KOIVUJÄRVEN JA PYYLEHDON URAANIESIINTYMÄT KIURUVEDELLÄ JA PIELAVEDELLÄ

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3314/-88/9/60 Pielavesi, Kiuruvesi Koivujärvi ja Pyllähti Olli Iäkäs 14. 12. 1988 Koskee : 3314 03 3323 01 KOIVUJÄRVEN JA PYYLEHDON URAANIESIINTYMÄT KIURUVEDELLÄ JA PIELAVEDELLÄ 11 sivua 1 taulukko 11 kuvaa 4 liitettä

1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Koivujärven uraaniesiintymät 3 2.1 Aikaisemmat uraanitutkimukset 3 2.2 Tutkimukset 1979 3 3 Pyylehdon uraaniesiintymä 4 3.1 Tutkimukset 1979-80 4 3.2 Tutkimukset 1981 6 4 Tulosten tarkastelu 7 4.1 Uraanimääritykset pölynäytteistä 7 4.2 Säteilymittaukset maastossa 7 4.3 Uraanin esiintyminen 8 5 Yhteenveto ja arviointi 8 Kirjallisuusluettelo 11 Taulukko 1 Kuvat 1...11 Liite 1 Pölynäytteet 1979 Liite 2 Moreeninäytteet 1981 Liite 3 Jukka Marmon selostus kesän 79 tutkimuksista Liite 4 Luettelo alkuperäisaineistosta

2 1 Johdanto Pyhäjärven mittausalueen (3321) aeroradiometrisia gamma-anomalioita tarkistettaessa 1979 tutkimukset ulotettiin myös viereisten karttalehtien alueille (Äikäs 1988a). Kiuruveden ja Pielaveden rajalla Koivujärven lounaiskulmassa (3323 01 ja 3314 03 ; kuva 1) tiedettiin olevan uraanimalmiaiheita, joita Outokumpu Oy oli tutkinut 70-luvun alkupuolella. Näihin aiheisiin tutustuttiin ja niiden läheltä löydettiin lisää uraanimineraaliutumia kalliosta. Maastoautoon asennetulla spektrometrikalustolla löydettiin Pielaveden puolelta (3314 03) uusi, "Pyylehdoksi" nimetty uraanimalmiaihe. Näitä kohteita tutkittiin 1979 kartoittamalla, säteilymittauksin ja pölynäyttein (ks. liite 3). Pielaveden mittausalueen (3314) aeroradiometristen karttojen valmistuttua 1980 Pyylehdon esiintymän ympäristöä tutkittiin gamma-anomalioiden tarkistuksen ohessa (Äikäs 1988b). Esiintymälle löydettiin jatke lounaaseen ; näiden välisellä peitteisellä alueella havaittiin anomaalinen uraanipitoisuus yhdessä moreeninäytteessä. Pyylehdosta luoteeseen löydettiin uraania ja molybdeenia sisältäviä pegmatiittilohkareita ja vähäinen radioaktiivinen pegmatiittijuoni kalliosta. Pyylehdon ympäristön kallioperää kartoitettiin noin 2 km 2 alalta vuonna 81. Vuoden 79 tutkimuksiin osallistuivat lisäkseni geofyysikko Jalle Tammenmaa, kausiapulainen Jukka Marmo ja malmiosaston vakinaisesta miehistöstä Pertti Huusko, Ossi Heikkinen, Lasse Hentinen, Seppo Kurttila ja Erkki Rimpiläinen. Vuonna 80 olivat mukana Huusko, Heikkinen, Hentinen ja Rimpiläinen ja vuonna 81 Hentinen, Markku Laaksonen, Jarmo Pitkänen, Kari Tiitta ja Antti Vänskä sekä kausiapulaisena Kari Yli-Kyyny. Geologian tutkimuskeskuksella oli 9 km 2 Pyylehdon esiintymän alueella 1979-80. suuruinen valtausvaraus

2 Koivujärven uraaniesiintymät 2.1 Aikaisemmat uraanitutkimukset Outokumpu Oy :n Malminetsintä tutki Koivujärven lounaisia rantoja 1973 K. Kainulaisen löytämien lohkareiden perusteella ; näissä oli 300...500 uraania. Etenkin Teponniemestä (kuva 2) yhtiö löysi useita gneissigraniittipaljastumia ja lohkareita, joiden uraanipitoisuudet olivat kuitenkin alle 1000 (Havainnot 14...45/PR/3314, 3323/73). U : Th oli tutkituissa näytteissä 0,9...20 siten, että näytteet olivat selvästi uraanivaltaisia. Suurimmat toriumpitoisuudet olivat alle 300 luokkaa. Tutkimuskeskuksen malmiosaston uraanitutkimuksissa 1974 työnjohtaja Matti Huuskonen tiettävästi mittasi säteilyä Koivujärven ja Kolunjärven välisen alueen paljastumista. Tästä työstä ei saatu uusia malmiaiheita, mutta kylläkin havaintoja lievästi radioaktiivisista pegmatiittipesäkkeistä suonigneisseissä. 2.2 Tutkimukset 1979 Pyhäjärven lentoalueen (3321) itäreunasta löydettiin kesän 79 anomaliatarkistuksissa radioaktiivinen pesäke kalliosta Kiuruveden Puutteella (Äikäs 1988a). Lentoalueen ulkopuolelta, peruskartan lehdeltä 3323 01 näitä pesäkkeitä löydettiin lisää Vuohtolahden maastosta (kuva 2), ja ne osoittautuivat samankaltaisiksi kuin Outokumpu Oy :n Teponniemestä löytämät radioaktiiviset kivet. Radioaktiiviset pesäkkeet esiintyvät kiillegneississä, joka on vaihtelevasti migmatiittiutunut suonigneissiksi ja jota leikkaavat pegmatiittijuonet (taulukko 1). Yksittäisten pesäkkeiden läpimitta yltää harvoin metriin ; pesäkkeet noudattavat kuitenkin gneissin liuskeisuutta. Pölynäytteiden perusteella Vuohtolahden radioaktiivisten pesäkkeiden keskimääräiset uraanipitoisuudet ovat 100...700. Yksittäisissä näytteissä on suurimmillaan noin 1300 U. Toriumia on yleensä niukasti, alle 10. Leppiluodon pesäke on

4 suurikokoisin, mutta siinäkin rikkaimmat osat ovat läpimitaltaan noin metrin suuruisia ja rajoittuvat kallion pintaan (näytteet analysoitiin erikseen 0...20 cm ja 20...80 cm syvyydeltä). Vuohtolahden - Teponniemen malmiaiheiden lisäksi löydettiin sivummalta Huutsaaren pohjoispäästä radioaktiivinen vyöhyke kvartsi-maasälpäliuskekallioista ; tämä osoittautui sittemmin uraani-fosforiesiintymäksi (Äikäs 1988c). 3 Pyylehdon uraaniesiintymä 3.1 Tutkimukset 1979-80 Koivujärven Teponniemellä ja Vuohtolahdella havaittujen radioaktiivisten pesäkkeiden etsintä ulotettiin automittauksin Kolunjärven seudulle Koivujärven kaakkoispuolella (3314 03) : Pyylehdon autiotilaa sivuavalta metsätieltä löydettiin radioaktiivinen paljastuma, jonka havaittiin kuuluvan suurempaan radioaktiivisten pesäkkeiden ryhmään (kuva 3). Esiintymä sijaitsee Pielaveden kunnan alueella ; se nimettiin "Pyylehdoksi" ja kartoitettiin tarkoin (kuva 4). Samalla tavalla löydettiin radioaktiivinen paljastuma Pyylehdon pohjoispuolelta läheltä Lantereenlahden rantaa, mutta tämä aihe osoittautui vähäiseksi. Pyylehdon kallioista otettiin noin 130 pölynäytettä, joiden uraanipitoisuus määritettiin VTT :n Reaktorilaboratoriossa (Rapiduran ; liite 1). Osasta näytteitä tehtiin rinnakkaismääritykset (U ja Th) malmiosaston gammaspektrometrilla Espoossa. Muutamilla paljastumilla otettiin tavallista syvemmät näytteet, ja ne analysoitiin kahdessa osassa syvyyden mukaan (0...20 cm ja 20...80 cm). Eräistä Pyylehdon paljastumista tutkittiin radioaktiivisuuden jakautumista kartoittamalla ne säteilymittareiden avulla tarkasti ; samalla vertailtiin silloin käytössä olleita skintillometreja ja spektrometria sekä kokeiltiin lyijysuojuksen käyttöä detaljimittauksessa (kuvat 5...8). Pyylehdon kalliot ovat migmatiittista kiillegneissiä, jossa paleosomina on kiilleliuske ja neosomina graniittiset suonet ; kiven koostumus vaihtelee kiilleliuskemaisesta gneissistä epä-

