TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1
SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 8 4.1. Toiminnan vaikuttavuus 8 4.2. Asiakaspalvelun laatu 10 4.3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 11 4.4. Henkilöstön aikaansaannoskyky 12 5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 14 5.1. Rahoitusjärjestelmä 14 5.2. Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle 14 5.3. Yksiköiden tulostavoitteet 15 5.4. Talousarvion sitovuus 15 6. KÄYTTÖTALOUS 15 7. INVESTOINNIT 16 8. RAHOITUS 16 9. TULOSLASKELMA 16 10. RAHOITUSLASKELMA 17 11. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT 17 12. OPPILAITOSTEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT 18 Kuntayhtymän yhteiset palvelut 18 Tilapalvelu 23 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 27 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 32 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 37 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 42 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 47 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 53 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 58 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 63 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 68 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhteensä 74 13. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA - 76 14. LIITETAULUKOT 79 Kuvat: Taitaja Antti Varonen Toiminta- ja taloussuunnitelma - 3
TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ammatillinen koulutus elää parhaillaan suurten muutosten ja epävarmuuden aikaa. Koulutuksen järjestäjäverkkoa uudistetaan velvoittamalla kaikki koulutuksen järjestäjät hakemaan järjestämislupaa uudelleen. Täysin uusi rahoitusjärjestelmä on valmisteilla, uudet tutkinnonperusteet ovat tulossa käyttöön ja hakujärjestelmää kehitetään edelleen. Lisäksi ainakin osa kilpailluilla markkinoilla järjestettävästä toiminnasta on toteutettava osakeyhtiö- tai säätiömuodossa. Samaan aikaan näiden merkittävien muutosten kanssa ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan rajusti julkisen talouden rahoitusvajeen perusteella. Käytännössä leikkaukset toteutetaan sekä ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärää vähentämällä, että yksikköhintoja pienentämällä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle tiedossa olevat leikkaukset tarkoittavat 460 opiskelijapaikan vähennystä vuosina. Tulevalle vuodelle kohdistuu 220 opiskelijapaikan vähennys, samoin vuonna vähennetään 220 opiskelijapaikkaa. Opiskelijapaikkojen leikkaukset jatkuvat edelleen vuodesta eteenpäin peruskoulun päättävän ikäluokan pienentymisen myötä. Uuden vuoden alusta voimaantulevan järjestämisluvan suuruus ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien valtion säästötoimenpiteiden seurauksena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on pakotettu saneeraamaan toimintaansa. Toimintoja sopeutetaan kaikkia merkittäviä kustannuseriä leikkaamalla. Toiminnallisia muutoksia ja kulujen karsintaa joudutaan jatkamaan koko suunnittelukauden ajan. Käytettävissä olevat resurssit suunnataan vastuullisesti asiakkaidemme, siis opiskelijoiden ja työelämän eduksi. Henkilöstön osaamisen laaja hyödyntäminen muutosten valmistelussa on tärkeä menestystekijä. Avoin tiedottaminen ja henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä koskeviin muutoksiin on välttämätöntä. Uusien toimintatapojen ja uudistuvan pedagogiikan läpivienti on tärkeää kuntayhtymän menestyksen kannalta. Digitaalisen teknologian hyödyntämisessä ja työelämäyhteistyön edelleen kehittämisessä on erityisesti syytä onnistua. Onnistunut viestintä saa omistajat ja yhteistyökumppanit ymmärtämään toiminnassamme tapahtuvia muutoksia. Hyvä vuorovaikutus kaikkien sidosryhmien kanssa auttaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää menestymään nyt ja tulevaisuudessa. Ilkka Pirskanen kuntayhtymän johtaja 4 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
1. PERUSTEHTÄVÄ Koulutuskuntayhtymän perustehtävä määräytyy omistajakuntien tekemässä perussopimuksessa. Perussopimus määrittelee koulutuskuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntien puolesta - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa sekä - muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetusta ja koulutustoimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa. Kuntayhtymä voi lisäksi hoitaa myös elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien jäsenkuntien välisellä sopimuksella, kun rahoituksesta vastaavat toimintaan osallistuvat kunnat. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98) ja sen perusteluissa mainitaan koulutuksen tarkoitukseksi kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on osallistua työelämän kehittämiseen yhteistoiminnallisissa kehittämisprojekteissa, tukea tuotekehitystä, yritystoimintaa ja verkostoitumista. Koulutuksen ja työelämän on limittäydyttävä nykyistä joustavammin toisiinsa, jotta ammatillisen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Toisaalta koulutuksen ja työssäolon on vuoroteltava nykyistä joustavammin ihmisen elämässä, jotta ne tukisivat elinikäistä oppimista. Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/98) ko. koulutuksen tarkoitus on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/98) ko. koulutuksen tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012 - kuntayhtymän missio eli perustehtävä määritellään seuraavasti: Valmennamme opiskelijoista vastuullisia osaajia ja kehitämme työelämää edistääksemme hyvinvointia ja alueen menestystä. Koulutuskuntayhtymää kehitetään maakunnallisena organisaationa, joka tuottaa - opettamis- ja oppimispalveluita - elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kehittämispalveluita ja - asiakastyö- ym. palveluita. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 5
2. TOIMINNAN PERUSTA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminta perustuu Pohjois-Karjalan kuntien ja kaupunkien sopimaan perussopimukseen. Sopimuksessa määritellään ne tehtävät, jotka omistajakunnat ja kaupungit ovat antaneet koulutuskuntayhtymän tehtäväksi. Kuntayhtymän toimintaa ohjataan laajasti lainsäädännöllä. Erityisesti kuntalaki, hallintolaki sekä laki ammatillisesta koulutuksesta ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta määrittävät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuusto kuntayhtymän korkeimpana päätöksentekoelimenä on kuntayhtymän kehittämisasiakirjasta päättäessään linjannut selkeästi toimintaa. Kehittämisasiakirjassa on määritelty toiminnan painopisteet ja mittarit, joilla onnistumista mitataan. Edelleen asiakirja kertoo merkittävimmästä keinovalikoimasta, jonka avulla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Tarkemmin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä käytettävät resurssit määritellään tässä toiminta-ja taloussuunnitelmassa. 6 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
3. STRATEGISET TAVOITTEET Olemme erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Kehittämisasiakirjassa 2012 - on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Jo vuonna 2002 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on otettu käyttöön strategisen johtamisen tueksi tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, joka tarkoittaa tuloksellisuusmittariston (BSC) käyttöä sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisältää myös laatu- ja itsearviointikäytäntöjen (EFQM) käytön vuosittaisena, kiinteänä ja kattavana osana talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten teko kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Johtoryhmän (10.12., 109 ) päätöksen mukaisesti jatkamme vuoden kehittämiskohteiden mukaista toimintaa myös vuonna. Keskitymme valmentavan pedagogiikan ja valmennuksellisten käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla. 1. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi olennaista on henkilökohtaistamisen käytänteiden laadukkuuden varmistaminen. Osana henkilökohtaistamista tarjoamme opiskelijoille aiempaa aktiivisemman roolin opiskelun suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Lisäksi kehitämme edelleen opintojen valinnaisuuksia ja otamme käyttöön erilaisia, raamitettuja opintopolkuja (kuten laajennettu työssäoppiminen, kansainvälisyys-, taitaja-, yrittäjyys- ja jatko-opintopolut) eri tutkinnoissa. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen edellyttää myös opetushenkilöstön ohjauksellisen roolin vahvistamista sekä vertaistuen ja vertaisoppimisen hyödyntämistä valmentavalle otteelle perustuvassa yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen on olennainen osa myös uudistuvien tutkinnon perusteiden käyttöönottoa 1.8. alkaen. 2. Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Tavoitteena on monipuolistaa ja monimuotoistaa opiskelijan käytössä olevia oppimisympäristöjä ja niissä hyödynnettäviä opetus-, ohjaus- ja valmennusmenetelmiä osana uudistuvien tutkinnon perusteiden käyttöönottoa. Luomme yhdessä työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa uusia työelämälähtöisen opiskelun muotoja ja kehitämme työssäoppimisen käytänteitä siten, että voimme tarkoituksenmukaisella tavalla hyödyntää myös digitaalista teknologiaa esimerkiksi työssäoppimisen ohjaamisessa ja työssäoppimisen dokumentoinnissa. Lisäksi otamme käyttöön valmentavalle otteelle perustuvia toiminnallisia ja osallistavia opetus-, ohjaus- ja valmennusmenetelmiä lähiopetuksessa vuoden aikana. Lähiopetuksessa hyödynnetään myös aiempaa päämäärätietoisemmin uutta digitaalista teknologiaa ja pyritään luomaan edellyksiä verkko-opiskelun ja lähiopetuksen yhdistämiselle, ts. sulautuvalle opetukselle. Lisäksi laajennamme verkko-opintotarjontaa vuoden aikana ja huolehdimme tarjolla olevien verkkoopintojen laadukkuudesta ja riittävästä verkko-opiskelun ohjauksesta. 3. Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on toimijoiden valmennuksellisen osaamisen kehittäminen eri tasoilla: yksilö-, yhteisö-, ryhmä- ja organisaatiotasot. Vuonna toteutamme henkilökohtaistettua valmennuksellisen osaamisen peda.fi -ohjelmaa, joka laadittiin ja jota osin myös pilotoitiin vuonna. Lisäksi otamme käyttöön valmentavan pedagogiikan palautekyselyn eri oppilaitoksissa ja osaamisen kartoittamisen menetelmät henkilöstöhallinnon valmistelun pohjalta vuoden aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 7
4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. Onnistumistamme mitataan neljästä näkökulmasta: 1) toiminnan vaikuttavuus, 2) palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, 3) henkilöstön aikaansaannoskyky sekä 4) asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu perustutkinnoittain tai opintoaloittain. Eri yksiköiden perustutkinto- tai opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla. 4.1. Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kykyämme saada aikaan haluttuja toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja sen vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa kyseisiin asiakas- ja sidosryhmiin. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan viidellä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä, valmistuneiden (ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden) määrällä ja eri koulutusten opiskelijamäärillä. : Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä 1.1.2010-31.7. ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 60,5 % työelämässä ja 12,4 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5060 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 886 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksia on solmittu 699 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1526 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla ja osallistumalla kansallisella ja EUrahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 20 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 1 970 000 euroa. 8 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Työllistyminen (%) 56,9 60,8 60,5 61,6 63,2 Jatko-opinnoissa (%) 14,1 10,1 12,4 12,7 12,7 Valmistuneet 1766 1508 1526 1530 1501 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 36 20 20 19 20 - kokonaiskustannukset (1000 ) 2846 1969 1970 1284 1894 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus (sitova tavoite) - päätoimisia opiskelijoita 5272,1 5264,8 5060,3 4841 4627,8 - opiskelijatyöpäiviä 1001699 1000320 961463 919788 879282 2. Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 518,2 408,8 368,8 380,8 371,8 - opiskelijatyöpäiviä 98460 77666 70080 72360 70650 Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 391,6 374 402,1 374,4 353 - opiskelijatyöpäiviä 74404 71060 76401 71136 67066 Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita 35,7 24 22 20 18 - opiskelijatyöpäiviä 6783 4560 4180 3800 3420 Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita 34,6 31,6 31,6 31,6 31,6 - opiskelijatyöpäiviä 6568 6004 6004 6004 6004 Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 43,4 43,3 43,2 43,2 33,1 - opiskelijatyöpäiviä 8246 8221 8216 8200 6295 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 16,6 97,1 18,7 18,7 17,8 - opiskelijatyöpäiviä 3154 18440 3549 3561 3390 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä (sitova tavoite) - päätoimisia opiskelijoita 6312,2 6243,5 5946,8 5709,7 5453,2 - opiskelijatyöpäiviä 1199314 1186271 1129892 1084849 1036106 Oppisopimuskoulutus - voimassaolevien sopimusten määrä 832 795 699 699 699 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 9
4.2. Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen ja koulutuksen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeisimpiä kriteereitä. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muiden (erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisten) koulutuksen järjestäjien kesken. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa yhtäältä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien, opetuksen ja ohjauksen tasapainoista kehittämistä ja toisaalta opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin muuttuviin tarpeisiin. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä toimiva yhteistyö ja kehittyvät kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seuraamme kuudella eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, kahta tutkintoa suoritettavien määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla tutkinnon laajuutta vastaavassa ajassa. : Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 3,8 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,7. Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 364. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 114 opiskelijaa. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 244 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 852 opintoviikkoa kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 101 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 99 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 75 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 60,1. 10 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille -. Opiskelijapalaute - päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo Työelämäpalaute 4,0 3,8 3,8 3,8 3,8 - vuosittain suoritettava kysely 3,5 3,7 3,7 3,7 3,7 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 385,5 384 364 354,5 340,5 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 152 92 114 108 105 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 246 184 244 249 252 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 610 653 852 871 860 - opiskelijat saapuvat 77 99 101 99 101 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 109 94 99 102 102 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 90 56 75 73 73 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 54,9 71,9 60,1 68,4 72 4.3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä koostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, tutkinnon perusteiden mukaisen toiminnan ja laajemmin ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja opetus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan välillisesti myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla kuudella mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä, tilojen käyttöasteella sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). : Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna enintään 7,2 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (tutkinnon suorittaminen sen laajuutta vastaavassa ajassa) on ammatillisten perustutkintojen osalta 73,9 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 58,1 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 8,6 %. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 11
Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 105,7 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 5,7 % vuosikateprosentti poistoista on 100,5 % tilojen käyttöaste 57,6 % Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,8 7,7 7,2 6,9 7,0 Tutkintojen läpäisyaste (%) (sitova tavoite) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 66,6 72 73,9 75,7 77,7 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 57,3 52,6 58,1 59,8 60,1 Koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä 287 292 349 404 - osuus kaikista (%) 4,8 8,3 8,6 10,2 12,2 Tilojen käyttöaste (%) 55,3 57,6 59,8 61,1 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 111,1 105,7 105,7 106,7 105,7 - vuosikate toimintatuloista (%) 10,3 5,6 5,7 6,6 5,7 - vuosikate poistoista (%) 216,6 104,9 100,5 116,5 100,5 4.4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, kun valmistaudumme toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteenamme on ylläpitää ja myös parantaa henkilöstömme työkykyä, innostuneisuutta ja motivoituneisuutta sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on hyvät valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta avainasemassa. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on valmennuksellisen osaamisen kehittäminen muun muassa keskittymällä dialogisen johtamiseen ja toimintakulttuuriin, valmentavan esimiesosaamiseen ja opetushenkilöstön monimuotoiseen pedagogisen osaamiseen työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä sekä työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. : Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 6,1 päivää ja muun henkilöstön osalta 4,2 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 835. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 91,4 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat esimiestyön ja henkilöstön kokeman työn kehittävyyden osalta 3,7 ja vastaavasti 3,8 tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa. 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 6,2 5,6 6,1 6,0 6,0 3,5 3,8 4,2 4,2 4,2 328 805 835 635 665 88,4 91,6 91,4 91,9 92,2 - hyvä esimiestyö 3,6 3,8 3,7 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,8 3,8 3,8 3,8 - työn kehittävyys 3,6 3,8 3,7 3,8 3,8 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 13
5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto. 5.1. Rahoitusjärjestelmä Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä on vakioituun kuntaosuuteen perustuva ylläpitäjämalli. Valtio maksaa yksikköhintaan perustuvan rahoituksen koulutuksen järjestäjälle ja perii kunnilta ns. vakioidun kuntaosuuden kunnan asukasluvun perusteella. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä on uudistumassa vuoden alussa. Vuoteen saakka opiskelijakohtainen yksikköhinta määräytyy koulutusalakohtaisesti. Valmistelussa olevan esityksen mukaan vuodesta lähtien rahoitus koostuisi kolmesta osasta: opiskelijamäärään perustuvasta Perusrahoituksesta, suoritettuihin tutkintoihin ja tutkinnon osiin perustuvasta Suoritusrahoituksesta sekä opiskelijoiden sijoittumiseen ja opiskelijapalautteeseen perustuvasta Vaikuttavuusrahoituksesta. Sekä nyt että jatkossa rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka kohdentaa rahoituksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan, jossa määrätään ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä. Aikuiskoulutuksessa pääosa tuloista saadaan Ely-keskukselle sekä yrityksille myytävästä koulutuksesta. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta v. on 79,3 % ja henkilöstökoulutuksen 43,7 % ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen perusteena on erikseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen opiskelijaa kohti määrättävä yksikköhinta, joka perustuu opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Pohjois-Karjalan Opiston kansanopisto-opetukseen saadaan valtionosuutta opiskelijaviikkoa kohti vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Kesäyliopiston toimintaan saadaan vapaan sivistystyön osalta valtionosuutta opetustuntia kohden vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinta on saman suuruinen kuin kesäyliopiston sijaintikunnan kansalaisopiston yksikköhinta. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnoista 3 % jaetaan vuosittain koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella, joten pitääksemme nykyisen yksikköhintatuottotason meidän tulee kehittyä tuloksellisuudessa nopeammin kuin muiden koulutuksen järjestäjien. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan toiminta on rahoitettava yksikköhinnalla, opetus- ja muiden palvelujen myynnillä sekä muun toiminnan tuotoilla ja avustuksilla. 5.2. Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Vuosien - aikana toimeenpannaan Suomen valtion hallitusohjelman ja rakennepoliittisen ohjelman mukaiset ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet. OKM:n päätösten mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärä pienenee vuoden 5280 opiskelijasta 5060 opiskelijaan vuonna ja 4840 opiskelijaan vuonna. Olemme arvioineet opiskelijamääräleikkausten jatkuvan siten, että vuonna enimmäisopiskelijamäärä on 4628. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 1,3 % vuonna. Vuonna ja yksikköhinnan on oletettu säilyvän vuoden tasolla. Näiden yhteisvaikutuksena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tulot vähentyvät taloussuunnitelmakaudella noin 7,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnittelukaudella - henkilöstökustannusten on arvioitu nousevan vuosittain 0,4% ja yleisen kustannustason 1,7 %. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 1,5 miljoonan euron kustannusten kasvua nykyisellä toimintarakenteella. 14 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
Koska Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälla ei ole velkaa, sen rahoituksellinen asema on vakaa ja maksuvalmius hyvä, talouden sopeuttamistoimenpiteet toteutetaan huolellisesti suunnitellen ja henkilöstön, opiskelijoiden ja kiinteistöjen luonnollista poistumaa hyödyntäen. Perustehtävän kannalta vajaakäytössä olevaa omaisuutta tullaan myymään, vuokraamaan tai purkamaan. Investointien nettosumma taloussuunnittelukaudella on suurempi kuin vuosikatetavoite. Kuntayhtymän maksuvalmius pidetään leikkauksista huolimatta suunnitelmakauden aikana hyvällä tasolla. 5.3. Yksiköiden tulostavoitteet Valtuusto asettaa ammattiopistoille, aikuisopistolle, tilapalvelulle ja hallitukselle taloudellisen tulostavoitteen. Tulostavoitteen asettamisessa otetaan huomioon oppilaitoskohtaisesti talouteen vaikuttavia seikkoja kuten: - syrjäseutulisät - kehittämishankkeet - toimintojen fyysisestä sijoittumisesta aiheutuvat tekijät. Talous on järjestetty siten, että kukin oppilaitos, tilapalvelu ja hallitus muodostavat taloudellisessa mielessä oman tulosyksikkönsä, jonka tulee sopeuttaa toimintansa siten, että se saavuttaa asetetut taloudelliset tavoitteensa. Neljän oppilaitoksen vuosikatetavoitteet on talousarviovuonna asetettu negatiiviseksi, mutta tavoitteena on, että vuosikate on vähintään nolla taloussuunnittelukauden päättyessä vuonna. Jokaisen oppilaitoksen tulee siis pitkällä tähtäimellä pystyä toiminnallaan kattamaan kiinteistöihin kohdistuvat investointitarpeet. Taloudellisten tulostavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista opiskelijamäärien pienentyessä ja yksikköhintojen laskiessa. Talouden sopeuttamistoimenpiteitä tullaan tekemään suunnittelukauden jokaisena vuonna. 5.4. Talousarvion sitovuus Taloudellisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat vuosikate, investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma ja rahoitusosan nettotuotto. Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat läpäisyaste, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä ja päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. 6. KÄYTTÖTALOUS Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tuloslaskelman muotoon. Käyttötalousosassa asetetaan kuntayhtymän toimielimien varsinaisen toiminnan tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan toimintamenoihin ja toimintatuloihin sisältyvät myös sisäiset menot ja tulot. Käyttötalousosassa vahvistetaan toimielimittäin toiminnan tavoitteet seuraavasti: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Asiakaspalvelun laatu 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Hallitus on asettanut oppilaitoksille opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteet. Opiskelijamäärien esittämisessä lukuvuotta lyhyempään koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä on muutettu vuotuisiksi opiskelijamääriksi jakamalla opiskelijatyöpäivät luvulla 190. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen lähtökohtana on tulojen arviointi. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 15
Talousarvion laadinnassa on arvioitu, että vuoden yksikköhinnat alenevat 1,3 % vuoden yksikköhintojen tasosta. Koulutusalakohtaiset todelliset yksikköhinnat vuodelle vahvistetaan marras-joulukuussa. Palkkakustannusten on arvioitu nousevan 0,4 % vuonna. Tuloslaskelman muotoon toimielimittäin laadittu talousarvio ja taloussuunnitelma osoittaa vuosikatteen (sitovuustaso) sekä tilikauden tuloksen. 7. INVESTOINNIT Investointiosassa on varattu määrärahat hallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita, koneita ja kalustoja varten. Ammattiopistojen osalta investointien kustannuksia voidaan kattaa investointirahastosta hallituksen päätöksen mukaisesti. Aikuisopiston investointien kustannuksia voidaan kattaa aikuisopiston investointi- ja kehittämisrahastosta. Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointeja voidaan pienessä määrin rahoittaa kuntayhtymän perustehtävän kannalta tarpeettoman omaisuuden myynnillä. Investointikohteita ei esitetä valtuuston nimettäväksi, koska investointien toteuttamismahdollisuus riippuu kuntayhtymän rahoituskyvystä. Myös investointitarpeet saattavat muuttua ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää hallitus. Tarpeellisimpia investointeja kone- ja laitehankintojen lisäksi ovat taloussuunnitelmakautena seuraavat kohteet: Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu - Otsolan alueen kiinteistöjen uudelleenjärjestelyt - Peltolan päärakennuksen muutostyöt - Merimiehenkadun asuntolan peruskorjaus Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa - Prosessi- ja sähköalan tilojen uudelleenjärjestelyt - Kuhmonkadun päärakennuksen peruskorjaus Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes - vesikaton korjaustyöt Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo - asuntolan peruskorjaus 8. RAHOITUS Rahoitusosassa käsitellään korkotulot ja menot, muut rahoitustulot ja menot sekä tuloksen järjestelyerät. 9. TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa tilikauden tulos. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. 16 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
Talousarviossa laaditaan tuloslaskelma toimielimittäin. Talousarviossa tuloslaskelma sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Tilinpäätöksessä laaditaan virallinen koko kuntayhtymää koskeva tuloslaskelma, joka sisältää vain ulkoiset menot ja tulot. 10. RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä, muodollisesti se on yksi tilinpäätöksen liitetiedoista. Sen avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksessä rahoituslaskelman yhteydessä esitetään toiminnan rahoitusta kuvaavat tunnusluvut. 11. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT Suomen valtion hallitusohjelmassa määritellyt ammatillisen koulutuksen säästötavoitteet toteutuvat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä siten, että ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa pienenee vuoteen tultaessa 5300:sta 4840:een. Lisäksi yksikköhintojen arvioidaan alentuvan merkittävästi vuoden tasosta. Yhteensä olemassa olevien päätösten perusteella aiheutuu n. 10,8 miljoonan euron kustannusten sopeuttamistarve. Ammatillisen koulutuksen laadun ylläpitäminen samaan aikaan merkittävien kustannusleikkausten toteuttamisen kanssa on haastavaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstön osaamisesta ja työmotivaatiosta huolehtimiseen samaan aikaan kun henkilöstökustannuksia joudutaan leikkaamaan. Yhteishakujärjestelmän muutos syksyllä siten, että yhteishaussa hakukelpoisia ovat vain vailla toisen asteen perustutkintoa olevat nuoret ja aikuiset sekä ylioppilaat muutti koulutuksen vetovoimaa koulutusaloittain ja paikkakunnittain. Maakuntakeskuksen ulkopuolella sijaisevien oppilaitosten taloudelliset haasteet ovat merkittävät. Kuntayhtymän poliittinen johto joutuu tekemään arvopohdintaa siitä kuinka paljon olemme valmiit käyttämään resursseja koulutuksen saavutettavuuden turvaamiseen. Järjestämisluvan leikkaus yhdessä yhteishakujärjestelmän muutoksen kanssa muodostaa riskin opiskelijamäärätavoitteen saavuttamiseen. Yksikköhintojen leikkaus puolestaan muodostaa riskin vuosikatetavoitteiden saavuttamiseen. Taloudellisten resurssien pienentyessä vähenee mahdollisuus tehdä koulutuksen laatua parantavia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta koulutuksen leikkausten kohdistaminen vaikuttavuudeltaan huonoimpiin aloihin voi parantaa valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä, vähentää keskeyttämistä ja nopeuttaa valmistumista. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus on pitänyt korot alhaisina jo useita vuosia, ja alhaisen korkotason ennustetaan jatkuvan vielä ainakin kaksi vuotta. Alhainen korkotaso muodostaa riskin rahoitusosan nettotuottotavoitteen saavuttamiselle. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 17
KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Yhteisten palvelujen tehtävänä on toteuttaa kuntayhtymästrategiaa yhteistyössä koulutuskuntayhtymän eri oppilaitosten ja yksiköiden kanssa. Yhteisten palvelujen toiminnan vaikuttavuus muodostuu yhteistyössä toteutettavien toimenpiteiden tuloksena. Yhteisistä palveluista johdetaan, koordinoidaan ja ohjataan eri toimintojen organisointia ja prosessien kehittämistä. Prosessien kehittämisen lähtökohtana on laadukas toiminta ja kustannustehokkuus. Kehittämistoimenpiteissä oleellista on tunnistaa opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet mahdollisimman hyvin. Yhteiset palvelut kehittää kuntayhtymän toimintaa omalla rahoituksella, kansallisella ulkopuolisella rahoituksella ja EU -rahoituksella. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan omien hankkeiden lisäksi yhteishankkeita eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden aikana käynnistynyt EU:n uusi rakennerahastokausi antaa mahdollisuuden kehittää ammatillista koulutusta sekä muita työelämän kehittämiseen ja palveluun liittyviä toimintoja. On kuitenkin huomioitava muutokset edelliseen rakennerahastokauteen verrattuna, kuten esimerkiksi kasvaneet hankkeiden omarahoitusosuudet, jotka asettavat hankkeiden toteuttamiselle omat haasteensa ja priorisointitarpeensa. Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 14 9 7 5 5 - kokonaiskustannukset (1000 ) 1 306 1 437 1 131 467 467 2. Asiakaspalvelun laatu Yhteisten palvelujen asiakkaita ovat opiskelijat, elinkeinoelämä ja PKKY:n oma henkilöstö. Yhteisten palvelujen tehtävänä on varmistaa koko kuntayhtymän toiminnan kehittyminen ja tukea kuntayhtymän eri toimijoita onnistumisessa omalla vastuualueellaan. Palvelutoiminnan laadukkuutta on toiminnan vaikuttavuus ja opiskelijoiden, muiden asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyys kuntayhtymään ja yhteisiin palveluihin. Yhteisten palvelujen työn laadukkuutta arvioidaan koko kuntayhtymän tulosten perusteella ja joka vuosi toteutettavalla sisäisellä palautekyselyllä. Laadun kehittämistyöhön liittyvät toiminnan ja sen tuloksellisuuden vuosittaiset arvioinnit, sidosryhmäyhteistyössä saatava palaute ja sisäisen palautekyselyn tulokset ohjaavat kehittämistoimintaa. Kehittämistoiminnoissa hyödynnetään kuntayhtymäkokonaisuuden synergiaa ja osaamista. 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Yhteisissä palveluissa toteutetaan koulutuksen järjestäjän ydinprosesseina strategista kokonaissuunnittelua ja kuntayhtymäkokonaisuuden johtamista ml. toiminnan ja tulosten arviointi, maakunnallista koulutustarpeiden määrällistä ennakointia ja pedagogista johtamista. Lisäksi yhteisissä palveluissa hoidetaan edunvalvontaa ja sidosryhmäsuhteita. 18 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
Toimintaa tukevia palveluja ovat hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, hankintatoimi, kehittämispalvelut, suunnittelu- ja viestintäpalvelut, taloushallinto, tekniset palvelut ja tietohallinnon palvelut. Talousarviovuonna yhteisten palveluiden vastuualueelle keskitetään myös koko kuntayhtymän ruokapalvelut. Kuntayhtymäkokonaisuuden tuoma hyöty saadaan em. tehtävien koordinaation ja yhteissuunnittelun kautta, jota tehdään oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa. Tavoitteena on yhteisten palvelujen ja oppilaitosten prosessien toimintojen sujuvuus. Yhteiset palvelut hoidetaan valtakunnallisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja taloudellisesti. Tunnuslukuja seurataan Opetushallituksen suorite- ja kustannusraporttien avulla. Yhteisten palvelujen tilikauden vuosikatetavoite on 0 euroa. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 94,3 97,2 98,1 98,8 98,7 - vuosikate toimintatuloista (%) -3,3 0,0 0,0 0,8 0,7 - vuosikate poistoista (%) -218,8 0,0 0,0 58,2 47,8 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Asiantuntijaorganisaationa koulutuskuntayhtymän menestys perustuu myös tulevaisuudessa luottamushenkilöjohdon ja henkilökunnan monipuoliseen osaamiseen, asiantuntemukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä nopeaan ja joustavaan toimintaan. Erityisen tärkeää on sitoutuminen yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin ja tavoitteisiin. Vuonna kuntayhtymässä jatketaan valmentavan pedagogiikan kehittämistä ja toimitaan, kuntayhtymän perustehtävä huomioiden, aktiivisesti toimialojen kehittämisyhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 5,0 6,0 6,0 6,0 6,0 - hyvä esimiestyö 3,8 4,1 3,9 3,9 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,8 4,2 4,0 4,0 4,0 - työn kehittävyys 3,9 4,0 3,9 3,9 3,9 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 19
VALTUUSTO TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Maksutuotot 34 300 35 300 35 300 35 300 34 300 35 300 35 300 35 300 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -25 000-25 000-25 000-25 000 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 800 Muut henkilösivukulut -200-1 400-1 400-1 400 Palvelujen ostot -7 300-8 900-8 900-8 900-34 300-35 300-35 300-35 300 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 0 0 0 0 Poistot ja arvonalennukset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 20 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
TARKASTUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Maksutuotot 40 800 38 500 38 500 38 500 40 800 38 500 38 500 38 500 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -9 000-8 500-8 500-8 500 Henkilösivukulut Eläkekulut -600 Muut henkilösivukulut -100-500 -500-500 Palvelujen ostot -31 100-29 500-29 500-29 500-40 800-38 500-38 500-38 500 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 0 0 0 0 Poistot ja arvonalennukset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 21
HALLITUS TULOSLASKELMA Toimintatuotot Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Myyntituotot 120 900 4 438 300 4 347 800 4 277 200 Maksutuotot 6 379 600 6 329 700 6 090 500 6 090 500 Tuet ja avustukset 1 222 100 1 120 600 1 076 400 1 076 400 Muut toimintatuotot 30 000 7 722 600 11 918 600 11 514 700 11 444 100 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -4 678 000-5 982 400-5 775 200-5 744 200 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 034 900-1 319 100-1 273 200-1 266 200 Muut henkilösivukulut -253 300-329 200-317 800-316 100 Palvelujen ostot -1 647 800-2 203 900-2 083 900-2 103 700 Aineet, tarvikkeet, tavarat -90 900-1 337 400-1 271 100-1 236 000 Avustukset -5 000-5 300-5 100-5 100 Muut toimintakulut -237 900-978 700-926 700-921 100-7 947 800-12 156 000-11 653 000-11 592 400 TOIMINTAKATE -225 200-237 400-138 300-148 300 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 223 400 235 000 225 600 225 600 Muut rahoitustuotot 2 000 4 000 3 900 3 900 Korkokulut Muut rahoituskulut -200-1 600-1 200-1 200 225 200 237 400 228 300 228 300 VUOSIKATE 0 0 90 000 80 000 Poistot ja arvonalennukset Suunn. mukaiset poistot -84 300-147 600-154 700-167 300-84 300-147 600-154 700-167 300 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -84 300-147 600-64 700-87 300 22 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
TILAPALVELU 1. Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme kuntayhtymän kiinteistöhallinnasta, rakennuttamisesta, kiinteistönhoidon ja puhtauspalvelujen toiminnasta sekä kehitämme kiinteistöjen taloudellista ja laadukasta ylläpitoa. Pidämme kuntayhtymän omistamat käytössä olevat rakennukset hyvässä kunnossa, opetustilat siisteinä, rakennusten tekniset järjestelmät toimivina sekä piha- ja ulkoalueet siisteinä ja turvallisina. Huolehdimme myös kiinteistöjen käytön taloudellisuudesta sekä rakennusten arvon säilymisestä. Palvelut tuotamme käytössä olevat resurssit ja asiakkaiden tarpeet huomioiden taloudellisesti ja tehokkaasti. Omasta käytöstä poistetut rakennukset ja rakennuksen osat pyrimme myymään tai vuokraamaan. Mikäli käytöstä poistetulle rakennukselle ei löydy uutta omistajaa tai haltijaa, rakennuksesta aiheutuvat kustannukset minimoidaan, ja lopulta rakennus puretaan. 2. Asiakaspalvelun laatu Työmme laadukkuutta arvioidaan joka vuosi toteutettavan sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Kyselyn avulla kartoitamme henkilöstön ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä palveluihin ja etsimme kehittämiskohteita. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten ja kehityskeskustelujen perusteella kehitämme tilapalvelun toimintaa. 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteutamme rakennuttamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja puhdistuspalvelut suunniteltujen prosessien ja palvelukuvauksien mukaisesti. Valtakunnallisesti vertailtuna olemme parhaassa kolmanneksessa koulutuskuntayhtymien kiinteistöjen ylläpitokustannusten osalta. Tilojen käytön tehokkuutta seuraamme tilojen varaus- ja lukujärjestysohjelman avulla. Tilapalvelun tilikauden vuosikatetavoite on 3 800 000 euroa. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 159,0 148,3 147,0 150,0 150,0 - vuosikate toimintatuloista (%) 37,1 32,6 32,0 33,3 33,3 - vuosikate poistoista (%) 162,8 126,2 121,3 124,6 124,6 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Tilapalvelujen laatuun vaikuttavien toimintojen ohjaus toteutuu vuosittaisten kehityskeskustelujen ja talousarvion laadinnan yhteydessä käytävien keskustelujen avulla. Arviointi tehdään asiakaspalautteen, tehtävänkuvausten, aikatauluseurannan, katselmuskäytäntöjen ja laatukierrosten avulla. Vuonna kehitämme edelleen tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä sisäistä yhteistyötä. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 23
Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 2,7 3,0 3,0 3,0 3,0 - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 - työn kehittävyys 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 5. Taloussuunnittelukauden riskit Taloussuunnittelukauden aikana opiskelijamäärä pienenee, joten myös tilojen tarve vähenee. Tilojen hyvän käyttöasteen ylläpitämiseksi meidän pitäisi pystyä myymään tai vuokraamaan tiloja. Tilojen vähentämisessä onnistuminen muodostaa taloudellisen riskin. Toiminnallisesti merkittävimmäksi riskiksi olemme tunnistaneet kiinteistöjen mahdolliset sisäilmaongelmat. 24 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
TILAPALVELU TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot 94 400 91 300 85 100 94 700 Maksutuotot -2 000 2 000 2 000 2 000 Tuet ja avustukset 20 000 12 000 12 000 12 000 Muut toimintatuotot 11 548 000 11 156 700 11 006 200 10 994 700 11 660 400 11 262 000 11 105 300 11 103 400 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 610 900-1 570 900-1 571 300-1 579 200 Henkilösivukulut Eläkekulut -360 900-351 900-330 500-332 200 Muut henkilösivukulut -88 500-86 400-81 100-81 600 Palvelujen ostot -1 663 600-1 462 800-1 459 600-1 459 600 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 914 900-2 727 800-2 724 600-2 724 600 Avustukset Muut toimintakulut -1 221 600-1 462 200-1 238 200-1 226 200-7 860 400-7 662 000-7 405 300-7 403 400 TOIMINTAKATE 3 800 000 3 600 000 3 700 000 3 700 000 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 3 800 000 3 600 000 3 700 000 3 700 000 Poistot ja arvonalennukset Suunn. mukaiset poistot -3 011 500-2 969 000-2 969 000-2 969 000-3 011 500-2 969 000-2 969 000-2 969 000 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 788 500 631 000 731 000 731 000 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 25
26 Toiminta- ja taloussuunnitelma -
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Työelämäkumppanuuksien syventämisen tavoitteena on kehittää yhdessä työelämän kanssa yhteistyöprosesseja ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Yhteistyön muotoja ovat yhteistyöprojektit, kummiyritystoiminta, työpaikkaohjaajakoulutukset, opettajien työelämäjaksot ja yritysvierailut. Tällä varmistamme työelämäyhteistyön vaikuttavuuden, työssäoppimisen prosessin hallinnan ja arvioinnin yhdenvertaisuuden. Samalla valmistaudumme uuden rahoitusjärjestelmän haasteisiin. Yhteistyöllä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa rakennamme opiskelijoillemme sujuvaa väylää korkeakouluopintoihin Työllistyminen (%) 66,1 70,8 72,4 73,1 73,5 Jatko-opinnoissa (%) 12,8 9,3 11,2 11,4 11,2 Valmistuneet 390 407 404 394 395 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - päätoimisia opiskelijoita 1 261,0 1 270,1 1 260,2 1 260,3 1 205,0 - opiskelijatyöpäiviä 239 590 241 321 239 442 239 448 228 948 2. Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 1,0 0,5 1,0 1,0 1,0 - opiskelijatyöpäiviä 190 97 190 190 190 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 1 262,0 1 270,6 1 261,2 1 261,3 1 206,0 - opiskelijatyöpäiviä 239 780 241 418 239 632 239 638 229 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 27
2. Asiakaspalvelun laatu Pedagogisen ja didaktisen toiminnan kehittämisen tavoitteena on tarjota opiskelijoille mielekkäitä oppimiskokemuksia toiminnallisten, yhteisöllisten ja osallistavien työmenetelmien avulla ja henkilökohtaisen ohjauksen tukemana. Opiskelijoiden jaksopalautteet tukevat sekä valmentavan opettajuuden kehittämistä että osaamisen kehittämistä yksilö- ja tiimitasolla. Kehittämme oppimisympäristöjä kokonaisvaltaisesti ja vahvistamme digitaalisen teknologian opetuskäyttöä ja sosiaalisen median käyttöä opetuksen, ohjauksen, viestinnän ja markkinoinnin välineenä. Kehitämme opintojen valinnaisuutta ja eri opiskelumuotojen tarjontaa mm. verkko-opintoina toteutettavilla tutkinnon osilla ja yhdessä AmoJtk:n kanssa tehtävällä valinnaisten opintojen tarjottimella. Opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksia parannamme tarjoamalla heille hyvin toimivan ratkaisun lukio-opintojen suorittamiseen. Opiskelijoillamme on mahdollisuus opiskella kansainvälisessä opiskeluympäristöissä mm. ampumahiihdon MM -kisoissa ja osallistua Joensuun urheiluakatemian järjestämään urheiluvalmennukseen. Olemme myös aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 3,9 3,7 3,9 3,9 3,9 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 3,4 3,7 3,8 3,8 3,8 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 192,0 204,0 188,0 180,0 170,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 44,0 30,0 31,0 30,0 30,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 51,0 42,0 48,0 53,0 56,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 207,0 233,0 296,0 314,0 324,0 - opiskelijat saapuvat 4,0 28,0 32,0 32,0 32,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 26,0 18,0 19,0 23,0 23,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 29,0 17,0 23,0 23,0 23,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 52,5 62,8 64,8 61,9 66,3 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Kevään itsearvioinnin ja syksyn ulkoisen auditoinnin palautteiden pohjalta uudistamme ammattiopisto Joensuun kestävän kehityksen toimintaohjelman. Toimintaohjelman teemat ovat: turvallisuus oppilaitoksessa, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi ja kiusaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kehittämisessä on tärkeää välittämisen, vastuullisuuden ja osallisuuden kulttuurin vahvistaminen kiinnittämällä huomioita avoimuuteen, yksilöiden ja ryhmien kohtaamiseen ja rakentavan vuorovaikutuksen mukaisiin toimintatapoihin kaikilla tasoilla. Ammattiosaamisen näytöt toteutamme työelämässä 80,5-prosenttisesti ja tavoitteenamme on kouluttaa 50 uutta työpaikkaohjaajaa. Talouden hallinnan osalta valmistaudumme vastaamaan tulevien vuosien taloudellisiin haasteisiin oman toimintamme kehittämisellä ja uudistamisella mm. sisäisen ja ulkoisen yhteistyön, tilojen käytön ja opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tehostamisella. 28 Toiminta- ja taloussuunnitelma -