Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 23.02.2015 Sivu 1 / 53 Kokoustiedot Aika 23.02.2015 maanantai klo 17:30-22:00 Tauko klo 19.45-20.10 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Anitra Ahtola Jussi Koskinen (Kok.), poistui tauon aikana, kun Raija Meriläinen siirtyi tälle paikalle Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo Leo Hiltunen (PerusS&Sit.), poistui klo 17.53 32, kun Simon Elo saapui Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Jarkko Rahkonen klo 20.20 33 Henri Haaksiala Raija Meriläinen (Kok.), saapui klo 19.04 32 ja siirtyi Ahtolan paikalle tauon aikana, kun Haaksiala saapui Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki Pinja Nieminen (Vihr.), poistui klo 19.13 33, kun Johanna Karimäki saapui Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 23.02.2015 Sivu 2 / 53 Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti Jukka Niemelä (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula Kari Kuusisto (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.), saapui klo 17.35 27 käsittelyn jälkeen Risto Nevanlinna Päivi Salli (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi Jan Holst (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.), saapui klo 17.36 27 käsittelyn jälkeen Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Antti Aario Timo Soini (PerusS&Sit.), poistui klo 21.31 37 käsittelyn aikana Seppo Sonkeri Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Harriet Klar-Nykvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Olavi Louko Mauri Suuperko Pirjo Mutanen Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja talous- ja hallintojohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 23.02.2015 Sivu 3 / 53 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Anitra Ahtola Simon Elo Johanna Karimäki Sanna Lauslahti Markku Markkula Risto Nevanlinna Johanna Paattiniemi Tarja Tallqvist Janne Tähtikunnas Raija Meriläinen Liisa Kivekäs Teuvo Loman Kari Pajunen
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 23.02.2015 Sivu 4 / 53 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 2.3.2015 3.3.2015 Teemu Lahtinen Krsitiina Mustakallio Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 4.3.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 23.02.2015 Sivu 5 / 53 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 27 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 28 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 29 Teknisen lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden 8 menetys ja täydennysvaali 30 Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen 10 eronpyyntö ja täydennysvaali 31 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 12 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 32 1-4 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto 14 33 5-9 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 18 34 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 21 alue 210426, 12. kaupunginosa Tapiola 35 Valtuustokysymys kaupunginhallituksen Ely-keskukselle 35 antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä 36 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 38 selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9., 20.10., 17.11. ja 8.12.2014, 26.1.2015) 37 10 Valtuustoaloite kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille 45 antamasta tuesta 38 Kokouksessa jätetyt aloitteet 48
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 6 / 53 27 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 12.2.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 27.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 7 / 53 28 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Teemu Lahtinen ja Kristiina Mustakallio.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 8 / 53 5450/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 30 19.1.2015 29 Teknisen lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle Hannele Hakalan Kok.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle Hannele Hakalan (Kok.). Teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Helena Paimela (Kok.) pyytää 31.12.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 9 / 53 Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. historia Kaupunginhallitus 19.1.2015 30 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle (Kok.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Helena Paimela - Lautakunnan sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 10 / 53 5438/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 61 9.2.2015 30 Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle Jonna Löflundin (PerusS&Sit.). Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtainen varajäsen Kurt Byman (PerusS&Sit.) pyytää 3.2.2015 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisäiset järjestelyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. historia Kaupunginhallitus 9.2.2015 61 ehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle (PerusS&Sit.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäseneksi valitaan Jonna Löflund.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 11 / 53 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle Jonna Löflundin (PerusS&Sit.). - Valittu - Kurt Byman
