhtymä oli osallisena kertomusvuonna oli monivuotinen Aalto yliopiston (entinen TKK) ja THL:n (entinen Kansanterveyslaitos) organisoima johtoverkon reaaliaikaista hallintaa kehittävä tutkimus. Tämä tutkimus tuli päätökseen. Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen organisoima Vapomix-tutkimus, jossa Jäniksenlinnan pohjaveden ja Palojoen yhteyksien selvittäminen oli yksi pääkohteista, jatkui edelleen. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kuntauudistushanke Kuntauudistushankkeessa ei kertomusvuoden aikana paljoista puheista huolimatta juuri mitään tapahtunut. Kuntayhtymän kannalta tilanne on edelleen sama kuin vuotta aiemmin. Mikäli kaavailtu kuntaliitoshanke on toteutumassa, muuttaa se myös osaltaan kuntayhtymän olemusta jo pelkän jäsenkuntajaon takia. Poissuljettavaksi ei jää sellainen vaihtoehto, jossa kuntayhtymä sulautuisi yhteen jäsenkuntien vesihuoltolaitosten kanssa, kun nämä muutoinkin yhdistyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi. Paljolti tietysti riippuu siitä, millaiseksi kuntajako uudistuksessa sitten muodostu. Vai tapahtuuko mitään. Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisäys Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen niitten kokeitten perusteella, jotka saatiin valmiiksi jo vuoden 2009 aikana. Uudenmaan aluehallintoviraston hankkeelle myöntämä lupa saatiin marraskuussa, ja kun päätöksestä ei tullut valituksia, lupa sai lain voiman joulukuun loppuun mennessä. Hankkeen suunnittelun aloittamiseen on varattu määräraha vuoden 2013 talousarviossa. Yhteisvesilaitos selvityksen alla Jo useita vuosia selvityksen alla on ollut yhteisvesilaitoksen perustaminen Porvoon, Mäntsälän ja Pornaisten kanssa siten, että Päijänne-veteen perustuva tekopohjavesilaitos tuottaisi tulevaisuuden lisätarpeet yhteisesti. Laitos sijoittuisi todennäköisesti Hausjärvelle. Tulevaisuuden asia on saada aikaan päätöksiä puoleen tai toiseen. Joka tapauksessa kuntayhtymä on varautunut myös omaan lisäkapasiteettiin, ellei yhteistyötä synny. Kysymys on paljolti kustannuksista sekä myös Porvoon päätöksistä oman vedentuotantonsa turvaamisessa. Rakentaminen SAUNANIITYN YHDYSJOHTO Saunaniityn yhdysjohto yhdistää Jäniksenlinna- Järvenpää johdon Järvenpään verkkoon Hiihtomajan paineenkorotusasemalta. Osuus, 540 m, halkaisijaltaan 500 mm PVC-putki, jouduttiin rakentamaan erillisenä työvaiheena kaupungissa toteutettuun Saunaniityn asemakaavaan kuuluvana hankkeena. Samaan katurakenteen poikkileik-kaukseen asennettiin jäte- ja sadevesiviemärit, jakeluvesijohto, kaapelit ja kaukolämpö. Järvenpään kaupungin tekninen keskus suoritti asennustyön, kuntayhtymä hankki putket ja tarvikkeet, vaativa liitostyö teetettiin ulkopuolisella urakoitsijalla. Työ aloitettiin jo vuoden 2011 puolella ja valmistui aikatulustaan edellä kesäkuun loppuun mennessä. VÄHÄNUMMEN VARASTOHALLI Hallin perustukset ja suunnittelu olivat jo valmiina vuodelta 2010, kun Vähänummen vesilaitos uudistettiin. Putki- ja laitevarastoksi tarkoitettu halli rakennettiin kertomusvuoden syksyllä ja valmistui joulukuussa. Puurunkoinen, peltipintainen kylmähalli on kooltaan 500 m 2. SAUNANIITYN YHDYSJOHTO, KOKONAIS- KUSTANNUKSET, e (ml. 2011 kust.) Järvenpään Vesi, asennus 196 040 Järvenpään Vesi, stabilointi 43 567 Putkihankinta, KWH Pipe Oy 36 194 Venttiililiitos, Vesihaka Oy 20 516 Lisäsuunnitelma, FCG Oy 4 579 Tarvikkeet 41 070 Putkiromu ( vähennys ), Suotula -5 580 Käyttöoikeuden korvaus, vähennys -18 450 YHTEENSÄ 317 938 VÄHÄNUMMEN VARASTOHALLI, KOKONAISKUSTANNUKSET, e Perustukset (vuonna 2010) 72 106 Urakkahinta (Rak.tsto Nousiainen Oy) 118 122 Muut kustannukset 9 410 YHTEENSÄ 199 640 6 7
YHTYMÄHALLITUS Organisaatio YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon ovat kertomusvuonna kuuluneet seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään Martti Karulinna Jyrki Sitolahti kaupungista Anneli Manninen Pirjo Latva-aho Antti Räty Hannele Olli Marjatta Tehi Juhani Huovinen Valtuuston kaksivuotiskaudelle 2011- valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään kaupungista Leo Lauramaa Mika Gilan Maija-Liisa Pyykkönen Erja Lindberg Keravan kaupungista Leena Harjula-Jalonen Arja Rantanen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon kunnasta Harry Hänninen Johanna Hallikainen Tanja Partanen Henrik Möller Tuusulan kunnasta Jukka Lehtonen Ismo Lappalainen Pasi Rokosa Heli Siltaloppi Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Pasi Rokosa, varapuheenjohtajana Jukka Lehtonen. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu, kokoussihteerinä toimistosihteeri Terttu Helenius. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Kokouksissa 1 3 sihteerinä toimi toimistosihteeri Terttu Helenius ja kokouksissa 4 7 talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. Keravan Juhani Aho Juhani Tsokkinen kaupungista Riitta Ahola Säde Evilä Heikki Haatainen Riitta Törmänen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon Rolf Björkell Christel Lindblad kunnasta Harry Hänninen Sami Alasara Tarmo Ojala Inger Sjöholm Kaj Lindqvist Tuusulan Kim Kiuru Teuvo Virtala kunnasta Reetta Niemi Marika Styf Jouko Riola Matti Oksanen Liisa Sorri Tia Laine-Ylijoki-Laakso Yhtymävaltuuston toimikausi on 2009 -. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Antti Räty, 1. varapuheenjohtajana Anneli Manninen ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Sorri. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Anneli Manninen Järvenpäästä Juhani Aho Keravalta Hannu Nuutinen Keravalta Merja Siltala Sipoosta Varajäsen Marit Laurila Järvenpäästä Tanja Pekkola Tuusulasta Merja Juutilainen Keravalta Antti Räty Järvenpäästä Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Anneli Manninen, varalla Juhani Aho. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila Oy Audiator Ab:stä. HENKILÖKUNTA Vuoden alusta vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi yhdellä, kun valtuustopäätöksellä vesilaitoksen hoitajien määrää lisättiin yhdellä. Lisäksi kertomusvuoden aikana toteutettiin sekä toimistosihteerin että vesilaitoksen teknikon eläkkeelle siirtymisten myötä uudet järjestelyt ja valinnat. Molemmat mainitut henkilöt jäivät eläkkeelle 1.10. alkaen. Tästä lähtien tehtävien nimikkeet muutettiin kuulumaan talous- ja toimistosihteeri sekä käyttömestari. Muita henkilömuutoksia kertomusvuoden aikana ei tapahtunut. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna on ollut seuraava: Vesilaitoksen entistä ja nykyistä henkilökuntaa yhteistilaisuudessa Koskenmäellä. Vasemmalta: Antti Haapanen, eläkeläinen, Matti Lappalainen, vesilaitoksen teknikko, eläkkeelle 30.9., Ossi Laaksonen, vesilaitoksen hoitaja, Kaino Kaukinen, Vesilaitoksen hoitaja, sähkövastaava, Visa Veijanen, vesilaitoksen hoitaja, Tuomas Turunen, käyttömestari, Timo Ranta-Pere, käyttöpäällikkö, Unto Tanttu, toimitusjohtaja, Sari Passila, talous- ja toimistosihteeri, Matti Reponen, vesilaitoksen hoitaja, Jarmo Nivalainen, vesilaitoksen hoitaja, Mika Kuronen, kesäteekkari, Eero Kittelä, vesilaitoksen hoitaja. Kuvasta puuttuu Terttu Helenius, toimistosihteeri, eläkkeelle 30.9.. Toimitusjohtaja Unto Tanttu Käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere Vesilaitoksen teknikko 31.9. saakka Matti Lappalainen Käyttömestari 1.10. alkaen Tuomas Turunen Toimistosihteeri 31.9. saakka Terttu Helenius Talous- ja toimistosihteeri 16.4. alkaen Sari Passila Vesilaitoksen hoitajat Eero Kittelä Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava 8 9
VÄESTÖMÄÄRÄ Yleistä LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN Liittyneitä Liittymisprosentti 31.12.2011 31.12. 31.12.2011 31.12. Järvenpää 38 167 38 849 98 98 Kerava 34 348 34 299 99 99 Sipoo 12 977 13 465 70 72 Tuusula 33 944 34 203 90 90 Yhteensä 119 436 120 816 92 92 Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä. Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä hieman alle 1 %. Taulukossa vuoden 2008 miinusmerkki kokonaisväestömää- rässä selittyy Sipoosta Helsinkiin osa-alueliitoksen myötä muuttaneet. Tällä kertaa negatiivisen kasvuluvun sai osakseen Kerava, kun edel- lisen kerran samoin kävi Järvenpäälle. Sipoo ja Järvenpää olivat kertomusvuonna eniten suhteellisesti kasvaneita jäsenkuntia. KOKONAISVESIMÄÄRÄN KEHITYS KUNNITTAIN 2002 - Vesimäärä m 3 /vuosi 10 000 000 HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 2007 - Muutos 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12. 12/11 % Järvenpää 37 989 38 288 38 707 38 697 38 966 39 647 1,75 Kerava 33 181 33 546 33 834 34 274 34 549 34 499-0,14 Sipoo 19 470 17 842 18 047 18 255 18 526 18 751 1,21 Tuusula 35 968 36 386 36 767 37 221 37 667 37 942 0,73 yhteensä 126 608 126 062 127 355 128 447 129 708 130 839 0,87 8 000 000 6 000 000 4 000 000 muutos henkilöä -546 1 293 1 092 1261 1 131 muutos % -0,43 1,03 0,86 0,98 0,87 (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) 2 000 000 VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,82 milj. m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä 23 946 m 3, Mäntsälän Vedelle 74 130 m 3 ja Pornaisten kunnalle 22 505 m 3. Myy- ty kokonaisvesimäärä oli 8,94 milj.m 3 eli keskimäärin 24 425 m3/vrk. Myyty kokonaisvesimäärä on kahden desimaalin tarkkuudella tarkalleen sama kuin edellisvuonna, joskin karkausvuoden takia keskimääräinen vuorokausimäärä on hieman pienempi. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen Yhteensä KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN litraa 4 000 000 3 500 000 Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 12/11 2008 2009 2010 2011 m3/vrk % Järvenpää 6206 5 771 6 031 6 217 6 308 91 1,5 Kerava 8815 8 903 9 079 8 991 9 112 121 1,3 Sipoo 2772 2 734 2 951 3 002 3 052 50 1,7 Tuusula 5555 5 613 5 878 5 935 5 623-312 -5,3 Sairaala 74 74 71 68 65-3 -3,8 Mäntsälä 207 223 226 195 203 8 3,9 Pornainen 14 12 12 78 61-17 -21,2 yhteensä 23 643 23 330 24 248 24 486 24 425-61 -0,3 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo 10 11
Viereisen ylimmän taulukon viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, 907 617 m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, 286 581 m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla- Ingman vastaavasti toiseksi suurin. Ominaiskäyttö pysyi tarkalleen edellisvuoden suuruisena, eli 171 l/as, vrk, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli tasan 197 l/as, vrk, kun edellisen vuoden luku oli tasan 200 l/as, vrk. Mittaamattoman veden osuus koko alueella kasvoi prosenttiyksiköllä ollen nyt 12 %. Tässä asiassa ovat viime vuodet näyttäneet huolestuttavaa kehitystä. Vuodesta 2009 alkaen prosenttiosuus on noussut 9 %:sta prosenttiyksiköllä joka vuosi. Merkille pantavaa kehityksessä on ollut se, että aiemmin Tuusulan muita korkeampi mittaamattoman veden osuus on alentunut muiden tasolle, kun taas Järvenpään ja Keravan suhteelliset häviöt ovat lisääntyneet. Muistettakoon myös, että Keravan ja Sipoon lukuja kaunistaa suurten teollisuusvesimäärien vaikutus. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna toukokuulle, keskimäärin 25 797 m 3 /vrk. Edellisvuoden 2011 huippu koettiin kesäkuussa, 25 885 m 3 /vrk. Jo vuosikymmenet säilynyt pe- OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok,käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 11/pl teoll 12/pl teoll 12/kok Järvenpää 6308 26,2 163 162 162 Kerava 9112 37,8 186 193 266 Sipoo 3052 12,7 146 153 206 Tuusula 5623 23,3 175 164 164 yhteensä 24 095 100,0 171 171 197 OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 120 74 121 46 103 50 120 73 118 60 teollisuus 5 3 91 34 64 31 20 12 40 20 kauppa ja palvelut 21 13 19 7 16 8 5 3 15 8 mittaamaton vesi 16 10 35 13 23 11 20 12 23 12 yhteensä 162 100 266 100 206 100 164 100 197 100 OMINAISKÄYTTÖHISTORIA 200 190 180 170 160 150 l/as/vrk 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,2669 1,3161 2,0664 2,1279 Kerava 1,2300 1,3000 1,9680 2,0800 Sipoo 1,2300 1,3000 1,7800 1,8800 Tuusula 1,6200 1,6200 1,9100 2,0000 Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 23% (vuonna ). rinne juhannusaaton vedenkäytöstä säilyi yhä, kun vettä kului vain 15 433 m 3 /vrk, melko tarkkaan sama määrä kuin edellisinäkin vuosina samaan aikaan. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 23. 171 toukokuuta, 29 431 m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,35 euroa/ m 3 + alv 23%. Jäsenkuntien asiakkailtaan perimän veden hinta sekä jäteveden hinta kertomusvuoden alussa ja lopussa on ollut oheisen taulukon mukainen. VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,37 milj.m 3 (9207 m 3 / vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,52 milj.m 3 (6874 m 3 / vrk), eli yhteensä 5,89 milj. m 3 (16081 m 3 /vrk). Vesi KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, Jäniksenlinna euroa 118 901 19 702 0 18 524 157 127 120 225 277 352 senttiä/m³ 3,21 0,53 0,00 0,50 4,24 3,24 7,48 Rusutjärvi euroa 88 472 5 348 0 3 997 97 817 130 072 227 889 senttiä/m³ 3,23 0,20 0,00 0,15 3,57 4,75 8,32 muut yht euroa 150 360 43 356 0 21 905 215 621 357 553 573 174 senttiä/m³ 6,02 1,74 0,00 0,88 8,63 14,31 22,94 yhteensä euroa 357 733 68 406 0 44 426 470 565 607 851 1 078 416 senttiä/m³ 4,00 0,76 0,00 0,50 5,26 6,80 12,06 tekopohjavesi euroa 68 270 3 518 0 599 72 388 11 430 83 818 senttiä/m³ 1,16 0,06 0,00 0,01 1,23 0,19 1,42 KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vas- Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. taaviin laitoskustannuksiin. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Jos tekopohjaveden aiheuttamiin omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 234 300 euroa, ja käyttömaksut, yhteensä 28 274 euroa (yhteensä 262 LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KÄYTTÖ 2011-574 euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 318 118 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,40 senttiä/m 3 ja toimitettua kokonaisvesimäärää kohden 3,56 senttiä/ m 3. laitos prosessi tuotto käyttö 11 käyttö 12 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi * 13 200 10 193 10 132 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 2700 937 853 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 10 000 7763 7480 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 800 426 550 Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 900 385 351 Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1200 929 947 Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 600 121 401 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1200 1061 971 Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1700 1285 1309 Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 2400 961 979 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1000 485 465 Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 yhteensä 36 100 24 547 24 438 * kertomusvuoden aikana jätettiin hidassuodatus pois käytöstä 12 13
VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talousvesijohdot (m) Raakavesijohdot (m) Johtopituus (m) Asbestisementti 200 8 380 0 8 380 Asbestisementti 250 4 206 0 4 206 Asbestisementti 300 1 600 1 447 3 047 Asbestisementti 400 621 0 621 PEH 75 381 0 381 PEH 90 149 0 149 PEH 110 471 0 471 PEH 160 21 630 651 PEH 200 356 25 381 PEH 225 1 843 0 1 843 PEH 280 259 202 461 PEH 315 953 0 953 PEH 400 0 2 046 2 046 PEH 500 1 995 694 2 689 PEH 630 13 0 13 PVC 63 940 0 940 PVC 90 2 196 0 2 196 PVC 110 192 0 192 PVC 160 11 857 8 085 19 942 PVC 225 27 625 115 27 740 PVC 280 36 794 2 930 39 724 PVC 315 13 795 763 14 558 PVC 400 2 579 2 433 5 012 PVC 500 5 429 1 734 7 163 PVC 630 12 390 0 12 390 Teräs 500 12 0 12 Valurauta 150 537 1 538 Valurauta 200 3 593 52 3 645 Valurauta 250 3 067 0 3 067 Valurauta 300 1 463 0 1 463 Valurauta 400 0 437 437 Teräs 400 0 40 40 Tuntematon Tuntematon 0 1 399 1 399 Yhteensä 143 717 23 033 166 750 Sähköenergian kulutus SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 314 580 3 708 441 0,35 Rusutjärvi 959 585 2 737 800 0,35 muut vesilaitokset 1 591 527 2 498 061 0,64 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat 236 967 8 250 635 0,03 yhteensä 4 102 659 8 944 302 0,45 tekopohjavesi 963 897 5 885 780 0,16 kaikki yhteensä 5 066 556 SÄHKÖN KULUTUS Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,07 GWh. mikä on 0,02 GWh enemmän kuin edellisvuonna 2011. Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna jakautuivat viereisen taulukon mukaisesti. VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla. Kertomusvuonna ei muutoksia johtoverkon kokonaispituuteen tullut. Sen sijaan saneeraustoiminnan seurauksena 540 m vanhaa valurautaista johtoa poistui käytöstä Jäniksenlinna-Järvenpää yhdysjohtoon kuuluvan Saunaniityn kaavaalueen rakentamisen yhteydessä. Valurautainen dn 400 johto korvattiin de 500 PVCmuovijohdolla. Johtoverkon tilastointi koki täydellisen uudistuksen, kun aiemmasta poiketen laadut ja määrät perustuvat nyt ensimmäistä kertaa laitoksella käytössä olevaan paikkatietojärjestelmään. Aiempina vuosina tilastointi on tehty vuodesta toiseen plus-miinus -periaatteella vuosimuutoksien perusteella, mikä vuosikymmenten saatossa on johtanut vääristyneisiin lukuihin. Tästä lähtien tilastossa erotetaan myös korkeapainejohdot ja raakavesijohdot eri tietoina, aiemmin rajanveto näissä oli epämääräinen. Kokonaisjohtopituus uuden tilastoinnin mukaan on 166,8 km, mikä poikkeaa hieman aiemmasta luvusta 159,5 km. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä 8,251 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 236 967 kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2011 2015 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Osakkuudet muissa yhtiöissä PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirk- Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Näytteenottoohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi viidestätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran konummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oyj:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua 234 300 euroa (vuonna 2011 202 565 euroa). Vuosimaksun suuruus kasvoi edellisvuodesta lisääntyneen osakemäärän takia, vaikka osakekohtainen maksu pysyi edellisvuoden suuruise- kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 558 näyte-erää (v. 2011 610 kpl), joista tehtiin yhteensä 6853 analyysiä (v. 2011 7305). na. Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 28 274 euroa, edellisvuoden summan oltua 49 717 euroa. Käyttömaksun pienenemiselle löytyy syy sateisesta kesästä. Tunneliyhtiölle ei tullut korvausvelvoitteita Kymijoen voimalaitoksille, jotka juoksuttivat vettä ohi turpiinien. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella toteutettiin 13.10. poikkeuksellisen laaja puhdasvesialtaiden puhdistusoperaatio. Toimenpiteen johdosta alueen suurimman vedentuotantoyksikön tuotanto oli pois käytöstä ja aiheutti erikoistoimenpiteitä veden jakeluun. Kuvassa puhdistusyksikkö valmistautumassa altaassa työskentelyyn. Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Veden laadun hyvää tasoa kuvaa myös se, että yhtään ylitystä ei liioin tapahtunut laatuvaatimuksia tiukempien suositusjen osalta. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 11 439 euroa (v. 2011 11 272 euroa ). 14 15
Talous TULOSLASKELMA 2010 - INVESTOINTIEN TOTEUMA 2010-2010 2011 TA %TA TUOTOT myynti 2 837 860 2 952 748 3 200 548 3 245 000 99 liiketoiminnan muut tuotot 1680 0 tuet ja avustukset 20 177 3978 2116 0 muut tuotot 2237 6836 3060 0 TUOTOT YHTEENSÄ 2 860 274 2 963 562 3 207 404 3 245 000 99 KULUT -1 838 179-1 993 425-2 074 796-2 144 000 97 TOIMINTAKATE 1 022 095 970 137 1 132 608 1 101 000 103 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -5613-51651 -62 244-110 000 57 VUOSIKATE 1 016 482 918 486 1 070 364 991 000 108 POISTOT -871 612-930 560-1 037 287-1 023 000 101 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 4192 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 149 062-12 074 33 077-32 000 203 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS 67 280 67 280 61 630 67 000 92 RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 216 342 55 206 94 707 35 000 271 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 155 148 154 Vuosikate/Poistot, % 117 99 103 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 9 8 9 Liittynyt asukasmäärä 119 278 120 794 122 184 Kohde 2010 2011 TA Muut pitkävaikutteiset menot Toimiston ikkunat 30 117 0 0 0 Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinna-Järvenpää johtosaneeraus 43 712 888 161 0 0 Hiihtomajan paineenkorotusasema 215 483 0 0 Vähänummen vesilaitoksen saneeraus 792 375 Vähänummen varasto 72 106 0 127 534 150 000 Rusutjärven logiikkakeskus 28 000 33 500 0 0 Firan laitoksen saneeraus 132 726 776 312 0 0 Firan vesijohto 28 866 0 0 Saunaniityn vesijohto 119 514 198 425 200 000 Linjatien mittausasema 0 0 5 429 50 000 Pohjavedenpinnan mittausasemat 0 0 0 50 000 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 1 097 785 2 032 969 331 387 450 000 Osakehankinnat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet 2 540 000 0 0 Maanhankinnat 0 1 837 142 467 281 000 Irtaimistohankinnat 13 489 2 317 80 532 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 1 141 391 4 577 123 554 385 751 000 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 94 707,41 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA 2010-2010 2011 TA Tulorahoitus 1 020 674 918 486 1 070 364 990 900 Investoinnit 1 141 391 4 577 123 554 385 751 000 NETTOKASSAVIRTA -120 717-3 658 637 515 979 239 900 Lainakannan muutokset -160 000 3 