5 määräisesti graniittiutuneeseen gneissiin ja edelleen suonigneissiin. Gneissiä leikkaavat terävin kontaktein pegmatiittijuonet (kuva 9), joiden paksuus on suurimmillaan metrin luokkaa. Pegmatiittijuonissa esiintyy usein kirjomaasälpää. Pegmatiittijuonten kaltaista karkeaa pegmatiittigraniittia esiintyy gneississä rajoiltaan epämääräisinä laikkuina, mikä voi osaksi johtua loiva-asentoisten juonten leikkauksista nykyisessä eroosiotasossa. Suurin näistä pegmatiittigraniittiosueista käsittää paljastuman 14 ja luoteisosan paljastumasta 15 (kuva 4). Paljastumassa 14 esiintyy sulkeumana rautakiisuja sisältävää kalkkisilikaattigneissiä, josta aikaisemmin on ammuttu näytteitä (tiettävästi GTK :n malmitutkimuksissa). Radioaktiivisuus esiintyy pesäkkeinä ja kapeahkoina vyohykkeinä gneississä (kuvat 5 ja 6) ; niille on yhteistä graniittiutuminen ja toisaalta biotiitin runsaus (kuva 10). Radioaktiivisia pegmatiittigraniittiosueita on muutamissa paljastumissa (12 ja 20 ; kuva 4) ; terävärajaiset pegmatiittijuonet eivät ole radioaktiivisia. Pyylehdon migmatiittinen gneissi on vahvasti liuskeista, ja siinä havaittiin poimutusta ja pienoispoimutusta. Kiven raitaisuus noudattaa liuskeisuutta, jonka kaateen suuruus on 25...60 ja (kaateen) suunta kaakon ja etelän välillä. Poimuakselit osoittavat yleensä etelään 40...60 kaateella. Kallioperän rakenteen vuoksi radioaktiiviset paljastumat toistuvat kulun suunnassa (=runkolinja K125) noin 100 m välein (kuva 4). Pyylehdon esiintymä on tulkittu migmatiittisen gneissin rakennetta noudattavaksi konformiksi vyöhykkeeksi tai kerrokseksi, joka loiva-akselisen poimutuksen ja loivakaateisen liuskeisuuden vuoksi on nykyisessä kallion pinnan leikkauksessa näkyvissä vain paikoin (ks. liite 3). Pielaveden lentoalue (3314) mitattiin 1979, ja radiometristen gamma-anomalioiden tarkistukset saatiin alulle 1980 (Äikäs 1988b). Pyylehdon esiintymä antaa selkeän gamma-anomalian uraani-ikkunan kartoissa (kuva 3) ; sen lounaispuolelta Vehkamäestä löydettiin uusi radioaktiivisten pesäkkeiden vyöhyke, joka on täysin Pyylehdon esiintymän kaltainen. Pyylehdon itäpuolella Majakankaalla on myös gamma-anomalia, jonka kupeessa on lieväs-

6 ti radioaktiivisia pegmatiittikallioita. Itse anomalia aiheutuu kuitenkin moreenimaasta ja siinä olevista lievästi radioaktiivisista pegmatiitti- ja kiillegneissilohkareista. Pyylehdosta 2 km luoteeseen löydettiin vuonna 80 radioaktiivisia pegmatiittilohkareita, joissa on myös molybdeenihohdetta. Näiden lohkareiden lähtöpaikka löytyi kalliosta samalta alueelta : mineraaliutuma on vähäinen pegmatiittijuoni vulkaniittikalliossa. Parhaasta lohkareesta määritettiin 458 U, 146 Th ja 340 Mo (Äikäs 1988b). 3.2 Tutkimukset 1981 Talvella 80-81 Pyylehdon esiintymän ympäriltä otettiin Cobra- -kalustolla näytteitä moreenin pohjasta ja kallion pinnasta (kuva 3 ; liite 2). Pisteessä M8190248 esiintymän lounaispään jatkeelta saatiin moreenista anomaalinen uraanipitoisuus, 91 PPm. Vehkamäen - Pyylehdon aluetta kartoitettiin 1981 noin 2 km 2 alalta esiintymien ympäristöstä. Radioaktiivisten pesäkkeiden vyöhyke esiintyy konformisti sellaisen lounaasta koilliseen kulkevan rajan tuntumassa, jonka kaakkoispuolella on pegmatiittijuonia ja -pesäkkeitä sisältävää suonigneissiä ja luoteispuolella suonigneissisulkeumia sisältävää pegmatiittigraniittia. Näiden pääyksiköiden raja on vaihettuva ja muodostaa siten kontaktivyöhykkeen. Vähäisessä määrin alueella on havaittu myös vulkaanisia liuskeita, kalkkisilikaattikiviä ja gabroluokan emäksisiä kiviä. Kartoituksen tulos on sopusoinnussa alueen muiden malmitutkimusten yhteydessä tehdyn kartoituksen kanssa (J. Nikander, keskeneräiseen aineistoon perustuva tiedonanto 1988). Matalalentomittauksen magneettisen kartan perusteella kontaktivyöhykkeen kaakkoisreunan kohdalla on hento magneettinen anomaliavyöhyke. Uraanin alhaisten pitoisuuksien ja esiintymien pesäkkeisyyden vuoksi enemmät tutkimukset Koivujärven ja Pyylehdon uraaniesiintymien alueella lykättiin myöhemmäksi ja lopulta niistä luovuttiin kokonaan.

7 4 Tulosten tarkastelu 4.1 Uraanimääritykset pölynäytteistä Kaikista vuoden 79 pölynäytteistä (237 kpl ; liite 1) teetettiin uraanimääritys Rapiduran-menetelmällä VTT :n Reaktorilaboratoriossa. Määritystä varten kalliosta iskuporalla otetusta pölystä toimitettiin analyysiin noin gramman erä kustakin näytteestä. Malmiosaston gammaspektrometrilla määritettiin lisäksi U- ja Th-pitoisuudet 141 näytteestä ; tässä analyysissa käytetty näyte-erä painoi runsaat 30 grammaa. Työvaiheiden säästämiseksi näytteitä ei jauhatettu hienoksi. Eri menetelmillä saatujen uraanitulosten jakaumat ovat hyvin samankaltaiset (kuva 11), ja uraanipitoisuudet vastaavat toisiaan kohtuullisesti koko näytejoukossa. Kuitenkin yksittäisissä näytteissä vastaavuus on huonompi, etenkin suurimpien uraanipitoisuuksien kohdalla. VTT :n tulokset näyttäisivät olevan yleensä suurempia kuin GTK :n gammaspektrometrilla määritetyt. Suurin selittäjä uraanitulosten poikkeamiselle toisistaan on ero määrityksiin käytettyjen näyte-erien koossa ; lisäksi tuloksiin vaikuttaa näytteiden epähomogeenisuus, jota olisi voitu poistaa jauhattamalla näytteet ennen analyysia. Tulokset ovat kuitenkin riittävän hyviä aiottuun tarkoitukseen : joukkoanalyyseiksi uraanipitoisuuden suuruusluokan määrittämiseksi malmiaiheen ensimmäistä taloudellista arviointia varten. Toriumpitoisuudet kaikissa vuoden 79 näytteissä ovat yleensä alhaisia, harvoin yli 100 (kuva 11). Tämä ominaisuus Koivujärven ja Pyylehdon uraaniesiintymissä osoittaa nimenomaan uraanin liikkuneen ja mineraaliutuneen alueen kallioperässä. 4.2 Säteilymittaukset maastossa Gammaspektrometrilla maastossa tehtyjen mittausten tulokset vastaavat hyvin pölynäytteistä tehtyjä uraani- ja toriummääri tyksiä (kuvat 7 ja 8). Työssä opittiin, että kunnollinen tulos edellyttää luotettavaa, hyvin kalibroitua laitteistoa ja ta-

8 saista, riittävän isoa paljastumaa (jotta mittausgeometria vastaisi kalibrointipaikkaa). Tulokset rohkaisivat gammaspektrometrian kehittämiseen (Ovaskainen 1980). Paljastuman JSM-79-5 detaljikartoituksessa kokeiltiin rinnan kaikkia vuonna 79 käytössä olleita säteilymittareita (skintillometrit Exploranium GR-101A, Wallac RDSC-11 2" anturilla, Victoreen Thyac III ± lyijysuojus ja spektrometri Exploranium DISA 400A). Skintillometrit osoittautuivat toistensa veroisiksi ; Wallacin asteikko ei kuitenkaan riitä kohtuullistenkaan pitoisuuksien mittaamiseen (kuvat 7 ja 8). Lyijysuojuksen käyttö tuikeanturin ympärillä "pienentää" mitattavaa kohdetta ; sen avulla kokeiltiin säteilyn jakautumisen kartoittamista 25 cm verkossa muutamilla paljastumilla (kuvat 5 ja 6). 4.3 Uraanin esiintyminen Huutsaaren esiintymää lukuunottamatta sekä Koivujärven että Pyylehdon esiintymissä uraani on kalliossa pesäkkeisesti, kuitenkin siten, että uraania sisältävät pesäkkeet noudattavat suurin piirtein isäntägneissien raitaisuutta ja liuskeisuutta. Uraania sisältäville kiillegneissipaljastumille on tyypillistä graniittiutuminen, jopa niin, että pegmatiittigraniittinen aines vallitsee kiillegneissipaleosomin sijaan. Radioaktiivisissa paljastumissa on yleensä vähän toriumia, kaikki mineraaliutumat ovat uraanivaltaisia. Yksittäiset uraanipitoisuudet ovat kuitenkin taloudelliselta kannalta vähäisiä, suurimmillaankin noin 1500 ; uraania sisältävien pesäkkeiden keskipitoisuudet ovat 100...700 (kuva 4 ; taulukko 1). Tästä syystä esiintymien tutkimuksia ei viety pidemmälle, eikä esimerkiksi niiden uraanimineraaleja tutkittu. Yhdessä ohuthieessä Koivujärven Vuohtolahden pesäkkeistä on havaittu kolme radioaktiivista mineraalia, joista zirkonin kaltainen mineraali on yleisin. Yhteenveto ja arviointi Vuosina 1979-81 Geologian tutkimuskeskuksen malmiosasto löysi ja tutki radioaktiivisia kallioita ja lohkareita Kiuruveden ja Pielaveden kuntien rajan tuntumassa Koivujärvellä ja Kolunjärven eteläpuolella, karttalehdillä 3314 03 ja 3323 01. Koivu-

9 järveltä tunnettiin aikaisemmin Outokumpu Oy :n Malminetsinnän vuonna 1973 tutkimia radioaktiivisia kallioita ja lohkareita, joihin myös näissä tutkimuksissa tutustuttiin. Löytöjen uraani- ja toriumpitoisuuksia tutkittiin säteilymittauksin ja analysoimalla iskuporalla otettuja pölynäytteitä. Kaikki alueella havaitut uraaniesiintymät osoittautuivat uraanivaltaisiksi, niiden toriumpitoisuudet ovat yleensä alhaiset. Koivujärvellä Vuohtolahden - Teponniemen vyöhykkeessä esiintyvät uraanimalmiaiheet ovat kooltaan vähäisiä ja pitoisuuksiltaan alhaisia ; kaikki ovat migmatiittisessa, graniittiutuneessa kiillegneississä esiintyviä pesäkkeitä. Koivujärven Huutsaaresta löydetty esiintymä kuuluu uraani-fosforityyppiin ; sen isäntäkivi on alkuperältään vulkaaninen kvartsi-maasälpäliuske, mutta Huutsaarenkin esiintymän uraanipitoisuudet ovat taloudellisesti liian alhaisia. Merkittävimmäksi löydöksi osoittautui Pielaveden Pyylehdon esiintymä, joka havaittiin metsätiellä sijaitsevasta paljastumasta maastoautoon asennetun spektrometrin avulla 1979. Esiintymästä saatiin lisäviitteitä moreeninäytteenotossa sekä aeroradiometrisen kartoituksen gamma-anomalioiden tarkistuksissa : Pyylehdossa esiintyy radioaktiivisia paljastumia kaikkiaan 100 x 900 m suuruisella alueella. Esiintymän keskiosa on hyvin paljastunut, ja sen tarkka kartoitus osoitti radioaktiivisten paljastumien sisältävän samantyyppisiä uraanivaltaisia pesäkkeitä migmatiittisessa kiillegneississä kuin Vuohtolahden- Teponniemen vyöhykkeessäkin havaittiin. Uraanimineraaliutumat noudattavat gneissin raitaisuutta, liuskeisuutta ja poimutusta. Koko uraania sisältävä vyöhyke saattaa kuitenkin olla ohut : mittavimmat uraania sisältävät vyöhykkeet ovat vain 1,5 m paksuja, ja geologisen rakenteen vuoksi on mahdollista, että esiintymässä sama ohut kerros puhkeaa toistuvasti näkyviin. Pyylehdon esiintymästä säteilymittauksin ja pölynäyttein tutkitut uraanipitoisuudet ovat taloudelliselta kannalta vähäisiä, suurimmillaan noin 1000 ja pesäkkeissä keskimäärin 100...400.

10 Vuohtolahden - Teponniemen ja Pyylehdon uraanimineraaliutumat muodostavat karttakuvassa luoteesta kaakkoon suuntautuvan vyöhykkeen, jossa on myös merkittäviä kallioperän lineamentteja, ilmeisiä ruhjeita. Samankaltainen piirre on havaittu karttalehden 3312 alueella ns. Kinturin ruhjeen lähellä sijaitsevina uraaniesiintyminä sekä karttalehden 3313 lounaisosassa aeroradiometristen gamma-anomalioiden jakautumisessa (Äikäs 1986). Tästä voisi olla kehitettävissä alueellinen uraaninetsintämalli, jos luode-kaakko-suuntaisten ruhjevyöhykkeiden voidaan osoittaa todella kontrolloivan pegmatoideihin ja migmatiittien neosomeihin liittyviä uraanivaltaisia radioaktiivisten mineraalien esiintymiä. Geologi Olli Äikäs

11 Kirjallisuusluettelo Marttila, E., 1976. Evolution of the Precambrian volcanic complex in the Kiuruvesi area, Finland. Geol. Surv. Finland Bull. 283, 109 s. Marttila, E., 1977, Kallioperäkartta 3323 Kiuruvesi. Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Geologinen tutkimuslaitos. Nikander, J., 1976. Pielaveden - Koivujärven jakson karsi- ja karbonaattikivien ja vulkaniittien stratigrafiasta. Pro gradu -työ, Turun yliopisto, Geologian laitos. 88 s. Ovaskainen, E., 1980. Kalibrointisysteemi spektrometreille. Geologinen tutkimuslaitos, raportti M 20/-80/1/25, 9 s. Salli, I., 1977, Kallioperäkartta 3314 Pielavesi. Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Geologinen tutkimuslaitos. Äikäs, 0., 1980. Geokemiallisten näytteiden uraanipitoisuuden määritys Kainuun - Ylä-Savon mustaliuske-serpentiniittijakson tutkimuksissa vuonna 1980. I Menetelmäkuvaus ja alustavat tulokset. Geologinen tutkimuslaitos, raportti M 19/3432/-80/2/60, 7 s. Äikäs, 0., 1986. Aeroradiometristen gamma-anomalioiden maastotarkistukset : 3313 Tervo. Geologian tutkimuskeskus, raportti M 19/3313/-86/1/60, 6 s. Äikäs, 0., 1988a. Aeroradiometristen gamma-anomalioiden maastotarkistukset : 3321 Pyhäjärvi. Geologian tutkimuskeskus, tutkimuskortti M 19/3321/-88/1/60. Äikäs, 0., 1988b. Aeroradiometristen gamma-anomalioiden maastotarkistukset : 3314 Pielavesi. Geologian tutkimuskeskus, raportti M 19/3314/ -88/10/60, 9 s. Äikäs, 0., 1988c. Koivujärven Huutsaaren uraani-fosforiesiintymä Kiuruvedellä. Geologian tutkimuskeskus, raportti M 19/3323/-88/1/60, 6 s.

Kunta Koordin. Nimi x Hav.nro Y Kuvaus Mineraaliutuman Keskipitoisuudet () koko kpl U Th Kiuruvesi 7042810 Puute 3460600 JSM-79-54 Suonigneissimainen KIILLEGNEISSI, sateily 0,5...1 x 2+ m esiintyy pes8kkeisesti 6 118 <10 Kiuruvesi 7042310 Vuohtolah- 3460740 ti JSM-79-40 KIILLEGNEISSI : osin kiilleliuskemaista, osin läpimitta <1 suonigneissimäistä ; säteily pesakkeessa, joka koostuu maasälvista, kvartsista ja biotiitista. m 3 690 317 JSM-79-41 7041780 3461160 KIILLEGNEISSI ; kiilleliuskemainen tyyppi vallitsee, säteily on ohuessa suonigneissimaisessä kerroksessa, jossa on myös juonikvartsia. 1 274 40 JSM-79-42 7041550 3461250 KIILLEGNEISSI, osa siitä suonigneissimaista. <1 x 7 m 5 230 Kiuruvesi 7041300 Leppiluoto 4561000 JSM-79-35 KIILLEGNEISSI, graniittiutunut suonigneissimäi- leveys < 5 m seksi, paikoin sitä leikkaa PGGR. Säteily esiintyy ruhjeisessa KVAR-MAAS-linssissa saaren länsiosassa. 32 243 <10 (20 kpl) Kiuruvesi 7041173 Heinasal- 3461465 mensaari JSM-79-46 KIILLEGNEISSI, jossa kiilleliuskemaisella ja 0,3 x 1 m suonigneissimäisellä tyypillä on terävä kontakti. Säteilevä pesäke on tässä kontaktissa. 3 191 <10 (2 kpl) JSM-79-47 7041190 3461560 Graniittiutunutta, suonigneissimaista KIILLE- GNEISSIÄ, jota leikkaa PPGR. Säteily on kiillegneississä ohuessa kerroksessa. 3 74 <10 (1 kpl) JSM-79-51 7040990 3461680 Suonigneissimaista KIILLEGNEISSIÄ ja siinä paikoin PPGR-juonia ja suonia. Säteily esiintyy pienialaisissa pesäkkeissä kiillegneississä. 4 99 JSM-79-43 7041060 3461490 KIILLEGNEISSI, kiilleliuskemaista tyyppiä. Säteily esiintyy liuskeisuutta myötäilevassä ohuessa vyöhykkeessä. 5 110 Pielavesi 7040620 Silasaari 3461510 JSM-79-52 Graniittisuonia sisältävä, suonigneissimäinen läpimitta <0,5 KIILLEGNEISSI. Säteily esiintyy KVAR-MAAS- m -BIOT-pesäkkeessä. 1 130 <10 Taulukko 1. Vuohtolahden - Teponniemen vyöhykkeessä sijaitsevat, GTK :n 1979 tutkimat uraaniesiintymät Koivujärvellä Kiuruveden ja Pielaveden kuntien rajalla.

0 ero ehtop rå 4 Io la aanr- era sq izresa ämmk Haapamäki Ysr å U an r Arfol~~ Tåyio t tiy 1ysynmä _ - : t., ~ 1b3mla' VQrkkot~p~akr eels, - : Kmvukangas owu;arvr\\ tai Ka wla $ la' 6 aalana a a' Hieaaie Korte y tiullclr.rrr. ~~ SuoOlaua anudehto. *- -. -0i'Uär `~ anöa~~ Murtopm, Ilk urs6mtantoalue Peura em, - = - Muro y Ia vuori GPO. eponnremi opera Selmen' a n Erakorm la d Manry \ 1.Ma ela v A akvla 1~t r ::~ 3 y'_ Ke(urrpura /, araakamaki oviokyfä J Katamaei IlaAh a` - r. a sr- r i \1 eyomaki i 3 akkala.:n K osxr,, \ 2 - my1rmap monkv WiW Isrå mppna..-korapiskyla y. L-- = _ 110 maipl T rraa Svlkavanlarsi y Tmvetaio -Pekkala leamm 1 atkanraak Korpilahf SuoCeim, Muraoera sala Sail Saarela_ 1 0 Kahila a I Kannas Kuva 1. Koivujärven ja Pyylehdon esiintymien sijainti karttalehdillä 3323 01 ja 3314 03. Mittakaava on 1 : 200 000.

~, 7aa \ A ~J tq ~A k Kuik,,,,.. i o PP..D, ~ H t s a a' r l N\L\\\\i\uo \\L n~se\ku I ^ ) Kurimu ' ra.n...r I l.vp ( p, S 7 013 _ n I (T ~ ~ `~~Huutsa n y NU,mil m ~ JSM-79 UU r 0 ~'l,,,. eso, 1 ',v _ hto ~' (~ ria_i i 4 7012 `- 6 \ s r +. - ~ ~! ~~ - ;,~ nmemr sr.e eedae Menrikkesee,e+ Oal,1 ". C7 Hainksalman - \ ~I ej \ "./ A '/ G \ \ \\ Syvanniemi Larrip saa i \. w > 1 a,l ( ~' Muslikkesaeri ~~ Tep. o.o 3323 01 63'X-784# 3314. 03 2?+~ ~~ 30" / Sm~m lkose\\u 1.x t, on- e \lnz\\os\a\ t, r. al Mauivla o +ue..., ~ :Y1 ~ 7 n 7039 V h _n 4l2\\i h(1lu\\~(1su\ -~ P\e.hives\ n I \A(1.; ho-pekme.ni.peko.e. LI1 m ~ ( 7 n, "9 ou\,hl, ~. \ a ~~ ~ ~~,+ e ~ o+a,f a,a \\ 1. ~,11 K,L;L, LLlLLlKVlall\L\, - i r\ ö c `~ Q, 7arr. l ' N Valkama 129 e7 ~ ~I-I 4T Q SIUIl :OL\\plLh Petf/Jaiemr Halmenieml _ HakAl,, Y} ula 1 - e -~ \~`~\ k A Y.'.P \\(U1 qas\l\h. 31 r 1 - - 1 j l.> - \.-~ Korvujärvi..~ j Olilehlo \ 0. 7038 C 3hle ` ~ "~ 1 ~ _ 9 A. r ~ j, H a k o s u o \\ `I _ asal ~_, - 3 0,,\0 e - ') I h..~ o7aa - i35`k t S Kuva 2. Outokumpu Oy :n ja Geologian tutkimuskeskuksen löytämät radioaktiiviset paljastumat ( ) ja lohkareet (A) Koivujärven lounaisrannoilla. Kuvaan on rajattu GTK :n maastotöissä 1979 tutkittu alue (JSM-79).

- \\1 ^ 1 i1 - a ~-, A km - =. 1_~, n LI Petäjämemi 3314 03 \,, ' 11 h1n kk A- u n, - -_ - O Lanrereenniemet " ~I p{\te\ P Pnlul\\\ _ i, Louhusaari _ -l) _ (-d ~ A Hå, mssaan - -` Akånlieju_ \ 1-5\ SUc\h1i -` Raatoniemi Kämp å ~- ~ - O 133.5 - -. y - Luveaho A Kolun e n Cl~ 'ho '\. - E ä M kenlgs ` - n - Lå-,' - -'~-. - 132 - v - - - a kangas T ' - - -lc _ I lehtn P IÄ V h amä i :- - {n A- A A Karankasa - t -7323 133e / R \ \ Y.,rnitkngt.'1kl 1 1365 E `4 La Kuva 3. Radioaktiiviset paljastumat ( ) ja lohkareet (A) Pielaveden Pyylehdon esiintymässä ja sen ympäristössä. Kuvaan on merkitty talven 80-81 moreeninäytteiden paikat (M 8190247... 369) sekä aeroradiometrisen kartoituksen uraani-ikkunan anomaliat eu > 2.

3314 03 Pielavesi, Pyylehto K125 Pölynäytteet U yn N L525 JsM-79-1 keskiarvo maksknl kpl 98 147 7 193 270 4 102 458 67 L425 153 267 5 161 639 20 275 421 2 Kuva 4. Pielaveden Pyylehdon esiintymän keskiosan paljastumakartta sekä radioaktiivisista paljastumista otettujen pölynäytteiden keskimääräiset uraanipitoisuudet.

118 u 128 a 107 153 irtt 419 190 680 799 rt 37 96 126 387 326 126 1 m 119 129 JSM-79-18 X 7033935 Y 3466600 800 - UVTT x JSM-79-18 C 200-0 0 200 1 400 1 600 800 Pp- U0SP Kuva 5. Uraanin ja toriumin esiintyminen paljastumassa JSM-79-18 Pielaveden Pyylehdossa. a) säteilykartta, käyrät 10...40 x 10 3 cpm sekä pölynäytteiden sijainti ; b) uraanipitoisuuden jakautuminen (UVTT, ) pölynäytteissä 118...129 ; c) uraani- ja toriumpitoisuuksien keskinäinen jakautuminen sekä eri menetelmillä määritettyjen uraanipitoisuuksien vastaavuus paljastuman pölynäytteissä.

53 b 61 224 241 458 \ 35 40 \ 408 78 235 236 134 ` 52 51 I t t t '4 f ' t t t t 't' rt. 47 \ 122 178 69 67 37 50 \ 251 170 168 J 142 140\. 46 I \ 1 1 I % I ' \ i 1 \ 1 1 i 'g' 1 1\ 1 54 1,9O QQO \ ~~O 78 500 - UVTT 77 JSM-79-5 400-300- c 200-100 - 0 Th0SP 200 -- X 100 - X 0 0 100 200 Kuva 6. Uraanin ja toriumin esiintyminen paijastuman JSM-79-5 lounaisosassa Pielaveden Pyylehdossa. a) säteilykartta, käyrät 5...20 x 10 3 cpm sekä pölynäytteiden sijainti ; b) uraanipitoisuuden jakautuminen (UVTT, ) pölynäytteissä 53...78 ; c) uraanija toriumpitoisuuksien keskinäinen jakautuminen sekä eri menetelmillä määritettyjen uraanipitoisuuksien vastaavuus paljastuman pölynäytteissä. Radioaktiiviset vyöhykkeet sisältävät keskimäärin 200 uraania, niiden paksuus on noin 1,5 m ja ne kaatuvat 45...50 0 kaakkoon. 300 I 400 S00 Upgp

2500- cps - GR-101A 300- PPM VTT 20(30-200 - MOO - 1000-100 Sao- 0 100 - cpm Wallac 2' I 1 I 1 0 i I so- 0 cpm- Thyac, too - GO - 29 4lypysuo)us 51 0.0 m 6 0 m 5 Kuva 7. Poikkileikkaus paljastumasta JSM-79-5 pölynäytteiden 29...51 kohdalta (ks. kuva 6). Leikkauksessa on verrattu näytepisteistä mitattuja säteilyarvoja eri skintillometreilla (Thyac lyijysuojuksen kanssa ja ilman sitä ; Wallac ; GR-101A), spektrometrilla (DISA) näytepisteistä määritettyjä uraani- ja toriumpitoisuuksia sekä pölynäytteistä eri menetelmillä (VTT :n Reaktorilaboratorio ja malmiosaston gammaspektrometri) määritettyjä uraanija toriumpitoisuuksia. Pölynäytteille on kussakin näytepisteessä laskettu painottamaton keskiarvo 0...20 cm ja 20...80 cm syvyyksistä otetuille näytteille ; näin on otettu huomioon säteilyn vaimeneminen kivessä ja saatu pölynäytteiden pitoisuudet paremmin vertailukelpoisiksi säteilymittausten kanssa.

Kuva 8. Kuvaa 7 vastaava leikkaus paljastumasta JSM-79-5 pölynäytteiden 53...77 kohdalta (ks. kuva 6).

X d 9ö UGSP 1S00 111 1500 UGSP 40 10000 U VTT PPM VTT 1000 C 40 WE 100 IC 10 GSP A5 14 'D && 8 z 8 8 p 0 0 0 0 1 1 10 100 loco 10000 1Q <P ~p 8 8 CP (p,p <P C~ o 0 0 01 U UGSP Kuva 11. Koivujärven ja Pyylehdon kaikkien vuonna 79 otettujen pölynäytteiden uraani- ja toriumpitoisuuksien vertailua (ks. liite 1). a) VTT :n Reaktorilaboratoriossa Rapiduran-menetelmällä (VTT) ja malmiosaston gammaspektrometrilla (GSP) määritettyjen uraanipitoisuuksien histogrammit ; b) eri menetelmillä määritettyjen uraanipitoisuuksien keskinäinen vastaavuus ; c) sama logaritmisella asteikolla ; d) malmiosaston gammaspektrometrilla määritettyjen uraani- ja toriumpitoisuuksien jakautuminen (diagrammista puuttuvat näytteet, joissa Th-pitoisuus on alle määritysrajan 10 ).

Liite 1 Vuoden 79 pölynäytteet ja niiden uraani- ja toriumpitoisuudet Koivujärven ja Pyylehdon esiintymistä. Kaikista näytteistä on määritetty uraanipitoisuus VTT :n Reaktorilaboratoriossa (UVTT ; Rapiduran), osasta on määritetty uraani ja torium GTK :n malmiosaston gammaspektrometrilla (UGSp ja ThGSp). JSM = Jukka Marmo.

Lab.nro Pöly- Havaintonäyte nro Koordinaatit Syy. UVTT Y dm x UGSP ThGSP 1(5) 3314 03 Pielavesi, Pyylehto Mx 4598 1 JSM 79 1 7034127 3466766 2 66 70 24 Mx 4590 2 JSM 79 1 7034126 3466766 2 145 150 10 Mx 4591 3 JSM 79 1 7034126 3466767 2 131 120 <10 Mx 4592 4 JSM 79 1 7034125 3466767 2 42 40 55 Mx 4593 5 JSM 79 1 7034125 3466768 2 147 130 60 Mx 4594 6 JSM 79 1 7034124 3466768 2 116 95 <10 Mx 4595 7 JSM 79 1 7034124 3466768 2 40 45 30 Mx 4596 8 JSM 79 3 7034105 3466735 2 270 215 <10 Mx 4597 9 JSM 79 3 7034104 3466735 2 235 210 20 Mx 4598 10 JSM 79 3 7034104 3466736 2 198 170 <10 Mx 4599 11 JSM 79 3 7034103 3466736 2 70 70 40 12 JSM 79 5 7034083 3466708 2 9 13 JSM 79 5 7034082 3466709 2 9 14 JSM 79 5 7034082 3466709 2 16 15 JSM 79 5 7034082 3466709 8 26 16 JSM 79 5 7034081 3466709 2 10 17 JSM 79 5 7034081 3466709 8 20 18 JSM 79 5 7034081 3466710 2 61 19 JSM 79 5 7034081 3466710 2 35 20 JSM 79 5 7034080 3466710 2 43 21 JSM 79 5 7034080 3466711 2 12 22 JSM 79 5 7034079 3466711 2 16 23 JSM 79 5 7034079 3466712 2 37 24 JSM 79 5 7034079 3466712 2 32 25 JSM 79 5 7034078 3466712 2 24 26 JSM 79 5 7034078 3466713 2 198 27 JSM 79 5 7034078 3466713 2 71 28 JSM 79 5 7034077 3466713 2 85 Mx 4600 29 JSM 79 5 7034076 3466708 2 93 70 30 Mx 4601 30 JSM 79 5 7034076 3466708 8 65 50 30 Mx 4602 31 JSM 79 5 7034076 3466708 2 30 35 35 Mx 4603 32 JSM 79 5 7034076 3466708 8 69 55 <10 Mx 4604 33 JSM 79 5 7034076 3466708 2 25 35 <10 Mx 4605 34 JSM 79 5 7034076 3466708 8 32 45 <10 Mx 4606 35 JSM 79 5 7034075 3466709 2 83 65 60 Mx 4607 36 JSM 79 5 7034075 3466709 8 66 80 10 Mx 4608 37 JSM 79 5 7034075 3466709 2 82 85 35 Mx 4609 38 JSM 79 5 7034075 3466709 8 58 50 15 Mx 4610 39 JSM 79 5 7034074 3466709 2 48 60 15 Mx 4611 40 JSM 79 5 7034074 3466709 8 40 45 20 Mx 4612 41 JSM 79 5 7034075 3466707 2 269 260 20 Mx 4613 42 JSM 79 5 7034075 3466707 8 52 70 40 Mx 4614 43 JSM 79 5 7034074 3466709 2 344 360 75 Mx 4615 44 JSM 79 5 7034074 3466709 8 58 90 20 Mx 4616 45 JSM 79 5 7034074 3466710 2 366 280 185 Mx 4617 46 JSM 79 5 7034074 3466710 8 57 70 20 Mx 4618 47 JSM 79 5 7034074 3466710 2 205 140 65 Mx 4619 48 JSM 79 5 7034074 3466710 8 180 160 60 Mx 4620 49 JSM 79 5 7034073 3466710 2 31 35 35 Mx 4621 50 JSM 79 5 7034073 3466710 8 55 55 30 Mx 4622 51 JSM 79 5 7034073 3466711 2 26 45 <10 Mx 4623 52 JSM 79 5 7034073 3466711 8 53 40 20 Mx-4624 53 JSM 79 5 7034075 3466705 2 61 40 40 Mx 4625 54 JSM 79 5 7034075 3466705 8 47 40 15 Mx 4626 55 JSM 79 5 7034074 3466705 2 224 160 25

Lab.nro Pöly- Havaintonäyte nro Koordinaatit Syv. UVTT x Y dm UGSP ThGSP 2(5) Mx 4627 56 JSM 79 5 7034074 3466705 8 122 95 65 Mx 4628 57 JSM 79 5 7034074 3466706 2 241 200 75 Mx 4629 58 JSM 79 5 7034074 3466706 8 178 175 70 Mx 4630 59 JSM 79 5 7034074 3466706 2 458 390 125 Mx 4631 60 JSM 79 5 7034074 3466706 8 69 70 60 Mx 4632 61 JSM 79 5 7034073 3466706 2 35 30 25 Mx 4633 62 JSM 79 5 7034073 3466706 8 67 60 55 Mx 4634 63 JSM 79 5 7034073 3466707 2 40 40 <10 Mx 4635 64 JSM 79 5 7034073 3466707 8 37 45 <10 Mx 4636 65 JSM 79 5 7034073 3466707 2 408 125 50 Mx 4637 66 JSM 79 5 7034073 3466707 8 58 50 35 Mx 4638 67 JSM 79 5 7034073 3466708 2 78 70 60 Mx 4639 68 JSM 79 5 7034073 3466708 8 251 230 95 Mx 4640 69 JSM 79 5 7034072 3466708 2 235 240 <10 Mx 4641 70 JSM 79 5 7034072 3466708 8 170 100 45 Mx 4642 71 JSM 79 5 7034072 3466709 2 236 260 35 Mx 4643 72 JSM 79 5 7034072 3466709 8 168 150 50 Mx 4644 73 JSM 79 5 7034072 3466709 2 134 120 25 Mx 4645 74 JSM 79 5 7034072 3466709 8 142 110 75 Mx 4646 75 JSM 79 5 7034072 3466710 2 52 50 40 Mx 4647 76 JSM 79 5 7034072 3466710 8 140 115 30 Mx 4648 77 JSM 79 5 7034071 3466710 2 51 50 90 Mx 4649 78 JSM 79 5 7034071 3466710 8 46 50 25 79 JSM 79 8 7034011 3466649 2 267 80 JSM 79 8 7034011 3466649 2 240 81 JSM 79 8 7034010 3466650 2 123 82 JSM 79 8 7034010 3466650 2 112 83 JSM 79 8 7034009 3466650 2 24 84 JSM 79 10 7034013 3466639 2 19 85 JSM 79 10 7034013 3466639 2 58 86 JSM 79 10 7034012 3466639 2 43 87 JSM 79 10 7034012 3466639 2 53 88 JSM 79 10 7034011 3466639 2 19 89 JSM 79 10 7034011 3466639 2 12 90 JSM 79 10 7034010 3466639 2 112 91 JSM 79 10 7034010 3466639 2 47 Mx 4650 92 JSM 79 10 7034009 3466639 2 170 265 35 Mx 4651 93 JSM 79 10 7034008 3466639 2 140 220 30 Mx 4652 94 JSM 79 10 7034012 3466637 2 362 240 45 Mx 4653 95 JSM 79 10 7034012 3466637 2 501 490 95 Mx 4654 96 JSM 79 10 7034011 3466639 2 35 60 <10 Mx 4655 97 JSM 79 10 7034010 3466637 2 20 45 <10 Mx 4656 98 JSM 79 10 7034010 3466637 2 169 110 30 Mx 4657 99 JSM 79 10 7034009 3466637 2 324 380 10 Mx 4658 100 JSM 79 10 7034009 3466639 2 639 530 150 Mx 4659 101 JSM 79 10 7034009 3466639 2 360 315 85 Mx 4660 102 JSM 79 10 7034008 3466637 2 139 125 30 103 JSM 79 10 7034008 3466637 2 7 104 JSM 79 12 7034002 3466622 2 218 105 JSM 79 12 7034001 3466622 2 42 106 JSM 79 12 7034001 3466623 2 247 107 JSM 79 12 7034000 3466623 2 94 108 JSM 79 12 7034000 3466623 8 157 109 JSM 79 12 7034000 3466623 2 484 110 JSM 79 12 7034000 3466623 8 390 111 JSM 79 12 7033999 3466624 2 165 112 JSM 79 12 7033999 3466624 2 65 113 JSM 79 12 7033999 3466625 2 20

Lab.nro Pöly- Havaintonäyte nro Koordinaatit Syv. UVTT Y dm x UGSP ThGSP 3(5) Mx 4661 114 JSM 79 13 7033996 3466635 2 84 90 40 Mx 4662 115 JSM 79 13 7033996 3466634 2 95 185 40 Mx 4663 116 JSM 79 13 7033995 3466634 2 208 270 45 Mx 4664 117 JSM 79 13 7033995 3466632 2 995 900 185 Mx 4665 118 JSM 79 18 7033937 3466599 2 107 90 30 Mx 4666 119 JSM 79 18 7033937 3466599 8 37 60 25 Mx 4667 120 JSM 79 18 7033937 3466599 2 153 160 45 Mx 4668 121 JSM 79 18 7033937 3466599 8 96 96 50 Mx 4669 122 JSM 79 18 7033936 3466599 2 419 275 35 Mx 4670 123 JSM 79 18 7033936 3466599 8 126 185 65 Mx 4671 124 JSM 79 18 7033936 3466599 2 190 270 30 Mx 4672 125 JSM 79 18 7033936 3466600 8 387 295 55 Mx 4673 126 JSM 79 18 7033935 3466600 2 680 435 85 Mx 4674 127 JSM 79 18 7033935 3466600 8 326 270 60 Mx 4675 128 JSM 79 18 7033935 3466600 2 799 370 60 Mx 4676 129 JSM 79 18 7033935 3466600 8 126 115 30 Mx 4677 130 JSM 79 20 7033908 3466536 2 421 320 45 Mx 4678 131 JSM 79 20 7033908 3466537 2 128 100 40 3323 01 Kiuruvesi, Huutsaari 132 JSM 79 25 7042676 3462564 2 123 133 JSM 79 25 7042676 3462564 2 8 134 JSM 79 25 7042677 3462565 2 9 135 JSM 79 25 7042678 3462565 2 6 136 JSM 79 25 7042675 3462565 2 6 137 JSM 79 25 7042675 3462565 2 8 Mx 4680 138 JSM 79 25 7042674 3462565 2 192 175 <10 Mx 4681 139 JSM 79 25 7042674 3462566 2 139 130 <10 Mx 4682 140 JSM 79 25 7042673 3462566 2 150 130 <10 Mx 4683 141 JSM 79 25 7042673 3462566 2 221 240 <10 Mx 4684 142 JSM 79 25 7042673 3462566 2 55 65 <10 Mx 4685 143 JSM 79 25 7042673 3462566 2 346 240 <10 144 JSM 79 25 7042672 3462566 2 56 145 JSM 79 25 7042672 3462566 2 8 146 JSM 79 25 7042672 3462567 2 11 147 JSM 79 25 7042671 3462567 2 14 148 JSM 79 25 7042671 3462567 2 43 149 JSM 79 25 7042670 3462567 2 6 150 JSM 79 25 7042670 3462567 2 3 151 JSM 79 25 7042670 3462568 2 2 152 JSM 79 25 7042670 3462568 2 6 153 JSM 79 25 7042669 3462568 2 6 154 JSM 79 25 7042669 3462569 2 3 155 JSM 79 25 7042669 3462569 2 13 156 JSM 79 25 7042668 3462569 2 4 157 JSM 79 25 7042668 3462569 2 6 Mx 4686 158 JSM 79 26 7042660 3462552 2 303 280 <10 Mx 4687 159 JSM 79 26 7042659 3462552 2 180 180 <10 Mx 4688 160 JSM 79 27 7042669 3462532 2 7 15 <10 Mx 4689 161 JSM 79 27 7042668 3462532 2 9 15 <10 Mx 4690 162 JSM 79 27 7042668 3462532 2 29 35 <10 Mx 4691 163 JSM 79 27 7042667 3462532 2 4 <10 10 Mx 4692 164 JSM 79 27 7042667 3462532 2 84 75 <10

Lab.nro Pöly- Havaintonäyte nro Koordinaatit Syv. UVTT x Y dm UGSP ThGSP 4(5) 165 JSM 79 27 7042666 3462532 2 57 166 JSM 79 27 7042666 3462531 2 20 167 JSM 79 27 7042665 3462531 2 59 168 JSM 79 27 7042665 3462531 2 120 169 JSM 79 27 7042665 3462531 2 88 170 JSM 79 27 7042665 3462531 2 93 Mx 4693 171 JSM 79 27 7042664 3462531 2 193 190 <10 Mx 4694 172 JSM 79 27 7042664 3462531 2 323 295 <10 Mx 4695 173 JSM 79 27 7042664 3462531 2 314 325 <10 3323 01 Kiuruvesi, Leppiluoto Mx 4696 174 JSM 79 35 7041300 3460997 2 365 530 <10 Mx 4697 175 JSM 79 35 7041300 3460997 8 56 40 20 Mx 4698 176 JSM 79 35 7041300 3460997 2 163 70 <10 Mx 4699 177 JSM 79 35 7041300 3460997 8 399 235 10 Mx 4700 178 JSM 79 35 7041300 3460997 2 56 30 10 Mx 4701 179 JSM 79 35 7041300 3460997 8 488 345 <10 Mx 4702 180 JSM 79 35 7041300 3460997 2 35 30 <10 Mx 4703 181 JSM 79 35 7041300 3460997 8 316 315 <10 Mx 4704 182 JSM 79 35 7041300 3460998 2 177 185 <10 183 JSM 79 35 7041300 3460998 8 5 184 JSM 79 35 7041300 3460998 2 55 185 JSM 79 35 7041300 3460998 8 4 186 JSM 79 35 7041300 3460999 2 176 187 JSM 79 35 7041300 3460999 8 11 188 JSM 79 35 7041300 3460999 2 165 189 JSM 79 35 7041300 3460999 8 8 Mx 4705 190 JSM 79 35 7041300 3461000 2 374 380 <10 Mx 4706 191 JSM 79 35 7041300 3461000 8 9 25 <10 Mx 4707 192 JSM 79 35 7041300 3461000 2 1260 860 <10 Mx 4708 193 JSM 79 35 7041300 3461000 8 110 175 <10 Mx 4709 194 JSM 79 35 7041300 3461000 2 136 495 <10 Mx 4710 195 JSM 79 35 7041300 3461000 8 24 45 <10 Mx 4711 196 JSM 79 35 7041300 3461001 2 1350 890 35 Mx 4712 197 JSM 79 35 7041300 3461001 8 49 50 <10 Mx 4713 198 JSM 79 35 7041300 3461001 2 1230 1300 <10 Mx 4714 199 JSM 79 35 7041300 3461001 8 62 45 <10 Mx 4715 200 JSM 79 35 7041300 3461001 2 451 380 <10 201 JSM 79 35 7041300 3461001 8 76 202 JSM 79 35 7041300 3461002 2 29 203 JSM 79 35 7041300 3461002 8 4 204 JSM 79 35 7041300 3461002 2 133 205 JSM 79 35 7041300 3461002 8 10 3323 01 Kiuruvesi, Vuohtolahti 206 JSM 79 42 7041555 3461241 2 220 207 JSM 79 42 7041555 3461241 2 64 208 JSM 79 42 7041555 3461241 2 377 209 JSM 79 42 7041555 3461240 2 335 210 JSM 79 42 7041555 3461240 2 152 Mx 4716 211 JSM 79 40 7042271 3460743 2 86 105 40 Mx 4717 212 JSM 79 40 7042270 3460744 2 1110 865 290 Mx 4718 213 JSM 79 40 7042270 3460744 2 1480 1100 620

i Lab.nro Pöly- Havaintonäyte nro Koordinaatit X Y Syv. dm UVTT UGSP ThGSP 5(5) 3233 01 Kiuruvesi, Heinäsalmensaari i Mx 4719 214 JSM 79 41 7042784 3461157 2 324 275 40 215 JSM 79 43 7041059 3461500 2 41 216 JSM 79 43 7041060 3461499 2 179 217 JSM 79 43 7041061 3461498 2 230 218 JSM 79 43 7041061 3461497 2 74 219 JSM 79 43 7041062 3461497 2 9 220 JSM 79 46 7041169 3461470 2 18 Mx 4720 221 JSM 79 46 7041169 3461470 2 548 345 25 Mx 4721 222 JSM 79 46 7041169 3461471 2 8 30 <10 Mx 4722 223 JSM 79 47 7041198 3461559 2 108 105 <10 224 JSM 79 47 7041198 3461558 2 33 225 JSM 79 47 7041198 3461558 2 82 226 JSM 79 49 7041075 3461642 2 174 227 JSM 79 51 7041004 3461697 2 102 228 JSM 79 51 7041004 3461696 2 69 229 JSM 79 51 7041004 3461695 2 49 i 3323 01 Pielavesi, Silasaari Mx 4723 230 JSM 79 52 7040621 3461527 2 144 130 <10 3323 01 (3321 10) Kiuruvesi, Puute Mx 4724 231 JSM 79 54 7042810 3460000 2 84 75 <10 Mx 4725 232 JSM 79 54 7042810 3460000 2 312 275 30 Mx 4726 233 JSM 79 54 7042810 3459999 2 136 115 <10 Mx 4727 234 JSM 79 54 7042812 3460000 2 3 <10 <10 Mx 4728 235 JSM 79 54 7042812 3460000 2 242 215 <10 Mx 4729 236 JSM 79 54 7042812 3459999 2 4 15 <10 3314 03 Pielavesi, Lantereenlahti Mx 4679 237 JSM 79 53 7035360 3466140 2 272 170 55

Liite 2 Talven 80-81 moreeninäytteet ja niiden uraanipitoisuudet (VTT :n Reaktorilaboratorio, Rapiduran). Näytteiden säteily on mitattu kuivatuksen ja jauhatuksen välillä kemian laboratorion esikäsittelytiloissa (ks. Äikäs 1980).

Pistenro Koordinaatit Syvyys Maalaji X Y dm U säteily pulssia Kallionapin kivilaji 1(3) 81 90247 7033820 3466460 23 RP 4 399 81 90248 7033830 3466460 23 MR 91 150 GR 81 90249 7033840 3466450 18 MR 5 144 81 90250 7033850 3466450 29 MR 6 165 PG (KVAR) 81 90251 7033860 3466440 24 HU 13 114 81 90252 7033860 3466440 38 MR 4 140 KIILGN+GR 81 90253 7033870 3466440 61 MR 3 161 81 90254 7033880 3466430 78 SI 5 122 KIILGN 81 90255 7033890 3466430 55 MR 3 150 81 90256 7033900 3466420 50 SI 7 100 81 90257 7033910 3466420 55 SI 4 128 SARVGN 81 90258 7033920 3466410 60 MR 4 126 BIOTGN 81 90259 7033930 3466410 63 MR 4 144 BIOTGN 81 90260 7033940 3466410 68 HK 2 127 81 90261 7033950 3466400 68 HK 11 150 PG 81 90262 7033960 3466400 61 HK 3 136 81 90263 7033970 3466390 56 MR 3 108 PG 81 90264 7033970 3466390 45 SI 6 134 KIILGN+GR 81 90265 7033980 3466390 39 SI 6 134 81 90266 7033990 3466380 28 MR 3 147 AFB 81 90267 7034000 3466380 28 RP 4 138 KIILGN 81 90268 7034010 3466370 25 RP 5 146 81 90269 7034020 3466370 21 MR 3 135 BIOTGN 81 90270 7034030 3466360 18 MR 3 145 81 90271 7034040 3466360 15 MR 3 145 KIILGN 81 90272 7034050 3466360 15 MR 4 146 81 90273 7034060 3466350 10 MR 5 149 81 90274 7034070 3466350 10 MR 4 136 KIILGN 81 90275 7034080 3466340 12 MR 8 148 81 90276 7034080 3466340 15 MR 5 168 81 90277 7034090 3466330 12 MR 3 137 81 90278 7034100 3466330 5 MR 2 129 KIILGN+MAGN 81 90279 7034110 3466330 10 MR 3 170 PG 81 90280 7034120 3466320 10 MR 4 146 81 90281 7034130 3466320 5 MR 3 129 81 90282 7034140 3466320 6 MR 2 131 81 90283 7034010 3466600 5 MR 15 132 BIOTGN+PG 81 90284 7034020 3466600 5 MR 6 148 BIOTGN+PG 81 90285 7034030 3466590 17 MR 4 142 BIOTGN+PG 81 90286 7034030 3466590 16 MR 6 141 SARVGN 81 90287 7034040 3466580 10 MR 5 144 KIILGN+PG 81 90288 7034050 3466580 5 MR 4 140 PG 81 90289 7034060 3466580 11 MR 14 159 KIILGN+MAGN 81 90290 7034070 3466570 30 MR 5 160 KIILGN 81 90291 7034080 3466570 33 MR 4 128 KIILGN 81 90292 7034090 3466560 28 MR 5 134 "SY" 81 90293 7034100 3466560 24 MR 6 161 KIILGN 81 90294 7034110 3466560 28 MR 4 166 KIILGN 81 90295 7034120 3466550 10 MR 4 140 KIILGN+PG 81 90296 7034130 3466550 13 MR 4 152 PG 81 90297 7034140 3466540 17 MR 4 115 KIILGN 81 90298 7034150 3466540 16 MR 4 116 81 90299 7034150 3466540 12 MR 4 164 81 90300 7034160 3466530 13 MR 4 144 KIILGN 81 90301 7034170 3466530 11 MR 4 159 KIILGN 81 90302 7034180 3466520 10 MR 4 129 KIILGN 81 90303 7034190 3466520 10 MR 3 142 KIILGN 81 90304 7033940 3466900 14 RP 5 160

Pistenro Koordinaatit Syvyys Maalaji X Y dm U säteily pulssia Kallionapin kivilaji 2(3) 81 90305 7033950 3466900 16 MR 5 158 KIILGN+PG 81 90306 7033960 3466890 15 MR 4 139 81 90307 7033970 3466890 16 MR 5 141 KIILGN+MAGN 81 90308 7033980 3466880 13 RP 5 169 81 90309 7033990 3466880 13 MR 4 130 PG+MAGN 81 90310 7034000 3466870 8 MR 4 148 KIILGN+MAGN 81 90311 7034010 3466870 9 MR 4 130 KIILGN+MAGN 81 90312 7034010 3466870 13 MR 4 141 KIILGN+MAGN 81 90313 7034020 3466860 11 MR 4 138 KIILGN+MAGN 81 90314 7034030 3466860 18 MR 4 144 KIILGN 81 90315 7034040 3466860 15 MR 4 150 PG+KIILGN+MAGN 81 90316 7034050 3466850 16 MR 5 124 KIILGN 81 90317 7034060 3466850 13 MR 4 135 PG+BIOT 81 90318 7034070 3466840 18 RP 5 141 KIILGN+PG 81 90319 7034080 3466840 18 MR 4 158 81 90320 7034090 3466830 24 MR 4 144 SARVGN+MAGN+SKII 81 90321 7034100 3466830 12 MR 7 158 KIILGN 81 90322 7034110 3466830 12 MR 5 113 81 90323 7034120 3466820 11 MR 6 136 KIILGN 81 90324 7034120 3466820 16 MR 4 166 KIILGN 81 90325 7034130 3466810 10 MR 3 132 81 90326 7034140 3466810 25 MR 8 154 PG+BIOT 81 90327 7034150 3466810 20 MR 5 163 KIILGN 81 90328 7034160 3466800 61 MR 10 168 PG+BIOT 81 90329 7034170 3466800 66 SI 6 123 81 90330 7034180 3466790 50 MR 5 163 PG 81 90331 7034190 3466790 42 SI 7 105 81 90332 7034200 3466790 47 MR 9 120 81 90333 7034210 3466780 32 MR 4 157 KIILGN+MAGN+SKII 81 90334 7034220 3466780 33 SI 5 136 81 90335 7034230 3466770 35 MR 5 112 81 90336 7034240 3466770 22 MR 4 145 81 90337 7034240 3466760 20 MR 2 148 PG 81 90338 7034250 3466760 17 MR 3 148 PG 81 90339 7034260 3466760 14 MR 4 131 KIILGN+MAGN 81 90340 7034270 3466750 13 MR 4 138 81 90341 7034280 3466750 18 MR 4 134 81 90342 7034290 3466740 20 MR 3 118 KIILGN 81 90343 7034300 3466740 25 RP 6 150 PG+BIOT 81 90344 7033910 3467300 12 MR 3 127 81 90345 7033920 3467300 12 MR 3 129 PG+BIOT 81 90346 7033930 3467290 13 MR 3 141 BIOTGN 81 90347 7033940 3467290 10 MR 4 141 KIILGN 81 90348 7033950 3467280 10 MR 4 154 KIILGN 81 90349 7033950 3467280 8 MR 3 110 KIILGN+PG 81 90350 7033960 3467270 3 MR 2 105 KIILGN+MAGN 81 90351 7033970 3467270 1 MR 3 102 PG 81 90352 7033980 3467270 4 MR 3 131 81 90353 7033990 3467260 10 MR 4 132 KIILGN+PG 81 90354 7034000 3467260 7 MR 3 144 KIILGN 81 90355 7034010 3467250 10 MR 5 134 KIILGN+PG 81 90356 7034020 3467250 3 MR 3 127 81 90356 7034020 3467250 7 MR 4 141 KIILGN+MAGN 81 90357 7034030 3467250 3 MR 4 137 KIILGN+PG 81 90358 7034040 3467240 6 RP 4 189 KIILGN+PG+MAGN 81 90359 7034050 3467240 11 MR 4 146 KIILGN+PG+MAGN 81 90360 7034060 3467230 4 MR 4 107 81 90361 7034060 3467230 4 MR 4 101 KIILGN+PG+MAGN

Pistenro Koordinaatit Syvyys Maalaji X Y dm U säteily pulssia Kallionapin kivilaji 3(3) 81 90362 7034070 3467220 6 MR 4 128 KIILGN 81 90363 7034080 3467220 4 MR 3 126 PG 81 90364 7034090 3467220 7 MR 5 138 KVAR 81 90365 7034100 3467210 7 MR 6 143 81 90366 7034110 3467210 4 TU 2 106 81 90367 7034120 3467200 13 MR 4 118 81 90368 7034130 3467200 12 MR 4 116 KIILGN 81 90369 7034140 3467200 12 MR 5 130 KIILGN+PG

Liite 3 Jukka Marmon selostus Koivujärven ja Pyylehdon uraanitutkimuksista kesällä 1979.