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 12 / 53 5438/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 62 9.2.2015 31 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle Kurt Bymanin (PerusS&Sit.). Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan henkilökohtainen varajäsen Jonna Löflund (PerusS&Sit.) pyytää 3.2.2015 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisäiset järjestelyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. historia Kaupunginhallitus 9.2.2015 62 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle (PerusS&Sit.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäseneksi valitaan Kurt Byman.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 13 / 53 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle Kurt Bymanin (PerusS&Sit.). - Valittu - Jonna Löflund
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 14 / 53 1577/02.02.02/2014 Kaupunginhallitus 63 9.2.2015 32 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Käsittely Hopsu Susanna Rahkosen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitukselle raportoidaan työllisyydenhoidon tuloksista ja työllisyystilanteen kehittymisestä puolivuosittain. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitukselle raportoidaan työllisyydenhoidon tuloksista ja työllisyystilanteen kehittymisestä puolivuosittain. Liite 1 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto 2 Pöytäkirjamerkinnät 2014 3 Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 2014 4 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 15 / 53 Selostus Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu 27.1.2015 valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta on tehty. Kirjaamatta olevat poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 30.3.2015 kaupunginhallituksessa ja 18.5.2015 valtuustossa. Tilinpäätösennuste Kaupungin talous kehittyi vuonna 2014 suunnitelmien mukaisesti. Tilinpäätösennusteen mukaan kaupunki tulee tekemään nollatuloksen, kun vuosikatetta kertyi 117 milj. euroa ja vastaavasti suunnitelmapoistot tulevat olemaan 117 milj. euroa. Tilikauden tulos on lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, joita kaupunki sai nettona (huomioitu rahoituskulut) 51,3 milj. euroa. Rahoitustuotot toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio. Suurin osa rahoitustuotoista on rahastojen tuottoja, eivätkä siten ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Verorahoitus Espoo sai verotuloja 1 332,8 milj. euroa ja valtionosuuksia 29,8 milj. euroa. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoivat edellisvuodesta 1,1 prosenttia eli n. 15 milj. euroa. Verorahoitus toteutui lähes suunnitelmien mukaisesti jääden n. 6 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 137 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Yhteisöverotilitykset olivat 121 milj. euroa, mikä on 12 milj. euroa eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Käyttötalous Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa, paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) toteutui 13,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana, mutta heikkeni 51,5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintakate kertoo siitä, että toiminnasta saatavat tulot kattavat yhä pienemmän osan toiminnasta syntyvistä menoista. Tämä asettaa yhä suurempia paineita verokertymän kasvamiselle, jotta sillä voidaan rahoittaa päivittäiset palvelut sekä kaupungin yhä kasvavat investoinnit. Kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikkeni 37 milj. euroa edellisen vuoden toteutumasta. Kate on heikentynyt, koska kulujen kehitys oli vuonna 2014 edelleen nopeampaa, kuin tuottojen ja verotulojen kehitys.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 16 / 53 Kaupungin ulkoiset toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion yli 8 milj. eurolla ja olivat yhteensä 270 milj. euroa. Toimintatulot kuitenkin laskivat 3 prosenttia (8,1 milj. euroa) edellisvuodesta. Kaupungin ulkoiset toimintamenot olivat 1 627,8 milj. euroa. Ulkoisten toimintamenojen kasvu (yhteensä 54 milj. euroa) on hidastunut jo toista vuotta peräkkäin ja oli viime vuonna 3,4 prosenttia. Menokehitys kokonaisuudessaan oli talousarvion mukaista, mutta toimintamenojen kasvu on kuitenkin edelleen liian korkeaa suhteessa verorahoitukseen sekä talouden tasapainoon, kun vielä toimintatuloissa on merkittävää laskua. Erityisesti henkilöstökulujen kasvu oli kohtuullinen, 2,4 prosenttia. Huolestuttava merkki sen sijaan on asukkaiden sosiaaliseen tilanteeseen liittyvien kulujen jyrkkä kasvu, joka edelleen kiihtyi vuonna 2014. Näitä kustannuksia ovat mm. toimeentulotuki, avustukset ja työmarkkinatuki. Myös erikoissairaanhoitoon käytettävä määräraha on kasvanut reilusti yli kaupungin keskimääräisen menokehityksen. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 14 051 henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 81 henkilöllä. Henkilöstömittareiden perusteella, kaupungin asukas- ja asiakasmäärän kasvaessa, henkilöstön työn tuottavuus on parantunut. Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden takaisesta lähes 10 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on vuoden kuluessa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Ennakkoarvioiden mukaan sairauspoissaolojen määrä on jatkanut laskuaan, tosin hitaammin kuin aiemmin. Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointitaso oli edelleen ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 334 milj. eurolla, kun talousarviossa oli varauduttu 398 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 260 milj. euroa (huomioitu tekniset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet). Lainannostovaltuus 117 milj. euroa ja rahastojen purkuvaltuus 40 milj. euroa käytettiin jo alkusyksyyn mennessä ja loppuvuoden aikana jouduttiin turvautumaan lyhytaikaiseen kassalainaan. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 42,5 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 284,3 milj. euroa eli 1 066 euroa asukasta kohden. Strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat, jonka jälkeen kaupungin toimintakatetta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 17 / 53 koskevan tulostavoitteen osalta toteutumatiedot ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Tammikuun lopun tietojen mukaan 6 tulostavoitetta ei toteutunut. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vuodelle 2014 asetetut tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Toimintaympäristö Espoon väestönkasvu ylitti ennusteet vuonna 2014. Asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan n. 4 850 asukkaalla eli 1,9 prosenttia. Asukasmäärä oli arvion mukaan vuodenvaihteessa 265 600. Joulukuun 2014 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 13 368 ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia, joka on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 424, joka on lähes 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4 142 eli vajaa kolmannes työttömistä. Korkeasti koulutettujen osuus työttömistä oli kolmannes. historia Kaupunginhallitus 9.2.2015 63 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 18 / 53 5349/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus 60 9.2.2015 33 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Sanna Antman, puh. 050 410 0066 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II/2014 tiedoksi. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelma seuranta II 2014 (Maria Rysti) 6 Kestävä kehitys kehitysohjelma seuranta II 2014 (Pasi Laitala) 7 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys kehitysohjelma seuranta II 2014 (Pasi Laitala) 8 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma seuranta II 2014 (Viula Pakka) 9 Osallistuva Espoo kehitysohjelma seuranta II 2014 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 19 / 53 Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä ensimmäisen toteutusvuoden projektien ja toimenpiteiden osalta. Lisäksi esitetään uudet vuonna 2015 käynnistyvät projektit ja toimenpiteet sekä vuodelta 2014 jatkuvat projektit ja toimenpiteet. Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden 2014 keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa: Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Viikoittaiset kauppakeskuskävelyt ovat käynnistyneet hyvin ja tavoittaneet ikääntyviä. Kävelijät ovat tutustuneet toisiinsa ja jotkut heistä ovat ystävystyneet kävelyn ohessa. Kestävän kehityksen ohjelma Syksyllä 2014 nykyiset ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään kevään aikana tehtävässä valmistelutyössä. Kestävän kehityksen ohjelma tuo Espoo -tarinan ilmastoja energiatoimenpiteet 2015 2017 kaupungin käsittelyyn kuluvan vuoden aikana. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Ohjelma toteutti Nokian kampukselle Karaporttiin viime vuonna Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Yrityskylässä on noin 15 yrityskumppania toteutuksessa mukana ja koululaiset työskentelevät yrityskyläpäivänä kunkin kumppanin toteuttamassa yrityskylän yrityksessä. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Keskeinen projekti on Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena (Liputus). Liputustietojärjestelmä on testattu ja otettu tuotantoon toukokuussa 2014 ja toiminnasta on tehty selkeä toimintamalli. Yhteensä mukana on 27 toimintoa ja toimijaa, joista on perustettu yhdyshenkilöverkosto ja koulutettuja ammattilaisia vuonna 2014 oli 670. Osallistuva Espoo -ohjelma