748 948-482 104-240 000 Oman pääoman muutokset 0 0 11 197 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 58 408-246 445 305 553 0 KASSAVAROJEN MUUTOS -222 309-156 134 350 625-100 TASEEN KEHITTYMINEN 2010-2010 2011 Vastaavaa pysyvät vastaavat 16 309 436 19 955 999 19 473 097 vaihtuvat vastaavat 806 690 792 491 913 085 yhteensä 17 116 126 20 748 490 20 386 183 Vastattavaa oma pääoma 16 243 307 16 298 513 16 404 418 varaukset 128 911 61 630 0 pitkäaik. vieras pääoma 160 000 3 467 896 3 244 740 lyhytaik. vieras pääoma 583 908 920 450 737 025 yhteensä 17 116 126 20 748 490 20 386 183 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 89 20 193 Lainanhoitokate 7 3,3 3,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 78 19 134 Kassan riittävyys, pv 40 9 48 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 96 79 80 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 26 148 134 Lainakanta 31.12. 320 000 4 068 948 3 426 844 Lainakanta 31.12.,e/liittynyt asukas 3 34 28 16 17
Pohjavesialueet Verkosto Nuppulinna Puolukkakallio 18 19
Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,5 9,2 12 8,1 8,8 ph-luku 12 6,5 6,6 12 8,0 8,2 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,6 12 1,0 1,1 Happi mg/l 12 3,5 5,0 12 11,8 12,3 Hiilidioksidi mg/l 12 20 24 12 <0,53 1,0 Rauta Fe mg/l 12 <0,016 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 <0,0086 <0,02 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 21,8 33,0 Kok. kovuus dh 12 2 2,7 12 3,5 3,8 Kalsium Ca mg/l 12 19,4 21 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,023 0,025 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 12 <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 3 0,15 0,26 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 3 9,3 10 Alumiini Al mg/l 3 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 3 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 3 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 0,07 0,07 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 3 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 3 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 3 0,007 0,012 Lyijy Pb mg/l 3 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 3 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 3 0,012 0,030 Liuottimet µg/l 3 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 0,0 0 12 3,6 24 Sameus FTU 12 <0,19 0,53 12 <0,21 0,65 TOC mg/l 12 <1 1,2 Lämpötila C 12 6,7 7,0 12 7,2 8,2 ph-luku 12 6,4 6,6 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 1,0 1,2 12 1,2 1,3 Happi mg/l 12 7,9 8,3 12 12,0 12,4 Hiilidioksidi mg/l 12 49 56 12 1,6 1,9 Rauta Fe mg/l 12 <0,02 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 <0,01 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 33 45 Kok. kovuus dh 12 4,6 5 12 5 5,2 Kalsium Ca mg/l 12 24,5 25 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 12 <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 3 1,3 1,4 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 3 18 18 Alumiini Al mg/l 3 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 3 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 3 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 0,057 0,06 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 3 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 3 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 3 0,004 0,008 Lyijy Pb mg/l 3 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 3 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 3 0,003 0,005 Liuottimet µg/l 3 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 0 0 12 2,9 34 Sameus FTU 12 <0,14 0,49 12 <0,21 0,47 TOC mg/l 12 <1 1,1 20 21
Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 35 6,4 8,0 12 6,1 7,6 ph-luku 35 6,6 6,7 12 7,4 7,4 Alkaliteetti mmol/l 35 0,5 0,8 12 1,0 1,1 Happi mg/l 35 <2,4 6,6 12 7,5 8,4 Hiilidioksidi mg/l 35 14 21 12 4,7 6,4 Rauta Fe mg/l 35 <0,32 1,8 12 <0,031 0,06 Mangaani Mn mg/l 35 <0,075 0,3 12 <0,012 0,03 Kloridi mg/l 35 <6,4 9 Kok. kovuus dh 35 1,9 3 12 3,3 3,7 Kalsium Ca mg/l 12 18 20 Ammoniumtyppi mgn/l 8 0,027 0,03 Nitriittityppi mgn/l 8 <0,002 <0,002 12 <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 8 <0,26 0,6 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 8 14,6 19 Alumiini Al mg/l 8 <0,01 0,03 Arseeni As mg/l 8 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 8 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 8 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 8 0,53 0,96 Kadmium Cd mg/l 8 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 8 <0,0011 0,002 Kromi Cr mg/l 8 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 8 0,003 0,005 Lyijy Pb mg/l 8 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 8 <0,0034 0,006 Sinkki Zn mg/l 8 0,008 0,016 Liuottimet µg/l 8 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 35 0,029 1 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 35 0,00 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 35 0,77 10 12 0,25 1 Sameus FTU 35 <2,8 19 12 0,54 2 TOC mg/l 35 1,9 3,1 Lämpötila C 4 7,7 8,0 12 7,7 9,6 ph-luku 4 6,5 6,5 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,8 0,9 12 1,0 1,0 Happi mg/l 4 7,7 8,4 12 12,0 12,7 Hiilidioksidi mg/l 4 32 35 12 <0,94 1,4 Rauta Fe mg/l 4 <0,016 <0,02 12 <0,02 0,026 Mangaani Mn mg/l 4 <0,0077 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 27,8 30,0 Kok. kovuus dh 4 4,4 4,5 12 5 5,3 Kalsium Ca mg/l 12 23,8 25,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 0,024 0,024 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 12 <0,0075 0,042 Nitraattityppi mgn/l 1 2,7 2,7 Nitriitti mg/l 12 <0,025 0,14 mg/l 1 25 25 Alumiini Al mg/l 1 0,0060 0,0060 Arseeni As mg/l 1 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 1 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,08 0,08 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 1 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 0,014 0,014 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 1 0,003 0,003 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,5 2 12 0,33 4 Sameus FTU 4 <0,67 1,9 12 <0,37 0,932 TOC mg/l 4 1,2 1,4 22 23
Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,9 9,8 11 7,0 8,0 ph-luku 8 6,6 6,7 11 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 11 1,7 1,7 Happi mg/l 8 1,3 1,6 11 11,9 12,4 Hiilidioksidi mg/l 8 56 69 11 2,8 3,3 Rauta Fe mg/l 8 <0,15 0,32 11 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 8 0,029 0,04 11 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 8 15,4 21 Kok. kovuus dh 8 6,5 8,8 11 6 6,2 Kalsium Ca mg/l 11 25,2 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,023 0,025 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 11 <0,0044 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 2 0,62 1 Nitriitti mg/l 11 <0,015 <0,05 mg/l 2 30 32 Alumiini Al mg/l 2 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 2 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 2 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 2 0,31 0,36 Kadmium Cd mg/l 2 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 2 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 2 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 2 0,003 0,003 Lyijy Pb mg/l 2 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 2 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 2 0,008 0,011 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 11 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 11 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,12 1 11 0,18 1 Sameus FTU 8 <1,9 4,3 11 0,24 0,73 TOC mg/l 8 <1,2 1,5 Lämpötila C 8 6,4 7,0 12 6,3 7,4 ph-luku 8 6,8 6,9 12 7,2 7,5 Alkaliteetti mmol/l 8 1,7 1,8 12 1,7 1,7 Happi mg/l 8 2,1 4,2 12 11,8 12,2 Hiilidioksidi mg/l 8 29 34 12 13,4 26,0 Rauta Fe mg/l 8 <0,23 0,49 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 8 <0,016 0,024 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 8 16,5 20,0 Kok. kovuus dh 8 5,7 6 12 5,8 6,2 Kalsium Ca mg/l 12 21,9 23,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 0,029 0,029 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 12 <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 2 0,23 0,41 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 2 26,5 32 Alumiini Al mg/l 2 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 2 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 2 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 2 0,36 0,44 Kadmium Cd mg/l 2 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 2 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 2 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 2 0,004 0,007 Lyijy Pb mg/l 2 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 2 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 2 0,009 0,011 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,38 3 12 0,17 2 Sameus FTU 8 <2,2 6 12 <0,18 0,44 TOC mg/l 8 <1 1,1 24 25
Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 6,3 8,4 12 6,6 7,0 ph-luku 24 6,8 6,9 12 7,5 7,5 Alkaliteetti mmol/l 24 0,4 0,8 12 0,9 0,9 Happi mg/l 24 5,5 10,8 12 8,2 8,9 Hiilidioksidi mg/l 24 11 25 12 3,3 3,9 Rauta Fe mg/l 24 <0,037 0,1 12 <0,021 0,03 Mangaani Mn mg/l 24 <0,022 0,07 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 24 9 20,0 Kok. kovuus dh 24 2,0 4,0 12 3 3,4 Kalsium Ca mg/l 12 15,8 18,0 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 0,022 Nitriittityppi mgn/l 6 <0,002 <0,002 12 <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 6 0,33 0,43 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 6 12,4 22 Alumiini Al mg/l 6 <0,013 0,0430 Arseeni As mg/l 6 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 6 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 6 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 6 0,16 0,32 Kadmium Cd mg/l 6 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 6 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 6 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 6 <0,0015 0,003 Lyijy Pb mg/l 6 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 6 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 6 <0,0038 0,007 Liuottimet µg/l 6 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 24 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 24 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 24 0,79 17 12 0 0 Sameus FTU 24 <0,7 7,7 12 0,28 0,35 TOC mg/l 24 <2,1 3,3 Lämpötila C 4 6,4 6,7 10 6,5 7,0 ph-luku 4 6,6 6,7 10 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,5 0,6 10 1,4 1,4 Happi mg/l 4 8,6 8,8 10 10,1 10,4 Hiilidioksidi mg/l 4 16 17 10 0,9 1,5 Rauta Fe mg/l 4 <0,016 <0,02 10 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 4 <0,0077 <0,01 10 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 <3,2 5,9 Kok. kovuus dh 4 2,1 2,1 10 4,5 4,6 Kalsium Ca mg/l 10 26,1 27,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 0,028 0,028 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 10 <0,0064 0,018 Nitraattityppi mgn/l 1 0,79 0,79 Nitriitti mg/l 10 <0,021 0,059 mg/l 1 16 16 Alumiini Al mg/l 1 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 1 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 1 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,15 0,15 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 1 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 0,007 0,007 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 1 0,003 0,003 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 10 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 10 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,5 2 10 0 0 Sameus FTU 4 0,1 0,2 10 <0,18 0,32 TOC mg/l 4 <0,92 <1 26 27
Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 5,2 6,6 12 7,0 10,1 ph-luku 12 6,6 6,9 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,4 12 1,2 1,2 Happi mg/l 12 4,7 5,1 12 12,2 12,5 Hiilidioksidi mg/l 12 36 43 12 2,3 4,1 Rauta Fe mg/l 12 <0,27 1,2 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 0,034 0,1 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 22,5 28,0 Kok. kovuus dh 12 5,2 5,8 12 5,4 5,7 Kalsium Ca mg/l 12 24,3 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 0,023 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 12 <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 3 0,59 0,76 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 3 34,3 44 Alumiini Al mg/l 3 <0,012 0,026 Arseeni As mg/l 3 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 3 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 0,28 0,48 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 3 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 3 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 3 0,006 0,013 Lyijy Pb mg/l 3 <0,003 0,006 Nikkeli Ni mg/l 3 <0,004 0,006 Sinkki Zn mg/l 3 0,012 0,022 Liuottimet µg/l 3 (*) (*) 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 2,5 10 12 0,5 4 Sameus FTU 12 <1,7 7,2 12 <0,21 0,65 TOC mg/l 12 <1,1 1,5 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 <0,002 0,003 Lämpötila C 16 6,2 7,0 12 6,7 7,7 ph-luku 16 6,7 7,1 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 16 2,4 3,8 12 2,2 2,3 Happi mg/l 16 <2,6 5,3 12 11,8 12,8 Hiilidioksidi mg/l 16 55 75 12 2,5 3,2 Rauta Fe mg/l 16 <0,24 0,7 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 16 <0,2 0,52 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 16 13,8 17,0 Kok. kovuus dh 16 7,9 11,0 12 7,5 7,9 Kalsium Ca mg/l 12 28,2 30,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 0,032 0,04 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,002 <0,002 12 <0,0086 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 4 0,8 2,1 Nitriitti mg/l 12 <0,028 <0,05 mg/l 4 33,8 47 Alumiini Al mg/l 4 <0,005 <0,005 Arseeni As mg/l 4 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 4 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 4 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 4 0,66000 1,2 Kadmium Cd mg/l 4 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 4 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 4 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 4 0,005 0,006 Lyijy Pb mg/l 4 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 4 <0,0043 0,0060 Sinkki Zn mg/l 4 0,010 0,015 Liuottimet µg/l 4 (*) (*) 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 16 2,3 34 12 4,2 14 Sameus FTU 16 <2,8 8,6 12 <0.3 0,62 TOC mg/l 16 <1,2 1,6 (*) Trikloorieteeni mg/l 4 <0,001 0,002 28 29
Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 4,9 7,0 12 6,4 7,0 ph-luku 4 6,9 7,0 12 7,6 7,7 Alkaliteetti mmol/l 4 1,5 1,6 12 2,1 2,2 Happi mg/l 4 5,3 5,8 12 10,9 11,5 Hiilidioksidi mg/l 4 22 24 12 6 7,3 Rauta Fe mg/l 4 0,10 0,12 12 <0,02 0,024 Mangaani Mn mg/l 4 <0,013 0,016 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 15,5 16,0 Kok. kovuus dh 4 5,1 5,3 12 6,6 7,7 Kalsium Ca mg/l 12 30,5 36,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 12 <0,0042 <0,015 Nitraattityppi mgn/l 1 1,4 1,4 Nitriitti mg/l 12 <0,014 <0,05 mg/l 1 16 16 Alumiini Al mg/l 1 0,009 0,0090 Arseeni As mg/l 1 <0,001 <0,001 Boori Bo mg/l 1 <0,05 <0,05 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,6 0,6 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0,0005 Koboltti Co mg/l 1 <0,001 <0,001 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 0,001 0,001 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 Sinkki Zn mg/l 1 0,009 0,009 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,25 1 12 0,083 1 Sameus FTU 4 <0,76 1,1 12 0,27 0,68 TOC mg/l 4 <0,89 <1 30 31