Tutkimusselostus Koskee 3321 10 C 3323 01 A 3314 03 B, C, D Kiuruvesi, Pielavesi SELOSTUS KOIVUJÄRVELLÅ SUORITETUISTA URAANITUTKIMUKSISTA 1979

- 1 - TUTKIMUSTEN TAUSTA Koivujärven aluetta on tutkittu varsin perusteellisesti 1960-luvulla Outokumpu Oy :n toimesta, jolloin yhtiö etsi sieltä sulfidimalmeja - alue tulkittiin osaksi nk. Ruotasen liuskealuetta, jossa sijaitsee Pyhäsalmen malmi. Tutkimukset huipentuivat syväkairauksiin mm. Koivujärven Huutsaaressa ja Vuohensaaressa. Koivujärvi sijoittuu Kiuruveden lehden (kallioperäkartta 1 :100 000, E.MIarttila 1977) Sw-osaan ja Pielaveden lehden ( kp kartta 1 :100 000, I. Salli 1977) NW-osaan. J. Nikander (1976) on pro gradu-työssään käsitellyt Koivujärven alueen kivilajien keskinäistä stratigrafiaa ja tektoniikkaa. Näinollen alueesta on käytettävissä uutta geologista perustutkimusmateriaalia. Uraania alueelta tavattiin ensi kerran 1973. Tällöin Outokumpu Oy tutki lähinnä järven S-osassa olevaa Teponniemeä ja sen lähiympäristöä. Töiden tuloksena oli joitakin kymmeniä säteileviä lohkareita ja muutamia pesäkkeitä kallioissakin. Uraanipitoisuudet näytteissä vaihtelivat parista sadasta -yksiköstä 0,1% :iin. GTL :n tutkimusryhmä "heitettiin" Pyhäjärvelle selvittämään karttalehtien 3321, 3312 ja 3313 matalalentojen tuloksena havaittuja gammasäteilyanomalioita. Ryhmään kuului heinäkuun alkuun asti "Niva-porukka. Koivujärven alue sijoittuu varsinaisen tutkimuskohteen itåpuolelle, ja näinollen tutkimuksia tehtiin osittain "sivutoimisesta".

KOIVUJÄRVEN ALUEEN GEOLOGIASTA Alue kuuluu osana Ruotasen liuskejaksoon, joka luetaan puolestaan svekofennialaiseen systeemiin. Lisäksi alue sijaitsee nk. Laatokka- Perämeri-vyöhykkeessä, jota monet tutkijat luonnehtivat erittäin malmikriittiseksi. Koivujärveltä ei tavata varsinaista pohjagneissiä, vaan vulkaniittien ja niihin liittyvien osin sedimenttisten kivilajien alustan muodostaa eri asteisesti graniittiutunut kiillegneissi. Kiillegneissin päälle on aluksi laskeutunut happamia tuffeja, jotka sisälsivät vaihtelevin määrin myös rapautumismateriaalia. Tuffeja ja tuffiitteja seurasivat karsi- ja karbonaattikivet. Näiden päällä on sitten kaksi sarjaa emäksisiä tuffeja, laavoja ja agglomeraatteja. Enäksisiä sarjoja erottaa toisistaan hapan vulkaniitti.(nikander, 1976). Marttilan (1976) mukaan Kiuruveden alue oli osa eugeosynkliinistä systeemiä, johon liittyi o- lennaisesti merenpinnanalainen vulkaaninen aktiivisuus. Eugeosynkliinivaihetta seurasi orogeniafaasi, jonka aikana maankuoren liikunnot synnyttivät "riftin" - Laatokka-Perämeri-vyöhykkeen. Muodostuneissa depressioissa vallitsivat osittain anatektiset olosuhteet, jolloin alueen sedimenttisvulkaanisista assosiaatioista syntyi magmoja, jotka sitten kiteytyivät hypersteenipitoisiksi kvartsidioriiteiksi ja dioriiteiksi pyrokseenigabro-granuliittifasieksen olosuhteissa. Näiden syväkivien kontaktivyöhykkeissä sedimenttisiä ja vulkaanisia kivilajeja vasten on sitten erityyppisiä kordieriittikiviä. Nikanderin (1976) alueella on kahden ikäisiä ruhjesuuntia. (1) Vanhemmat ruhjesuunnat on aiheuttanut karkeasti E-W-suuntainenpuristus, joka poimutti myös järvialueen kivilajit. Nuorempi NE-SW-suuntainen puris-

-3- tus poimutta manneralueen synnyttäen samalla N 10 W- ja N-S-suuntaisia ruhjeita. Kiuruveden alueen orogeniafaasit (Marttila, 1976) niihin liittyvine siirros- ja hierrosvyöhykkeineen samoin kuin metamorfiset prosessitkin konsentroivat alunperin vulkaniitteihin assosioituneita malmiliuoksia sopiviin paikkoihin. Erityisen mielenkiintoisia ovat Marttilan mukaan Fe- y Cu- s Zn- ja Pb-sulfidit. KOIVUJÅRVEN ALUEEN TUTKIMUKSET 1979 Pyhäjärven karttalehden anomalia 3321 10 N :o III katkesi karttalehden itärajaan. Gammasäteilyanomalia aiheitui kiillegneississä olevista kms-kv-bio-pesäkkeistä, jotka Gr-101 As1la mitattuna säteilivät 300-1500 ops. Koska säteily tuntui liittyvän jollakin lailla paikallisiin siirros- ja hierrosvyöhykkeisiin, ulotettiin etsinnät ao. vyöhykkeille. Varsin nopeasti löytyi Kokkopuro-Vuohtolahti-linjalta (kulku n. 330) useita vastaavanlaisia säteilypesäkkeitä. Näytti ilmeiseltä, että Outokumpu Oy :n tutkima Teponniemi kuului samaan vyöhykkeeseen. jo poislähdössä ollut "Niva-porukka" lähetettiin vielä haravoimaan Koivujärven itä- ja kaakkoispuolta, jolloin Kolunjärven länsipuolelta löytyi metsäautotien pohjista pistävis*ä paljastumista vielä pari uutta säteilypesäkettä. Näistä toisen lähistöltä aivan Pyylehdon autioti- C lan pohjoispuolella sijaitsevasta 300m pitkästä ja karkeasti Sw-Nt_ suuntaisesta kallioselänteestä tavattiin runsaasti säteilypesäkkeitä. Nämä Nivalla löydetyt paikat kuulunevat samaan ruhjevyöhykkeeseen kuin aikaisemmatkin löydöt. Ruhjevyöhyke tutkittiin tarkasti välillä Kokkopuro-Pyylehto, joten alueelta ei ole todennäköisesti odotettavissa uusia löytöjä.

Aivan kesän alussa löytyi Huutsaaren pohjoispäässä olevasta niemestä happamassa vulkaniitissa oleva kerros (kerroksia?), jo4ka säteili 250-1500 cps. Kivi on FeK- ja tremoliittipitoista, hienorakeista ja homogeenista. Mainittakoon uraanipitoisen kerroksen jääneen aikoinaan Outokumpu Oy :ltä huomaamatta huolimatta saaressa aikoinaan suoritetuista hyvin yksityiskohtaisista malmitutkimuksista. Geofyysikko Tammanmaa kävi heinäkuun loppupuolella toteamassa, että alueen säteily aiheutui pääasiassa uraanista. Tämän jälkeen "cobrattiin soijanäytteet lähes jokaiselta paljastumalta, mistä vain oli tavattu yli 1000 cps ylittäviä säteilyarvoja. Pyylehdon alueesta Pyylehdon alue tutkittiin yksityiskohtaisesti. Linjoitettu alue detaljikartoitettiin (paljastumat 1-24/JSM/79) sekä otettiin soijanäytteitä (Koivujärvi 1-131). Lisäksi kahdesta säteilevästä paljastumasta tehtiin lyijysuojamittauksia 25 cm :n verkolla. Pyylehdossa vallitsee kolme pääkivilajityyppiä : (1) pegmatiittigraniitti, (2) suonigneissi ja (3) kiilleliuskesulkeumainen graniitti. Kartoitustyötä vaikeutti, että tyypit 2 ja 3 edustavat vain graniittiutumisen eri asteita ja että tyyppien väliset kontaktit ovat vaiheittaiset. Lisäksi kiillegneissiin liittyy mahdollisesti kolmekin eri deformaatiovaihetta. Alueesta on piirretty kolme kuultoelementtiä : (1) paljastumat, joista säteilevät on väritetty punaisella, (2) tektoninen elementti ja (3) geologinen kartta. Mainittakoon vielä, että paikoin kallioselänteellä vallitsi erittäin loivia liuskeisuuden kaateita, joita ei kuitenkaan pystynyt suuntimaan.