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 20 / 53 Meidän puisto - malli lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen toimenpiteessä on pilotoitu noin kymmentä erilaista kohdetta Espoossa. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset, joissa on sovittu vastuutahon ja Espoon kaupungin välillä siivouksen ja kunnostuksen periaatteista. Pilottien avulla on arvioitu mallin laajentamista ja poistettu lähitekemisen esteitä. Mallia laajennetaan vuoden 2015 aikana. historia Kaupunginhallitus 9.2.2015 60 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II/2014 tiedoksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 21 / 53 2100/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 67 9.2.2015 34 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210426, 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pitkänen, puh. 050 347 5980 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn ja 2.2.2015 muutetun Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210426, piirustusnumero 6792, joka käsittää korttelin 12005 tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa Tapiola, alue 210426. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset - Tapiolan keskus, kaavakartta - Tapiolan keskus, ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, aluekuva 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaiheet 2.2.2015 - Tapiolan keskus, päätöshistoria - Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus 1b-vaiheen kaavalla luodaan edellytykset Tapiolan keskuksen vaiheittaiselle uudistamiselle mahdollisimman sujuvasti. 1a-vaiheen kaavan toteuttamiseen liittyen kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellun sopimuksen Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus, joka allekirjoitettiin 17.6.2014. Sopimuksen mukaiset työt etenevät Tapiolan keskuksessa rinnan metron ja keskuspysäköinnin rakentamisen kanssa. Em. sopimuksessa määriteltiin myös nyt hyväksyttäväksi esitettävän 1bvaiheen kaavan toteuttamisen ehdot, joilla osaltaan turvataan Merituulentien ja bussiterminaalin toteuttaminen. Kaava-alueen toteuttamisesta vastaa LähiTapiola-ryhmä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 22 / 53 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentaminen 1b-vaiheen osalta. Rakennusoikeuden lisäys on 1b-vaiheessa 16 200 4 370 = 11 830 k-m 2 (sisältää asumista noin 7 500 k-m 2 ). 1b-vaihe / alue 210426 on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 hyväksymää 1-vaiheen / alue 210418 kaavan muutosta, josta kaupunginhallitus 8.4.2013 erotti 1a-vaiheen valtuuston hyväksyttäväksi (aluenumerona entinen 210418). 1-vaiheen kaavasta edelleen hyväksymistä odottavat osat, jotka käsittävät kolme Tapiolan keskustan kiinteistöä (KOy Tapiolan Säästötammi, KOy Espoon Itätuulentie 8, KOy Tapiolan Vesiputoustalo). Sopimusneuvottelut näiden kiinteistöjen kanssa ovat käynnissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, piirustusnumero 6792, käsittää 12005 tontin 6 sekä katualuetta, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210426. (Muodostuu uutta korttelia 12205). Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.3.2012 48 hyväksyä esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin 12058 sekä katuja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210418. (Muodostuvat uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206.)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 23 / 53 Nyt käsiteltävä päätösehdotus on osa (1b) kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 48 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta (1-vaihe) joka koskee vain rajattua, Tapiolan keskuksen Länsimetroon liittyvää keskeistä osaa Merituulentiellä ja sen ympäristössä. Nyt päätösehdotuksen ulkopuolelle jäävä osa edellä mainitusta kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksesta on osoitettu oheismateriaalissa olevassa Tapiolan keskus 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaihe aluekuvassa merkinnällä 1a, 1c ja 1d. 1a-vaiheen kaavan muutoksen on kaupunginhallitus hyväksynyt valtuustolle lähetettäväksi 8.4.2013 ja valtuusto hyväksyi sen 29.4.2013. 1a-vaiheesta (alue 210418) valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 7.2.2014, päätökseen ei haettu muutosta. Asemakaava on tullut voimaan 19.3.2014. Esitetyllä 1b-vaiheen hyväksymisrajauksella on tavoitteena, että vaiheittain rakentaminen etenee mahdollisimman sujuvasti Tapiolan keskustassa. Kaavaan esitettävät muutokset 1b:n kaavamääräyksiin on tehty teknisenä tarkistuksena seuraavat muutokset: korkeusasema +7.00 on muutettu +8.00:ksi. 1 :stä on poistettu 1a-kaava-aluetta koskeva 200 polkupyöräpaikkaa koskeva osuus. 