VERKOSTOANALYYSIT Tulosten yhteenveto vuodelta JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 8,3 10 6 8,6 11,7 6 11,2 18 6 9 12 6 8,5 9,8 6 10,3 14,8 6 11,3 14,6 6 8,8 12,5 6 7,2 7,8 Sameus FTU 6 0,27 0,43 6 0,25 0,42 6 <0,25 0,44 6 <0,32 0,60 6 0,43 0,68 6 0,34 0,53 6 0,34 0,67 6 0,34 0,45 6 0,43 1,05 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,6 7,7 6 7,6 7,6 6 7,4 7,7 6 7,8 7,9 6 7,4 7,5 6 7,6 7,6 6 7,5 7,6 6 7,6 7,7 6 7,6 7,6 Kok. kovuus dh 6 4,0 4,3 6 3,6 4,0 6 5,8 6,1 6 5,3 5,6 6 3,3 3,4 6 3,2 3,4 6 3,2 3,5 6 3,5 4,0 6 3,3 3,4 Johtokyky ms/m 6 18,8 21 6 15,7 16 6 27,1 27 6 25,6 26 6 14,8 15 6 15,2 19 6 14,5 15 6 15,3 17 6 14,7 15 Rauta Fe mg/l 6 <0,023 0,03 6 <0,025 0,04 6 <0,02 <0,02 6 <0,02 <0,02 6 <0,02 <0,02 6 <0,031 0,05 6 <0,022 0,03 6 <0,028 0,05 6 <0,026 0,034 Mangaani Mn mg/l 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Alumiini mg/l 1 0,007 0,007 1 0,007 0,007 1 <0,005 <0,005 1 0,006 0,006 1 0,006 0,006 1 0,008 0,008 1 0,009 0,009 1 0,008 0,008 1 <0,005 <0,005 Arseeni mg/l 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 Elohopea Hg µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Fluoridi mg/l 1 0,38 0,38 1 0,40 0,40 1 0,42 0,42 1 0,32 0,32 1 0,39 0,39 1 0,31 0,31 1 0,28 0,28 1 0,31 0,31 1 0,40 0,40 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 <0,001 <0,001 1 0,016 0,016 1 0,036 0,036 1 0,009 0,009 1 0,031 0,031 1 0,015 0,015 1 0,200 0,200 1 0,038 0,038 1 0,006 0,006 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 Natrium Na mg/l 1 7,8 7,8 1 4,8 4,8 1 13,0 13,0 1 11,0 11,0 1 5,0 5,0 1 5,3 5,3 1 5,3 5,3 1 5,4 5,4 1 4,8 4,8 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,49 0,49 1 0,41 0,41 1 0,24 0,24 1 0,62 0,62 1 0,38 0,38 1 0,37 0,37 1 0,35 0,35 1 0,36 0,36 1 0,38 0,38 Pestisidit µg/l 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 Sulfaatti SO4 mg/l 1 18 18 1 16 16 1 30 30 1 39 39 1 16 16 1 16 16 1 16 16 1 16 16 1 16 16 Kloridi mg/l 1 9,9 9,9 1 5,4 5,4 1 16,0 16,0 1 21,0 21,0 1 5,9 5,9 1 7,0 7,0 1 7,1 7,1 1 6,9 6,9 1 5,8 5,8 Kok. bakteerit kpl/ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 Fek. streptok. kpl/100ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 TOC mg/l 1 1,2 1,2 1 1,3 1,3 1 0,6 0,6 1 0,8 0,8 1 1,6 1,6 1 1,5 1,5 1 1,6 1,6 1 1,7 1,7 1 1,6 1,6 Nitraatti mg/l 1 2,2 2,2 1 1,8 1,8 1 1,1 1,1 1 2,7 2,7 1 1,7 1,7 1 1,6 1,6 1 1,5 1,5 1 1,6 1,6 1 1,7 1,7 Nitriitti mg/l 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 32 33
VERKOSTOANALYYSIT Tulosten yhteenveto SIPOO TUUSULA Nikkilän terveyskeskus Söderkulla palvelutalo Nordkalk Kalkkiranta Box Sale Hyrylän terveyskeskus Kellokoski Kustaa Adolf-koti Jokela Ester Matilda-koti Lemminkäinen Lämpötila C 6 10,3 14 6 9,6 12,9 6 13,4 17,2 6 8,5 12 6 9,4 12,6 6 9,2 12 6 8,4 11,3 6 9,8 13,2 Sameus FTU 6 1,6 5,8 6 0,27 0,50 6 0,25 0,31 6 <0,25 0,43 6 0,47 0,63 6 <0,69 2,3 6 0,26 0,36 6 <0,25 0,74 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,3 7,5 6 7,6 7,7 6 7,6 7,6 6 7,5 7,7 6 7,8 7,9 6 7,9 8,0 6 7,6 7,7 6 8,1 8,2 Kok, kovuus dh 6 5,4 6,1 6 3,4 3,6 6 3,3 3,6 6 3,4 3,5 6 4,4 5,0 6 7,4 7,9 6 5,1 7,4 6 3,6 3,9 Johtokyky ms/m 6 26,3 30 6 15,2 16 6 15,2 16 6 15,2 16 6 21,8 26 6 31,7 32 6 21,9 31 6 18,7 20 Rauta Fe mg/l 6 0,075 0,12 6 <0,02 0,02 6 <0,02 <0,02 6 <0,02 0,02 6 <0,027 0,05 6 <0,02 <0,02 6 <0,023 0,04 6 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Alumiini mg/l 1 0,008 0,008 1 0,010 0,010 1 0,008 0,008 1 0,008 0,008 1 0,010 0,010 1 0,005 0,005 1 0,005 0,005 1 <0,005 <0,005 Arseeni mg/l 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 Elohopea Hg µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Fluoridi mg/l 1 0,39 0,39 1 0,31 0,31 1 0,30 0,30 1 0,30 0,30 1 0,15 0,15 1 0,49 0,49 1 0,44 0,44 1 0,08 0,08 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 1 <0,0005 <0,0005 Kromi Cr mg/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Kupari Cu mg/l 1 0,098 0,098 1 0,097 0,097 1 0,110 0,110 1 0,056 0,056 1 0,003 0,003 1 0,005 0,005 1 0,017 0,017 1 0,001 0,001 Lyijy Pb mg/l 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 1 <0,001 <0,001 Natrium Na mg/l 1 11,0 11,0 1 5,1 5,1 1 6,0 6,0 1 5,4 5,4 1 6,6 6,6 1 14,0 14,0 1 5,7 5,7 1 10,0 10,0 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,25 0,25 1 0,37 0,37 1 0,37 0,37 1 0,37 0,37 1 0,88 0,88 1 1,2 1,2 1 0,42 0,42 1 0,15 0,15 Pestisidit µg/l 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 mg/l 1 28 28 1 17 17 1 5 5 1 16 16 1 17 17 1 34 34 1 15 15 1 11 11 Kloridi mg/l 1 14,0 14,0 1 7,0 7,0 1 7,4 7,4 1 6,9 6,9 1 12,0 12,0 1 13,0 13,0 1 5,8 5,8 1 19,0 19,0 Kok. bakteerit kpl/ml 1 15 15 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 Fek. streptok. kpl/100ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 TOC mg/l 1 0,6 0,6 1 1,4 1,4 1 1,7 1,7 1 1,8 1,8 1 1,5 1,5 1 0,6 0,6 1 1,4 1,4 1 0,6 0,6 Nitraatti mg/l 1 1,1 1,1 1 1,6 1,6 1 1,6 1,6 1 1,6 1,6 1 3,9 3,9 1 5,3 5,3 1 1,9 1,9 1 0,66 0,7 Nitriitti mg/l 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 VESITORNIT Tulosten yhteenveto Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Etelä-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Lämpötila C 6 6,3 9 6 7,5 11,8 6 7,4 9,6 6 7,3 10,3 6 6,7 7,0 6 7,2 8,5 6 7,3 10 6 7,6 10,8 34 35
Kirkkotie 49, 04310 Tuusula etunimi.sukunimi@tsvesi.fi 040 504 0444 fax (09) 274 1750 Häiriötilannetiedote 0800 92400 www.tsvesi.fi KANSIKUVA (Jukka Nissinen) Hyrylän vanha elementtirakenteinen vesitorni purettiin keväällä. Tornin huono kunto todettiin jo 1990-luvulla. Sen rakenteita tuettiin kahteen kertaan ja tornin täyttöastetta jouduttiin rajoittamaan jo 2000-luvun alussa. Kokonaan torni jäi pois käytöstä vuonna 2008 Hyrylän uuden tornin käyttöönoton myötä. Torni oli Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen omaisuutta. TAKAKANNEN KUVA (Jukka Nissinen) TSV oli mukana Sipoon Messuilla uudella huoltoautolla ja vesihuoltoperäkärryllä. 36 Design, foto Jukka Nissinen www.symboli.fi Savion Kirjapaino 2013