8 :stä on poistettu 1b- kaava-alueen ulkopuolinen Länsituulenkujaa koskeva kappale. 8 paloautoreitti muutettiin pelastustieksi. Ib-vaiheen kaava-alueen ulkopuolista k 12005 / tonttia 8 (sis. 1c-vaiheeseen) koskevat 11, 12 ja 16 poistettiin ja tehtiin tästä aiheutuneet muutokset määräysten teksteihin ja pykälien numerointeihin. Koska 1b-vaihe piirretään uudelle pohjakartalle (korkeusjärjestelmä N2000), jossa korot ovat eri kuin 1-vaiheen kaavassa, niin 7 :ssä I-vaiheen +3.00 muutetaan Ib-vaiheen kaavaan +3.25 (N2000):ksi. Selostusta, liite 1/ seurantalomake, liite 5 on muutettu edellä esitetyllä tavalla. Vireilletulo Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä 25.9.2006. Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista 18.6.2007 ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 24 / 53 Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsaus 2006 2007:ssä. (Vireilletulosta lisäksi kuulutettiin 15.8.2007 kaupungin ilmoituslehdissä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sis. I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty 15.8.2007 (tekninen tarkistus 6.5.2009, 30.11.2010 ja 2.2.2012) ja kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Alueen kuvaus Kaavanmuutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksessa. Alue on rakennettua liikekeskuksen ydinkeskustaa ja alueella sijaitsee osa Merituulentien katualueesta. Kaavanmuutosalueella on myös osa Sampokujan kevytliikenteen väylistä (Ib-vaiheen alueelle lisätään Sammonsilta) Katualueen omistaa Espoon kaupunki, muut tontit ovat eri yhtiöiden omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) mm.: Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) mm.: Tapiolan kaupunginosa: Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan." Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 ja Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012. Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 25 / 53 Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Kaava 210426 toteuttaa hyvin tavoitteita. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 :n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman, että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaava tulee korkeimman hallinto-oikeuden 29.1.2010 tekemän päätöksen nojalla voimaan lukuun ottamatta Lilla Julholmenia, osassa Näkinmetsän aluetta Kauklahdessa ja osaa Karamalmin teollisuusaluetta Kilossa. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutos on yleiskaavan mukainen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 26 / 53 Voimassa olevat asemakaavat Alueella on kaavoittamatonta aluetta Merituulentien ja Etelätuulen risteyksen tuntumassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella. Alueella voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset, jotka myös on jo rakennettu (sisältökuvaukseen otettu vain kaavanmuutoksen suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Tapiolan keskus 210400 (katualuetta) Asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 17.12.1974. Osa Merituulentien katualuetta. Tapiolan keskus 210413 (k 12005 / t 6) Asemakaavan muutos on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2000. Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, yksi tontti (K, IX-kerrosta kaavassa / rakennettu II) 4 370 k-m 2 Kaavassa määritellyn pihatason alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-, sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone, kellari-, kiinteistöhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa saa rakentaa tontin rajan ulkopuolelle Merituulentien päälle. Yleiselle jalankululle tarkoitetun väylän, Sampokujan, saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Rakennusten ja kadun alle saa rakentaa pysäköinti yms. kellaritiloja kahteen kerrokseen kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli 920200 Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 19.1.2009. Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin, huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin ja sisäänkäyntihallin. Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 8.2.2010 antaman päätöksen nojalla. Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu 17.2.2010 kaupungin ilmoituslehdissä. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.9. 20.9.2011 asemakaavan muutosehdotuksen (1-vaihe=1a+1b+1c+1d) uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Kaava oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 7.11. 7.12.2011.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 27 / 53 Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 6 kappaletta, jotka sisälsivät mm.: Hotelli-teatteria ei tarvita Tapiolaan, kaupunkikuvaa ja maisemakuvaa ei saa oleellisesti muuttaa, Tapiolan ydinkeskuksen uudistus hyödyttää koko Espoota, Tapiolan keskus 210418 (I-vaihe), II-vaihe ja ns. teatterikaava on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena, Satakielitalo on rumentanut ja antanut väärän kuvan keskuksen laajentamisesta, estäkää skeittausmahdollisuudet, pitäisi järjestää arkkitehtikilpailu, Vesiputoustalo pitäisi saa laajentaa, vaikka ei päätöstä teatterista ja vanha osa vielä purkamatta, paikoituslaitos on kestävän kehityksen vastainen, korkeat talot eivät istu maisemakuvaan, suojeluun tulee sisältyä kalliopinnat, lasten leikkipaikat ja koulut jätetty suunnittelematta, pitää rakentaa uusiutuvaa energiakapasiteettia, kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin on laadittava perusteltu vastine. Muistutuksia saatiin 13 kappaletta, jotka sisälsivät mm.: HSL (Helsingin seudun liikenne) esitti joukkoliikenteen tutkimista laajemmin ja linja-autojen pikapysäköinnin vaatimien tilojen merkitsemistä kaavaan. Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon mielestä asuinrakentaminen Merituulentien päälle tuhoaa valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä, selvitettävä matalamman vaihtoehdon taloudellinen toteutettavuus, vaikutusselvitys on puutteellinen, vaati viheralueiden yksityiskohtaista suunnittelua, vuorovaikutus oli puutteellista. Tonttiyksikön mielestä kaava edellyttää maankäyttösopimusta. HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) esittää että vesijohtoverkoston suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä heidän kanssaan. ELY (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) esitti että kokonaisvaltainen maisemallinen ja kaupunkikuvallinen arviointi on puutteellinen, meluesteiden ajoitusmääräys on lisättävä kaavaan, korvausilma otetaan korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä, alueelle tulee laatia osayleiskaava, kaavan sisältövaatimukset (54 ) eivät kulttuuriympäristön säilyttämisvelvoitteiden osalta täyty, tutkittava tiesuunnitelmaa Kehä I:n liittymissä. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkennettiin ja muutettiin. Asemakaavan muutos Kaavanmuutoksella määritellään lisärakennusoikeus, lisärakennuspaikat, metroaseman yhteydet, muutokset kellari- ja paikoitustilojen käyttötarkoituksessa, muutokset ajoyhteyksissä sekä muutokset kevyenliikenteen yhteyksissä. Muilta osin säilytetään vahvistettujen kaavojen velvoitteet ja oikeudet. Liiketilojen lisärakennusoikeus sijaitsee pääosin nykyisten paikoituskellarien paikalla ja Merituulentien päällä. Asuntoja tulee liiketilojen päälle. Kaavanmuutos on Tapiolan keskustan kehittämisen 1b-vaihe (1a + 1b + 1c + 1d = ent. 1-vaihe), jossa suunnitellaan pääasiassa Merituulentien päälle
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 28 / 53 ja varrelle rakentamista. 1b-vaihe sisältää metroaseman ja bussiterminaalin kulkuyhteyksiä jotka tarvitaan välittömästi metron alettua liikennöinnin. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva 1b-vaiheen kaava-alueen kokonaispinta-ala on n.0,5 ha. N. 0,4 ha on osoitettu korttelialueeksi ja n. 0,1 ha katualueeksi. Merituulentien päällä olevan tontin ja pp/th- katualueenosan omistaa Espoon kaupunki, muut korttelialueet ovat eri yhtiöiden omistuksessa. 1b-vaiheen kokonaiskerrosala on 16 200 k-m 2 sisältää asumista 7 500 k-m 2 ja ent. 4 370 k-m 2 eli lisäystä 11 830 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 3,1 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,2. Rakennusoikeuden lisäys kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 48 sisältyvästä I-vaiheen (nyt 1a+1b+1c+1d) 127 700-51 465 = 76 735 k-m 2 (sisältää asumista 37 500 k-m 2 ). Jo vahvistuneen 1a- vaiheen kokonaiskerrosala on 127 700 k m 2 sisältää asumista 40 800 k-m 2 ja käyttötarkoituksen muutokset kellarissa tiloissa tehtävien mittavien muutosten takia, ent. 51 465 k-m 2 eli lisäystä 76 235 k-m 2 ), mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 2 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,5. (2011 / II-vaiheen+IIa-vaiheen / 12002 K-1 lisäys n.87 050-48 770 = noin 38 280 k-m 2, sisältää asumista 29 900 k-m 2 / huom. tullee jatkotyössä muuttumaan ja jakautumaan useampaan osaan) Työtiloja saa sijoittaa kellarikerroksiin, pihakannen alle ja maanalaisen kaavan sallimiin tiloihin. Kaavassa on määritelty ns. pihataso ja annettu rakennusoikeus ja sallittu kerrosluku pihatasosta ylöspäin ja erikseen pihatasosta alaspäin eli huomioitu kellaritilojen muuttaminen liiketilaksi. Kaavassa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - maanalaisessa kaavassa määritellyt tilat. - maanpinnalle ja eri kerroksiin johtavat metron sisäänkäynnin, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustoimintojen huoltotunnelin vaatimat kulku- ja ajoyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennusalan estämättä korttelialueilla, katu- ja puistoalueella. - linja-autoaseman vaatimat odotus- ja tekniset tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella maanpinnalle ja pihakannen alle ja päälle. - polkupyöräpaikoituksen vaatimat tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella, maanpinnalle, pihakannen alle ja päälle. - kaavassa suluissa ilmoitetun likimääräisen tason ja tontin pihatason alle pysäköinti-, sisäänkäynti-, yhdyskäytävä, varasto-, sosiaali-, teknisiä-, väestösuoja-, kiinteistönhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja ottaen huomioon maanalaisen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 29 / 53 pysäköintilaitoksen, keskushuollon ja metson vaatimat suojavyöhykkeet ja maanpinnalla suojeltavaksi määrätyt puut. - asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän. - tekniset tilat, asuntojen varastot, asuntojen yhteistilat ja asuntojen yhteiskäyttöiset saunaosastot kerroksissa ja ylimmän kerroksen yläpuolella sekä porrashuoneiden 30 k-m 2 ylittävän kerrosalan kerroksissa. - porrashuone, porras, portaan aukko ja hissikuilu ylimmän kerroksen yläpuolella sijaitsevalla tasolla. - asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän Tonttien autopaikat, jätehuoltotilat ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi-Tapiolan metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennettaessa rakennuksen tai pihakannen alaisia kellaritiloja ja bussiterminaalitiloja sekä Merituulentien laskua on huomioitava metrotunnelin ja -aseman, maanalaisen keskuspysäköintitunnelien ja keskustoimintojen huoltotunnelin tarvitsemat suojaetäisyydet. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on myös tutkittava kallion rakenteen sopivuus kellareiden rakentamiselle tunneleiden päälle ja louhittaessa lähellä naapurirakennusten perustuksia. Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanalaisiin tiloihin johtavien aukkojen alareunan, kadun ja ajoluiskan alkujen reunoineen on lähdettävä vähintään +3.25 (N2000) tasolta. Rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan asianmukaisin toimenpitein. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä kokonaissuunnitelma tulvavaaraan varautumisesta. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit, leikki- ja oleskelualueet on suojeltava meluntorjunnan kannalta tarkoituksen mukaisesti. Rakennuslupaa haettaessa on annettava selvitys ettei melun ohjearvot ylity parvekkeilla ja oleskeluterasseilla, leikki- ja oleskelualueilla. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. Tapiolan keskustasta on tehty meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulko-oleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Myös rakennuksen katto teknisine tiloineen on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 30 / 53 Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia tiloja (AL-1) Kaavamuutoksen rakennusoikeudeksi AL-1 korttelialueilla merkitään 16 200 k-m 2 (ent. 4 370 k-m 2 ), josta noin 7 500 k-m 2 on asuinrakentamista. Tonttitehokkuus on keskimäärin e = n.4,2 Kaupungin omistaman Merituulentien päälle tulee rakennusoikeudesta noin 6 600 k-m 2 +8.00 likimääräiseltä tasolta ylöspäin. Kaavassa Merituulentiehen rajautuvien tonttien rakennusoikeudesta on osa jo rakennettu Merituulentien päälle joten ne täytyy purkaa pystyäkseen rakentamaan 6 600 k-m 2 uutta liike- ja asuinkerrosalaa. Pääsääntöisesti +8 tason alapuolella on yksi liikekerros ja yläpuolella kaksi liike- yms. kerrosta, joiden yläpuolella on 6 asuinkerrosta. Muodostuu uusi kortteli 12205. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu tai alueenosa, jolla tontille ajo ja huoltoajo on sallittu (pp/th) Sammonsilta on katualuetta jolla likimääräisen tason +8.00 alapuolella on Merituulentien katualuetta ja linja-autoaseman vaatimat tilat. Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 110 k-m 2 kohti. - 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m 2 kohti. - 1 ap toimistokerrosalan 70 k-m 2 kohta. - ap liikekerrosalan 50 k-m 2 kohti. Autopaikat tulee sijoittaa tontille rakennuksen / pihakannen alle, maanalaiseen keskuspysäköintitilaan, ma-i-ii-alueille ja LPY-alueelle. Maanalaiseen keskuspysäköintiin sijoitettavien autopaikkojen osalta liiketilojen autopaikkanormina käytetään 1 ap / 70 k-m 2 ja asuntokerrosalan autopaikkanormina 1 ap / 120 k-m 2. Maanalaisessa keskuspysäköinnissä ei saa olla nimettyjä paikkoja ja sinne saa sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja ja korttelialueiden paikkoja. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Metroaseman käyttöön on osoitettava 500 polkupyöräpaikkaa, joista (vähintään 200 paikkaa on toteutettava Kirjokannen rakentamisen yhteydessä likimääräiselle tasolle +4.00) on esitettävä selvitys rakennusluvan anomisen yhteydessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 31 / 53 Olemassa olevia polkupyöräpaikkoja poistettaessa on korvaavat paikat esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Maanalainen keskuspysäköinti ja keskustoimintojen huoltotunneli on esitetty Otaniemi - Tapiola metrotunneli - kaavassa. Kaupunginhallituksen Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös 21.4.2008 (asia nro 3199/631/2006). mm.: "Hankesuunnitelmassa on varauduttu 370:een liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja tilat noin 300 polkupyörälle." Galleriat ja Sampokuja (12 ) Rakennuksen sisällä oleva Sampokujan osuus säilyy lasiovilla varustettuna yleiselle jalankululle varattuna väylänä jonka saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Gallerioiden kautta on järjestettävä yhteys linja-autoasemalle ja metroasemalle. Metroaseman ja linja-autoaseman yhteydet tulee erottaa siirrettävin lasiseinin tai ovin kerrosalaan laskettavista liike-, toimisto- ja kulttuuritoimintatiloista. Gallerioiden ja Sampokujan väylien ja liiketilojen väliset seinät pitää tehdä pääosin lasiseinin tai vitriinein. Palo-osastoja erottavat seinät ja ovet saa tehdä osastointiin parhainten sopivalla tavalla. Kiinteistöjen välille ei tarvitse rakentaa rajaseinää tai palomuuria. Korvaavat toimenpiteet ratkaistaan rakennuslupien yhteydessä. Katualue Merituulentietä painetaan Tapiolan keskuksen kohdalla kerroksen verran alaspäin niin, että kevyenliikenteen yhteydet pohjois- eteläsuuntaan yli Merituulentien (Sammonsilta, Tuulikinsilta) ovat nykyisen maanpinnan tasolla. Myös linja-autoasema painuu alaspäin. Merituulentien alaspainamiskohdan maantaso muutetaan AL-1 -korttelialueeksi joiden ali johdetaan kaupungin tarpeisiin varattu katu. Kadun kattavan betonikannen päälle, kadulle ja kadun alle rakentamisesta on sovittava kaupungin ja kiinteistön välisin sopimuksin. Merituulentien päälle rakentaminen on sallittua likimääräiseltä tasolta +8.00 ylöspäin. Liikenne ja melunsuojaus Kaava-alueen läpi itä-länsi -suunnassa kulkee Merituulentie, joka on pääväylä katuverkossa. Sen arvioitu keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykyään noin 15 000 ajoneuvoa / vrk. Samposillan alta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 32 / 53 on merkittävä linja-autoasema, josta on hyvät Espoon sisäiset ja seudulliset yhteydet. Enimmillään ruuhkatunnissa kulkee nykyään noin 170 linja-autoa. Metron valmistumisen jälkeen noin 120 linja-autoa / ruuhkatunti. Linja-autoaseman ja kadun tasausta Merituulentiellä lasketaan kerroksen verran alaspäin ja nykyisestä katutasosta tulee liike- ja kävelytilaa. Merituulentiellä on varauduttu myös jokeri-pikaraitiotien rakentamiseen. Linja-autoasemasta ja liiketiloista järjestetään sujuvat ja turvalliset jalankulkuyhteydet metrolaitureille. Polkupyörille suunnitellaan omat pysäköintialueet. Keskuspysäköinnin ja huollon sisäänajoyhteydet on varattu etelästä Etelätuulentielle, lännestä Merituulentielle, idästä Leimuniityn kohdalle (pohjoinen sisäänajoyhteys on Kaupinkallion kaavassa). Merituulentien ja Tapiolantien liittymään suunnitellaan iso kiertoliittymä. Tapiolan keskustan melutilanne on selvitetty Otaniemen-Tapiolan maanalaisen kaavan yhteydessä ja täydennetty Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys. Vaikka selvityksessä ei esitetty korttelin 12205 julkisivuihin kohdistuvia äänenpaineita, tuloksista voidaan päätellä päiväajan äänenpaineiden olevan julkisivuilla enimmillään 65 db:n suuruusluokkaa. Jotta sisämelulle asetetut ohjearvot täyttyisivät, rakenteiden meluneristävyyden katumelua vastaan tulisi olla asuinkiinteistöjen Merituulentien puoleisilla julkisivuilla vähintään 30 db. Tämän ehdon täyttyminen ei yleensä edellytä rakenteellisia erityisratkaisuja. Parvekkeet on lasitettava niin, että melutaso parvekkeilla ei ylitä 55 db päiväaikaan eikä 45 db yöaikaan. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulkooleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. K- ja KL-kiinteistöihin ei tarvita erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Tapiolan keskustan ilmanlaatuvaikutuksista on laadittu selvitys (Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys / Ilmatieteen Laitos. 4.5.2011 ja Yhteenveto tuloksista / Sito Oy. 13.6.2011 ). Laaditun selvityksen mukaan pitoisuudet korkeimmillaankin alittavat erittäin selvästi Suomessa voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset raja-arvot sekä kaavoituksessa ja suunnittelussa huomioitavat ohjearvot. Kaavamääräyksiin (9 ) on lisätty ELY:n vaatimuksesta Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Toimintojen sijoittelusta, liikenneratkaisujen suunnittelusta, paikoitusratkaisuista, laajennusmahdollisuuksista ja vaihtoehtotarkasteluista on valmistunut: