Kaupunginjohtajan esitys 7.10.2015

Kaupunginjohtajan esitys 7.10.2015

Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kaupunginjohtaja 7.10.2015

Lahden kaupunki Koonti: Taloussuunnittelu Taitto: Anu Vesikukka internet: www.lahti.fi

Esipuhe Vuosi 2016 tuo mukanaan uuden kunnan, Lahden kaupungin, joka kokoaa Nastolan ja Lahden voimavarat yhteen asukkaiden ja koko alueen eduksi. Kummankin kunnan vahva teollinen perinne jalostuu entistä monimuotoisemmaksi yritystoiminnaksi, jossa modernit toimintatavat, luovuus ja innostus uuteen korostuvat. Uutta Lahtea rakennetaan tammikuussa 2015 hyväksytyn yhdistymissopimuksen pohjalta maakunnan keskuskaupunkina, jonka päätöksenteko ja toiminta vastaavat nopeasti ja joustavasti yhteiskunnan muutoksiin. Uuteen toimintatapaan kootaan Lahden ja Nastolan parhaat käytännöt. Tavoitteena on matalan organisaation kaupunkiyhteisö, jota leimaa tiivis vuorovaikutus ja asukkaiden aktiivisuus ja vastuu. Suuret yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat ennen kaikkea kaupunkeihin. Yleisen kaupungistumisen myötä kaupunkien päätöksenteko ja tiivis yhteys ympäristöön on ratkaisevaa alueen kehitykselle. Julkisen organisaation on pidettävä huolta kustannuskilpailukyvystään, ja kunnalliset palvelut on pystyttävä asukkaille perustelemaan niiden tarkoituksenmukaisuuden, toimivuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maan viidenneksi suurimmalla kaupunkiseudulla, pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä, on erinomaiset menestymisen edellytykset, ja samalla sen myönteinen kehitys on tärkeää koko maan tulevaisuuden kannalta. Valtion suunnittelemat kuntia koskevat muutokset, soteuudistus ja muut, vaikuttavat koko kuntakäsitteeseen. Lahti on neuvotellut muiden päijäthämäläisten kuntien kanssa alueellisesta sote-ratkaisusta, jolla pyritään seuraavan vuoden kuluessa rakentamaan uusi hyvinvointikuntayhtymä, joka kokoaisi koko alueen sosiaali- ja terveyspalvelut yhden järjestäjän puitteisiin ja samalla loisi luontevan polun tulevaan kunnista ja kuntarajoista riippumattomaan sote-järjestelmään. Itsehallinnollisten sote-alueiden, joilla voisi olla muitakin tehtäviä, muodostamisen jälkeen kuntien uusi rooli painottuisi elinvoimaan ja sivistykseen. Uusi laajempi Lahden kaupunki voi näissäkin muuttuvissa oloissa erillisiä kuntia paremmin valvoa alueen ja sen asukkaiden etua ja turvata vetovoiman ja kasvun. Kaupunki vastaa tulevaisuudessakin alueen elinvoimasta, ja Lahdessa panostetaan erityisesti yritysten toimintaympäristöön. Lahden ja Nastolan yhdistyminen antaa maankäytölle, liikennehankkeille ja työllisyyden parantamiselle uusia mahdollisuuksia. Kaupungin elinvoimalle on tärkeää elävä, kiinnostava kaupunkikeskusta, sitä täydentävä Nastolan nauhataajama sekä verkostomaisesti toimivat kaupunginosat. Kylät ja maaseutualue korostavat uuden Lahden monipuolisuutta. Koko alueen kannalta tärkein yksittäinen hanke on Lahden eteläinen kehätie, jonka rakentamisesta ja rakennuskustannusten jaosta on tehty Liikenneviraston, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan kesken valtuustoissa hyväksytty aiesopimus. Lahti on valmis yhteistyössä valtion kanssa hakemaan tierahoitukselle uutta pohjaa ja pilotoimaan mallia kehätien toteutuksessa. Kuntien yhdistyessä elinkeinopolitiikkaa vahvistetaan. Yhteydenpitoa oman alueen yrityksiin lisätään, ja kaupungin ja elinkeinoyhtiöiden yhteistyötä tiivistetään. Elinkeinotoimen kirjo ulottuu vetovoimaa kasvattavista toimista konkreettiseen yrityksiin kohdistuvaan myyntityöhön. Koulutukseen ja yrityksiä palvelevaan tutkimusja kehitystyöhön kiinnitetään erityistä huomiota. Työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy vaatii uusia toimia. Erityisenä hankkeena laajennetaan kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarjontaa kaupungin organisaatiossa moninkertaiseksi. Merkittävä osa valtion maksamasta yhdistymisavustuksesta suunnataan Nastolan alueen ja koko uuden Lahden vetovoimaa ja kaupungin elinkeinopolitiikkaa vahvistaviin toimenpiteisiin ja konkreettisiin työllisyystoimiin. Nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi talousarviossa on varauduttu lisäämään maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavaa opetusta, jonka valtio korvaa kaupungille. Vuoden aikana voidaan joutua maahanmuuttajien palveluihin tarvittavia resursseja vielä tarkistamaan. Uudistuvan Lahden kaupungin talouden on oltava tasapainossa. Talouskasvu Suomessa ei anna tähän juurikaan vetoapua, päinvastoin valtion toimet kiristävät kuntataloutta. Kuntien yhdistymisestä saatavat synergiahyödyt helpottavat talouden tasapainossa pitämistä, mutta lisäksi on välttämätöntä, että maan hallituksen antama liikkumavara kuntien palvelujen järjestämisessä ja palvelumaksuissa käytetään täysimääräisesti hyväksi. Palvelut järjestetään jatkossakin asukkaiden tarpeet huomioiden ja alueellisesti kattavasti, mutta toimintatapoja uudistaen ja sähköisiä palveluja yhä enemmän hyödyntäen. Kaupunkilaiset saavat myös tarvitsemaansa asiakaspalvelua uusista yhteispalvelupisteistä Lahden ja Nastolan keskustasta. Palvelutaso pystytään säilyttämään tiukasta talouslinjasta huolimatta. Tämä edellyttää myös yhdistymisen jälkeen jatkuvaa rohkeaa toimintojen ja rakenteiden uudistamista, valmiutta ja intoa muutokseen niin henkilökunnalta ja päättäjiltä kuin asukkailtakin. Uuden Lahden talouden tavoitteet on asetettu yhdistymissopimuksessa. Tavoitteet täyttyvät, kun talousarvio ja -suunnitelma päätyvät niukasti positiiviseen tulokseen ja

menojen kasvu on noin 1 % vuodessa. Ensi vuodelle arvioitu vuosikate, 41 miljoonaa euroa, ylittää lievästi tälle vuodelle ennustetun. Vuosille 2017 ja 2018 vuosikatteen arvioidaan vahvistuvan 5 miljoonalla eurolla vuosittain. Lahden asukkaille verot pysyvät tämän vuoden tasolla, nastolalaisten verotus kevenee hieman. Kummankin yhdistyvän kunnan henkilöstö on ollut kiitettävällä tavalla mukana uuden toimintaorganisaation muodostamisessa. Henkilöstön sitoutuminen ja kustannustietoisuus kummassakin kunnassa ovat pohjana vuoden 2015 toiminta- ja taloustavoitteiden saavuttamiselle ja ovat tukeneet vuoden 2016 rakentavaa budjettivalmistelua. Lahden kaupungin palveluksessa työskentelee vuoden vaihteessa runsaat 6 000 henkilöä, ja seuraavien kahden vuoden kuluessa henkilöstömäärä vähenee kolmella sadalla. Määrätietoinen henkilöstöpolitiikka tekee tämän mahdolliseksi luonnollisen vaihtuvuuden kautta, ilman irtisanomisia tai lomautuksia. Lahden kaupungin kasvua tukeva investointiohjelma jatkuu. Suurimpia investointikohteita ovat pääterveysaseman peruskorjaus ja uudistaminen sekä koulujen ja päiväkotien korjaukset ja uudisrakentaminen. Koko loppuvuosikymmenelle ulottuu Lahden keskusta-alueen kouluverkon useita peruskorjauksia ja käyttötarkoituksen muutoksia käsittävä kokonaisuus, jolla parannetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion toiminnallisia edellytyksiä ja saadaan tilat nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Nastolassa investoinnit toteutetaan yhdistymissopimuksen mukaisina. Investoinnit vuonna 2016 ovat noin 76 miljoonaa euroa, vuosina 2017 ja 2018 yli 80 miljoonaa euroa. Taloussuunnittelukauden nettoinvestoinnit kasvattavat kaupungin velkamäärää noin 75 miljoonalla eurolla. Kaupungin omaan toimintaan otettujen lainojen määrä on vuoden 2015 lopussa noin 1 900 euroa asukasta kohti ja kohoaa 2 600 euroon asukasta kohti vuoden 2018 lopussa. Kaupungin taseeseen kertynyt ylijäämä kohoaa suunnitelmakauden lopussa noin 140 miljoonaan euroon. Uusi Lahti saa myös uudenlaisen poliittisen rakenteen. Kaupunginhallitukseen tulee kaksi jaostoa, joiden vastuualueet korostavat toisaalta elinvoiman ja työllisyyden, toisaalta konserni- ja tila-asioiden merkitystä. Nastolan aluejohtokunta täydentää uutta päätöksentekojärjestelmää. Poliittisen työ resursointia vahvistavat kokopäiväisen korvauksen saavan kaupunginhallituksen puheenjohtajan lisäksi puolipäivätoimiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja kolmen keskeisen lautakunnan puheenjohtajat. Viime tammikuun päätös uuden Lahden muodostamisesta oli rohkea ratkaisu. Sen myönteiset vaikutukset ovat olleet nähtävissä jo talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa. Uusi vahvempi keskuskunta antaa paremmat edellytykset vakaaseen palvelutuotantoon ja tehokkaaseen edunvalvontaan ja tukee koko Lahden kaupunkiseudun menestymisen mahdollisuuksia edelleen voimistuvan keskinäisen kilpailun Suomessa. Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja

5

6 Sisällysluettelo Yleisperustelut... 7 Taloudelliset lähtökohdat... 8 Yleistä... 8 Kuntatalous... 8 Lahden kaupungin väestö, työttömyys ja talous... 9 Lahden ja Nastolan taloustilanne 2014 2015... 11 Taloussuunnitelma 2016 2018... 11 Verotulot... 12 Käyttötalouden valtionosuudet... 13 Investoinnit 2016 2020... 14 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto... 14 Laadinnan lähtökohdat... 15 Yhdistymissopimuksen linjauksia... 15 Strategia... 15 Lahden kaupungin organisaatiokaavio 2016... 16 Henkilöstö... 17 Hyvinvoinnin edistäminen... 18 Lahden kaupungin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma... 20 Talousarvion rakenne ja sitovuus... 21 Talousarvion rakenne... 21 Talousarvion sitovuus... 21 Taloutta ohjaavat kriteerit... 24 Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen... 25 Käyttötalousosa... 27 Kaupunginhallituksen toimiala... 29 Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä... 33 Elinvoima ja kilpailukykypalvelut... 35 Tukityöllistäminen... 38 Tarkastustoimi... 40 Määrärahavaraus (ei sitova): Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot... 41 Sosiaali- ja terveystoimiala... 43 Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä... 47 Toimeentuloturva... 50 Erikoissairaanhoito... 51 Sivistystoimiala... 53 Hallintopalvelut... 57 Lasten ja nuorten kasvu... 58 Osaaminen ja tieto... 62 Wellamo-opisto... 64 Liikunta ja kulttuuri... 65 Kaupunginmuseo... 67 Kansainväliset urheilutapahtumat... 68 Tekninen ja ympäristötoimiala... 69 Hallintopalvelut... 73 Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö ja Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä... 74 Joukkoliikenne... 78 Tuloslaskelmaosa... 79 Talousarvion tuloslaskelmat... 79 Korkotulot ja -menot... 82 Muut rahoitustulot ja -menot... 82 Investointiosa... 83 Kiinteä omaisuus... 85 Talonrakennusinvestoinnit... 86 Julkinen käyttöomaisuus... 92 Irtain omaisuus... 95 Arvopaperit ja osuudet... 98 Rahoitusosa... 99 Lahden kaupungin rahoituslaskelma... 99 Antolainat... 101 Lainanotto, pitkäaikaiset lainat... 101 Taseyksiköt... 103 Lahden Tilakeskus... 103 Lahden Ateria... 108 Lahden Servio... 111 Lahden Tietotekniikka... 114 Lahden kaupunginorkesteri... 117 Lahden kaupunginteatteri... 120 Liitteet... 123 Toiminnan tunnusluvut... 124 Kaupunkikonserni... 129 Konsernin tytäryhteisöt... 130

7 Yleisperustelut Taloudelliset lähtökohdat Laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen

8 Taloudelliset lähtökohdat Yleistä Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt (VM, 28.9.2015). Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää vähäiseksi. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 prosenttia ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 prosenttia. Investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 1,3 prosenttia. Työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 prosenttia. Huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Keskeiset ennusteluvut, 2012 2013 2014 2015 2016 2017 VM 28.9.2015 Bruttokansantuote markkinahintaan -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 1,6 0,0 0,0-0,2 3,4 3,5 Kokonaistarjonta -0,6-0,8-0,3 0,1 1,9 2,0 Tavaroiden ja palvelujen vienti 1,2 1,1-0,7 0,9 3,0 3,3 Kulutus 0,4 0,0 0,3 0,8 0,5 0,6 Investoinnit -2,2-5,2-3,3-1,3 5,4 4,2 Kokonaiskysyntä -0,6-0,5-0,2-0,2 1,9 2,0 kotimainen kysyntä -1,2-1,1 0,0-0,6 1,4 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos % 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Kuntatalous Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosina suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä. Kuntien verotulot kasvavat vuosina 2016 2018 maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jakoosuuden poistuminen supistaa verotuloja vuonna 2016. Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen työllisyystilanteen parantuessa. Lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia vuonna 2016. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle puolestaan alentaa kuntien valtiolta saamia siirtoja vuonna 2017. Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua täysimääräisenä ja että tavoiteltu säästövaikutus saavutetaan. Erityisen tärkeää on toteuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellisia uudistuksia, jotka rajoittavat tulevia menopaineita. Myös kuntien on jatkettava omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan.

9 Lahden kaupungin väestö, työttömyys ja talous Tilannekatsauksessa on yhteenlaskettu Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan lukumäärätiedot vastaamaan yhdistyvistä kunnista 1.1.2016 muodostuvaa uutta Lahden kaupunkia. Tekstissä jäljempänä uudesta Lahden kaupungista käytetään ilmaisuja kaupunki tai Lahti. Väestö Kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, joka kasvoi vuodessa 0,26 prosenttia eli 314 henkilöllä. Kahden viimeisimmän vuoden aikana väestön kasvu on ollut hidasta verrattuna vuosiin 2007 2012, jolloin vuosikasvu oli keskimäärin runsas 700 henkilöä. Vuosina 2010 2014 väestömäärä on kasvanut yhteensä 2 900 henkilöllä. Väkiluvun kasvu perustui vuonna 2014 yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 151 vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitto oli 465, josta 170 tuli muista kunnista ja loput 295 siirtolaisuudesta. Taloustaantuma on vähentänyt maassamuuttoa, minkä myötä alueen muuttovoitto on laskenut. Vielä vuosina 2007 2012 muuttovoitto muista kunnista oli vuodessa keskimäärin lähes 400 henkilöä. Kaupungin väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana 15 64- vuotiaiden määrä on laskenut liki 2 500 henkilöllä, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvanut noin 4 900 henkilöllä. Vuoden 2014 väkiluvun kasvusta huolimatta laski 45 64-vuotiaiden määrä 547 henkilöllä ja 15 24-vuotiaiden 268 henkilöllä. Myös alle kouluikäisten määrä oli pienessä laskussa. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 895 henkilöllä. Ikärakenne vuonna 2014 (Lahti+ Nastola) 24,2 % 26,7 % 12,5 % 12,7 % 7,1 % 7,8 % 6,6 % 2,4 % 0 6 v. 7 14 v. 15 24 v. 25 44 v. 45 64 v. 65 74 v. 75 84 v. 85 v. Lähde:Tilastokeskus Vuoden 2014 lopussa väestöstä oli lapsia 15 prosenttia, nuoria 15 24-vuotiaita 13 prosenttia, 25 64-vuotiaita 51 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 22 prosenttia. Väestöstä yhdeksän prosenttia oli yli 75-vuotiaita ja kaksi prosenttia 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Työikäisten osuus oli alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja eläkeikäisten osuus oli keskimääräistä korkeampi. Väestön pääasiallinen toiminta Viimeisimmän tilastoinnin mukaan vuoden 2013 lopussa hieman alle puolet väestöstä eli 48 prosenttia kuului työvoimaan, joista työllisiä oli 47 245 ja työttömiä 9 462. Väestöstä eläkeläisiä oli 26 prosenttia, lapsia 15 prosenttia ja opiskelijoita kahdeksan prosenttia. Lukumääräisesti eläkeläisiä oli 31 115, lapsia 17 651 ja opiskelijoita 9 072.

10 Viiden vuoden aikana työvoiman määrä on pienentynyt reilulla sadalla henkilöllä ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut yli 3 300 henkilöllä. Työttömyyden lisääntyessä taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Vuonna 2013 jokaista työllistä kohti oli 1,51 asukasta. Vuonna 2012 kaupungin 48 882 työllisestä toimi 18 prosenttia teollisuudessa, 17 prosenttia terveys- ja sosiaalipalveluissa ja 13 prosenttia kaupan alalla. Teollisuustyöntekijöiden määrä on pienentynyt viidessä vuodessa yli viidenneksellä kun taas sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa että koulutuksessa työskentelevien määrä on kasvanut yli 10 prosenttia. Keskitulot Kaupungin väestön keskitulot olivat vuoden 2013 lopussa 26 216 euroa ja koko maassa keskimäärin 27 933 euroa. Vuodesta 2000 keskitulo on kasvanut Lahdessa 8 893 euroa (51 %) ja koko maassa 8 977 euroa (47 %). Keskitulolla tarkoitetaan valtionveronalaisia tuloja jaettuna tulonsaajien lukumäärällä (tilastoissa ei ole huomioitu tulottomien osuutta). Vuosien 2010 2013 aikana keskitulo on noussut eniten Espoossa, 4 901 euroa. Myös Kuopiossa ja Helsingissä keskitulot kasvoivat enemmän kuin maassa keskimäärin. Vähiten keskitulot kasvoivat Turussa, Oulussa ja Tampereella, alle 2 600 euroa, Lahdessa kasvua oli vajaa 2 800 euroa vuosien 2010 2013 aikana. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Vuonna 2012 työpaikkoja oli 52 202, joka oli 557 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja liki 1 400 vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Työpaikoista vain 17 prosenttia oli teollisuudessa, josta on kadonnut lähes 2 800 työpaikkaa viidessä vuodessa. Teollisuustyöpaikkojen sijaan on syntynyt erilaisia palvelutoimintojen työpaikkoja. Vuonna 2012 terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus oli 18 prosenttia ja kaupan 14 prosenttia kaikista työpaikoista. Viiden vuoden aikana työpaikkojen lisäys on ollut terveys- ja sosiaalipalveluissa yli 1 100, hallinnossa runsas 400 ja koulutuksessa liki 400. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 106,8, joten alueella oli siis enemmän työpaikkoja kuin työllisiä työntekijöitä. Työttömyys Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 2015 korkein Joensuussa (20,2 %) ja Jyväskylässä (19,8 %), matalin Espoossa (11,6 %), Vantaalla (13,3 %) ja Helsingissä (13,7 %). Lahden työttömyysaste oli heinäkuussa 18,9 prosenttia, viidenneksi korkein suurista kaupungeista. Vuoden 2014 heinäkuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut eniten Joensuussa 1,9 prosenttiyksikköä sekä Jyväskylässä ja Kuopiossa, 1,7 prosenttiyksikköä. Lahdessa kasvua oli 0,9 prosenttiyksikköä ja vähiten kasvua oli Kouvolassa, 0,4 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on noussut selvästi maltillisemmin kuin monessa muussa suuressa kaupungissa. Lahden työttömyysasteen nousua helpottaa väestön ikärakenne, kun osa työttömistä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Kesällä suurten yliopistokaupunkien työttömyystilannetta vaikeuttaa opiskelijoiden siirtyminen työvoimatoimistojen asiakkaiksi. Vuoden 2015 alusta työttömyysaste on laskenut vain Kouvolassa, vähiten kasvua oli Porissa ja Lahdessa 0,1 prosensttiyksikköä. Muissa suurissa kaupungeissa työttömyysaste on kasvanut selvästi yli prosenttiyksikön vuodenvaihteesta ja Joensuussa 2,3 prosenttiyksikköä.

11 Lahden ja Nastolan taloustilanne 2014 2015 Vanhan Lahden kaupungin talouden näkökulmasta vuosi 2014 oli erinomainen. Nettomenot vähenivät yli kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vuosikate nousi alkuperäisen talousarvion mukaisesta 32,7 milj. eurosta noin 53,0 milj. euroon. Vuoden 2014 lopussa taseessa oli kumulatiivista ylijäämää 125,7 milj. euroa. Nastolan kunnan tulos toteutui vuonna 2014 vallitsevaan taloustilanteeseen nähden tyydyttävästi. Alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin 9 200 euron ylijäämä. Sosiaali- ja terveysmenojen odotettiin ylittyvän, mutta ne kehittyivät aiempiin vuosiin verrattuna maltillisesti, joten ylitys ei toteutunut. Vuoden 2014 lopussa taseessa oli kumulatiivista ylijäämää 3,2 milj. euroa. Yhdistymissopimus rajaa yhdistyvien kuntien vuoden 2015 taloutta siten, että toimintakatteet ovat korkeintaan: - Lahti 521,4 milj. euroa - Nastola 66,6 milj. euroa. Vanhassa Lahdessa paineet tukityöllistämisen työmarkkinatuen menojen kasvun osalta tunnistettiin heti vuoden 2015 alussa. Talousarviokirjaan on vuodesta 2014 lähtien kirjattu valtuuston päätöksenä, että vuoden aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti toimialojen ja lopuksi kaupungin talousarvion sisältä. Työmarkkinatuen vajaan neljän miljoonan euron lisätarve katettiin linjauksen mukaisesti kaupungin talousarvion sisältä. Talousohjelman linjauksia noudattaen Lahden talous on saatu pidettyä alkuperäisen talousarvion mukaisena. Nastolan kunnan linjausten mukaisesti talousarvioon kohdistuvat muutospaineet tulee kattaa palvelualueiden sisältä. Menojen ylityspaineet ovat aiempien vuosien tapaan erityisesti erikoissairaanhoidossa, oman palvelutuotannon osalta ei ole tiedossa merkittäviä ylityspaineita. Talousarviokirjan 2016 vertailutiedoiksi on tilinpäätöksen 2014 ja talousarvion 2015 osalta koottu kuntien yhdistetyt luvut. Vertailutiedot ovat informatiivisia, eivät suoraan kaikin osin vertailukelpoisia, johtuen kuntien toimintokokonaisuuksien erilaisista rakenteista ja kirjanpidon erilaisista käytännöistä. Taloussuunnitelma 2016 2018 Talousarviossa toimintatuotot ovat 236,2 milj. euroa (+1,3 %) ja toimintakulut ovat 838,3 milj. euroa (+1,8 %) verrattuna vuoden 2015 yhdisteltyyn Lahden ja Nastolan talousarvioon. Käyttötalousmenojen kasvu hidastuu vuosina 2017 2018 painuen miinukselle vuonna 2017 (-1,6 %). Tämä johtuu siitä, että suunnitelmassa on huomioitu perustoimeentulotuen käsittelyn ja maksatuksen siirtyminen valtiolle vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käyttömenot kääntyvät pieneen kasvuun (0,4 %) vuonna 2018. Vuosikate on 40,9 milj. euroa, tilikauden tulos 0,5 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 0,7 milj. euroa. Vuosikate paranee vuoteen 2015 verrattuna, mutta tilikauden tulos heikkenee johtuen poistosuunnitelmien yhtenäistämisestä vuodelle 2016 sekä satunnaisten erien pienenemisestä kolmanneksella. Investointitarpeet pysyvät edelleen korkealla tasolla koko suunnitelmakauden ajan. Investointitaso laskee kuitenkin lähes 40,0 milj. euroa vuodesta 2015. Rahoituksen osalta merkittävää on, että kaupungin omaan palvelutuotantoon tarvittava lainanotto on vain 2,6 milj. euroa. Omaisuuden myynneillä (34,5 milj. euroa) pystytään hillitsemään lainanottotarvetta. Omaisuuden myynnit koostuvat Vesilaitoksen myynnistä Lahti Aqua Oy:lle sekä omaisuusjärjestelyistä Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin kesken. Lahden talousasemaa yhdistymistilanteessa vahvistaa taseessa oleva 137,3 milj. euron ylijäämä. Taloussuunnitelmassa on huomioitu Kuntatalousohjelman 2016 2018 (VM 35a 2015) linjaamia kuntataloutta vahvistavia maksuperustemuutoksia, jotka mahdollistavat korotuksia tuloarvioihin. Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu kaikkien kuntien osalta mahdollisiksi sivistystoimialan maksujen osalta 32 milj. euron tulojen lisäys ja sosiaali- ja terveystoimialan osalta 150 milj. euron tulojen lisäys (VM; ISSN 1797-9717,pdf). Lahden taloussuunnitelmassa on edellytetty päivähoitomaksuja ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhomaksuja korotettavaksi syyslukukauden 2016 alusta lukien yhteensä 0,35 milj. euroa siten, että kokovuosivaikutus vuonna 2017 on 0,85 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2016 alusta toteutettavilla asiakasmaksujen korotuksilla saadaan lisätuloja 2,65 milj. euroa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on huomioitu seuraavat Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa (15.12.2014) määritellyt linjaukset: - toiminnalliset tavoitteet on johdettu yhdistymissopimuksessa määritellyistä kahdeksasta strategisesta perustavoitteesta - yhdistymishallitus sai tiedoksi talousarviovalmistelutilanteen elokuun aikana - aluejohtokunnalle, joka perustetaan nykyisen Nastolan alueelle, on varattu määrärahat Elinvoima ja kilpailukykypalvelut vastuualueen määrärahakokonaisuudesta - Lahden ja Nastolan kuntien henkilöstön sijoittumissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2015 - yhdistymisavustuksen käytöstä ja toimenpiteiden vaikutuksista on valmisteltu suunnitelma

12 - talousarvion ja -suunnitelman tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous yhdistymissopimuksen periaatteen mukaisesti. Taloussuunnitelmassa on huomioitu syksyllä 2015 kärjistynyt pakolaiskriisin aiheuttama turvapaikanhakijoiden tulo Lahteen. Hennalaan entiselle kasarmialueelle on perustettu hätämajoitusyksikkö, johon on syyskuun 2015 lopussa sijoitettu 500 turvapaikanhakijaa. Kaupungin välittömin menoerä on valmistavan opetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille turvapaikanhakijoille, mutta tilanne heijastuu myös kaupungin muihin toimintoihin ja valtionosuuksiin. Perusopetuksessa aiheutuviin kustannuksiin on talousarviossa varauduttu 0,5 milj. euron määrärahalisäyksellä, ja valtionosuustuloissa on otettu huomioon valtion vastaavat avustukset. Turvapaikanhakijoiden kaikista kustannuksista vastaa valtio. Taloussuunnitelmassa ei ole vielä huomioitu soteuudistusta, joka toteutuu aikaisintaan 1.1.2019, eikä valmistelussa olevaa paikallista sote-toimintojen keskittämistä, joka toteutuisi 1.1.2017. Eteläisen kehätien kustannusvaikutuksia ei ole talousarviossa vielä mukana, koska niiden ajoittuminen eri vuosille ei vielä ole selvillä. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta sekä kiinteistöverosta. Valtionvarainministeriö esittää muutamia veroperustemuutoksia tuleville vuosille. Kunnallisvero Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja yli 200 milj. eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella mm. ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti noin 244,5 milj. eurolla. Kunnallisverolaskelmat vuodelle 2016 perustuvat vanhassa Lahdessa vuonna 2015 voimassa olevaan 20,25 veroasteeseen yhdistymissopimuksen mukaisesti. Nastolan osalta veroasteen (20,75) pieneneminen 0,5 prosenttiyksikköä vähentää kunnallisverotuottoa noin 1,2 milj. euroa. Kunnallisverokertymä vuodelle 2016 on arvioitu olevan 392,3 milj. euroa, jossa kasvua vuoteen 2015 verrattuna on noin 1,5 prosenttia. Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 milj. euroa alhaisemmaksi. Kuntien yhteinen jako-osuus yhteisöverokertymästä vuodelle 2016 on 30,92 prosenttia, jolloin Lahden osuus on 19,7 milj. euroa. Tämä on 3,3 milj. euroa Lahden ja Nastolan vuoden 2015 talousarviota pienempi. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Kiinteistövero Valtionvarainministeriö esittää kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,60 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin. Kiinteistöverolaskelmat vuodelle 2016 perustuvat Lahdessa vuoden 2015 voimassa oleviin veroasteisiin. Nastolan osalta veroasteiden muutos vähentää kiinteistöverotuottoa nettona noin 150 000 euroa. Lahden saaman kiinteistöverotuoton arvioidaan vuonna 2016 olevan 36,3 milj. euroa, missä kasvua Lahden ja Nastolan vuoden 2015 talousarvioon nähden on noin 0,6 prosenttia. Kiinteistöveroprosentit verotuskohteittain Lahti Nastola Lahti Raja-arvot eriteltynä 2015 2015 2016 2016 Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 1,25 1,15 0,80 1,55 Vakituinen asuinrakennus 0,55 0,55 0,55 0,37 0,80 Muu kuin vakituinen asuminen 1,15 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 1,25 3,00 1,00 4,00 Yleishyödyllinen yhteisö 0,55 0,60 0,55 0,00 1,55 Voimalaitos 2,85 2,85 0,60 3,10

13 Kokonaisverotulot Verotuksella koottava tulo vuoden 2016 talousarviossa on 448,3 milj. euroa, jossa on kasvua 0,6 prosenttia Lahden ja Nastolan verotuloihin. Verotulot jakaantuvat verolajeittain seuraavasti: TP TA+ LTA:t TA Muutos-% 1 000 2014 2015 2016 2015/2016 Kunnan tulovero 381 479 386 500 392 300 1,5 % Yhteisövero 24 450 23 000 19 700-14,3 % Kiinteistövero 32 324 36 100 36 300 0,6 % Yhteensä 438 253 445 600 448 300 0,6 % Käyttötalouden valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. varsinaisesta valtionosuudesta, jolla myös tasataan kuntien kustannus- ja tarve-eroja ja 2. kuntien välisestä tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Vuonna 2016 Lahden valtionosuuksien arvioidaan olevan 190,0 milj. euroa, jossa on lisäystä edellisvuoden Lahden ja Nastolan valtionosuuksiin noin 14,0 milj. euroa. Arvio perustuu pääosin Kuntaliiton alustaviin laskelmiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista ja sivistystoimialan arvioihin opetus- ja kulttuuritoimen muista valtionosuuksista. Vuoden 2016 valtionosuusarvioita nostaa kustannustenjaon tarkistus ja valtion päätöksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaatio. Valtionosuusjärjestelmän mukainen kunnan peruspalvelujen valtionosuus on eritelty seuraavassa taulukossa. Lahden saama verotulotasaus vuonna 2016 arvioidaan olevan noin 24,4 milj. euroa. Järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Alustavan arvion mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön muut valtionosuudet ovat noin -6,1 milj. euroa. Kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on noin 300 euroa asukasta kohti. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa. Siirto vähentää Lahden saamaa peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2017 noin 7,7 milj. euroa ja vuonna 2018 noin 9,9 milj. euroa. Valtionosuuslaskelmat ovat vielä alustavia, joten niihin saattaa tulla muutoksia. TA Arvio Valtionosuudet, milj. euroa 2015 2016 Muutos % Peruspalvelujen valtionosuudet (ilman tasauksia) 162,2 171,7 5,9 % Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 22,8 24,4 7,0 % Järjestelmämuutoksen tasaus -0,6 0,0-100,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -8,4-6,1-27,4 % Valtionosuudet yhteensä 176,0 190,0 8,0 %

14 Investoinnit 2016 2020 Investointisuunnitelmat esitetään viiden vuoden ajalta. Kokonaisuus on koottuna kirjan investointiosaan. Taloussuunnitelman nettoinvestoinnit ovat 248,7 milj. euroa. Investoinneista yli puolet on talonrakennusinvestointeja, jotka kohdistuvat toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla turvataan omaisuuden arvon säilymistä ja korvataan vanhentuneita tiloja. Korkea investointitarve tulee säilymään tulevina vuosina johtuen mittavista rakennusten peruskorjaustarpeista. Julkinen käyttöomaisuus (kadut, valaistus, satamat jne.) on noin neljännesosa suunnitelmakauden bruttoinvestoinneista. Miljoonat 60 50 40 30 20 10 0 2016 2017 2018 2019 2020 Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kaupungin lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kaupungin rahoitustarve muodostuu pääosin investointimenoista, lainan lyhennyksistä sekä tytäryhtiöille myönnettävistä lainoista. Rahoitusosuudet ja myyntitulot vähentäen jää nettoinvestoinniksi 75,9 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan talousarviovuonna 107,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 53,8 milj. eurolla. Nettolainanotoksi jää 53,2 milj. euroa. Kaupungin lainakantaan sisältyy sisäisen pankin kautta konserniyhteisöille välitetyt lainat. Vuoden 2016 aikana nostetaan pitkäaikaisia antolainoja arviolta 84,0 milj. euroa. Vuoden 2016 lopussa antolainoja ennakoidaan olevan 521,9 milj. euroa. Lainanotto, lyhennykset sekä pitkäaikaiset lainat 2014 2018 Milj. euroa TP TA+LTA TA TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 Lainanotto 169,4 143,0 107,0 100,0 105,0 Lyhennykset -58,0-56,4-53,8-53,6-62,3 Nettolainanotto 111,4 86,6 53,2 46,4 42,7 Kaupungin koko lainamäärä 623,4 710,0 763,2 809,6 852,3 Lainat /asukas 5 254,2 5 928,6 6 337,4 6 684,3 6 996,3 Antolainat tytäryhteisöille 471,0 476,6 521,9 525,8 535,9 Kaupungin omat lainat 152,4 233,4 241,3 283,8 316,4 Kaupungin omat lainat euroa/asukas 1 284,4 1 949,0 2 003,7 2 343,2 2 597,4 Asukasluku 118 644 119 756 120 431 121 122 121 819

15 Laadinnan lähtökohdat Yhdistymissopimuksen linjauksia Yhdistymissopimuksen taloutta ohjaavat linjaukset on huomioitu talousarviovalmistelussa. Yhdistymishallitus hyväksyi 15.6.2015 laadintaohjeet vuoden 2016 talousarviolle ja vuosien 2016 2018 taloussuunnitelmalle. Laadintaohjeiden mukaisesti tämän talousarvion valmistelun lähtökohtina ovat olleet Lahden sekä Nastolan taloussuunnitelmien 2015 2017 pohjatiedot, yhdistymissopimuksessa sovitut toimintatavat ja toimialojen esitykset ja niistä keväällä 2015 käydyt kehysneuvottelut kansantalouden ja kuntatalouden kehitysennusteet suunnittelukaudelle mm. seuraavilta tahoilta Valtiovarainministeriö Suomen Kuntaliitto yhdistymissopimuksen mukaisesti Lahden kaupungin taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Strategia Strategia on kaupungin ja erityisesti kaupunginvaltuuston keskeinen johtamisen väline ja parhaimmillaan jaettu ymmärrys yhteisestä päämäärästä. Se on yhteinen tahdonilmaisu tavoiteltavasta tulevaisuudesta, aiotusta muutoksesta, uudistumisesta ja kehittymisestä. Vuoden 2016 huhtikuussa valmistuu kaupungin uusi strategia, joka pohjautuu Lahden ja Nastolan yhdistymissopimukseen. Taustalla ovat myös kuntien nykyiset strategiat ja niissä tunnistetut vahvuudet. Strategiaa tarkastellaan uudestaan jo vuonna 2017, kun uusi valtuusto aloittaa toimintansa. Tiheä sykli tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää paitsi itse strategiaa myös sen laatimisen prosessia. Yhdistymissopimuksessa määritellyt, ohessa kuvatut kahdeksan tavoitetta muodostavat strategian lähtökohdan: Työpaikkoja lisätään avoimella sektorilla Asukaslukua kasvatetaan yhdellä prosentilla vuodessa Kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle Yhdyskuntarakennetta kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla Palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta kehitetään Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään Lahtea kehitetään nuorten kaupunkina Kaupungin neuvotteluasemaa vahvistetaan valtakunnallisesti. Strategian avulla määritellään koko kaupunkikonsernin toiminnan keskeiset suuntaviivat ja tavoitteet, sekä avataan ne muutosohjelmiksi ja edelleen toimintasuunnitelmiksi. Muutosohjelmien tärkeä pohja on yhteisesti jaettu ymmärrys strategialla tavoitellusta suunnasta. Olennaista on valmistella kokonaisuutta laajassa yhteistyössä niin kaupunkikonsernin sisällä kuin myös kaupunkilaisten ja yhteisöjen kanssa. Muutosohjelmista johdetut toimialakohtaiset strategiatulkinnat eli toimintasuunnitelmat toimivat talousarviovalmistelun tukena ja niiden kautta johdetaan sekä sitovat tavoitteet, että seurantaan käytettävät mittarit. Strategian toteutuminen ja talouden suunnittelu kulkevat näin rinnakkain. Strategian toteutumista voidaan seurata talouden seurannan rinnalla ja arvioida strategian toteutumisedellytyksiä. Toimintatapa mahdollistaa myös muutosohjelmien ja niistä johdettujen toimintasuunnitelmien rullaavan päivittämisen vastaamaan kulloisiakin tarpeita. Strategian laajempi päivittäminen tapahtuu neljän vuoden välein. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimus löytyy Lahti.fi verkkosivuilta.

Lahden kaupungin organisaatiokaavio 2016 16

17 Henkilöstö Vuonna 2015 on valmisteltu henkilöstöjärjestöjen kanssa voimassa olevat henkilöstöpoliittiset linjaukset ja niitä tukevat ohjeet. Uudistukset pohjautuvat vuonna 2014 Lahden henkilöstötoimikunnan perusteelliseen työhön. Vuonna 2016 henkilöstöpoliittisista linjauksista toimeenpantava keskeinen kohde on johtamisen ja esimiestyön valmennusten nk. Lahti-malli, jossa kohderyhmittäin räätälöidään valmennukset ja toteutetaan pitkälti oman henkilöstön valmentamana, mikä osaltaan on yksi osaamisen kehittämisen tapa. Esimiestyön kehittämisen tuloksia ja niistä johdettavia mittareita on käytettävissä vuonna 2015 tehdyssä työhyvinvointikyselyssä sekä esimiesten 360 arvioinnissa, jossa vertailutiedot löytyvät vuodelta 2011. Henkilöstötiedolla johtaminen mahdollistuu entistä paremmin SAP HR-järjestelmän käyttöönotolla. Yhdistymissopimuksen mukainen kaupungin strategia laaditaan 2015 ja siitä johdetut toimialojen strategiatulkinnat ovat vuorossa keväällä 2016. Yhdistymissopimuksen edellyttämä henkilöstöohjelma tehdään vuoden 2016 aikana. Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategian toteuttamista. Uusi henkilöstöohjelma määrittelee henkilöstöjohtamisen strategiset tavoitteet ja painopisteet. Kaupungin talouden tasapainottamistoimet edellyttävät jatkossakin henkilöstöltä uudistumiskykyä, sisäistä liikkuvuutta ja osaamisen monipuolistamista suunnitelmallisemmalla tavalla. Täyttölupakäytäntö on ohjannut sisäisten työmarkkinoiden käyttöä, mikä on parantanut sisäistä liikkuvuutta. Suunnitelmallista urapolkujen käyttöä ja uudelleen sijoittelua varsinkin päällikkö- ja johtajatason tehtävissä on tarpeen lisätä uudenlaisen osaamisen ja organisaation kehittymisen kannalta. Liikkuvuuden lisääminen edellyttää toimivaa henkilöstösuunnittelua ja osaamisen johtamista kaupunkitasoisesti. Yhdistyminen tuo tervettä haastetta organisaatioon, kun erilaisista organisaatiokulttuureista tulevat ryhmät tekevät yhteistyötä. Työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen korostuvat esimiestyössä ja itsensä johtamisessa tulevina vuosina. Esimiesten läsnäolo ja henkilöstön kuuntelu sekä rakentava vuorovaikutus korostuvat. Työhyvinvoinnin onnistumista parantaa, kun huomioidaan aikaisemmin Lahdessa tehdyt kaksi työhyvinvointikyselyssä esille noussutta kehittämisaluetta: ristiriitoja ratkotaan avoimesti ja rakentavasti sekä työmäärän tasainen jakaantuminen työyhteisössä. Vuorovaikutteisuus korostuu tilanteessa, jossa Lahden sisällä seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävien kokoaminen ja kaupunkiorganisaatiosta irtautuminen on valmisteilla. Taloussuunnitelmakaudella taloudellisten paineiden vuoksi tavoitteena on henkilöstömäärän väheneminen rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten seurauksena. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on muutosten toteuttaminen luonnollisen vaihtuvuuden pohjalta ilman irtisanomisia. Nastolan ja Lahden yhdistymisprosessissa on jo tunnistettu se, että tavoitteellinen henkilöstösuunnittelu tuottaa tulosta. Kaupungin elinkeinojen kehittäminen ja panostukset kehittämistyöhön vaikuttavat myönteisesti työllisyyteen, talouteen ja kaupunkikuvaan, mikä vahvistaa myös kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Henkilöstömäärä 2014 2015 2016 2017 2018 Kaupunginhallituksen toimiala* 760 781 733 683 671 vakinaiset 640 666 663 629 625 määräaikaiset 120 115 70 54 46 Sosiaali- ja terveystoimiala 2 562 2 512 2 413 2 413 2 400 vakinaiset 1 990 2 087 2 059 2 116 2 107 määräaikaiset 572 425 354 297 293 Sivistystoimiala** 2 869 2 851 2 823 2 776 2 754 vakinaiset 2 381 2 378 2 379 2 355 2 345 määräaikaiset 488 473 444 421 409 Tekninen ja ympäristötoimiala 247 233 211 213 211 vakinaiset*** 230 224 210 213 211 määräaikaiset 17 9 1 0 0 Kaikki yhteensä 6 438 6 377 6 180 6 085 6 036 Vakinaiset yhteensä 5 241 5 355 5 311 5 313 5 288 vakinaisten osuus (%) 81,4 % 84,0 % 85,9 % 87,3 % 87,6 % Määräaikaiset yhteensä 1 197 1 022 869 772 748 määräaikaisten osuus (%) 18,6 % 16,0 % 14,1 % 12,7 % 12,4 % * sis. Lahden Tilakeskuksen, Lahden Aterian, Lahden Servion ja Lahden Tietotekniikan **sis. Teatterin ja orkesterin ***sis. 2014 2015 vesilaitoksen henkilöstöä 11

18 Hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi seurataan kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Näistä raportoidaan valtuustolle vuosittain ja kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvoinnin seurantatietojen kokoaminen on käynnistynyt ja sähköinen hyvinvointikertomus valmistuu syksyllä 2016, silloin päivitetään myös muiden hyvinvointia tukevien suunnitelmien laatimisaikataulut. Indikaattoritiedot saadaan viiveellä, joten tietoja joudutaan siirtymäkauden ajan tarkastelemaan erillään toisistaan. Hyvinvointityössä on tunnistettu monia uhkia. Aikaisemmissa hyvinvointikertomuksissa molempien yhdistyvien kuntien osalta on hyvinvoinnin erityisiksi kehittämiskohteiksi valittu työllisyyden edistäminen, alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä, kaikenikäisten liikunnan edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, suuret terveys-ja tuloerot ja niiden aiheuttama suhteellinen köyhyys ja syrjäytymisen uhka. Suurimpina kansanterveysongelmina mainittiin väestön ylipainoisuuden nousu. Liikunnan osalta varsinkin erityisliikunta, matalan kynnyksen elintapa ja liikuntaryhmät on ennaltaehkäisevinä toimina nähty keskeisiksi. Nastolan Hyvän Olon neuvottelukunta on todennut, että erityisen hyvää huolta tulee pitää nastolalaisista lapsista, nuorista ja perheistä esimerkiksi ennaltaehkäisevän neuvola- ja perhetyön avulla. Työttömyys kasaantuu yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vaikka sukupuolten ero työttömyyden jakautumisessa on tasoittumassa, ikäryhmien väliset erot kärjistyvät. Pitkittyvät työttömyysjaksot ja syrjäytyminen työelämästä uhkaavat yhä nuorempia ikäluokkia, sillä pitkäaikaistyöttömistä yhä useampi on alle 40- tai yli 55-vuotias. Kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman tavoitteena on kaupungin työttömyysprosentin puolittaminen vuoden 2014 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa on esitetty konkreettisia, työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Kaupunkikonsernin yrityspalveluprosesseja kehitetään ja toimijoiden rooleja selkeytetään sekä lisätään aktiivisesti yrittäjyyttä kaupungissa. Talousarviovuonna toteutetaan erillisen nuorisotakuusuunnitelman toimenpiteitä ja osallistutaan nuorisotakuun kuntakokeiluun sekä aktiivisesti edistetään työllisyystoimissa ns. yhden luukun mallin toteuttamista. Edelleen painotetaan vaikeammin työllistyville lahtelaisille suunnattuja palveluja, kuten kuntouttava työtoiminta ja Päijät-Hämeen maakunnan kattava työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Kaupunginhallituksen alainen elinvoima- ja työllisyysjaosto vastaa työllisyysasioista ja asiat jaostolle valmistelee elinvoima- ja kilpailukykypalvelut. Koska työllisyys- ja elinvoimaohjelman toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen yritysten, alueen muiden kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi, jaoston perustamisen yhteydessä yleiskaavaan, elinkeinopolitiikkaan ja koko alueen elinvoimaan liittyvien kysymysten ratkaisuja mietitään uudella tavalla. Alkoholihaittojen ehkäisyyn on tarve puuttua entistä määrätietoisemmin, koska ongelma on pahentunut jopa nopeammin kuin maassa keskimäärin. Haitallisen alkoholinkäytön varhainen toteaminen ja siihen puuttuminen vähentää muun muassa ennenaikaisia sydänkuolemia. Päijät-Hämeessä ehkäisevä työ kohdistuu ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, ongelmapelaamisen ja pelihaittojen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Vuoden 2016 aikana PETE Päijät-Häme järjestää alueella erilaisia mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä koulutuksia, joilla lisätään peruspalveluissa olevan henkilöstön varhaisen puuttumisen ja puheeksi ottamisen taitoja. Aluekoordinaatioon varataan 20 prosenttia yhden työntekijän työajasta ja lisäksi Nastola-Iitti alueen aluekoordinaattorina toimii koulukuraattori oman tehtävänsä ohessa. Terveysliikuntaohjelman tavoitteena on vähentää arjen istumista, lisätä liikuntaa kaikissa ikäryhmissä sekä vahvistaa yhteistyötä kaupungin eri organisaatioiden välillä. Erityisesti lisätään tietämystä terveysliikunnan positiivisista vaikutuksista liikuntaneuvonnan ja tiedottamisen avulla sekä edistetään toimintatapojen ja ympäristön muutosta liikunnallisemmaksi. Lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia tuetaan kouluverkon sekä kävely- ja pyöräteiden yhteisellä suunnittelulla. Elokuussa 2016 voimaan tulevien esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan myös koululaisten liikkumisen lisäämistä. Syrjäytymisen haasteeseen kaupunki vastaa monien palvelujen avulla. Toimialat ovat vuoden 2016 talousarviossa asettaneet hyvinvointisuunnitelmiin pohjautuvia toiminnallisia tavoitteita. Sosiaalipalvelujen palvelumallia kehitetään uuden sosiaalihuoltolain tavoitteiden mukaisesti siten, että palvelujen painopiste siirtyy vahvemmin varhaiseen tukeen ja siten ehkäistään syrjäytymiskehitystä. Asukkaiden aiempaa aktiivisempi osallistaminen palvelujensa ja elinympäristönsä suunnitteluun ehkäisee myös syrjäytymistä. Yhdistymissopimukseen on kirjattu, että kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ennakkoluulottomasti. Osallisuusohjelmatyö on aloitettu, ohjelma valmistuu kesäkuussa 2016.

19 Yhdistymissopimuksessa yhdeksi kaupungin strategisista perustavoitteista on nostettu kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina. Esimerkkinä lukuisista nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä on loppuvuodesta 2015 avattava Ohjaamo Lahti - palvelupiste, joka pyrkii ratkaisemaan moniammatillisesti nuorten työttömyyteen ja elämäntilanteisiin liittyviä ongelmia yhden luukun periaatteella yhdessä nuorten itsensä kanssa.

20 Lahden kaupungin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma, 1 000 TA+ LTA:t 2015 TA 2016 Muutos-% 15/16 TS 2017 Muutos-% 16/17 TS 2018 Muutos-% 17/18 Toimintatuotot 233 256 236 182 1,3 % 228 344-3,3 % 228 741 0,2 % Valmistus omaan käyttöön 421 500 18,9 % 500 0,0 % 500 0,0 % Toimintakulut 823 851 838 336 1,8 % 824 609-1,6 % 827 793 0,4 % TOIMINTAKATE -590 175-601 654 1,9 % -595 765-1,0 % -598 552 0,5 % Verotulot 445 550 448 300 0,6 % 453 000 1,0 % 463 800 2,4 % Valtionosuudet 175 965 190 042 8,0 % 185 600-2,3 % 184 400-0,6 % Rahoitustuotot- ja kulut 8 456 4 182-50,5 % 3 500-16,3 % 1 590-54,6 % Korkotuotot 18 279 13 578-25,7 % 13 451-0,9 % 14 318 6,4 % Muut rahoitustuotot 11 829 11 365-3,9 % 12 353 8,7 % 12 871 4,2 % Korkokulut 20 993 20 508-2,3 % 22 053 7,5 % 25 346 14,9 % Muut rahoituskulut 659 252-61,8 % 252 0,0 % 252 0,0 % VUOSIKATE 39 796 40 870 2,7 % 46 335 13,4 % 51 238 10,6 % Poistot ja arvonalentumiset 40 877 43 585 6,6 % 46 286 6,2 % 49 206 6,3 % Satunnaiset erät 9 840 3 250-67,0 % 0-100,0 % 0 0,0 % TILIKAUDEN TULOS 8 759 535-93,9 % 49-90,9 % 2 033-4074,1 % Poistoeron lisäys tai vähennys 125 125 0,0 % 125 0,0 % 125 0,0 % Rahastojen lisäys tai vähennys 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 8 884 660-92,6 % 174-73,7 % 2 158 1142,3 % Rahoituslaskelma, 1 000 TA+ LTA:t 2015 TA 2016 Muutos-% 15/16 TS 2017 Muutos-% 16/17 TS 2018 Muutos-% 17/18 TOIMINNAN RAHAVIRTA 39 891 38 845-2,6 % 41 160 6,0 % 46 063 11,9 % Vuosikate 39 796 40 870 2,7 % 46 335 13,4 % 51 238 10,6 % Satunnaiset erät 9 840 3 250-67,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät -9 745-5 275-45,9 % -5 175-1,9 % -5 175 0,0 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -83 524-41 469-50,4 % -82 736 99,5 % -76 615-7,4 % Investointimenot -114 723-76 100-33,7 % -89 561 17,7 % -83 480-6,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 951 160-96,0 % 150-6,3 % 190 26,7 % Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot 27 248 34 471 26,5 % 6 675-80,6 % 6 675 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta -43 633-2 624 94,0 % -41 576-1484,3 % -30 552-26,5 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset -50 417-50 352-0,1 % -3 859-92,3 % -12 135 214,4 % Antolainasaamisten muutokset -78 500-84 000 7,0 % -40 000-52,4 % -40 000 0,0 % Antolainasaamisten vähennykset 28 083 33 649 19,8 % 36 141 7,4 % 27 865-22,9 % Lainakannan muutokset 84 840 53 240-37,2 % 46 390-12,9 % 42 670-8,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 140 000 107 000-23,6 % 100 000-6,5 % 105 000 5,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -55 160-53 760-2,5 % -53 610-0,3 % -62 330 16,3 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0,0 % 0 0,0 % Oman pääoman muutokset 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 34 423 2 889-91,6 % 42 531 1372,4 % 30 535-28,2 % RAHAVAROJEN MUUTOS -9 210 264-102,9 % 955 261,3 % -16-101,7 %

21 Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvion rakenne Kuntalain 110 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin tai talousarvion liitteeksi sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella tarkistettava strategia. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä sitovuustasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet. Toimialojen tuloslaskelmiin tulee sisällyttää tehtäväalueiden toimintatulot ja -menot sekä suunnitelmapoistot. Tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että suunnitelmavuosien osalta on esitetty talousarvion liitteinä. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot, suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta sekä satunnaiset erät. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka tarvittaessa eritellään hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointi-osasta ja rahoitusosan taulukoista. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden lisäksi valtuustoon nähden sitoviksi voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä, jolloin puhutaan bruttobudjetoidusta tai nettobudjetoidusta vastuualueesta. Kaupunginvaltuustoon nähden sitova erä on bruttobudjetoiduilla vastuualueella menojen yhteissumma (määräraha) ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate eli toimintatulojen ja menojen erotus. Taseyksiköt laativat omat tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat, joiden sitovuus on tilikauden yli-alijäämä. Sitovat erillisohjeet Nettobudjetoiduissa yksiköissä voidaan menoja lisätä vain jos menoa vastaava tuloylitys on varmistettu Ellei lainsäädännöstä muuta johdu on maksujen ja taksojen määräytymisen yleisperiaatteena omakustannushinnoittelu. Lisäksi valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen antamaan maksuista ja taksoista tarkemmat ohjeet talousarvion toimeenpanoohjeissa Talousarviovuoden aikana ilmenevät määrärahojen ylityspaineet ja mahdollisuudet menojen alituksiin tai tulojen ylityksiin tulee tuoda esiin talouden seurantaraportissa. Mahdolliset muutokset viedään kaupunkitasoisesti valtuuston käsittelyyn Tietojärjestelmähankinnoissa on noudatettava tietohallintojohtajan ohjeita. Yhdistymisavustuksen käyttö Kaupunki saa yhdistymisavustusta 2016 2018 yhteensä 4,0 milj. euroa, josta 1,5 milj. euroa käytetään elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen, 2 milj. euroa käytetään palkkojen yhdenmukaistamiseen ja ICTjärjestelmien yhtenäistämiseen ja 0,5 milj. euroa muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin. Yhdistymisavustuksen käyttö päätetään kaupunginhallituksen käyttösuunnitelman yhteydessä. Yhdistymisavustuksen kohdistuksilla vahvistetaan Nastolan alueen ja koko uuden Lahden vetovoimaa, kaupungin elinkeinopolitiikkaa sekä panostetaan konkreettisiin työllisyystoimiin, toiminnan tehostamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin muutoksessa.

22 KÄYTTÖTALOUSOSA SITOVATASO Kaupunginhallituksen toimiala Yleishallinto Konsernipalvelut Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Tarkastustoimi Määrärahavaraukset Käyttömaisuuden myyntivoitot/-tappiot Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Sosiaali- ja terveystoimiala Hallintopalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito Sivistystoimiala Hallintopalvelut Lasten ja nuorten kasvu Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Taseyksiköt Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri Tekninen ja ympäristötoimiala Hallintopalvelut Maankäyttö ja aluehankkeet Kaupunkiympäristö Rakennus- ja ympäristövalvonta Joukkoliikenne määräraha ja tuloarvio toimintakate toimintakate määräraha ja tuloarvio ei sitova tilikauden ylijäämä(alijäämä) ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita tilikauden ylijäämä (alijäämä) tilikauden ylijäämä (alijäämä)) tilikauden ylijäämä (alijäämä) määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio toimintakate tilikauden ylijäämä (alijäämä) tilikauden ylijäämä (alijäämä) toimintakate määräraha ja tuloarvio toimintakate

23 TULOSLASKELMAOSA Lahden kaupungin tuloslaskelma Korkotulot ja -menot (ilman sisäisiä eriä) Muut rahoitustulot ja -menot RAHOITUSOSA Lahden kaupungin rahoituslaskelma Antolainat Lainanotto ja lyhennykset INVESTOINTIOSA Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat Kiinteä omaisuus Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Talonrakennusinvestoinnit Kaupunginhallitukseen nähden sitovat Kiinteistöjen ostot Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri SITOVATASO nettoarvio nettoarvio SITOVATASO nettoarvio nettoarvio SITOVATASO vastuualueen menot vastuualueen menot vastuualueen menot vastuualueen menot investointisuunnitelman loppusumma hankeryhmän menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot

24 Taloutta ohjaavat kriteerit Kaupungin myöntämien avustusten kriteerit Kaupungin myöntämät avustukset jakautuvat kolmeen ryhmään: toistuvaisavustukset, toiminta-avustukset, tapahtuma- ja maksuvapautusavustukset. - Toistuvaisavustukset; rinnastetaan ostopalveluihin, laaditaan anojan kanssa avustusehdot sisältävä puitesopimus. Hakuaika on toukokuun loppuun mennessä. Toistuvaisavustuksen saajat määritellään vuosittain toimialan käyttösuunnitelmassa. - Toiminta-avustukset; myöntäjä julistaa yhdistyksille ja seuroille myönnettävät avustukset vuosittain julkisesti haettavaksi. Saamisen ehtona on määräaikaan mennessä jätetty asianmukainen anomus. - Tapahtuma-avustukset; yksittäisiin tapahtumiin ja maksuvapautusavustuksia kaupungin tila- ja aluevuokriin sekä henkilökuntakorvauksiin haetaan ilman haettavaksi julistamista ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Toistuvais- ja muut avustukset myöntää se viranomainen, jonka toimialaan anojan pääasiallinen toiminta liittyy. Myönnettäessä noudatetaan kilpailulainsäädäntöä sekä säännöksiä julkisista hankinnoista. Myöntämisen perusteita: - Avustuksia myönnetään avustussääntöön ja harkintaan perustuen vuosittain talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. - Avustuksen saajan tulee olla lahtelainen. - Avustuksilla tuetaan Lahden kaupungin strategisten päämäärien ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Perusteena otetaan huomioon myös positiivinen vaikutus kaupungin elinkeinoelämälle. Myöntämisperusteet kirjataan päätökseen. - Avustusten myöntämisessä noudatetaan yhden myöntäjän periaatetta. Jos jokin kaupungin toimielin on myöntänyt toiminta-avustuksen esim. yhdistykselle, ei samalle yhdistykselle tule enää myöntää toisen kaupungin toimielimen avustusta. Avustuksen käytöstä on annettava selvitys myöntäjälle. Riittävänä selvityksenä pidetään tilinpäätöstietoja, jotka toistuvais- ja toiminta-avustusten osalta tulee edelliseltä tilikaudelta (avustusvuodelta) toimittaa myöntäjälle huhtikuun loppuun mennessä ja muissa avustuksissa kirjallista selvitystä avustuksen käytöstä mahdollisten tositteiden lisäksi. Kaupungin viranhaltijoilla on oikeus tarkastaa avustettavan tahon tilit siinä laajuudessa kuin avustuksen käytön valvonta edellyttää. Mikäli hakija on antanut virheellisiä tietoja tai avustusta ei ole käytetty myönnettyyn tarkoitukseen, voidaan avustus periä takaisin. Avustuksen saajalle toimitetaan myöntämispäätöksen liitteenä sitoumuslomake, jossa saaja sitoutuu käyttämään avustuksen esitettyyn tarkoitukseen ja toimittamaan tilinpäätösasia-kirjat tai muun selvityksen määrärajassa sekä antamaan kaupungille mahdollisuuden yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen. Sosiaali- ja terveystoimialalla ja sivistystoimialalla on lisäksi toimialaansa koskevat avustussäännöt. Hankinnan kriteerit Julkisella hankinnalla tarkoitetaan tavara-, palvelu- sekä rakennusurakkahankintoja, jotka tehdään organisaation ulkopuoliselta toimijalta. Hankinnan kilpailuttamiseksi on valittava hankinnan luonteeseen soveltuva, hankintalainsäädännön mukainen menettelytapa. Kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintalakia (2007/348). Lain mukaisesti hankintayksikön (toimiala tai taseyksikkö) on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä, toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen sekä suunniteltava toimintansa taloudellisesti siten, että hankinnat toteutetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen (HL 2 ). Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjouspyynnössä on esitetty. Hankintalain perusteella kilpailutettavien (kynnysarvot ylittävät) hankintojen ja yhteishankintatuotteiden kilpailutusprosessi tulee suorittaa hankintapalvelujen kautta. Kynnysarvot alittavissa hankinnoissa noudatetaan kaupungin omia hankintaohjeita. Myös pienhankintoja koskevat hankintojen perusperiaatteet. Alle 3 000 euroa olevat aine- ja tarvikeostot sekä alle 5 000 euroa olevat palveluostot yksikkö voi ostaa ilman kilpailutusta, pääsääntöisesti sähköisiä ostojärjestelmiä käyttäen. Kilpailutetut tavarat ja palvelut tulee ostaa sopimusten mukaisilta toimittajilta. Irtaimen omaisuuden (aktivoinnin) kriteerit Irtaimen omaisuuden hankintakriteeri, joka oikeuttaa hankinnan kirjattavaksi investointikuluihin, eli aktivoitavaksi, on seuraava: yksittäinen hyödyke voidaan kirjata irtaimen omaisuuden hankinnaksi silloin, kun se tulee olemaan käytössä useampana kuin kahtena tilikautena ja hankintahinta on vähintään 10 000 euroa. Ensikertainen kalustus muodostaa poikkeuksen kriteeriin silloin, kun ensikertaiseen tai tilan uudelleen kalustukseen esim. luokkatilan tai sairaalan osaston kalustuksen uusimisesta tai saneerauksen jälkeisestä kokonaiskalustuksesta muodostuu yhteensä yli 10 000 euron hankinta. Ensikertaisen kalustuksen hankintoihin ei kirjata talousarviovuonna kuluvia hyödykkeitä, kuten pientarvikkeita ja -laitteita, sekä vuode- tai muuta vaatteistoa, joiden hankinnat tulee suorittaa käyttötalouden määrärahoilla.

25 Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Yhdistymishallitus päättää 1. hyväksyä ehdotuksen Lahden kaupungin vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2016 2018 taloussuunnitelmaksi, 2. hyväksyä vuoden 2016 talousarvioehdotukseen sisältyvän talousarviorakenteen, 3. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden yleisperusteluissa esitetyn mukaisena, 4. antaa kaupunginjohtajalle valtuuden nostaa vuoden 2016 aikana maksuvalmiuden turvaamiseksi lyhytaikaista luottoa siten, että luottoa on samanaikaisesti nostettuna enintään 150 milj. euroa, 5. antaa kaupunginjohtajalle valtuuden myöntää vuoden 2016 aikana lyhyt- ja pitkäaikaista luottoa kaupungin määräysvallassa oleville yhteisöille ja säätiöille yhteensä enintään 120 milj. euroa. Valtuutuksen enimmäismäärään ei sisällytetä konvertoinneista (lainan ennenaikainen takaisinmaksu ja lainan nosto uusilla ehdoilla) johtuvaa luoton myöntämistä, 6. antaa kaupunginjohtajalle valtuuden hyväksyä vuoden 2016 aikana korko- ja valuuttariskeiltä suojautumistoimenpiteitä (johdannaissopimuksia) 150 milj. euron rajaan asti, valtuutuksen enimmäismäärään ei sisällytetä johdannaissopimuksia, jotka ovat otettu lainan noston yhteydessä ja liittyvät nostettavan luoton koron ja/tai valuutan muuttamiseen, 7. edellyttää, että vuoden aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti toimialojen talousarvioiden tai laajemmin kaupungin talousarvion sisältä sisäisillä siirroilla, 8. edellyttää, että kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarjotaan laajamittaisesti koko kaupunkiorganisaatiossa, 9. merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstösuunnitelman taloussuunnitelmakaudelle 2016 2018.

26

27 Käyttötalousosa Bruttomenot, milj. Kaupunginhallituksen toimiala 76,81 milj. Sosiaali- ja terveystoimiala 409,71 milj. Sivistystoimiala 224,31 milj. Tekninen ja ympäristötoimiala 46,35 milj.

29 Kaupunginhallituksen toimiala Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Tarkastustoimi Määrärahavaraukset: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Bruttomenot, milj. 76,8 409,7 224,3 46,4 Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala

30 Bruttomenot, milj. Yleishallinto Konsernipalvelut Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Tarkastustoimi 19,63 milj. 24,07 milj. 8,57 milj. 24,01 milj. 0,42 milj.

31 Kaupunginhallituksen toimiala Tuloslaskelma TP TA+LTA:t TA TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 Toimintatuotot 30 567 595 14 016 300 14 777 000 14 268 500 13 375 000 Myyntituotot 1 405 165 1 153 200 705 200 711 200 716 300 Maksutuotot 2 528 4 113 800 4 109 300 4 109 300 4 109 300 Tuet ja avustukset 4 271 065 4 889 700 4 974 900 4 516 900 3 817 500 Vuokratuotot 1 290 215 700 215 700 215 700 215 700 Muut toimintatuotot 24 887 546 3 643 900 4 771 900 4 715 400 4 516 200 Toimintakulut 74 012 075 86 209 900 76 808 900 78 187 100 78 110 500 Henkilöstökulut 28 968 838 30 848 680 19 981 900 20 332 300 20 944 000 Palvelujen ostot 28 120 586 30 405 550 30 843 000 30 661 700 30 174 900 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 345 912 365 320 293 900 171 800 171 800 Avustukset 14 485 477 20 897 800 20 600 700 22 305 300 22 082 700 Muut toimintakulut 2 091 261 3 692 550 5 089 400 4 716 000 4 737 100 Toimintakate -43 443 620-72 193 600-62 031 900-63 918 600-64 735 500 Poistot ja arvonalentumiset 103 600 5 600 0 0 0 Tilikauden tulos -43 537 752-72 199 200-62 031 900-63 918 600-64 735 500 Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 640 666 663 629 625 Määräaikainen henkilöstö 120 115 70 54 46 Eläkkeelle jääviä, arvio 47 28 21 26 24 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 663,5 688,7 661,3 606,1 595,5 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 631 428 848 300 1 206 700 1 246 700 1 231 700 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 318 394 366 464 449 900 599 900 599 900 Taulukossa on mukana: Yleishallinto, Konsernipalvelut, Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tarkastustoimi, Lahden Tilakeskus, Lahden Ateria, Lahden Servio ja Lahden Tietotekniikka

32 Toimialan toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Talouden tasapaino mitattuna tulorahoituksen osuudella kaupungin investointeihin Investointien tulorahoitus, % (=100*vuosikate/investointien omahankintameno) 60 % (2013 13 % > 2014 68,1 %) Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden kaupunki ja sen tytäryhteisöt siirtyvät asteittain käyttämään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa (sähkö + lämpö) Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmitysenergian osuus lämpöenergian kulutuksesta 80 % 2020 loppuun mennessä (tot. 2014: 38 %, aiempi tavoite 40 % vuoden 2015 loppuun mennessä) Sertifioidun uusiutuvan energian sähkön osuus sähkönkulutuksesta 10 % vuoden 2020 loppuun mennessä (v.2014 alle 1 %) Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimialan päätöksentekoelimenä toimii kaupunginhallitus ja koko konsernin osalta päätöksiä valmistellaan elinvoima ja työllisyysjaostoon sekä konserni- ja tilajaostoon. Kaupunginhallituksen toimialan muodostavat Yleishallinto, Konsernipalvelut, Elinvoima ja kilpailukykypalvelut, Tarkastustoimi sekä tukipalveluita tuottavat taseyksiköt: Lahden Tilakeskus, Lahden Ateria, Lahden Servio ja Lahden Tietotekniikka. Lisäksi toimialalle sisältyy tuloarvio käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Tarkastustoimi toimii itsenäisenä toimija osana kaupunginhallituksen toimialaa. Tuottavuustoimenpiteet Kaupunkitasoinen henkilöstötiedolla johtaminen: SAP HR:ää hyödynnetään kattavasti esimiesten henkilöstötiedolla johtamisen välineenä. Tavoitteena on realistinen henkilöstösuunnittelu yhdistäen SAP talous- ja HR - järjestelmiä esim. henkilöstösuunnittelussa ja budjetoinnissa. Hallinto ja toimistotehtävät: Hallinto- ja toimistotehtävien hoitamista kehitetään rakenteellisesti ja toiminnallisesti. Tehtäväkokonaisuuksia kootaan entistä enemmän ja toimintatapoja yhtenäistetään. Henkilöstösuunnitelma Kaupunginhallituksen toimialalla työskentelee vuoden 2016 alussa yhteensä 663 vakituista henkilöä, joista Yleishallinnossa ja Konsernipalveluissa 79, Elinvoima ja kilpailukykypalveluissa 9, Tarkastustoimessa 2 ja taseyksiköissä yhteensä 573 vakituista henkilöä. Työkierto, kaupungin sisäinen liikkuvuus ja tehtäväkuvausten laajentaminen ovat edelleen ensisijaiset keinot henkilöstötilanteen ja toimintaympäristön muuttuessa. Näköpiirissä on kuitenkin myös paineita uudenlaisen osaamisen hankkimiseen. Niitä aiheuttavat mm. henkilöstöpoliittisten linjausten toteuttaminen, erityisesti johtamisen ja esimiestyön kehittämisen osalta sekä uusiin järjestelmiin liittyvät tuki- ja ylläpitomallit. Henkilöstön laadullisessa kehittämisessä tärkeimpiä piirteitä ovat henkilöstön osaamisen laajentaminen muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin mm. tehtäväkierron avulla sekä muutoksen hallinta. Työhyvinvoinnin osalta tavoitteeksi on nostettu tehtäväkuvien tarkastelu ja sitä kautta roolien selkeyttäminen työyksiköiden sisällä. Lisäksi vuonna 2015 toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella kehityskohteeksi on nostettu myös tiedonkulku yksiköiden välillä. Lahti-Pisteiden palvelutarjonnan kehittäminen: Sujuva asiakaspalvelu edellyttää, että toimialat vastaavat palvelulupaukseensa asiantuntijoidensa saavutettavuudesta. Lahti-Pisteet kehittävät yhdessä toimialojen kanssa asiantuntijoiden saavutettavuutta sähköisen etäyhteyden kautta sekä tukevat esimiehiä heidän asiakaspalveluihin liittyvässä työnjohtamisessa ja asiakaspalvelutaitojen kehittämisessä.

33 Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 48 179 726 53 038 300 43 705 500 45 379 900 44 982 000 Tulot 6 120 904 7 604 700 8 738 800 8 207 900 7 491 700 Toimintakate 42 057 962 45 433 600 34 966 700 37 172 000 37 490 300 Toimintakulut 43,7 milj. Toimintatuotot 8,7 milj. 2,0 24,1 19,6 Yleishallinto Konsernipalvelut Yleishallinto Konsernipalvelut 6,7 Toiminnan kuvaus Yleishallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, konserni- ja tilajaosto sekä elinvoima- ja työllisyysjaosto, kaupunginjohtajan ja sisäisen tarkastuksen toiminnat. Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin toimielin, jonka vahvaa asemaa kuntalaki korostaa. Kaupunginhallitus vastaa hallinnosta ja taloudesta sekä valmistele valtuustossa käsiteltävät asiat. Konsernipalveluissa toimivat hallintopalvelut, talouspalvelut, kehityspalvelut ja henkilöstöpalvelut. Konsernipalvelut vastaavat ja ohjeistavat seuraavista kokonaisuuksista: - kaupunginhallituksen ja valtuuston päätösvalmistelu - henkilöstö- ja taloushallinnon linjaukset - kaupungin tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri - konsernin omistajaohjaus - kaupunkitasoinen viestintä ja markkinointi - kehitys- ja lakipalvelut. Hallintopalveluja tuottavat arkisto-, laki- ja viestintäpalvelut sekä kaupunginkanslia ja omistajaohjaus palveluyksiköt. Talouspalveluissa hoidetaan kaupungin hankinta- ja rahoituspalvelut sekä taloussuunnittelu ja taloudenohjaus. Vastuualue sisältää lisäksi kaupunkitasoiset määrärahat mm. kunnallisveron kantokustannuksiin ja eläkemaksuihin. Kehityspalvelut huolehtivat kaupungin tietohallinnosta, prosessi- ja projektityön kehittämisestä sekä asiakasohjauksesta, joka sisältää Lahti-Pisteiden toiminnot ja kehittämisen. Henkilöstöpalvelut vastaavat kaupunkitasoisesta henkilöstöpolitiikasta, työhyvinvoinnista, palvelussuhdeasioista, yhteistoiminnasta sekä osaamisen kehittämisestä. Vastuualueella tuotetaan henkilöstöpäällikköpalveluja ja se sisältää määrärahavaraukset pääluottamusmiesten ja työhyvinvointivaltuutettujen toimintoihin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yleishallinnon määrärahoissa on huomioitu yhdistymisestä johtuvat laajempien kokoonpanojen (valtuusto ja hallitus) aiheuttamat kustannukset sekä yhdistymissopimuksen mukaiset kaupunginhallituksen jaostot ja luottamushenkilöpalkkiot. Yleishallintoon on varattu pelastuslaitoksen toimintaan kaupungin maksuosuus 10,0 milj. euroa. Vastuualue sisältää vahinkorahastosääntöjen (säädöskokoelma 2010/4) mukaisesti 50 000 euron varauksen, josta voidaan korvata kaupungin omaan tai vastuulla olevaan omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja. Kaupungin myöntämistä avustuksista päätetään käyttösuunnitelmien yhteydessä. Lahden keskusta eheytyksen avustus on siirtynyt Elinvoima ja kilpailukykypalvelujen päätettäväksi ja Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen sekä Lahden kansainvälisen urkuviikon avustukset sivistystoimialan päätettäviksi.

34 Konsernipalveluissa koordinoidaan ja seurataan Yleishallintoon varatun kuntien yhdistymisavustuksen käyttöä. Yhdistymisavustus on budjetoitu taloussuunnitelmassa menoihin ja tuloihin seuraavasti: 2016 vuonna 2,0 milj. euroa, 2017 vuonna 1,5 milj. euroa ja 2018 vuonna 0,5 milj. euroa ja sen käytöstä on säädetty kuntien yhdistymissopimuksessa. Toiminnan painopistealueet - Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen laajennettujen kokoonpanojen päätösvalmistelu ja toiminnan tuki - Kaupunkitasoinen henkilöstötiedolla johtaminen (HR ja henkilöstösuunnittelu) - Yhdistymisavustuksen käytön koordinointi ja seuranta - Hankinnasta maksuun prosessin sähköistäminen. Konsernipalvelujen toiminnassa otetaan käyttöön yhdistymisen valmistelussa esiin nostetut parhaat käytännöt, noudatetaan taloudellisuutta ja etsitään uusia entistä tehokkaampia toimintatapoja. Kaupungin toimintaprosesseja yhdistetään ja kehitetään sekä lisätään henkilöstön yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi tuetaan osallistumista kaupungin uudistamiseen kaikilla tasoilla. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.) Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategian toteuttamista Uusi henkilöstöohjelma määrittelee henkilöstöjohtamisen strategiset tavoitteet ja painopisteet Henkilöstöohjelma on tehty Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: PM-ostojärjestelmän käytön vakiinnuttaminen toimialalla PM-ostojärjestelmän kautta tehtävät erilliset aine- ja tarvikeostot (lasketaan euromääräisesti, pois lukien ne hankinnat, joista on tehty sopimus) Vähintään 80 % on tehty PMostojärjestelmän kautta Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 363 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,9 Sairauspoissaolot pv/hlö 12,9 7 7 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 2,93 3,5 3,7

35 Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 7 232 088 7 830 600 8 567 900 8 592 500 8 634 400 Tulot 66 895 7 500 300 000 500 000 300 000 Toimintakate 7 165 192 7 823 100 8 267 900 8 092 500 8 334 400 Toiminnan kuvaus Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen kokonaisuudella edistetään kaupungin strategian, kilpailukyky- ja elinkeinostrategian, kaupunkiseudun MAL-, kasvu- ja kehityskäytäväsopimusten sekä työllisyys- ja elinvoimaohjelman mukaisen toiminnan toteutumista. Kokonaisuuteen sisältyvät elinkeinoyhtiöiden, korkeakoulutoiminnan sekä Nastolan aluetoimikunnan määrärahavaraukset. Lisäksi tuetaan strategisesti merkittävää kehittämistoimintaa sekä osarahoitetaan Lahdessa toteutettavia hankkeita. Vastuualueen tavoitteita toteutetaan omana toimintana sekä merkittävässä määrin kehitysyhtiöiden ja kumppanuuksien avulla. Nastolan aluejohtokunta on uusi toiminto. Lisäksi kaupungin omaa elinkeinotoimea vahvistetaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset Elinkeinotoimi, Lahden alueen yritystoiminnan edellytyksiin vaikuttavat edelleen voimakkaasti kansainvälinen taloustilanne ja Suomen kilpailukyvyn ongelmat. Verrattain korkea työttömyysaste heikentää paikallista ostovoimaa, mikä heikentää paikallislähtöistä kasvun tukea elinkeinoelämälle. Venäjän epävarma tilanne on heijastunut myös lahtelaiseen elinkeinoelämään ja erityisesti matkailuun. Teollisuuden investointiaktiivisuus on kuitenkin noussut vuoden 2015 osalta, ja uusia työpaikkoja on syntynyt alueen yrityksiin. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Lahden vetovoima asuinpaikkana on pysynyt verrattain hyvänä ja muuttovoitto vahvistaa väestömäärän ohella myös verotulopohjaa. Keskipitkän aikavälin tarkastelussa Lahdella on edellytykset olla yksi kansallisesti positiivisen kasvun alueista sekä hyödyntää metropolialueen läheisyyttä. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n sekä Lahti Region Oy toteuttavat kaupungin elinkeinotavoitteita. LADEC:in kuntarahoitusta pienennetään vuoden 2016 2017 osalta noin 7 prosenttia ja toimintaa siirretään liitossopimuksen mukaisesti kaupungin omaksi toiminnaksi. Muutokset edellyttävät uuden työnjaon luomista ja yhteistyön tiivistämistä. Seudun elinkeinopoliittinen strategia päättyy vuoden 2015 loppuun mennessä, mikä edellyttää kaupungin strategian kanssa vuorovaikutuksessa tehtävää elinvoima- ja kilpailukykyohjelman ja seudun elinkeinostrategian päivittämistä. Korkeakoulutoiminta, Lahden Yliopistokampus jatkaa Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lahden kaupungin väliseen yhteistyösopimukseen perustuvaa toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulutuksen vaikuttavuutta alueen kilpailukykyyn nostamalla väestön osaamistasoa sekä lisäämällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yliopistokampus ja Lahden ammattikorkeakoulu tiivistävät edelleen yhteistoimintaansa. Yhtenä näkyvimmistä hankkeista on korkeakoulutoiminnan keskittäminen Niemen kampukselle. Aluejohtokunta, kuntaliitossopimukseen perustuen perustetaan Nastolan aluejohtokunta, jolle osoitetaan oma budjetti sekä henkilöstöresurssi. Aluejohtokunnan tarkoituksena on vahvistaa nastolalaisten osallisuutta kaupungin kehittämisessä. Strategiset kehittämispanostukset, muotoilun kokonaisuutta kerätään Lahden malliksi maan hallitukselle jätetyn kärkihankehakemuksen mukaisesti. Urheilumarkkinointimäärärahan käyttökohteena on erityisesti vuoden 2017 MM-hiihtojen järjestämisen velvoitteisiin osallistuminen kaupungin osalta ja lisäksi tapahtumakaupunkiverkoston, OKM:n sekä Olympiakomitean ja Valon alaisen Sport Finland-tapahtumatoimiston toimintaan osallistuminen. Yhteyspalvelujen avulla koordinoidaan kaupungin edunvalvontatoimia, tehdään kaupungin tavoitteita tunnetuksi ja lisätään vaikuttavuutta konsernissa tehtävään vaikuttamistyöhön. Toiminnan painopistealueet - Kuntaliitoksen myötä tukityöllisyyskokonaisuuden kanssa muodostettu vastuualue on uusi, mikä edellyttää synergiaa synnyttävän toimintamallin vakiinnuttamista ja tietoon perustuvan ohjausmallin käyttöönottoa.

36 Toiminnalliset tavoitteet Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy Strateginen perustavoite: Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tietoon perustuva yritysten ja toimintaympäristön uudistaminen, niiden kilpailukyvyn parantaminen ja kasvun tukeminen Lahti on kiinnostava, nopeasti kasvava ja kokeileva alue uusille yrityksille Työpaikkojen määrän kasvu avoimella sektorilla (Tilastokeskus) Työpaikkojen määrän nettokasvu 1000/v Lahti Region Oy Strateginen perustavoite: Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden ja seudun vetovoiman kasvattaminen potentiaalisten kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden, tapahtumavieraiden sekä asukkaiden keskuudessa Sponsor Insight -jatkuva kuukausittainen trackingkiinnostuneisuus kohderyhmässä Matkailu: 47 %/v. 2015 -> 50 %/v. 2016 Asuminen: 38 %/v. 2015 -> 40 %/v. 2016 Korkeakoulutoiminta Strateginen perustavoite: Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Korkeakoulutus vastaa alueen tarpeisiin sekä luo kilpailukykyä yrityksille ja asukkaille Korkeakoulututkinnot +5 % Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja hankkeisiin Ulkopuolisen rahoituksen määrä 2,2-kertainen kaupungin avustukseen nähden Täydennyskoulutuksen osallistujamäärä Avoimen korkeakoulutuksen osallistujamäärä 1500 henkilöä 800 henkilöä Nastolan aluejohtokunta Strateginen perustavoite: Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Aktiivinen vuorovaikutus kaupungin Asukastyytyväisyys (kysely) 4/5 kehittämisessä

37 Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Talous: Kustannus/asukas 67 68 YHTEENVETO 2016 2017 2018 Elinkeinotoimi 3 673 200 3 694 200 3 715 500 LADEC Oy 2 950 600 2 967 500 2 984 600 Lahti Region Oy 722 600 726 700 730 900 Korkeakoulutoiminta 3 075 500 3 075 500 3 075 500 LUT 800 000 800 000 800 000 HY 1 381 500 1 381 500 1 381 500 P-H kesäyliopisto 90 000 90 000 90 000 Yhteiskirjasto 720 000 720 000 720 000 HY/Kaupunkitutkimus 84 000 84 000 84 000 Aluejohtokunta 259 500 259 500 259 500 Strategiset kehittämispanostukset 645 900 451 600 666 600 Tulot -300 000-500 000-300 000 Suomen Muotoilusäätiö 100 000 100 000 100 000 Kansainvälinen designsäätiö Kaupunkimarkkinointi urheiluun 100 000 100 000 100 000 Strategiset kehittämiskohteet 680 900 686 600 701 600 Yhteyspalvelut 65 000 65 000 65 000 Henkilöstö 556 900 554 700 560 300 YHTEENSÄ 8 210 900 8 035 500 8 277 400

38 Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 18 228 344 24 797 500 24 011 100 23 785 100 24 062 500 Tulot 2 895 854 3 159 100 1 363 200 1 385 600 1 408 300 Toimintakate 15 332 490 21 638 400 22 647 900 22 399 500 22 654 200 Toiminnan kuvaus Työllisyystoimien tavoitteena on edistää vaikeasti työllistyvien työnhakija-asiakkaiden sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille erilaisten tukitoimien avulla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahden työttömyyden suurimpia ongelmia ovat vaikea rakenteellinen työttömyys sekä jyrkästi noussut pitkäaikaistyöttömyys. Myös nuorten työttömyys on jäänyt korkealle tasolle. Vuonna 2015 voimaantulleet lakimuutokset lisäsivät kaupungin työllisyydenhoidon vastuita merkittävästi ja samalla vaikeuttivat työllisyydenhoidon toteuttamista. Tukityöllistämisen määräraha-arvioissa epävarmuutta tuovat todennäköiset valtionosuuksien leikkaukset sekä valtion tulevat työllisyyslinjaukset. Toiminnan painopistealueet Lahden työllisyydenhoidon kokonaisorganisointi kuntaliitoksen myötä. Työllisyystoimia kohdistetaan nuorisotyöttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen. Kärkihankkeita ovat nuorisotakuun kuntakokeilu 2015 2016 sekä Päijät-Hämeen yhteisen TYP-toiminnan luominen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasvolyymeja lisätään kaupungin omasta organisaatiosta tarjottavilla työtoiminnan paikoilla. Samalla kiinnitetään erityistä huomiota toimintatapojen tehostamiseen tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan sekä TE-hallinnon kanssa. Kaupungin toimialat ja taseyksiköt ottavat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita vähintään viisi prosenttia suhteutettuna vakinaiseen henkilöstömääräänsä. Toimintatavan käyttöönottoon ohjataan resursseja. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Nuorten ja vaikeasti työllistyvien aktivointi- ja kuntoutustoimet sekä sijoittuminen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille tai muuhun heille soveltuvaan palveluun Suoraan tai Lahti-lisällä työllistettyjen henkilöiden sekä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeiluiden asiakasmäärä Kaupungin toimialoilla ja taseyksiköissä vuoden 2016 aikana aktivoidut kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Yhteensä 1 650 pitkäaikaistyötöntä tai alle 30-vuotiasta henkilöä Kaupungin toimialat ja taseyksiköt tarjoavat kuntouttavaa työtoimintaa siten, että osallistujamäärä vastaa 5 %:a vakinaisen henkilöstön määrästä. Positiivinen sijoittuminen aktivointitoimien jälkeen 30 % asiakkaista Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Sosiaalisten kriteerien toteutuminen hankinnoissa Hankintojen lukumäärä Työllistettyjen hlömäärä (työllistetty, kesäharjoittelija, opso yms.) 25 30 hlöä

39 Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Tukityöllistäminen Talous: Kustannus/asukas 167 190 196 Toiminta: Aikuissosiaalityöstä nuorisopalvelujen työllisyyspalveluihin ohjautuneet ja kiinnittyneet nuoret 46 hlöä 40 hlöä 50 hlöä

40 Tarkastustoimi Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 362 636 443 500 424 400 429 600 431 600 Tulot 0 0 0 0 0 Toimintakate 362 636 443 500 424 400 429 600 431 600 Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahden kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja sen alaisuudessa toimiva tarkastustoimisto sekä tilintarkastaja. Niiden toiminta on kaupungin muusta organisaatiosta ja johdosta riippumatonta, mikä on huomioitu myös uudessa kuntalaissa (410/2015). Sen mukaan tarkastuslautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle esityksen tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kaupunginhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksistä vain kaupungin hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyvät 1.1.2016. Ennen yhdistymistä valittujen lautakuntien toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes vuoden 2015 tilinpäätökset on vahvistettu. Yhdistyneiden kuntien tarkastuslautakunnan toimikausi alkaa vuoden 2016 alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuvuodesta 2016 Lahdessa toimii kolme tarkastuslautakuntaa. Lahden kaupunki ja Nastolan kunta ovat molemmat valinneet oman tilintarkastajan vuosiksi 2013 2016. Nämä tilintarkastajat tarkastavat sopimusten mukaan vuoden 2015 tilinpäätöksen ja antavat omat kertomukset. Uuden kuntalain mukaan tarkastuslautakunta valvoo kuntalain 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Kuntalain 147 :n siirtymäsäännöksen mukaan säännöstä sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tarkastuslautakunta on pyytänyt kuntalain 84 :ssä tarkoitetut sidonnaisuusilmoitukset Lahden kaupungin viranhaltijoilta jo vuonna 2015. Ennen lain voimaantuloa ilmoituksen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalakiin ja Lahden kaupungin ulkoisen tarkastuksen johtosääntöön. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä hallinnon toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Lautakunta voi tarvittaessa antaa erillisraportteja yksittäisistä asioista. Neljän vuoden toimintakauden aikana käydään läpi kaikkien toimialojen ja yksiköiden keskeisimmät toiminnot. Tarkastuslautakunnan on myös huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta tekee esityksen tilintarkastajan valinnasta ja tytäryhteisöjen tilintarkastajien nimeämisestä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajan arvioitu työpanos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseksi on 70 päivää vuodessa. Vuonna 2016 tilintarkastukseen käytetään arviolta 85 päivää, koska vuodelta 2015 tarkastetaan erikseen Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan tilinpäätökset. Tarkastuslautakunta jatkaa yhteistyötä muiden suurten kaupunkien tarkastuslautakuntien kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät havainnot johtavat toimintojen kehittämiseen vuoden kuluessa niiden esittämisestä 60 %

41 Määrärahavaraus (ei sitova): Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Ei valtuustoon nähden sitova Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 9 281 100 000 100 000 0 0 Tulot 21 483 941 3 245 000 4 375 000 4 175 000 4 175 000 Toimintakate -21 474 660-3 145 000-4 275 000-4 175 000-4 175 000 Toiminnan kuvaus Tehtäväalueelle on budjetoitu meno- ja tuloarviot käyttöomaisuuden myyntivoittoihin ja-tappioihin (ei KV sitova).

43 Sosiaali- ja terveystoimiala Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito Bruttomenot, milj. 76,8 409,7 224,3 46,4 Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala

44 Bruttomenot, milj. Hallintopalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito 7,94 milj. 38,98 milj. 107,71 milj. 99,08 milj. 23,62 milj. 132,38 milj.

45 Sosiaali- ja terveystoimiala Tuloslaskelma TP TA+LTA:t TA TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 Toimintatuotot 54 300 801 55 212 900 57 062 600 47 907 500 45 992 500 Myyntituotot 17 702 547 17 232 900 16 798 300 16 900 000 17 000 000 Maksutuotot 20 506 905 20 021 700 21 721 300 22 150 000 22 182 500 Tuet ja avustukset 9 618 053 10 453 900 10 701 000 2 370 000 350 000 Vuokratuotot 4 623 192 5 568 300 6 234 500 6 255 000 6 380 000 Muut toimintatuotot 1 850 104 1 936 100 1 607 500 232 500 80 000 Toimintakulut 392 761 027 396 826 200 409 713 200 393 173 700 395 828 500 Henkilöstökulut 105 529 143 107 112 750 112 783 600 111 564 200 112 643 400 Palvelujen ostot 231 762 589 231 098 250 237 511 600 240 414 000 244 747 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 710 204 8 775 150 8 354 900 8 495 500 8 625 500 Avustukset 26 130 504 31 250 700 32 023 100 13 700 000 9 830 000 Muut toimintakulut 18 628 586 18 589 350 19 040 000 19 000 000 19 982 000 Toimintakate -338 460 226-341 613 300-352 650 600-345 266 200-349 836 000 Poistot ja arvonalentumiset 751 087 584 600 1 047 600 1 023 400 1 523 400 Tilikauden tulos -339 204 788-342 197 900-353 698 200-346 289 600-351 359 400 Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 1 990 2 087 2 059 2 116 2 107 Määräaikainen henkilöstö 572 425 354 297 293 Eläkkeelle jääviä, arvio 71 84 99 93 107 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 2 172 2 136 2 055 2 048 2 038 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 157 600 000 158 400 000 202 600 000 208 000 000 212 000 000 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 1 980 000 2 740 000 1 100 000 1 100 000 1 100 000

46 Toimialan toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tuotetaan asiakaslähtöiset palvelut Asiakastyytyväisyys tutkimus Yli 90 % kyselyyn vastaajista ovat toimialalle tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Sote-uudistuksen täytäntöönpano Sote-uudistuksen eteneminen Selvitykset etenemisestä on tehty Toimintaympäristö ja sen muutokset Taloussuunnitelmakaudella 2016 2018 ratkeaa valtakunnallisen sote-uudistuksen suuntaviivat. Päijät- Hämeessä tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut jo ennen sote-uudistusta siten, että toiminta alkaisi 1.1.2017. Toiminta keskitetään uudistettuun Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Vuoden 2016 aikana Nastolan alueella asuvien sosiaali- ja terveyspalvelut ostetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti Peruspalvelukeskus Aavalta järjestämisvastuun ollessa Lahden kaupungilla. Vuonna 2017 kaikkien lahtelaisten palvelut suunnitellaan siten, että palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. 1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolain uudistus siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten välistä yhteistyötä. Laissa määritellään tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalihuoltoa ja sosiaalipalveluja järjestetään. Lain toimeenpano tapahtuu vuoden 2016 aikana. Muutos edellyttää palveluprosessien ja toimintatapojen uudelleen arviointia ja lisää sosiaalihuollon menopaineita. Harjukadun kiinteistön peruskorjaus valmistuu vuoden 2018 loppupuoliskolla, jolloin Pääterveysaseman ja keskustan klinikoiden toiminta siirtyy Paavolasta uudistettuihin tiloihin. Sosiaali- ja terveystoimialan asiakasmaksuja on korotettu 2,65 milj. euroa ja vuoden 2017 osalta 3,15 milj. euroa. Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu kaikkien kuntien sosiaali- ja terveystoimialojen osalta 150 milj. euron tulojen lisäys. Tuottavuustoimenpiteet Yhteistyössä sivistystoimen kanssa on päädytty lukuvuoden 2016 alusta alkaen järjestelyyn, että myös erityislasten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen siirtyy sivistystoimen vastuulle. Muutoksen tavoitteena on, että lapset voivat olla päivät samassa paikassa ja pitkistä tyytymättömyyttä herättävistä ja kalliista taksikyydeistä voidaan luopua. Kokonaisuutena muutos on Lahden kaupungin kustannuksia alentava ja mahdollistaa koulunkäyntiavustajien työajan lisäämisen. Henkilöstösuunnitelma Kokonaishenkilöstömäärä vähenee taloussuunnittelukaudella. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen onnistuu arvioimalla ja kehittämällä henkilöstörakennetta, hyödyntämällä kaupungin sisäisiä työmarkkinoita sekä henkilöstön vaihtuvuutta, varmistamalla osaaminen sekä täsmennetyllä täyttölupamenettelyllä. Lyhyisiin sijaisuuksiin ei palkata sijaista vaan tehtävät jaetaan työntekijöiden kesken. - Johtaminen ja esimiestyö: Palvelurakenneuudistuksessa korostuu muutosjohtamisen ja hyvän yhteistyön merkitys. Kehitämme henkilöstöä osallistavaa johtajuutta ja esimiestyötä; henkilöstön mahdollisuuksia osallistua muutoksen suunnitteluun lisätään entisestään - Osaaminen ja ammattitaito: Henkilöstöä eläköityy ja vaihtuu vuosittain merkittävä määrä, joka asettaa haasteita osaamisen ennakoinnille ja kehittämiselle - Rekrytoinnissa hyödynnetään kaupungin sisäisiä työmarkkinoita. - Työhyvinvointitutkimuksen tuloksena syntyneitä hyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä viedään eteenpäin esim. tiedonkulkua, työyhteisöviestintää sekä yhteistyötä tullaan kehittämään. Työelämän muutostarpeisiin vastataan mm. käyttöönottamalla joustavia työaikoja. Vuonna 2016 2017 merkittävimpiä henkilöstömäärään vaikuttavia toiminnallisia muutoksia ovat: Vanhusten palveluissa ja kuntoutuksessa korvataan pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla. Asiakasohjausta, kotona asumista tukevia palveluja ja kotihoitoa vahvistetaan lisäämällä henkilöstöä. Jalkarannan sairaalan muuttaminen akuutti- ja kuntoutussairaalaksi vuosina 2015 2016. Hyvinvointipalveluissa uuden sosiaalihuoltolain toteuttaminen vaatii lisäresursseja lastensuojelussa- ja sosiaalipalveluissa vuodesta 2016 alkaen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen (Apilakatu), toiminnan vakinaistaminen omaksi toiminnaksi vuonna 2016 sekä perustoimeentuloturvan tehtävien siirtyminen Kelaan vuonna 2017. Terveyspalveluissa mahdollinen apteekkipalvelujen yhdistyminen alueellisesti vuonna 2016. Hallintopalvelujen uusi vastuualue tuottaa keskitetysti hallinto-, talous-, henkilöstö- ja tukipalvelut, jonne sijoittuu myös uusi SAP HR-palvelukeskus.

47 Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 250 493 835 241 377 100 253 707 900 253 605 700 258 219 500 Tulot 42 022 549 41 591 900 45 361 600 45 777 500 45 912 500 Toimintakate 208 471 286 199 785 200 208 346 300 207 828 200 212 307 000 Toimintakulut 253,7 milj. Toimintatuotot 45,4 milj. 7,9 39,0 0,4 6,7 99,1 Hallintopalvelut Terveyspalvelut 17,8 Hallintopalvelut Terveyspalvelut 107,7 Vanhusten palvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut 20,4 Vanhusten palvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja perusterveydenhuolto tuottaa kuntalaisten peruspalveluja avohoidossa, suun terveydenhuollossa ja kliinisissä tukipalveluissa, lääkinnällistä kuntoutusta, sairaalapalveluja, ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja sekä palveluasumista. Palvelutuotantoon kuuluvat lisäksi terveysneuvonnan palvelut, psykososiaaliset palvelut, sosiaali-, lastensuojelu- sekä vammais- ja kehitysvammapalvelut. Hallintopalvelut tuottaa toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahti on keskimääräistä ikääntyneempi kaupunki ja ikääntyminen on edelleen nopeaa. Palvelua tarvitsevien määrä kasvaa noin 3,5 prosenttia joka vuosi. Palvelutarpeen kasvu näkyy sekä vanhustenpalveluissa että terveyspalveluissa. Lahdessa väestön sosiaaliekonominen asema on heikompi kuin maassa keskimäärin: työttömyys, pienituloisuusaste, koulutustaso, koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, yksinhuoltajuus, toimeentulotukea saavat taloudet. Pitkittyvän talouden taantuman seuraukset alkavat näkyä palvelutarpeen kasvuna hyvinvointipalveluissa. Toiminnan painopistealueet Terveyspalvelut - Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnoissa huomioidaan erityisesti ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin (PYLL) liittyvät toimenpiteet; kohonneen verenpaineen ja kolesterolin tehokas löytäminen ja hoito, painonhallinta ja liikunnan edistäminen, tupakasta vieroituksen tehostaminen uusin menetelmin, haitallisen alkoholin käytön varhainen toteaminen ja puuttuminen sekä aivohalvauksen ehkäisy löytämällä ja hoitamalla verenohennuksella riskiryhmäpotilaat - Terävöitetään asiakaslähtöistä toimintaa terveyshyötymallin mukaisesti, pohjautuen lääkäri hoitaja -työparimallityöskentelyyn - Saatavuuden ja tuottavuuden saaminen hyvälle tasolle - Vaikuttavien palvelujen aikaansaamiseksi tulee huomio kiinnittää osaavaan henkilöstöön, palveluhenkisyyteen, ammattiryhmien työnjakoon sekä ennakoivaan työtapaan - Kuntalaisten osallisuutta ja omatoimisuutta lisätään ottamalla heidät mukaan palvelusuunnitteluun ja hoidon toteuttamiseen - Suun terveydenhuollossa laajennetaan klinikkamalli toimimaan viitenä päivänä viikossa. Klinikka toimii kolmessa hoitohuoneessa yhden vastuuhammaslääkärin ja kolmen suuhygienistin työpanoksella. Vanhusten palvelut ja kuntoutus - Päätehtävänä on edistää lahtelaisten ikäihmisten ja kuntoutusta tarvitsevien mahdollisuutta toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja - Asiakkaita ja potilaita tuetaan toimivilla palveluratkaisuilla - Toimitaan verkostomaisesti yhdessä kumppaneiden kanssa - Henkilöstö on ammattitaitosta ja sitoutunutta - Toiminnan tuloksia seurataan ja palveluprosesseja parannetaan jatkuvasti - Palveluissa hyödynnetään teknologiaa

48 - Palvelurakenteen kehittäminen jatkuu, pääpaino on uuden akuutti- ja kuntoutussairaalan käynnistämisessä Jalkarannan sairaalassa ja pitkäaikaisen sairaalahoidon korvaamisessa tehostetun palveluasumisen palveluilla. Uusi toimintamalli edellyttää myös vahvaa panostusta kotihoitoon sekä kotona asumista tukeviin palveluihin - Vanhusten palvelurakenneuudistuksen ykköstavoite on ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistaminen edellyttää ikääntyneiden osallisuuden vahvistamista yhteiskunnassa, muistisairauksien varhaista toteamista ja suunnitelmallista hoitoa - Geriatrista akuuttihoitoa ja saattohoitoa tulee voida nykyistä enemmän viedä ikääntyneen kotiin ja palveluasumiseen - Vastuualueen palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Hyvinvointipalvelut - Huomioidaan uuden sosiaalihuoltolain tavoitteet ja palveluprosesseja kehitetään - Tuotetaan kuntalaisten palvelutarpeiden mukaiset sosiaalipalvelut siten, että painotetaan hyvinvoinnin edistämisen, ennaltaehkäisevän työn sekä varhaisen tuen ensisijaisuutta - Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasaantumista ja monimutkaistumista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - Keskeinen tehtävä on syrjäytymisen ja huonoosaisuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy - Keskitytään vaikeimmassa asemassa olevien asiakkaiden sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin sekä nuorten mielenterveys -ja päihdepalveluihin - Palvelurakennetta uudistetaan siten, että avopalvelut ja peruspalvelut ovat ensisijaisia. Hallintopalvelut - Järjestää toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut - Varmistaa toimintojen sujuvuuden vastuualueilla ja ohjaa, kehittää ja koordinoi toimialan talous-, henkilöstö- ja tukipalveluita. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelujen saatavuus hyvällä tasolla Keskimääräinen aika vastaanotolle 14-21 vrk pääsyyn Suun terveydenhuollossa laajennetaan klinikkamallin pilotointia viiteen päivään viikossa Parantaa hoidon saatavuutta ja lyhentää jonotusaikoja Klinikalla käy 3500 asiakasta vuodessa Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelurakenteen muutos: Korvaamme laitoshoitoa palveluasumisen ratkaisuilla ja tehostamme akuuttisairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluprosesseja Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % Laitoshoidon ja palveluasumisen kattavuus 75 vuotta täyttäneessä väestössä, % Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on suurempi kuin vuonna 2015 75 vuotta täyttäneiden laitoshoidon kattavuus laskee ja palveluasumisen kattavuus nousee. Jalkarannan sairaalan pitkäaikaishoito sairaalan uuden osan osalta on korvattu tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla (170 sairaansijaa) Jalkarannan akuutti- ja kuntoutussairaalan uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Jalkarannan akuutti- ja kuntoutussairaalan toiminta on käynnistetty uuden toimintamallin mukaisesti

49 Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelurakenteen muutoksella painopistettä siirretään korjaavista toimista ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen Kehitämme ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toimintatapoja Asiakasohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen malli on otettu käyttöön Lapsiperheiden oma palvelulinja on otettu käyttöön Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelurakenteen muutos: Edistämme ikäihmisten kotona asumista Kehitämme ikäihmisten asiakasohjausprosessia ja kotona asumista tukevia toimintatapoja Kehitetään Päijät-Hämeen liiton hankkeessa maakunnallinen ikääntyneiden asiakasohjauksen malli Vakiinnutetaan tuettu kotona kuntoutumisen toimintamalli sekä kehitetään kotisairaalatoimintaa Uudistetaan kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalveluja siten, että ne tukevat nykyistä paremmin kotona asumista Otamme käyttöön kotona asumista tukevia uusia etähoiva- ja turvateknologiaratkaisuja Kotiin annettavien palvelujen virtuaalikäynti-toimintamalli on vakiinnutettu Kehitetään kotona asumista tukeva teknologia-alusta ratkaisu osana valtakunnallista yhteistyötä Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 2 105 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,69 Sairauspoissaolot pv/hlö 19,1 18,1 17,1 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 8,7 8,7 8,7 Valtakunnalliset tuottavuusmittarit 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Asumisvuorokauden kustannus ja sen muutos Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksikkökustannus 198 211 215 Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon kustannusmuutos 4,2 % 6,6 % 2,0 % Tehostetun palveluasumisen yksikkökustannus 112 102 113 Tehostetun palveluasumisen kustannusmuutos 6,7 % -9,0 % 10,8 %

50 Toimeentuloturva Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 18 691 243 22 063 000 23 623 000 5 200 000 1 200 000 Tulot 9 650 147 10 970 000 11 701 000 2 130 000 80 000 Toimintakate 9 041 096 11 093 000 11 922 000 3 070 000 1 120 000 Toiminnan kuvaus Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön tai perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätöntä toimeentuloa turvaava tuki. Toimeentulotuen tarpeen kehitys riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta. Palvelutarpeeseen vaikuttavat olennaisesti työttömien määrä ja elinkustannusten hintojen kehitys. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimeentulotuen asiakasmäärä on kasvanut edelleen maltillisesti edellisvuoteen verrattuna. Talouksia oli kuukausittain 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. 12.3.2015 hyväksyttiin lakimuutos, jonka perusteella perustoimeentulotuen käsittely ja maksatus siirtyvät Kelan tehtäviksi vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toiminnan painopistealueet - Palvelu- ja käsittelyprosesseja kehitetään sujuviksi siten, että asiakkaat saavat viivytyksettä palvelua - Palvelussa panostetaan uusien ja nuorten asiakkaiden ohjaukseen ja neuvontaan ja lapsiperheiden tuen tarpeeseen. Toiminnallinen tavoite Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Toimeentulotuen sujuva käsittely Toimeentulotuen saatavuustakuuseen 100 % vastaaminen Luodaan toimiva yhteistyömalli perustoimeentulotuen Kelasiirrolle Toimintamalli on valmis 100 % Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 196

51 Erikoissairaanhoito Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 121 178 937 130 735 100 132 382 300 134 368 000 136 409 000 Tulot 229 063 0 0 0 0 Toimintakate 120 949 875 130 735 100 132 382 300 134 368 000 136 409 000 Toiminnan kuvaus Erikoissairaanhoidon päätehtävä on tuottaa erikoissairaanhoidon, päivystyksen sekä ensihoidon palvelut alueen kunnille. Toimintaympäristö ja sen muutokset Päivystyskeskuksessa aloittaa vuonna 2016 Akuutti geriatrinen päivystysyksikkö Akkuna, joka palvelee erityisesti ikäihmisiä. Toiminnan painopistealueet - Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä hoidonohjausta ja -porrastusta kehitetään yhteistyössä - Seudullisen akuuttigeriatrian arviointiyksikkö Akkunan tavoitteena on parantaa ikäihmisten päivystys- ja akuuttitilanteiden hoitoa osana seudullisen päivystyskeskuksen toimintaa. Lisäksi yksikkö tarjoaa geriatrista konsultaatioapua Akuutti24:lle ja erikoissairaanhoidolle. Toiminnallinen tavoite Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Saumattomat hoitoketjut Päivystyskeskuksessa kehitetään geriatrista toimintaa ja ikääntyneiden päivystyspalveluja Ikääntyneiden sairaala- ja päivystyspalvelujen käyttö sekä uusintakäynnit Akuutti24:ssa vähenevät Asiakaspalautteet Asiakaspalautteet liittyen hoitoketjun toimimattomuuteen vähenevät Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 1 099

52

53 Sivistystoimiala Hallintopalvelut Lasten ja nuorten kasvu Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Kansainväliset urheilutapahtumat Bruttomenot, milj. 76,8 409,7 224,3 46,4 Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala

54 Bruttomenot, milj. Hallintopalvelut Lasten ja nuorten kasvu Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Kansainväliset urheilutapahtumat 2,04 milj. 163,81 milj. 21,31 milj. 4,42 milj. 27,62 milj. 3,92 milj. 0,70 milj.

55 Sivistystoimiala Tuloslaskelma TP TA+LTA:t TA TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 Toimintatuotot 19 434 130 19 667 100 20 227 100 19 426 500 19 249 400 Myyntituotot 5 382 195 5 041 300 4 936 200 4 370 700 4 363 500 Maksutuotot 9 423 884 10 216 000 10 515 900 10 980 500 10 968 200 Tuet ja avustukset 3 107 302 2 564 100 2 454 400 425 700 427 400 Vuokratuotot 1 222 434 1 287 000 1 390 100 1 319 700 1 327 500 Muut toimintatuotot 298 315 558 700 930 500 2 329 900 2 162 800 Toimintakulut 216 733 483 217 511 900 223 813 500 223 794 000 224 055 600 Henkilöstökulut 114 028 291 112 279 950 114 219 600 112 004 600 112 085 000 Palvelujen ostot 38 133 259 37 202 210 37 561 200 40 577 300 40 492 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 493 329 7 058 910 7 036 500 6 892 000 6 884 900 Avustukset 23 373 772 24 299 080 24 985 000 25 152 600 25 343 800 Muut toimintakulut 34 704 832 36 671 750 40 011 200 39 167 500 39 249 900 Toimintakate -197 299 353-197 844 800-203 586 400-204 367 500-204 806 200 Poistot ja arvonalentumiset 1 649 124 1 625 800 1 967 000 2 390 200 2 319 800 Tilikauden tulos -198 948 595-199 470 600-205 553 400-206 757 700-207 126 000 Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 2 381 2 378 2 379 2 355 2 345 Määräaikainen henkilöstö 488 473 444 421 409 Eläkkeelle jääviä, arvio 46 42 53 51 56 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 2 680 2 608 2 416 2 381 2 360 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 3 716 725 3 535 000 2 235 000 835 000 685 000 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 68 500 71 000 69 000 69 000 69 000 Taulukossa on mukana kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri

56 Toiminnan kuvaus Sivistystoimiala vastaa opetus-, kasvatus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä niihin liittyvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Toimiala edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, elämänhallintaa, oppimista ja osallisuutta sekä kaupunkiseudun vetovoimaisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointityö on toimialan keskeinen painopistealue. Hyvinvointityössä kehitetään tukea tarvitsevien lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyjä yhteistyössä varhaiskasvatus-, perusopetus-, lukiokoulutus- ja nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Sivistystoimialan päätöksenteko tapahtuu - sivistyslautakunnassa Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen sekä Osaamisen ja tiedon vastuualueen asioiden osalta, - liikunta- ja kulttuurilautakunnassa Liikunnan ja kulttuurin vastuualueen asioiden osalta ja - Wellamo-opiston johtokunnassa Wellamo-opiston toiminnan osalta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimialan tavoite on pitää yllä tulevaisuuteen suuntaavaa ja kehittämismyönteistä yhteisen tekemisen ilmapiiriä. Päivähoidossa kokonaispalvelutarjonnan kysynnän vaihteluun vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten alueen työllisyyden muutokset ja yksityisten tuottajien tarjonta ja suosio. Mittavat investointitarpeet jatkuvat edelleen päiväkotija koulurakentamisessa ja niillä on merkittävä vaikutus vuokrakuluihin. Tuottavuustoimenpiteet Hallintopalveluissa tavoitteena on henkilöstömäärän vähentäminen toiminnan ja palveluverkon uudelleen järjestelyillä pääsääntöisesti eläköitymistä hyödyntäen. Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palvelutuotanto sopeutetaan käytettävissä olevien resurssien mukaiseksi. Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa käytetään hyödyksi se liikkumavara, jonka valtion uusi lainsäädäntö ja määräykset tekevät mahdolliseksi toiminnan toteuttamisessa ja maksutasoissa. Perusopetuksessa vähennetään opetukseen käytettävää resurssia 5,4 prosenttia ja opetusryhmien kokoa kasvatetaan keskimäärin kahdella oppilaalla, kun luovutaan kohdennetusta valtionavustuksesta syyslukukaudella 2016. Tuottavuustoimilla saavutetaan 36 htv:n säästö. Lisäksi toteutetaan säästötoimenpiteitä erityisen tuen opetusjärjestelyissä. Tuottavuushyöty yhteensä 0,9 milj. euroa. Liikunta ja kulttuuri vastuualueelle kootaan hajasijoitettuja avustusmäärärahoja, joiden avulla voidaan yhtenäistää tukitoimenpiteitä ja tehostaa niiden vaikutuksia. Tavoitteena on luoda myönteisiä vaikutuksia Lahden alueen tapahtumien ja muun liikunta-ja kulttuuritoiminnan elinvoimaisuuteen ja pitkän tähtäimen tulevaisuuteen. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstökuluja vähennetään toimialarajat ylittävän kaupunkitasoisten sisäisten työmarkkinoiden avulla. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä talouden ja henkilöstökustannusten tasapainottaminen tapahtuu täsmennetyn täyttölupamenettelyn kautta tehtävien uudelleenjärjestelyin, henkilöstön tehtäväkiertoa lisäämällä ja osaamista kehittämällä. Tavoitteena on kehittää toimialan hallinto- ja toimistotyötä niin, että toteutetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Eläkkeelle siirtyvien tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin. Toimialan vakinaista henkilöstömäärää vähentävät perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoratkaisut. Lukiokoulutuksessa opiskelijoiden määrän kasvusta johtuen opettajien määrä on hiukan kasvanut. Mikäli koulutuskonserni luopuu omasta Nastolassa järjestettävästä lukiokoulutuksesta lukuvuoden 2016 2017 alusta, kasvaa lukiokoulutuksen opettajamäärä 12 henkilöllä 1.8.2016 alkaen. Taide- ja muotoilukoulu Taikan henkilöstö siirtyi Wellamo-opistoon 1.1.2015 alkaen (+4,5 htv). Liikuntapalveluissa vuosina 2016 2017 määräaikaisen henkilöstön tarve liittyy vuoden 2017 MM-kisoja ja vuoden 2016 esikisoja koskevan järjestämissopimuksen velvoitteiden täyttämiseen. Sivistystoimialan hallintopalvelujen henkilöstöstä yksi siirtyy Konsernipalveluihin ja yksi Lahden Tietotekniikkaan vuoden 2016 alusta.

57 Hallintopalvelut Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 13 485 003 1 943 370 2 036 600 2 042 500 2 048 700 Tulot 55 142 60 300 60 300 60 900 61 500 Toimintakate 13 429 861 1 883 070 1 976 300 1 981 600 1 987 200 Toiminnan kuvaus Hallintopalvelut avustavat ja tukevat toimialan lautakuntatyötä, toimialajohtoa, vastuualueita ja palveluyksiköitä johtamisessa, kehittämisessä, valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Hallintopalveluihin sisältyvät toimialatasoiset hallinto-, talous-, henkilöstö-, viestintä- ja kehittämispalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hallintopalvelut panostavat omalta osaltaan kaupungin toimintaprosessien käyttöönottoon. Palvelutuotannon tuottavuuden kehittäminen sekä järjestämistapojen muutokset edellyttävät toimintajärjestelmän jatkuvaa kehittämistä ja nopeaa reagointikykyä. Toimialan laatutyön koordinointi on osa hallintopalvelujen kehittämistyötä. Hallintopalvelut tarjoavat henkilöstöpalveluja. Työhyvinvoinnin lisääminen ja työnantajakuvan vahvistaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä asiantuntevan henkilöstön työssäjaksamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä myös sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Toimialan vastuulla on maakunnan sivistystoimen palvelutuotannon kehittämisen koordinointi ja kuntien yhteistyön ylläpitäminen. Sivistystoimen kehittämisohjelmalla tähdätään alueen kilpailuaseman vahvistamiseen. Toiminnan painopistealueet - Kaupungin strategian toteuttaminen - Palvelurakenteen ja palvelutuotannon uudistamistyö - Toiminta- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen - Henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittäminen - Toimialan sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen - Toimialatasoinen toimistotyön kehittäminen - Mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Sivistystoimialan ylimmän johdon (vastuualuejohtajat ja palveluyksiköiden johtajat) lisäksi keskijohto sitoutetaan palveluprosessien uudistamistyöhön Uusien toimintatapojen määrä Jokaisessa yksikössä on saatu aikaan tuottavuutta edistäviä toimintatapoja Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 17,10 16,23 16,06 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,7 3,7 3,7 Sairauspoissaolot pv/hlö 14,0 13,0 12,0

58 Lasten ja nuorten kasvu Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 162 547 271 161 283 380 164 313 200 162 849 000 163 047 300 Tulot 14 453 201 14 140 900 14 640 900 13 718 800 13 847 500 Toimintakate 148 094 070 147 142 480 149 672 300 149 130 200 149 199 800 Toiminnan kuvaus Lasten ja nuorten kasvun vastuualue sisältää varhaiskasvatuspalvelujen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen palveluyksiköiden toiminnan sekä yhteiset palvelut yksikön käyttömenot. Vastuualueen yhteinen palvelutuotanto lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat hyvinvointityön edistäminen kaupunkitasolla sekä palveluyksiköiden yhteisten prosessien ja alueellisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi. Lasten ja nuorten kasvu - vastuualueen toimijoiden yhteistyö toteutuu ydinprosessien mukaisesti. Ydinprosessit ovat: - hyvä oppiminen ja kasvu - osallisuus ja yhteisöllisyys - hyvinvointi ja turvallisuus. Varhaiskasvatuspalvelujen toiminta-ajatuksena on tarjota lahtelaisille lapsiperheille laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta perheiden tarpeita vastaavasti. Perusopetuspalvelut huolehtii kaupungin perusopetuksesta sekä osaltaan esiopetuksesta ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Nuorisopalvelut edistävät nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminannalla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Vuoden 2016 toiminnan suunnittelussa ja resursoinnissa varaudutaan sisällöllisesti uusien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönottoon, ja rakenteellisesti palveluverkkoesityksen mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi seurataan ja varaudutaan hallitusohjelman linjauksiin varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä nuorisopalvelujen osalta. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärän ennustetaan lisääntyvän noin 150 lapsella 2015 vuoden 7 245:stä lähes 7 400:aan vuonna 2016. Perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan lisääntyvän noin 110 oppilaalla syksyn 2015 reilusta 10 130:stä lähes 10 250:een vuonna 2016. Kaupunki järjestää valmistavaa opetusta ja perusopetusta oppivelvollisuusikäisille turvapaikanhakijoille, oleskeluluvan saaneille ja pakolaisille. Talousarviossa on varauduttu lain edellyttämän ja kotouttamista edistävän perusopetuksen järjestämiseen aiempaa suuremmassa määrin. Koulutuksen on arvioitu nostavan kaupungin kustannuksia noin 0,5 milj. euroa, ja se tulee katetuksi vastaavilla valtion avustuksilla. Asiakasmaksuja on korotettu päivähoidon ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhomaksujen osalta. Korotusta on tehty syyslukukauden 2016 alusta lukien yhteensä 0,35 milj. euroa ja kokovuosivaikutus vuonna 2017 on 0,85 milj. euroa. Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu kaikkien kuntien osalta mahdollisiksi sivistystoimialan maksujen osalta 32 milj. euron tulojen lisäys. Nuorisopalvelujen toiminnoissa ja palveluissa panostetaan erityisesti erilaisiin nuorisotakuutoimenpiteisiin ja syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin Lahden nuorisotyöttömyyden ollessa edelleen korkealla tasolla. Toiminnan painopistealueet - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (2013 2016) - Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto syksyllä 2016 ja toimintakulttuurin kehittäminen (kehittämishanke 2015 2016) sekä yhteiset tilajärjestelyt - Alueellista yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kesken moniammatillinen yhteistyö ja maatieteelliset palvelualueet huomioiden - Nuorisotakuun toimenpiteiden toteuttaminen, jolla taataan peruskoulun päättäneille jatkokoulutus mahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin - Toimitaan kestävän kehityksen toimintamallin mukaisesti - Erityislasten aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisen siirtyminen sivistystoimen vastuulle, jolloin minimoidaan kuljetuskustannukset - Toimialan palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäytön selvittäminen eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi.

59 Palveluverkko Varhaiskasvatuksessa palvelurakenteen kehittämistä edesauttavat uudet investoinnit, tilatarkastelun ulottaminen koulukiinteistöihin sekä yksityisen päivähoidon tukeminen. Pienempiä ja huonokuntoisempia yksiköitä sekä ryhmäperhepäiväkoteja, kuten Kiveriön päiväkoti sekä kolme ryhmäperhepäiväkotia poistuvat käytöstä. Uusina toimintoina aloittavat esiopetusryhmän Villähteen ja Erstan koulujen tiloissa. Keskusta-alueelle tarvitaan uudet tilat korvaamaan Humpulan päiväkodin väliaikaisen tilaelementin ja Onnelantien päiväkodin Huvila -rakennuksen. Osana kouluverkkoratkaisua näiden päiväkotien toiminta siirtyy nykyiseen Harjun kouluun, johon tehdään tarvittavat muutostyöt rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjaus olisi ollut välttämätön, vaikka rakennus säilyisi koulukäytössä. Onnelantien Huvila -rakennuksen osalta varaudutaan väliaikaiseen väistötilaan jo vuonna 2015. Mustikkamäen päiväkodin väliaikaiset tilat korvaavaa tilaa esitetään eteläisen alueen kouluverkkoratkaisun yhteydessä. Hallinnollisesti yhdistetään Mukkulan, Kunnaksen ja Saksalan päiväkodit alueen toisiin päiväkoteihin 2016. Kokonaisuutena Lahden ja Nastolan kunnallisten päivähoitopaikkojen määrä on noin 4 600 vuonna 2015 ja noin 4 400 vuonna 2016 (toiminnan tunnusluvut kirjan liitteissä). Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus vuonna 2015 lisää yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrää ja samalla varaudutaan päivähoidon ostopalvelusopimuksien päättymiseen vuonna 2016. Vuonna 2015 aloitti kaksi uutta yksityistä päiväkotia ja vuoden 2016 alusta aloittaa kolmas ja näissä on yhteensä paikkoja yli 200 lapselle. Päättyvillä ostopalvelusopimuksilla rahoitetuissa päiväkodeissa on ollut yli 200 paikkaa, ja on toivottavaa, että ainakin osa näistä päiväkodeista jatkaa yksityisen hoidon tuen varassa. Kaupungin keskusta-alueella toteutetaan kokonaisratkaisu, jolla voidaan uudistaa esi- ja perusopetusta sekä luoda keskustaan perusopetusyksikkö, joka mahdollistaa pedagogisesti korkeatasoisen toiminnan erilaisine painotuksineen taloudellisesti mielekkäällä tavalla Tiirismaan, Lotilan ja Harjun koulut yhdistetään hallinnollisesti, jolloin luodaan edellytykset Harjun koulun toiminnasta luopumiselle nykyisessä muodossaan. Koulun toiminta siirtyy Lotilan ja Tiirismaan yhteyteen vaiheittain Tiirismaan koulurakennuksen perusparannuksen jälkeen, alakoulun osalta elokuusta 2017 alkaen. Lotilan- Tiirismaan uuden koulukokonaisuuden tarkennettu selvitys- ja suunnittelutyö käynnistettiin vuoden 2015 alussa yhdessä koulujen henkilöstön, huoltajien ja oppilaiden kanssa. Lotilan-Tiirismaan koulukokonaisuus sisältää keskustan alueen 1.-9. luokkien perusopetuksen, Kariston alueen oppilaiden 7.-9. luokkien opetuksen sekä nykyiset painotetun musiikin, englanninkielisen opetuksen, A-kielien ja erityisen tuen opetuksen. Keskustan alueen perusopetuksen palveluverkkoratkaisu edellyttää Tiirismaan lukion toiminnan siirtymistä toiseen kiinteistöön (ks. kohta Lukiokoulutus). Keskustan alueen palveluverkkoratkaisun seurauksena vältytään lisäinvestoinnilta Kariston alueella 7.-9. luokkien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Keskustan alueen perusopetuksen järjestäminen edellyttää Tiirismaan koulunkiinteistön peruskorjauksen toteuttamista kiireellisenä. Anttilanmäen koulukiinteistön jatkokäyttö ja peruskorjauksen toteuttaminen voidaan ratkaista keskustan palveluverkkopäätöksen jälkeen. Anttilanmäen suomenkielisen esi- ja perusopetuksen siirtyminen Lotilan-Tiirismaan kokonaisuuteen sisältyy esitykseen keskustan palveluverkosta. Ruotsinkielisen koulun ja päivähoidon mahdollista sijoittumista Anttilanmäen koulukiinteistöön selvitetään yhteistyössä ruotsinkielisten säätiöiden ja Lahden Tilakeskuksen kanssa. Keskustaalueen investointikokonaisuus on noin 7,0 milj. euroa, joka lisää vuodessa toimialan käyttökustannuksia noin 0,5 milj. euroa (ei sisällä Tiirismaan tulevan peruskorjauksen vuokravaikutuksia). Eteläisen alueen kouluinvestoinneista ja palveluverkosta päätetään vuosien 2014 ja 2015 selvitysten ja suunnittelutyön perusteella, joiden mukaisesti palveluverkkoa uudistetaan pedagogisin, toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Investointeihin ja palveluverkkoon toteutettavat muutokset huomioidaan vuosien 2016 2018 talousarvioissa ja päätöksenteossa. Eteläisellä alueella toteutetaan seuraavat palveluverkon muutokset. Launeen koulun nykyinen rakennus korvataan uudisrakennuksella; nykyisen koulun tontille rakennetaan tarkennetulla tilamitoituksella uusi yhtenäinen peruskoulu. Eteläisen alueen 7.-9. luokkien opetus järjestetään uudessa yhtenäisessä peruskoulussa ja osa oppilaista ohjataan Salpausselän peruskouluun. Launeen kiinteistön yhteyteen voidaan sijoittaa myös esiopetusta ja päiväkoti sekä alueen nuorisotilat. Salinkallion koulu yhdistyy hallinnollisesti Launeen kouluun ja Salinkallion kiinteistön käytöstä luovutaan. Renkomäen koulua laajennetaan ja 60 kiinteistön vanha osa peruskorjataan. Kiinteistöön sijoittuu esiopetuksen ja vuosiluokkien 1.-6. kolmisarjainen peruskoulu. Eteläisen alueen Investointikokonaisuus on noin 40 milj. euroa, joka lisää sivistystoimialan käyttökustannuksia noin 0,6 milj. euroa vuodessa. Itäisen alueen lähitulevaisuuden investoinneista ja palveluverkkoratkaisusta on päätetty Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa. Taloussuunnittelukaudella toteutetaan Villähteen, Rakokiven ja Kukkasen kouluhankkeet. Itäisen alueen investointikokonaisuus on vajaat 40 milj. euroa, joka lisää toimialan käyttökustannuksia noin 2,0 milj. euroa vuodessa. Pohjoisen alueen oppilasmäärät kasvavat voimakkaasti 2020-luvulle tultaessa, minkä vuoksi alueella tulisi toteuttaa kiireellisenä hankkeena Kivimaan koulun 7.-9. luokkien kiinteistön korvaaminen uudisrakennuksella. Pohjoisen alueen investointikokonaisuus on noin 20 milj. euroa,

60 joka lisää toimialan käyttökustannuksia noin 0,7 milj. euroa vuodessa. Nuorisopalveluissa toteutetaan kohdennettuja säästötoimenpiteitä. Palveluverkkoa tiivistetään ja toimintaa keskitetään keskustan alueella. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lasten ja nuorten kasvu vastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta Asiakaslähtöinen toiminta ja puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuudet ja niiden toteutuminen Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden toteutumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita vastuualueen toimintayksiköissä. Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia Arviointikriteerit: Lapset tuntevat itsensä hyväksytyksi ja olonsa turvalliseksi päiväkodissa Esi- ja perusopetuksen oppilaat tulevat mielellään opetukseen ja kokevat olonsa turvalliseksi päivän aikana Ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit hyvinvoinnin edistämiseksi ja kiusaamisen estämiseksi ovat käytössä vastuualueen palveluyksiköiden toiminnassa (Päijät-Hämeen seudullisen esi- ja perusopetuksen arvioinnin 2016 tulokset) Lapsilla ja nuorilla on turvallinen olo koulussa, ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit ovat käytössä kiusaamisen estämiseksi Tavoitteen mukainen toimintakulttuuri on kuvattu vuoden 2016 esija perusopetuksen opetussuunnitelmassa

61 Toimintaa kuvaava mittari 2014* tavoite 2015* tavoite 2016 Varhaiskasvatuspalvelut Talous: Kustannus/asukas 533 533 532 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 4/5 4/5 4/5 Sairauspoissaolot pv/hlö 17,00 16,00 16,00 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4/5 4/5 4/5 Perusopetus Talous: Kustannus/asukas 744 737 Kustannus/oppilas 7 643 748 7 544 6 878 Opetuskustannus/oppilas 4 873 4 546 4 434 Opetuksen järjestämiskustannus/oppilas 2 770 2 624 2 520 Opetuskustannus/oppitunti 97 83 79 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,6 3,74 3,8 Sairauspoissaolot pv/hlö 12,0 11,5 11,0 Oppituntia/perusopetuksen kok. henkilötyövuosi 873 834 820 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos - - - Peruskoulun edellisenä keväänä suorittaneista ilman 1,7 % 1,7 % 1,7 % opiskelupaikkaa Oppivelvollisuuden olevat suorittaneiden osuus ikäluokasta 98,3 % 98,3 % 98,3 % Nuorisopalvelut Talous: Kustannus/asukas (brutto) 37,85 38,92 40,00 Kustannus/asukas (netto) 31,84 33,18 34,36 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,90 3,90 3,90 Sairauspoissaolot pv/hlö 12,20 11,50 11,50 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,2 4,2 4,2 Valtakunnalliset tuottavuusmittarit 2014* tavoite 2015* tavoite 2016 Varhaiskasvatuspalvelut Päivä- ja perhepäivähoidon suoritekustannus/lapsi Päiväkotihoito: /lapsi 10 294 ** Yksikköhinnan kasvu vastaa Perhepäivähoito: /lapsi 12 915 ** yleistä kustannustason nousua Perusopetus Yksikkökustannus brutto, /opiskelija ja sen muutos Yksikkökustannus /oppilas 7 643 7 544 6 878 *suuntaa antava vertailutieto ** Lahden kaupungin vuoden 2014 valtakunnallinen tuotattavuusmittaritieto

62 Osaaminen ja tieto Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 19 529 656 20 315 530 21 307 400 21 973 200 21 996 800 Tulot 634 823 1 013 300 1 013 300 1 033 700 1 044 000 Toimintakate 18 894 833 19 302 230 20 294 100 20 939 500 20 952 800 Toiminnan kuvaus Osaaminen ja tieto -vastuualueeseen kuuluvat lukiokoulutus, kirjasto- ja tietopalvelut sekä Wellamo-opisto. Vastuualueen yhteiset toiminnat, lukiokoulutus sekä kirjasto- ja tietopalvelut ovat samaa sitovuustasoa. Wellamo-opisto nettoyksikkönä on omana sitovuustasonaan. Lahden kaupungin lukiokoulutus järjestää toisen asteen koulutusta, jonka tavoitteena on monipuolisen jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen. Lahden kaupunginkirjasto toimii alueensa maakuntakirjastona. Vastuualueen toiminnalla pyritään edistämään erilaisia kansalaisvalmiuksia kuten tietoyhteiskunnan vaatimia kansalaistaitoja, monikulttuurisessa ympäristössä toimimisen ja elinikäisen oppimisen taitoja. Vastuualueen yksiköt toimivat myös maakunnallisina kehittäjinä omilla palvelualueillaan. Kirjasto- ja tietopalvelut tuottavat asukkaille palveluverkkonsa puitteissa kirjallisuus- ja tietopalveluja sekä mediaja musiikkipalveluja tarjoamalla asiakkaille sisältöjä, kokoelmia ja sähköisiä palveluja sekä niihin liittyvää ohjausta, opastusta ja tapahtumatoimintaa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lukiokoulutuksessa lukuvuoden 2016 2017 alusta tulevat voimaan uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat pohjana lukiokoulutuksen opetussuunnitelmalle. Salpauksen lukio siirtyy 1.8.2016 alkaen kaupungille. Lukion siirtyminen tarkoittaa noin 300 000 euron lisäkustannusta lukiokoulutukselle. Lahden lukiokoulutuksen opiskelijamäärä tulee nousemaan siirron myötä yli 2 100 opiskelijaan. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kuntayhtymän yhtiökokous päättää asiasta syksyllä 2015. Tiirismaan lukio siirtyy Muotoiluinstituutilta mahdollisesti vapautuviin tiloihin, lisäksi tilaa jää laajentumiseen opiskelijamäärän kasvaessa. Tiirismaan ja Kannaksen lukiot muodostavat noin 1 100 opiskelijan lukiokampuksen. Wellamo-opisto siirtyy Aikuiskoulutuskeskuksesta Muotoiluinstituutin tiloihin, jolloin tilat saadaan täyteen. Tyhjäksi jääneeseen Aikuiskoulutuskeskukseen sijoitetaan muuta toimintaa. Tiirismaan lukio siirtyy syksyllä 2015 väistötiloihin Aikuiskoulutuskeskukseen ja edelleen Muotoiluinstituutin tiloihin lukuvuonna 2019 2020, mikäli palveluverkkosuunnitelmat toteutuvat. Muotoiluinstituutin investointikokonaisuus on yhteensä 14,0 milj. euroa, sisältäen muutostyöt ja korjaukset 10,7 milj. euroa, sekä liikuntatilojen rakentamisen 3,3 milj. euroa. Arvioidut lisävuokrat lukiolle ja Wellamo-opistolle (sis. muutos- ja korjaustyöt, liikuntahalli) ovat 1,3 milj. euroa. Lukuvuoden 2015 2016 aikana täytyy kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien hakea uudet luvat erityistehtävilleen, jotka tulevat voimaan 1.8.2017. Lahti-Nastola yhdistymissopimuksen mukaisesti tavoitteena on, että toisen asteen koulutus järjestettäisiin Lahden kaupungin alaisuudessa. Neuvottelut tultaneen käymään lukuvuoden 2015 2016 aikana. Kirjasto- ja tietopalveluissa Lahden ja Nastolan kuntien yhdistymisen myötä Nastolan kirjastopalvelut integroidaan osaksi lähipalveluita. Seudullisen kirjastojärjestelmän käyttöönotto, seudullinen kokoelmien yhteiskäyttö sekä hankinta- ja luettelointipalvelujen koordinointi ovat ensisijaisia toimintaympäristön uudistuksia, ja välttämätöntä myös kirjastojen yhdistymisen vuoksi. Lahti- Pisteessä (keskustan yhteispalvelu- ja asiointipiste) palvellaan asukkaita osana pääkirjaston toimintaympäristöä. Toiminnan painopistealueet - Tiivistetään palveluyksiköiden välistä yhteistyötä - Tarjotaan lukiolaisille Wellamo-opiston kursseja. Lukiokoulutus - Uuden opetussuunnitelman myötä kehitetään lukioopetuksen pedagogiikkaa - Uusiin opetusmenetelmiin ja monipuoliseen arviointiin kiinnitetään huomiota - Sähköisiä oppimisympäristöjä sekä opettajien pedagogisia ja teknisiä valmiuksia kehitetään. Kirjastopalvelut - Lisätään kirjastojen käyttömahdollisuuksia ja asiakkaiden omatoimista kirjastojen käyttöä - E-aineistojen ja sisältöjen tarjontaa lisätään ja käyttöä edistetään - Asiakkaita ohjataan ja opastetaan mediataidoissa sekä edistetään lasten ja nuorten media- ja kirjallisuuskasvatusta - Kirjastotilojen käytön ja toimintaympäristöjen uudistamista jatketaan pääkirjastossa ja lähikirjastoissa.

63 Toiminnalliset tavoitteet Lukiokoulutus Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien Laatukyselystä johdetut toimenpi- Lukiokohtaisten lisääminen teet täytäntöönpano toimenpiteiden Uudenlaisen pedagogiikan toteuttaminen Opiskelija- rehtoritapaamisten määrä Uudet opetusmenetelmät ja arviointitavat Vähintään 5 kertaa lukuvuodessa Toteutuneet opetusmenetelmät ja arviointitavat Kirjasto- ja tietopalvelut Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kirjasto- ja tietopalvelut edistävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, tiedonsaantia ja oppimista, kirjallisuus- ja musiikkikokemuksia sekä kansalaisena toimimista Asiakaskäyntien määrä Lainausten määrä Verkkokäyntien määrä 1 300 000 kpl 2 450 000 kpl 750 000 kpl Kirjastopalvelujen tuottavuutta ja saatavuutta tehostetaan palveluaukioloa täydentäen pääkirjastossa aamuisin omatoimiaukiololla sekä Ahtialan, Jalkarannan ja Liipolan kirjastojen omatoimiaukiololla aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lukiokoulutus Talous: Kustannus/asukas 113 112 111 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,80 3,80 3,90 Sairauspoissaolot pv/hlö 12,8 7,0 7,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 3,80 3,90 3,90 Kirjasto- ja tietopalvelut Talous: Kustannus/asukas 61,6 63,0 61,5 Käynnin hinta (=toimintakulut/asiakaskäynnit) 5,24 6,00 5,50 Taloudellisuus (=henkilöstö- ja ainekulut/ asiakaskäynnit ja lainaukset) 1,17 1,25 1,20 Henkilöstö: 3,48 3,7 3,7 Työtyytyväisyys 16,2 10 13 Sairauspoissaolot pv/hlö Vaikuttavuus: 11,74 11,00 10,5 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 61,6 63 61,5

64 Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 4 017 034 4 360 200 4 415 500 4 430 000 4 426 500 Tulot 1 417 781 1 594 500 1 514 500 1 580 900 1 543 200 Toimintakate 2 599 253 2 765 700 2 901 000 2 849 100 2 883 300 Toiminnan kuvaus Wellamo-opiston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus paikalliseen vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Opiston toimialueella tapahtuu kaksi kuntaliitosta: Lahti ja Nastola sekä Hollola ja Hämeenkoski yhdistyvät 1.1.2016 alkaen. Opiston toimialueen muodostavat lisäksi Asikkala, Kärkölä, Myrskylä, Orimattila ja Padasjoki. Toiminnan painopistealueet - Järjestää toiminta-alueensa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa yleissivistävää koulutusta, joka antaa elämän eri vaiheissa tilaisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen monipuolisesti eri aineissa - Antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, liikunnassa, tietotekniikassa ja yhteiskunnallisissa aineissa - Tarjoaa mahdollisuuden suorittaa yleisiä kielitutkintoja ja tarjoaa taiteen perusopetusta yleisen ja laajan oppimäärän mukaan riippuen ainealueesta. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Wellamo-opisto mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden Opiskelijoiden ikäjakauma 0 20 v.: 12 % 21 60 v.: 48 % yli 61 v.: 40 % Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua eri elämänvaiheissa omaehtoiseen koulutukseen Seudullisesti suunnattu monipuolinen koulutustarjonta toimii ennaltaehkäisevänä toimintana Kurssien täyttöasteen seuraaminen Täyttöaste 80 % Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Wellamo-opisto Talous: Kustannus/asukas 1,9 2,5 2,5 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,91 3,91 3,91 Sairauspoissaolot pv/hlö 2,5 4,00 4,00 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,3 4,1 4,1

65 Liikunta ja kulttuuri Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 13 094 293 25 597 520 27 618 700 27 952 800 28 292 100 Tulot 2 335 366 2 450 500 2 390 500 2 515 000 2 539 700 Toimintakate 10 758 927 23 147 020 25 228 200 25 437 800 25 752 400 Toiminnan kuvaus Liikunnan ja kulttuurin vastuualue sisältää seuraavat palveluyksiköt: liikuntapalvelut, kaupunginmuseo sekä taseyksiköt kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri. Vastuualueen yhteiset palvelut vastaavat aiemman kulttuurikeskuksen palveluista koko vastuualuetta palvelevien toimintojen lisäksi. Yksiköt ovat liikunta- ja kulttuurilautakunnan alaisia ja määrärahojen ko. sitovuustasolle sijoittuu vastuualueen yhteisten palvelujen rahoitus mukaan lukien kulttuurilaitosten/ taseyksiköiden avustukset sekä liikuntapalvelut. Taseyksiköille maksettuja toiminta-avustuksia (kaupungin maksuosuus) on pienennetty perustuen vuoden 2015 valtuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä tehtyihin päätöksiin: - Lahden kaupunginorkesterin toiminta-avustusta on pienennetty 2015 vuodesta 2016 vuoteen 2,5 prosenttia ja 2016 vuodesta 2017 vuoteen 2,5 prosenttia. - Lahden kaupunginteatterin toiminta-avustusta on pienennetty 2015 vuodesta 2016 vuoteen 1,0 prosenttia ja 2016 vuodesta 2017 vuoteen 1,0 prosenttia. Sitovuustasolla edistetään vastuualueen tavoitteiden mukaisesti Lahden vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta yksiköiden toiminnan kautta, hankkeiden avulla ja tukemalla lahtelaisia toimijoita avustuksilla. Erityisenä vastuualueen tehtävänä on koordinoida kulttuurin tukimuotoja ja tapahtumatoimintoja. Toimintaympäristö ja sen muutokset Liikunnan ja kulttuurin vastuualueen/sitovuustason osalta tarkastellaan taloussuunnitelmakaudella toimintojen sijaintia yksiköissä ja vastuualueella. Nastolan alueen osakeskuksen sekä Lahden kaupunkikeskuksen alueella olevien liikunta- ja kulttuuripalvelujen organisointikokonaisuus tulee olemaan taloussuunnitelmakauden iso muutosprosessi. Suunnitelmakaudelle ja käyttötalouteen vaikuttavia merkittäviä kokonaisuuksia tulevat olemaan myös liikunta- ja kulttuuritilojen mittava peruskorjaus- ja uudistuskokonaisuus Lahden kaupunkikeskuksen alueella (Urheilukeskus ja muu liikuntarakentaminen ja konserttitalo erityisesti) sekä MM-hiihdot 2017. Liikuntapalvelujen menoista yli 60 prosenttia kohdentuu tilojen vuokrakustannuksiin. Kisapuiston luonnonnurmen korvaamiseen tekonurmella varaudutaan 2018 2019. Toiminnan painopistealueet - Tuetaan ja kehitetään tapahtumiin, avustuksiin ja kolmannen sektorin toimintaa liittyviä palveluprosesseja - Uudistetaan avustuskäytäntöjä kulttuurin, liikunnan ja tapahtumien osalta Nastolan aluejohtokunnan rooli huomioiden - Tapahtumien osalta otetaan käyttöön arviointityökalu tukemaan avustuksiin liittyvää päätöksentekoa. Vastuualueen/sitovuustason keskeisinä tehtävinä ovat vastuualueen prosessien vetovastuu, markkinointi- ja viestintäyhteistyö, liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumapolitiikka, 3. sektorin yhteistyö ja avustuspolitiikka, kansainvälisyysasiat sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Rakennetaan yhtenäinen tapahtumien tukemisen malli ja kohdennetaan tapahtumatuki ja kolmannen sektorin muu tuki elinvoimaisiin ja kehittyviin tapahtumiin ja toimintaan Tapahtumien itsearviointityökalun käyttö tukipäätösten valmistelussa Vastuualueelle ja kaupunkikonserniin tulleet avustushakemukset arvioidaan työkalun avulla 75 %:sti

66 Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Vastuualueen/sitovuustason avustusten ja tukipolitiikan menettelyt yhtenäistetään Yhtenäisen avustussäännön käyttöönotto ja tukipolitiikan käytäntöjen muuttaminen vastuualue- /sitovuustasolle yksikkötasolta Toteutettu Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas (brutto) 107,85 111,75 111,41 Kustannus/asukas (netto) 88,51 91,05 91,95 Henkilöstö: Työtyytyväisyys - 3,71 3,9 Sairauspoissaolot pv/hlö 9,9 10,0 10,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos

67 Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 3 869 613 3 829 000 3 922 100 3 942 700 3 936 600 Tulot 521 054 391 700 191 700 201 100 197 200 Toimintakate 3 348 560 3 437 300 3 730 400 3 741 600 3 739 400 Toiminnan kuvaus Lahden kaupunginmuseo vastaa maakuntamuseona ja aluetaidemuseona toimialallaan Suomen museolaitoksen ja opetus- kulttuuriministeriön alaisen Museoviraston tavoitteiden toteutumisesta mm. tunnistamalla ja vaalimalla muuttuvaa maakunnallista ja lahtelaista kulttuuria. Kaupunginmuseo pyrkii edistämään lahtelaista identiteettiä ja kulttuuria. Toimintaympäristö ja sen muutokset Radio-ja tv-museon peruskorjaus valmistuu vuoden 2016 alkupuolella ja museo avataan sitten, kun uudet perusnäyttelyt ovat remontin jälkeen rakennettu. Hiihtomuseon perusnäyttelyn on tarkoitus valmistua hiihdon MM2017-kisoihin mennessä. Lahden museoiden organisointia ja toimintatapoja tullaan tarkastelemaan samassa kontekstissa kuin Suomen museoita tarkastellaan Suomen museoiden uudistuvassa ja päivitettävässä arviointimallissa. Tavoite on löytää uusia ratkaisuja, joilla saataisiin hajasijoitetut resurssit ja toiminnot tehokkaammin kuntalaisten käyttöön. Tavoitteena on vaikuttavuuden kasvattaminen. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Toiminnan painopistealueet - Uusitun Radio- ja tv- museon perusnäyttelyt rakennetaan kiinnostaviksi ja vetovoimaksiksi - Historiallisessa museossa ja taidemuseossa järjestetään näyttelyohjelmaa koko vuodelle 2016 - Kaikkien museoiden toiminnallista tehokkuutta ja näkyvyyttä parannetaan jota edesauttavat peruskorjaukset ja perusnäyttelyiden uusimiset - Historiallisen museon uuden perusnäyttelyn Lahti 10 000 vuotta suunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana ja toteutetaan Lahden kartanon alakertaan vuonna 2018 - Nastolan kotiseutumuseon rakennusten kunto ja avoinna pito selvitetään - Taidemuseo ja julistemuseo tulevat jatkavat toimintaansa (2016 2018) entisissä tiloissaan - Selvitetään keskitettyjen kokoelmatilojen tilaratkaisuja. - Lahden museot valmistautuvat järjestämään laadukasta näyttelytoimintaa kaikissa museoissaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuonna 2017 ja Lahden hiihdon MM2017-kisavuonna Lahden museoiden kaikkien vuoden 2017 näyttelyiden toteutuksessa Lahti on keskeisessä roolissa. Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden museoiden tavoite on vetovoimaisen näyttely-, julkaisu ja tapahtumaohjelman toteuttaminen. Lapset ja nuoret pyritään saamaan tehostetusti mukaan museoiden tarjoamiin palveluihin ja tapahtumiin Lasten ja nuorten osallistuminen museoiden tarjoamiin palveluihin ja tapahtumiin Lisätään lasten ja nuorten osallistumisaktiviteettia Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 30 30 30 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,9 3,71 3,9 Sairauspoissaolot pv/hlö 10 10 10 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos hyvä hyvä hyvä

68 Liikunta ja kulttuuri Kansainväliset urheilutapahtumat Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 190 612 182 900 700 000 603 800 307 600 Tulot 16 763 15 900 415 900 316 100 16 300 Toimintakate 173 849 167 000 284 100 287 700 291 300 Toiminnan kuvaus Sitovuustason avulla ylläpidetään ja edistetään Lahden kaupungin asemaa kansainvälisesti tunnustettuna liikunta- ja urheilukaupunkina turvaamalla resurssit niille erikseen tapahtumakohtaisesti sovittaville teknisille toimenpiteille, jotka Lahden kaupunki tekee välillisenä tukena tapahtuman järjestämiselle ja jotka aiheutuvat tapahtumista. Erityisenä kohteena taloussuunnitelmakaudella on vuoden 2017 MM-kisojen järjestämissopimuksen kaupungin liikuntasektorille kohdentuvien velvoitteiden täyttäminen ja kisoja edeltävien tapahtumien valmistavat toimenpiteet ja infrastruktuurin parantaminen, sen resursointi ja tasonnosto, josta syystä määrärahan tulee olla omalla sitovuustasollaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset Taloussuunnitelmakaudella valmistaudutaan MM-kisojen ja samalla muiden tapahtumien olosuhteiden kehittämiseen nykyaikaiselle tasolle suorituspaikkojen infrastruktuuri-investointien ja tapahtumien kaupungin vastuulla olevan ylläpidon parantamisen kautta. Toiminnan painopistealueet Välillisen teknisen tuen kohdistaminen suurtapahtumien toteuttamiseen tukee Lahden kaupungin asemaa urheiluja liikuntatapahtumakaupunkina ja tätä kautta lahtelaista elinkeinoelämää. Tuettavat tapahtumat voidaan jakaa seuraavasti: - kansainväliset tai kansalliset arvotapahtumat, jotka tuovat kaupunkiin suurta yleisöä paikan päälle ja/tai kansallista/kansainvälistä näkyvyyttä median kautta (taloussuunnitelmakaudella Lahti 2017 erityisesti) - kansainväliset tai kansalliset massatapahtumat, jotka tuovat suuren määrän osanottajia - kansainväliset tai kansalliset tapahtumat (junioritapahtumat), jotka tuovat kaupunkiin suuren määrän osanottajia ja heidän vanhempiaan - yksityiset organisaatiot, jotka tuovat oman henkilökuntansa liikunta/virkistystapahtumaan. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden liikunta-ja urheilutapahtumien määrän lisääminen. MM 2017 järjestämissopimuksen mukaisten kaupungin velvoitteiden täyttäminen 2016 2017 Välillistä tukea saavien tapahtumajärjestäjien määrä ja tapahtuman järjestämispäätöksen tekeminen Lahteen Kaupungin välillinen tuki saa aikaan vähintään kuuden suuremman (osanottajamäärältään tai näkyvyydeltään) kansallisen ja/tai kansainvälisen urheilutapahtuman järjestämisen Lahdessa MM 2017 järjestämissopimuksen mukainen toiminta 2016 2017 MM 2017 järjestämissopimuksen mukainen toiminta 2016 2017

69 Tekninen ja ympäristötoimiala Hallintopalvelut Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö, Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä Joukkoliikenne Bruttomenot, milj. 76,8 409,7 224,3 46,4 Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala

70 Bruttomenot, milj. Hallintopalvelut Maankäyttö ja aluehankkeet Kaupunkiympäristö Rakennus- ja ympäristövalvonta Joukkoliikenne 2,60 milj. 6,13 milj. 17,36 milj. 4,55 milj. 15,72 milj.

71 Tekninen ja ympäristötoimiala Tuloslaskelma TP TA+LTA:t TA TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 Toimintatuotot 31 620 195 33 751 300 34 830 700 35 357 300 36 299 500 Myyntituotot 8 839 336 12 071 000 12 494 400 12 675 500 13 085 400 Maksutuotot 7 155 045 7 679 400 8 014 500 8 021 700 8 388 500 Tuet ja avustukset 1 588 310 743 000 698 300 709 100 709 600 Vuokratuotot 12 711 898 12 267 900 12 367 000 12 690 000 12 850 000 Muut toimintatuotot 1 325 606 990 000 1 256 500 1 261 000 1 266 000 Valmistus omaan käyttöön 35 372 20 500 0 0 0 Toimintakulut 41 443 567 44 374 200 46 353 000 46 718 000 47 115 800 Henkilöstökulut 11 829 532 11 290 880 13 136 800 13 120 500 13 283 800 Palvelujen ostot 26 214 398 29 746 470 29 941 400 30 272 400 30 451 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 557 958 1 637 350 1 443 600 1 489 200 1 513 400 Avustukset 50 373 67 200 47 200 48 000 49 000 Muut toimintakulut 1 791 306 1 632 300 1 784 000 1 787 900 1 818 000 Toimintakate -9 787 999-10 602 400-11 522 300-11 360 700-10 816 300 Poistot ja arvonalentumiset 14 178 124 16 343 000 17 907 500 19 506 200 21 099 800 Tilikauden tulos -23 962 995-26 945 400-29 429 800-30 866 900-31 916 100 Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 230 224 210 213 211 Määräaikainen henkilöstö 17 9 1 0 0 Eläkkeelle jääviä, arvio 7 6 8 8 12 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 239,0 226,0 208,0 212,5 210,5 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 0 203 000 203 000 0 0 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 0 0 0 0 0

72 Toiminnan kuvaus Teknisen ja ympäristötoimialan toimieliminä ovat tekninen ja ympäristölautakunta, rakennus- ja ympäristölupalautakunta sekä Päijät-Hämeen jätelautakunta. Lautakunnat edistävät ja ohjaavat kuntalaisten vaikutuskanavana toimien lautakuntien alaisten tulosyksiköiden toiminnan ja tulosten laatua. Toiminnassaan lautakunnat noudattavat niissä edustettuina olevien kuntien valtuustojen tahtoa seuraavasti: - Tekninen ja ympäristölautakunta: Lahti - Rakennus- ja ympäristölupalautakunta: Lahti - Päijät-Hämeen jätelautakunta: Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Kaikki vastuualueet toimivat teknisen ja ympäristölautakunnan alaisina. Toiminnan painopistealueet Lahden kaupungin menestyminen edellyttää elinvoimaisuuden ja yhdyskunnan sekä prosessien ja rakenteiden näkökulmista tarkasteltuna onnistumista erityisesti seuraavissa teknisen ja ympäristötoimialan vastuulla olevissa asioissa: - Vetovoimainen keskusta-alue ja viihtyisät asuinympäristöt - Nopeasti kasvava alue, joka houkuttelee yrityksiä ja erityisesti nuoria työikäisiä asukkaita - Kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki sekä vahva ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskus - Tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne sekä erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Tuottavuustoimenpiteet Sähköisten palvelujen kehittäminen ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisääminen: - vuorovaikutteisen kaavoituksen kehittäminen - vanhojen asiakirja-aineistojen digitalisointi saatetaan loppuun. Markkinaehtoisen toiminnan lisääminen: investoinneissa ja ylläpidossa kilpailutetaan edellisiä vuosia suurempi osa, niiltä osin myös urakoiden valvonta hoidetaan omana työnä. Kaupungin kasvun tukeminen / ympäristön hoidon tason nostaminen: - kaavoitetaan vuosittain uusia asunto- ja toimitilatontteja tavoitteena saavuttaa ja ylläpitää vähintään viiden vuoden monipuolinen kaavavaranto, jonka avulla luodaan edellytykset uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiselle Lahteen. Tavoitteena on luoda edellytykset 1 % väestönkasvulle. Maksujen ja taksojen kustannusvastaavuus: - maksuja ja taksoja korotetaan vuosittain vähintään indeksin muutoksen verran tavoitteena saada palvelujen osalta kustannusvastaavat taksat. Tuottavuutta parantavat toimintatavat asetetaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa toiminnallisiksi tavoitteiksi. Henkilöstösuunnitelma Teknisellä ja ympäristötoimialalla henkilöstön määrä vähenee yksikköjen henkilöstösuunnitelmien mukaisesti suunnittelukauden aikana. Rekrytoinnin painopiste asetetaan sisäiseen rekrytointiin. Systemaattisella työtehtävien arvioimisella, tehtävien muutoksilla, sisäisillä työnkierroilla ja osaamisen lisäämisellä henkilöstömäärä pystytään pitämään vakaana. Rekrytointitilanteissa kiinnitetään myös erityistä huomiota hiljaisentiedon siirtämiseen. Henkilöstön osaamis- ja koulutusastetta nostetaan johdonmukaisesti, koulutuksella valmistaudutaan muuttuviin vaatimuksiin ja työtehtävien muutoksiin. Teknisellä ja ympäristötoimialalla on oma työhyvinvoinnin toimenpidesuunnitelma, jota toteutetaan ja päivitetään yhdessä henkilöstön kanssa. Palkitsemismenettelyä kehitetään yhteisesti sovittujen tapojen mukaisesti.

73 Hallintopalvelut Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 2 871 421 2 531 550 2 596 700 2 619 400 2 643 900 Tulot 180 830 142 400 55 300 56 100 57 600 Toimintakate 2 662 218 2 389 150 2 541 400 2 563 300 2 586 300 Toiminnan kuvaus Hallintopalvelut järjestää toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous-, ym. palvelut. Se varmistaa hallinnon toimivuuden ohjaamalla, kehittämällä ja koordinoimalla toimialan vastuualueiden hallintoa. Toiminnan painopistealueet - Toiminnan uudistaminen ja tehostaminen muun muassa sähköisiä palveluja kehittämällä kaupungin strategian mukaisesti. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimialalla keskitetään hallintopalveluihin: - henkilöstöhallinto - taloushallinto - päätöksentekopalvelut - arkistointi ja tiedonohjaus - hankkeiden hallinnointi Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parantamalla edistetään asukkaiden hyvinvointia Asiakaskyselyllä mitattu tyytyväisyys saataviin palveluihin Tyytyväisten osuus vähintään 80 % (tulos 2014: 87,5) Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 22,9 21,0 19,1 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,86 4,20 4,20 Sairauspoissaolot pv/hlö 6,5 5,0 5,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 87,5 80,0 80,0

74 Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö ja Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 26 824 982 26 062 550 28 041 100 28 265 500 28 510 600 Tulot 24 354 843 22 966 900 23 134 500 23 492 700 24 114 500 Toimintakate 2 463 139 3 075 150 4 906 600 4 772 800 4 396 100 Toimintakulut 28,0 milj. Toimintatuotot 23,1 milj. 4,6 6,1 2,1 Maankäyttö ja aluehankkeet Kaupunkiympäristö Rakennus- ja ympäristövalvonta 7,9 13,2 Maankäyttö ja aluehankkeet Kaupunkiympäristö Rakennus- ja ympäristövalvonta 17,4 Toiminnan kuvaus Kaupunkiympäristö luo perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle vastaamalla yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä, ylläpidosta ja liikennejärjestelmän suunnittelusta. Yksikkö vastaa myös seudullisesta joukkoliikenteen ja jätehuollon suunnittelusta ja pysäköinninvalvonnasta. Maankäyttö ja aluehankkeet -vastuualue luo perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla kaavoituksesta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta, kaupungin maapolitiikasta, maastomittauksesta, kaupungin asuntotoimesta sekä kaupungin merkittävien aluekehityshankkeiden toteuttamisesta. Rakennus- ja ympäristövalvonta luo perusedellytykset kaupungin ja rakennusvalvonnan osalta myös Kärkölän kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunki- ja maaseutuelämälle huolehtimalla lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten sekä yleisen edun huomioon ottamisesta rakentamisessa ja rakennusten käytössä, huolehtimalla ympäristöterveydenhuollosta sekä ympäristönsuojelusta ja -hoidosta, vesiensuojelusta, luonnonsuojelusta, maaainesten oton valvonnasta ja ympäristötiedon jakamisesta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupunkiympäristö, liikennesuoritteen kasvu on vuosittain noin 2 3 prosenttia ja liikenteen lisääntyvä kulutus lisää liikenneväylien kunnostustarpeita. Vuosittain otetaan käyttöön uusia asuin- ja toimitila-alueita ja uusia rakennettuja viheralueita. Kaupungin kasvun edellyttämä tonttituotanto tarkoittaa jatkuvaa panostusta näiden uusien alueiden rakentamiseen, hoitoon ja ylläpitoon vuosittain noin 0,2 milj. eurolla. Yleisten alueiden ylläpito on kilpailutettu Nastolan aluetta lukuun ottamatta ja kaupungin talouden kannalta palvelu on taloudellisesti tuotettua ja laadullisesti hyvää. Vielä kilpailuttamaton alue hoidetaan toistaiseksi vuosisopimuksella ja kun rekisterijärjestelmät saadaan kuntoon, kilpailutetaan se osana lähialueiden kilpailutusta. Ylläpidon laatutason arvioinnissa käytetään asukas- ja asiantuntijaraatien arviointeja. Urakoitsijoilla on myös mahdollisuus saada urakkasumman lisäksi bonuspalkkioita, jos alueiden hoitotaso on asukas- ja asiantuntijaraatien arviointien mukaan parempi kuin sopimuksissa on minimitasoksi määritelty. Sovitun laatutason alituksista seuraa sanktioita. Kaupungin keskustan kehittäminen ja siihen liittyvät hankkeet etenevät ja niihin tarvitaan merkittävästi rahoitusta suunnitelmakaudelle. Maankäyttö ja aluehankkeet, kuntien yhdistyminen edellyttää monia toiminnallisia uudelleen järjestelyjä muutaman lähivuoden aikana. Arkistojen digitalisointi, paikkatietoaineistojen tietojen perusparannus, Nastolan ase-

75 makaavoitetun alueen kiinteistöjen tonttijakojen laatiminen ja tonttien sekä yleisten alueiden lohkominen muodostavat työmäärältään ja vaikutuksiltaan merkittävän hankkeen, joka on vietävä läpi ripeästi. Kaavoituksen, kiinteistömuodostuksen ja sähköisten asiakaspalvelujen toiminnallisten järjestelmien tarvitsemat perustiedot on saatava tarkistettua ja yhtenäistettyä koko uuden kunnan alueella. Jo rakennettujen alueiden uusiutuminen ja käyttötarkoitusten muutokset aiheuttavat aikaisempaa enemmän rakennusten purkuja, pilaantuneen maaperän puhdistustöitä sekä rakenteellisia melun- ja tärinäntorjuntaratkaisuja. Nämä lisäävät selvitystarpeita kaavoitusvaiheessa ja edellyttävät myös riittäviä taloudellisia resursseja toteutuksessa. Kaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen taksoja sekä tonttien luovutushintoja tarkistetaan vuosittain vähintään inflaation edellyttämällä tavalla. Tulokertymän ennakointiin tuo epävarmuutta maankäyttösopimusten vuotuinen vaihtelu, johon tulevina vuosina tulee varautua. Rakennus- ja ympäristövalvonta, rakennustuotanto on jatkunut yllättävän vilkkaana vuoden 2015 aikana. Rakennusvalvonnan osalta talousarvio on laadittu vuosien 2016 2018 osalta sen varaan, että rakentaminen säilyy lähes nykyisellä tasolla. Terveydensuojelun toiminnassa ei vuonna 2016 tapahdu merkittäviä muutoksia. Ympäristövalvontaan liittyvä viranomaistoiminta Hollolan kanssa päättyy vuoden 2016 alussa. Pinta-alaltaan merkittävä Lahden kaupungin laajeneminen tuo lisävelvoitteita panostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, vesistöjen hoitoon ja luonnonsuojeluun sekä ennaltaehkäisevään ympäristönsuojeluun, ympäristöneuvontaan ja asukasyhteistyöhön. Ekologinen kestävä kehitys edellyttää koko kaupunkikonsernissa uusia työtapoja ja laajaa yhteistyötä koko organisaation kanssa. Viranomaistoiminnassa lisäpanoksia tarvitaan eiluvanvaraisten toimintojen valvontaan ja niiden aiheuttamien ympäristöhäiriöiden vähentämiseen. Toiminnan painopistealueet Kaupunkiympäristö - Varmistaa resurssit kaupungin kasvun mahdollistamiseksi priorisoimalla investointikohteet sisäisesti niin, että uudisrakentamiseen tarvittavien alueiden kunnallistekniikka voidaan toteuttaa - Panostukset keskustan viihtyvyyteen ja toimivuuden parantamiseen jatkuvat, kehittäminen kohdistuu aluksi pääosin toriin ja torin ympäristöön ja myöhemmin muihin keskustan katuihin - Joukkoliikenteen nettotuloksen seuranta on merkittävässä roolissa talouden hallinnassa (sitovuus käyttökate) - Seudullisen jätehuollon jätteenkuljetusrekisterin kehittäminen ja jätehuoltoon liittymisen seurannan aloittaminen - Seudullinen jätetaksa uudistetaan ja tavoitteena on valmistella asumisessa syntyvän lietteen osalta kuljetusjärjestelmäpäätös - Asiakaspalvelua parannetaan lyhentämällä hakemusten käsittelyaikoja. Maankäyttö ja aluehankkeet - Hankitaan maa-alueita, kaavoitetaan riittävä määrä asumisen ja yritystoiminnan tonttimaata sekä panostetaan elinympäristön ja asukkaiden viihtyisyyden huomioon ottamiseen kaikessa toiminnassa - Kansalaisten osallistumista kehitetään - Yleiskaavoitus (Lahden yleiskaava 2016, koko uuden kunnan yleiskaavatyön käynnistäminen), Radanvarren alueen kehittäminen (asemanseudut), Hennalan alueen asemakaavoitus, keskusta-alueiden (Lahti, Rakokivi) kehittäminen. Rakennus- ja ympäristövalvonta - Toiminta-alueen kasvun mahdollistaminen joustavan lupakäsittelyn avulla sekä elinympäristön ja asumisviihtyisyyden parantaminen rakennetun ja luonnon ympäristön kunnosta huolehtimalla - Asukkaiden hyvinvointiin sekä elinympäristön terveellisyyteen ja toimivuuteen kohdistuvat tehtävät, toiminnassa korostuvat erityisesti ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Kärkölän osalta vuoden 2016 talousarvioesitys perustuu seuraaviin talouslukuihin: Menot Lupatulot Netto 70 000 32 000 38 000

76 Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Keskusta-alueen vetovoimaa vahvistetaan ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja jatkamalla keskustan kehittämistä Valmius (vaihe) Keskustan yleissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan mm. torin ympäristössä ja Aleksilla Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kaupungin kasvun ja elinvoiman kehittymisen edellyttämä viiden vuoden kaavavalmis tonttivaranto Tavoitteen saavuttamisen edellyttämä vuotuinen kaavoitusmäärä - uusia pientalotontteja 100 kpl - muuta asumista 45 000 k-m 2 - yritystoimintaan 45 000 k-m 2 Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parantamalla edistetään asukkaiden hyvinvointia Viranomaistoimenpiteiden käsittelyaika (pv): Rakennuslupien käsittelyaika Rakennuslupahakemuksista 80 % käsitelty 21 päivän kuluessa siitä, kun hakemus on toimitettu asianmukaisena. (Tulos 2014: 84 % luvista käsiteltiin tavoiteajassa) Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksien pienentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa Elintarvikevalitusten selvitystyön aloitus Valvontakäyntien määrä Kaupungin uuteen strategiaan perustuvan ympäristöohjelman saaminen valmiiksi päätöksentekoon Elintarvikkeita koskeviin valituksiin liittyvä selvitystyö on aloitettu viimeistään seuraavana työpäivänä. (Tulos 2014: tavoite saavutettiin) Valvontasuunnitelmassa määritelty taso Ympäristöohjelma hyväksytty vuoden 2016 aikana

77 Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Kaupunkiympäristö Talous: Kustannus/asukas 133 137 137 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,31 4,2 4,2 Sairauspoissaolot pv/hlö 9,3 9,3 9,3 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos Tyytyväisyys katujen ylläpitoon 65,6 % 70 % 70 % Maankäyttö ja aluehankkeet Talous: Kustannus/asukas 52,1 50,4 48,0 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,82 4,20 4,20 Sairauspoissaolot pv/hlö 7,63 7,0 7,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 88,2 % 90 % 90 % Asuinalueiden palvelujen saavutettavuus (kyselyn tulos) 75,9 % 85 % 85 % Rakennus- ja ympäristövalvonta Talous: Kustannus/asukas (rakennusvalvonta) 10,2 9,8 10,5 Kustannus/asukas (terveysvalvonta) 9,6 8,4 10,1 Kustannus/asukas (ympäristöpalvelut) 18,8 15,8 15,5 Henkilöstö: Työtyytyväisyys (rakennusvalvonta) 4,14 4,20 4,20 Työtyytyväisyys (ympäristöpalvelut) 3,85 4,20 4,20 Sairauspoissaolot pv/hlö (rakennusvalvonta) 11 10 8 Sairauspoissaolot pv/hlö (ympäristöpalvelut) 16,50 100 8 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos (rakennusvalvonta) 90 % 90 % 90 % Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos (ympäristöpalvelut) 87 % 90 % 90 % Vuoden 2016 määrärahoilla toteutetaan muun muassa seuraavaa: uusia väyliä rakennetaan 2,2 km keskeneräisiä väyliä rakennetaan valmiiksi 3,6 km vanhoja väyliä perusparannetaan 6,0 km uusia tunneleita ja siltoja rakennetaan 0 kpl uusia puistoja ja leikkialueita rakennetaan 1,2 ha vanhoja puistoja ja leikkialueita saneerataan 2,3 ha metsänhakkuut 10 000 m 3

78 Kaupunkiympäristö Joukkoliikenne Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot 11 747 164 15 780 100 15 715 200 15 833 100 15 961 300 Tulot 7 084 522 10 642 000 11 640 900 11 808 500 12 127 400 Toimintakate 4 662 642 5 138 100 4 074 300 4 024 600 3 833 900 Toimintaympäristö ja sen muutokset Joukkoliikenteen kilpailutetut liikennöintisopimukset ovat toimineet hyvin. Uusittu lippujärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön helmikuussa 2016. Vuoden 2016 aikana seurataan uuden lippujärjestelmän toimivuutta sekä viimeistellään joukkoliikenteeseen liittyviä toimintoja ja viestintää. Suunnitelmakaudella seurataan toteutetun uuden kilpailutetun joukkoliikenteen toimivuutta, käyttäjämääriä, lipputuloja ja tehdään tarvittavia tarkistuksia. Joukkoliikenteeltä edellytetty nettomenojen väheneminen kuluvaan vuoteen verrattuna koostuu merkittävältä uuden järjestelmän käyttöönoton tuomasta ja muusta tehostumisesta, mutta lisäksi edellytetään lähes 300 000 euroa kerättäväksi lippujen hintojen korotuksin. Käytännössä korotukset kohdistuisivat ainakin arvokorttikertamaksuihin ja kuukausilippuihin. Korotusten jälkeenkin Lahden maksutasot ovat useiden vertailukaupunkien maksuja edullisemmat samalla kun palvelutaso on suhteellisen korkea. Toiminnan painopistealueet - Tavoitteena on, että joukkoliikenteen kulkumuotoosuus kaksinkertaistuu vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen 2009 - Aktiivinen toiminnan kehittäminen ja palvelutason seuranta ja käyttökatteessa pysyminen ovat painopistealueita. Kilpailutettu joukkoliikenne aloitettiin 1.7.2014. Palvelutaso nousi Lahden kaupungin alueella merkittävästi. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Toteutetaan erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä, jolla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa Kulkumuoto-osuus % Vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 linja-autoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa 5 prosentista 10 prosenttiin Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 109 148 130

79 Tuloslaskelmaosa Talousarvion tuloslaskelmat Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Ylijäämä taseessa milj. Toimintatulot/-kulut % Vuosikate/poistot % Vuosikate /asukas 137,3 28,2 % 93,8 % 339

80 Talousarvion tuloslaskelmat Lahden kaupungin tuloslaskelma (sis. taseyksiköt ja sisäiset erät) TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 237 565 489 233 256 000 236 182 000 228 343 600 228 740 800 Myyntituotot 69 187 951 73 336 470 72 995 200 72 866 700 73 484 600 Maksutuotot 39 065 621 44 537 200 46 961 700 48 236 500 48 691 700 Tuet ja avustukset 30 882 448 30 481 200 30 721 000 19 748 100 17 039 300 Vuokratuotot 69 771 368 71 878 330 76 308 900 78 314 400 80 859 200 Muut toimintatuotot 28 658 101 13 022 800 9 195 200 9 177 900 8 666 000 Valmistus omaan käyttöön 687 492 420 500 500 000 500 000 500 000 Toimintakulut 798 363 579 823 851 110 838 336 400 824 608 500 827 792 500 Henkilöstökulut 290 770 597 293 869 690 293 468 100 289 524 000 291 526 700 Palkat ja palkkiot 216 961 937 220 150 340 219 293 500 215 663 600 216 683 900 Henkilösivukulut 73 808 659 73 719 350 74 174 600 73 860 400 74 842 800 Eläkekulut 60 537 327 59 702 350 60 187 500 60 476 400 61 398 000 Muut henkilösivukulut 13 271 333 14 017 000 13 987 100 13 384 000 13 444 800 Palvelujen ostot 342 173 158 347 707 980 355 497 300 362 073 300 366 108 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 30 970 819 31 277 360 30 506 200 30 587 600 30 833 100 Avustukset 64 072 767 76 514 780 77 656 000 61 205 900 57 305 500 Muut toimintakulut 70 376 238 74 481 300 81 208 800 81 217 700 82 018 800 TOIMINTAKATE -560 110 598-590 174 610-601 654 400-595 764 900-598 551 700 Verotulot 438 253 068 445 550 000 448 300 000 453 000 000 463 800 000 Valtionosuudet 168 529 857 175 965 000 190 042 000 185 600 000 184 400 000 Rahoitustuotot ja -kulut 10 346 919 8 455 500 4 182 200 3 499 600 1 590 000 Korkotuotot 12 840 517 18 278 700 13 577 500 13 451 100 14 317 800 Muut rahoitustuotot 13 961 844 11 829 000 11 364 500 12 353 000 12 870 600 Korkokulut 15 606 376 20 993 200 20 507 800 22 052 500 25 346 400 Muut rahoituskulut 849 067 659 000 252 000 252 000 252 000 VUOSIKATE 57 019 246 39 795 890 40 869 800 46 334 700 51 238 300 Poistot ja arvonalentumiset 39 091 539 40 876 800 43 584 500 46 286 000 49 205 500 Satunnaiset erät 2 990 333 9 840 000 3 250 000 0 0 TILIKAUDEN TULOS 20 918 040 8 759 090 535 300 48 700 2 032 800 Poistoeron lisäys tai vähennys 489 459 125 000 125 000 125 000 125 000 Rahastojen lisäys tai vähennys -9 404 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 21 398 096 8 884 090 660 300 173 700 2 157 800 Tunnusluvut Ylijäämä taseessa milj. 127,8 136,6 137,3 137,5 139,6 Toimintatulot/-kulut % 29,8 % 28,3 % 28,2 % 27,7 % 27,6 % Vuosikate/poistot % 145,9 % 97,4 % 93,8 % 100,1 % 104,1 % Vuosikate /asukas 481 332 339 383 421 Asukasmäärä 118 644 119 756 120 431 121 122 121 819

81 Tuloslaskelma, taseyksiköt eriteltynä (sis. sisäiset erät) Kaupunki ilman taseyksiköitä Taseyksiköt Yhteensä Toimintatuotot 126 897 400 109 284 600 236 182 000 Myyntituotot 34 934 100 38 061 100 72 995 200 Maksutuotot 44 361 000 2 600 700 46 961 700 Tuet ja avustukset 18 828 600 11 892 400 30 721 000 Vuokratuotot 20 207 300 56 101 600 76 308 900 Muut toimintatuotot 8 566 400 628 800 9 195 200 Valmistus omaan käyttöön 0 500 000 500 000 Toimintakulut 756 688 600 81 647 800 838 336 400 Henkilöstökulut 260 121 900 33 346 200 293 468 100 Palkat ja palkkiot 193 249 500 26 044 000 219 293 500 Henkilösivukulut 66 872 400 7 302 200 74 174 600 Eläkekulut 54 538 900 5 648 600 60 187 500 Muut henkilösivukulut 12 333 500 1 653 600 13 987 100 Palvelujen ostot 335 857 200 19 640 100 355 497 300 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 128 900 13 377 300 30 506 200 Avustukset 77 656 000 0 77 656 000 Muut toimintakulut 65 924 600 15 284 200 81 208 800 TOIMINTAKATE -629 791 200 28 136 800-601 654 400 Verotulot 448 300 000 0 448 300 000 Valtionosuudet 190 042 000 0 190 042 000 Rahoitustuotot ja -kulut 7 996 600-3 814 400 4 182 200 Korkotuotot 13 577 500 0 13 577 500 Muut rahoitustuotot 11 343 500 21 000 11 364 500 Korkokulut 16 676 400 3 831 400 20 507 800 Muut rahoituskulut 248 000 4 000 252 000 VUOSIKATE 16 547 400 24 322 400 40 869 800 Poistot ja arvonalentumiset 20 922 100 22 662 400 43 584 500 Suunnitelman mukaiset poistot 20 922 100 22 662 400 43 584 500 Arvonalentumiset 0 0 0 Satunnaiset erät 3 250 000 0 3 250 000 Satunnaiset tuotot 3 250 000 0 3 250 000 Satunnaiset kulut 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -1 124 700 1 660 000 535 300 Poistoeron lisäys tai vähennys 0 125 000 125 000 Rahastojen lisäys tai vähennys 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 124 700 1 785 000 660 300

82 Vuoden 2016 talousarvion tuloslaskelma Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm. seuraavat tiedot: Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus eli käyttötalouden nettomenot. Vuoden 2016 talousarviossa käyttötalouden nettomenot verrattuna vuoden 2015 yhdisteltyyn Lahden ja Nastolan talousarvioon kasvavat 1,9 prosenttia. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2016 tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen saatava vuosikate, 40,9 milj. euroa, kattaa käyttöomaisuuden poistoista 93,8 prosenttia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Kuntaliiton suosituksen mukaan ja ne ovat 43,6 milj. euroa. Poistosuunnitelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana. Satunnaisiin tuottoihin on budjetoitu Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulouttamia ylijäämän palautuksia yhteensä 3,25 milj. euroa liittyen Kannaksenkadun ja Hoitajankadun sekä Sammonkadun kiinteistöjärjestelyihin. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Vuoden 2016 tulos on 0,5 milj. euroa. Tilikauden tulosta voidaan vielä käsitellä rahastojen ja/tai varausten muutoksilla eli niin sanotuilla tuloksen käsittelyerillä. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuonna 2016 on 0,7 milj. euroa ylijäämäinen. Korkotulot ja -menot Korkomenot kaupungin ottamista lainoista ovat talousarviovuonna 20,5 milj. euroa ja korkotuloja kertyy 13,6 milj. euroa. Korkotuloista pääosan kaupunki saa konserniyhtiöille myöntämistään lainoista. Korkotuloihin sisältyy Lahden Tilakeskuksen ja eräiden muiden taseyksiköiden maksama sisäinen korkoerä. Määräraha, nettositovuus TP TA+LTA TA TS TS Korkotulot ja -menot 2014 2015 2016 2017 2018 Menot 15 606 376 20 993 200 20 507 800 22 052 500 25 346 400 Tulot 12 840 517 18 278 700 13 577 500 13 451 100 14 317 800 Netto 2 765 859 2 714 500 6 930 300 8 601 400 11 028 600 Muut rahoitustulot ja -menot Muihin rahoitustuloihin kirjataan mm. kaupungin tytäryhtiöiltään saamat osinkotulot ja takauspalkkiot. Osinkotuloksi on talousarviossa 2016 arvioitu noin 11,1 milj. euroa. Kaupunki pyrkii osinkotuotoissaan vakaaseen tuottotasoon, ottaen kuitenkin huomioon yhtiöiden tuloskehitys ja toiminnallisessa ympäristössä tapahtuvat muutokset siten, että turvataan sekä yhtiöiden kilpailukyky ja investointimahdollisuudet että kaupungin kohtuulliset tuottotavoitteet. Muihin rahoitusmenoihin kirjataan lainojen nostoprovisiot ja muut lainauskustannukset, valtion verotilityskorot ja -korotukset sekä muut rahoituskulut. Määräraha, nettositovuus Muut rahoitustulot ja - menot TP TA+LTA TA TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 Menot 849 067 659 000 252 000 252 000 252 000 Tulot 13 961 844 11 829 000 11 364 500 12 353 000 12 870 600 Netto -13 112 777-11 170 000-11 112 500-12 101 000-12 618 600

83 Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet 5,2 38,9 20,0 8,1 3,9 milj. milj. milj. milj. milj.

84 Investoinnit Alla olevassa yhteenvedossa on esitetty kaupungin kokonaisinvestointien euromääräinen kohdentuminen eri investointiryhmiin. Teknisen ja ympäristötoimialan Maankäyttö ja aluehankkeet vastuualueen hallinnoima kiinteän omaisuuden investointitaso on arvioitu tasaiseksi koko suunnitelmakauden ajalle ja tehtäväalueelle kohdistuu tonttien myyntivoittotavoitteita. Kaupunkiympäristö vastuualueen hallinnoiman julkisen käyttöomaisuuden investoinneilla kehitetään keskusta-aluetta, uusitaan valaistusta ja lisätään asuinalueiden viihtyvyyttä. Lisäksi panostetaan laajasti kadunrakennushankkeisiin. Lahden Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit vaihtelevat vuosittain. Suunnitelmakaudella jatkuvat edelleen koulurakennusten mittavat uudis- ja perusparannusinvestoinnit mm. keskustan ja eteläisen Lahden koulukiinteistöjen osalta. Lahden Tilakeskuksen investoinneilla on suuri vaikutus toimialojen käyttötalouteen erityisesti sivistystoimialalla. Lahden Tilakeskus etsii yhdessä maankäytön kanssa aktiivisesti mahdollisesti myytäväksi soveltuvia kiinteistöjä, joista kaavamuutoksin voidaan saada ostajia kiinnostavia kohteita, ja sitä kautta talousarvioon asetettu myyntivoittotavoite toteutettua. Arvopaperit ja osuudet vaihtelevat vuosittain tehtävien päätösten mukaisesti. Vuonna 2016 on arvopapereissa ja osuuksissa esitetty Nastolan vesilaitoksen ja Lahti Aqua Oy:n välillä tehtävät omistusjärjestelyt sekä Päijät- Hämeen koulutuskonsernin ja Lahti -konsernin välillä tapahtuvat omistusjärjestelyt eräiden kiinteistöjen osalta. Elinkeinorahasto lakkautetaan vuoden 2015 loppuun mennessä ja sinne kirjatut omaisuuserät yhdistetään kaupungin taseeseen. Yhteenveto investoinnit 2014 2020 1 000 euroa TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Kiinteä omaisuus Menot 4 178 7 050 5 200 5 000 5 000 4 000 4 000 Tulot 21 502 4 028 5 375 5 175 5 175 5 175 5 175 Talonrakennusinvestoinnit Menot 50 421 51 740 38 909 54 911 49 830 53 093 30 792 Tulot 2 600 16 034 1 560 1 550 1 540 1 540 1 540 Julkinen käyttöomaisuus Menot 20 206 27 220 20 000 21 000 20 000 20 000 20 500 Tulot 55 1 418 100 100 150 150 0 Irtain omaisuus Menot 4 751 9 273 8 101 7 760 7 760 6 850 4 860 Tulot 2 230 0 0 0 0 0 0 Arvopaperit ja osuudet Menot 5 478 13 440 3 890 890 890 890 890 Tulot 363 9 720 27 596 0 0 0 0 Elinkeinorahasto Menot 4 078 6 000 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Investoinnit yhteensä Bruttomenot 89 113 114 723 76 100 89 561 83 480 84 833 61 042 Bruttotulot (sis. Myyntivoitot ja rahoitusosuudet) 26 751 31 200 34 631 6 825 6 865 6 865 6 715 Netto 62 362 83 523 41 469 82 736 76 615 77 968 54 327 Vuosien 2014 ja 2015 luvut on yhdistelty ilman Vesilaitosta

85 Kiinteä omaisuus Kiinteä omaisuus, määräraha ja tuloarvio, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 4 178 7 050 5 200 5 000 5 000 4 000 4 000 Tulot 21 502 4 028 5 375 5 175 5 175 5 175 5 175 Netto 17 324-3 022 175 175 175 1 175 1 175 Kiinteistöjen ostot, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 4 510 7 050 5 200 5 000 5 000 4 000 4 000 Netto -4 510-7 050-5 200-5 000-5 000-4 000-4 000 Menot Yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin tapahtuvasta maanhankinnasta päättää pääsääntöisesti Tekninen ja ympäristölautakunta sille myönnetyn määrärahan puitteissa. Määräraha kattaa myös eri tarkoituksiin ostetut rakennetut kiinteistöt ja hankittavilla kohteilla olevan puuston. Määrärahavarauksesta osoitetaan myös maankäyttösopimuksissa kaupungille tulevien maa-alueiden kirjanpidollinen meno. Suunnitelmallisen raakamaanhankinnan rinnalla kaupungin tulee varautua maanhankintaan perusteluissa erityistapauksissa käyttämällä kiinteistökaupan etuostooikeutta ja lunastusmenettelyä sekä olemalla aktiivinen mahdollisissa pakkohuutokaupoissa. Etuosto-oikeuden käyttämisasioissa päätösvalta on kaupunginhallituksella. Etuosto-oikeutta käytettäessä osoitetaan rahoitus Teknisen ja ympäristölautakunnan maanhankintaan varatuista määrärahoista. Jos yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta merkittäviltä alueilta tulee mahdollisuus hankkia maa-alueita, voidaan näiden kauppojen rahoittamiseksi turvautua erityisjärjestelyihin. Kiinteän omaisuuden myynti, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntituloarvio 21 502 4 028 5 375 5 175 5 175 5 175 5 175 Tasearvo 2 518 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Myyntivoitto/- tappio 18 984 3 028 4 375 4 175 4 175 4 175 4 175 Tulot Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Myyntitulo budjetoidaan investointitulona koko luovutusarvon määräisenä. Kiinteän omaisuuden myyntituloista budjetoidaan investointiosaan täten kauppahintaa vastaava osuus. Edellä olevassa taulukossa on esitetty arvioitu myyntitulo, tasearvo ja myyntivoitto-/tappio. Mikäli myytävä, kaavoitettu tonttimaa on hankittu kaupungin omistukseen kauan sitten, on hankintahinnan osuus pieni. Maan hankinta-arvo taseessa on keskimäärin 1,1 euroa/neliömetri. Talousarvioesityksessä on ohjeiden mukaisesti annettu informaatio kiinteän omaisuuden luovutuksen kauppahinnoista kokonaisuudessaan erotellen investointiosaan kirjautuvat myyntitulot (taseen hankintaosuus) ja käyttötalouteen kirjautuvat myyntivoitot/-tappiot.

86 Talonrakennusinvestoinnit Talonrakennusinvestoinnit yhteensä, 1 000 Menot yhteensä, 1000 TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Perusparannukset 20 067 28 772 26 646 30 706 18 504 33 159 22 879 Korvausinvestoinnit 24 988 14 628 3 946 23 205 30 122 16 222 4 988 Uusinvestoinnit 4 366 7 340 7 317 204 2 712 1 925 Keskeneräiset investoinnit 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Yhteensä 50 421 51 740 38 909 54 911 49 830 53 093 30 792 Tulot yhteensä, 1000 TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Perusparannukset 782 631 60 50 40 40 40 Korvausinvestoinnit 1 818 1 903 0 0 0 0 0 Uusinvestoinnit 0 0 0 0 0 0 0 Käyttöomaisuuden myynti 0 13 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Yhteensä 2 600 16 034 1 560 1 550 1 540 1 540 1 540 Perusparannukset Perusparannukset, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 20 067 28 772 26 646 30 706 18 504 33 159 22 879 Tulot 782 631 60 50 40 40 40 Netto -19 285-28 141-26 586-30 656-18 464-33 119-22 839 Kustannustaso: Haahtela-indeksi 83 Perusparannuksilla turvataan omaisuuden arvon säilyminen. Lisäksi tavoitteena on rakennusten korjausvelan pieneneminen. Samalla tilat korjataan teknisesti ja toiminnallisesti ajanmukaisemmiksi.

87 Kaupunginhallituksen toimialan hankeryhmä, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 0 163 163 163 163 163 5 463 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto 0-163 -163-163 -163-163 -5 463 Erittely Kaupungintalon perusparannus 5 000 Toimialan pienet työkohteet yhteensä 163 163 163 163 463 Yhteensä 163 163 163 163 5 463 Kaupunginhallituksen toimialan hankeryhmässä on varattu rahoitusta kaupungin keskushallinnon ja taseyksiköiden käytössä olevien rakennusten korjaustöihin. Suurin yksittäinen hanke on kaupungintalon talotekniikan perusparannus, jonka yhteydessä korjataan myös tornin rakenteet. Sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 1 194 8 700 18 624 16 937 7 202 400 400 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -1 194-8 700-18 624-16 937-7 202-400 -400 Erittely Kaupunginsairaalan uudistaminen 17 046 16 537 6 802 Kaupunginsairaalan muut korjaustyöt 200 200 200 200 200 Jalkarannan sairaalan muutostyöt 1 178 Toimialan pienet työkohteet yhteensä 200 200 200 200 200 Yhteensä 18 624 16 937 7 202 400 400 Kaupunginsairaalan uudistamishankkeen perusparannusja muutostyöt alkoivat vuonna 2015 ja tilat valmistuvat syksyllä 2018. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 44 milj. euroa. Lisäksi kaupunginsairaalassa on varauduttu tekemään rakennuksen kunnosta johtuvia pienempiä korjaustöitä. Jalkarannan sairaalassa tehdään vuoden 2016 aikana muutostyöt kuntoutus- ja akuuttisairaalaksi. Nastolan terveysaseman peruskorjaus on kirjattu yhdistymissopimukseen toteutettavaksi vuosien 2017 2018 aikana. Hankkeen sisällöstä on kuitenkin mahdollista päättää vasta, kun yleisemmät linjaukset sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisestä on tehty.

88 Sivistystoimialan hankeryhmä, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 16 798 19 646 7 696 13 443 10 976 32 433 16 853 Tulot 782 631 60 50 40 40 40 Netto -16 016-19 015-7 636-13 393-10 933-32 393-16 813 Erittely Länsiharjun koulun perusparannus 3 000 5 000 Renkomäen koulun perusparannus 82 327 3 534 4 241 Lotilan koulun muutostyöt 1 000 1 000 Muotoiluinstituutin muutostyöt ja korjaukset 324 216 10 254 Villähteen koulun perusparannus 2 750 2 750 Kukkasen koulun perusparannus 256 5 123 5 123 Kunnaksen koulun perusparannus 200 1 900 1 900 Myllypohjan koulun perusparannus 182 1 729 Kivimaan uimahallin perusparannus 213 4 048 Sopenkorvenkatu 9:n perusparannus 2 388 2 388 Päiväkotien perusparannukset yhteensä 1 665 225 600 2 678 2 675 Urheilukeskuksen perusparannukset yht. 600 500 400 400 400 Toimialan pienet työkohteet yhteensä 2 136 2 019 2 020 2 517 2 638 Yhteensä 7 696 13 443 10 976 32 433 16 853 Länsiharjun koulun perusparannus toteutetaan vuosina 2016 2017 siten, että tilat valmistuvat syksyksi 2017. Renkomäen koulun perusparannus toteutetaan samanaikaisesti koulun laajennuksen kanssa, ja tilat valmistuvat syksyksi 2019. Lotilan koulun muutostyöt liittyvät keskusta-alueen ratkaisuun, jolla muodostetaan uusi koulukokonaisuus Lotilan ja Tiirismaan kouluista. Kannaksenkadulta Muotoiluinstituutilta ja Koulutuskeskus Salpaukselta vapautuvat tilat muutetaan Tiirismaan lukion ja Wellamo-opiston käyttöön. Samassa yhteydessä tehdään tarpeelliset tekniset korjaukset. Tilat valmistuvat vuodenvaihteessa 2019/2020. Villähteen koulun perusparannus valmistuu syksyksi 2019 ja Kukkasen koulun perusparannus syksyksi 2020. Kunnaksen ja Myllypohjan koulujen perusparannukset on ajoitettu taloussuunnittelukauden lopulle. Hankkeiden sisältö riippuu suuresti Lahden ja Nastolan taajamien välisen alueen kehityksestä. Kivimaan uimahallin tekninen perusparannus on ajoitettu vuodelle 2017. Suunnitelman toteutusta tarkastellaan uudelleen huhtikuun 2016 loppuun mennessä siinä yhteydessä, kun kaupunginvaltuustolle tuodaan käsiteltäväksi linjaukset uimahallikapasiteetin lisäämiseksi ja 50 metrin altaan toteuttamiseksi. Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat aiemmin esillä olleet Laune ja Kivimaa sekä mahdollisesti Ranta-Kartanoon sijoittuva vaihtoehto. Sopenkorvenkatu 9:ssä sijaitsevien museon konservointija säilytystilojen tekninen perusparannus on ajoitettu taloussuunnittelukauden lopulle. Kaikista em. sivistystoimialan hankkeista laaditaan hankesuunnitelmat, joiden perusteella tehdään päätökset hankkeiden sisällöstä ja kustannuksista. Villähteen koulun hankesuunnitelma on jo hyväksytty vuonna 2014. Urheilukeskuksessa on varauduttu rakennusten ja rakennelmien kunnosta johtuviin korjauksiin sekä vuoden 2017 hiihdon pohjoismaisten lajien MM-kisojen edellyttämiin investointeihin, joihin odotetaan saatavan valtionosuutta vuosittain 10 prosenttia investointien kustannuksista. Teknisen ja ympäristötoimialan hankeryhmä, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 0 100 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto 0-100 0 0 0 0 0 Tevin talosta luovutaan ja siihen ei enää investoida.

89 Muun vuokraustoiminnan hankeryhmä, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 2 075 163 163 163 163 163 163 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -2 075-163 -163-163 -163-163 -163 Erittely Toimialan pienet työkohteet yhteensä 163 163 163 163 163 Yhteensä 163 163 163 163 163 Määräraha on varattu korjauksiin, joita tehdään konserniyhtiöille sekä kaupunkikonsernin ulkopuolisille tahoille vuokratuissa tiloissa. Korvausinvestoinnit, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 24 988 14 628 3 946 23 205 30 122 16 222 4 988 Tulot 1 818 1 903 0 0 0 0 0 Netto -23 170-12 725-3 946-23 205-30 122-16 222-4 988 Kustannustaso: Haahtela-indeksi 83 Korvausinvestoinnit tarkoittavat vanhojen tilojen korvaamista uusilla silloin, kun entiset tilat ovat teknisesti ja/tai toiminnallisesti vanhentuneet, eikä niiden perusparannus ole tarkoituksenmukaista. Korvausinvestoinneilla pienennetään korjausvelkaa, kun huonokuntoisista rakennuksista luovutaan, ja ne korvataan uusilla. Samalla toiminta tehostuu, kun uudet tilat pystytään suunnittelemaan kaikilta osin ajanmukaisiksi. Lisäksi uudet rakennukset voidaan suunnitella ja rakentaa energiatehokkaammiksi ja näin edistää kaupungin energiansäästötavoitteiden toteutumista. Sivistystoimialan hankeryhmä, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 24 988 14 628 3 946 23 205 30 122 16 222 4 988 Tulot 1 818 1 903 0 0 0 0 0 Netto -23 170-12 725-3 946-23 205-30 122-16 222-4 988 Erittely Jalkarannan monitoimitalo 310 Liipolan monitoimitalo 70 Rakokiven koulu 3 100 10 700 3 000 Launeen koulu 100 10 472 15 858 Renkomäen koulun laajennus 66 264 2 847 3 416 Kivimaan yläkoulu 50 600 4 987 9 975 4 988 Mustikkamäen korvaava päiväkoti 1 066 1 598 Muotoiluinstituutin rakennuksen liikuntatilat 103 1 332 1 998 Isorannan leirikeskus, leiritupa 250 500 833 Yhteensä 3 946 23 205 30 122 16 222 4 988 Jalkarannan ja Liipolan vuonna 2015 valmistuneiden monitoimitalojen urheilukentistä osa muutetaan tekonurmikentiksi vanhempainyhdistysten aloitteen pohjalta vuonna 2016. Rakokiven uusi koulu valmistuu keväällä 2018 korvaten nykyisen huonokuntoisen koulurakennuksen. Launeen uusi yhtenäiskoulu rakennetaan nykyisen koulurakennuksen tilalle ja se valmistuu vuoden 2018 lopussa. Renkomäen koulun laajennus, joka valmistuu syksyksi 2019. Kivimaan yläkoulun huonokuntoiset tilat korvataan uusilla tiloilla, jotka valmistuvat syksyksi 2020. Käytöstä poistetun Mustikkamäen päiväkodin uudet tilat rakennetaan joko Launeen tai Renkomäen koulun yhteyteen. Launeen, Renkomäen ja Kivimaan kouluhankkeiden

90 sisällöstä ja kustannuksista päätetään hankesuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Muotoiluinstituutin rakennuksen vanhin osa puretaan, ja sen paikalle rakennetaan uudet liikuntatilat, jotka palvelevat Tiirismaan ja Kannaksen lukioiden sekä Wellamoopiston käyttöä. Liikuntatilat rakennetaan samanaikaisesti rakennuksen muutostöiden ja korjausten kanssa, ja ne valmistuvat vuodenvaihteessa 2019/2020. Isorannan leirikeskuksen uusi leirituparakennus korvaa vanhan, huonokuntoisen rakennuksen. Uusinvestoinnit yhteensä, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 4 366 7 340 7 317 0 204 2 712 1 925 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -4 366-7 340-7 317 0-204 -2 712-1 925 kustannustaso: Haahtela-indeksi 83 Uusinvestoinnit ovat uudisrakennushankkeita tai laajennuksia, jotka johtuvat toiminnan laajentumisesta tai laatutason parantamisesta väljyyttä lisäämällä. Sivistystoimialan hankeryhmä, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 4 366 2 000 1 977 0 204 2 712 1 925 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -4 366-2 000-1 977 0-204 -2 712-1 925 Erittely Villähteen koulun laajennus 1 977 0 0 0 0 Myllypohjan koulun laajennus 0 0 204 2 712 1 925 Yhteensä 1 977 0 204 2 712 1 925 Villähteen koulun laajennus valmistuu syksyksi 2016. Myllypohjan koulun laajennus liittyy samanaikaisesti toteutettavaan koulun perusparannukseen. Muun vuokraustoiminnan hankeryhmä, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 0 5 340 5 340 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto 0-5 340-5 340 0 0 0 0 Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöjärjestelyt.

91 Keskeneräiset hankkeet, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -1 000-1 000-1 000-1 000-1 000-1 000-1 000 Keskeneräiset hankkeet -määräraha on varattu edelliseltä vuodelta jatkuviin, keskeneräisiin hankkeisiin, joiden toteutuksen aikataulu on muuttunut siten, että edellisen vuoden määrärahoja on jäänyt käyttämättä. Rakennusten myynti, ei valtuustoon nähden sitova Yhdistymissopimuksen perustavoite: Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.) Rakennusten myynti, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntituloarvio 13 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Tasearvo 7 700 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Myyntivoitto/- tappio 5 800 500 500 500 500 500 Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Myyntitulo budjetoidaan investointitulona koko luovutusarvon määräisenä. Rakennusten myyntituloista budjetoidaan investointiosaan täten kauppahintaa vastaava osuus. Edellä olevassa taulukossa on esitetty arvioitu myyntitulo, tasearvo ja myyntivoitto-/tappio. Mikäli myytävä omaisuus on hankittu kaupungin omistukseen kauan sitten, on tasearvo poistojen johdosta pieni silloin, kun kyse on poistonalaisesta käyttöomaisuudesta.

92 Julkinen käyttöomaisuus Julkinen käyttöomaisuus, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 20 206 27 220 20 000 21 000 20 000 20 000 20 500 Tulot 55 1 418 100 100 150 150 0 Netto -20 151-25 802-19 900-20 900-19 850-19 850-20 500 Kadunrakennus, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 9 964 12 425 11 485 10 100 11 900 8 900 13 300 Tulot 0 1 300 0 0 0 0 0 Netto -9 964-11 126-11 485-10 100-11 900-8 900-13 300 Kadunrakennus 11 485 Tonttituotannon vaatimaa rakentamista 4 136 Perhossaaren asuinalue Leikolantien asuinalueen rakentamisen aloittaminen Vappulanmetsän asuinalue Asuinympäristön viihtyvyys 1 380 Hennalan alueen rakentamisen aloittaminen Patomäen asuinalueen saneerauksen aloittaminen Kestävä kehitys- tiiviyttä lisääviä rakenteita 895 Lepinkäisenkadun jatkaminen Niemen Campusalueen kevyenliikenteenjärjestelyt Julkinen liikenneliikennemuodon käyttöä edistäviä hankkeita 45 Reitistömuutosten edellyttämät pysäkkijärjestelyt Kevytliikennekevyenliikenteen kulkutapaa edistäviä hankkeita 534 Nostavantien klv:n rakentaminen Koiskalantien klv:n rakentaminen Asukkaiden hyvinvointi ennalta ehkäisevä toiminta -liikenneturvallisuus 1 654 Tapparakadun akk:n ja melunsuojauksen rakentaminen Patomäen saneeraus Ylätien liikenneturvallisuusjärjestelyt Omaisuuden arvon säilyttäminen 2 182 Joutjoen putkistosiltojen uusiminen Katujen uudelleen päällystys Muut 659

93 Satamat, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 96 150 300 200 200 200 200 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -96-150 -300-200 -200-200 -200 Satamat 300 Satama-alueiden ja rantarakenteiden peruskorjaus 45 Laivalaitureiden ja venepaikkojen rakentaminen 240 ja peruskorjaus Pienet peruskorjaukset 15 Valaistus, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 1 775 2 115 1 940 2 135 1 500 1 500 2 000 Tulot 0 118 0 0 0 0 0 Netto -1 775-1 998-1 940-2 135-1 500-1 500-2 000 Valaistus 1 940 Vanhojen elohopeavalaistusten uusimisen jatkaminen 1 110 Uudisrakentamisen yhteishankkeet kadunrakennusohjelman kanssa 830 Liikennevalot, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 133 150 250 165 100 200 100 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -133-150 -250-165 -100-200 -100 Liikennevalot 250 Liikennevalojen ohjausjärjestelmän uusiminen 150 Liikennevalojen peruskorjaukset 100

94 Liikunta-alueet, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 956 380 430 1 000 900 900 100 Tulot 55 0 100 100 150 150 0 Netto -901-380 -330-900 -750-750 -100 Liikunta-alueet 430 Lotilan monitoimikentän rakentaminen 150 Reitistöjen elohopeavalaistusten uusimisen jatkaminen 85 Kisapuiston alueen yleisilmeen parantaminen 90 Pienet perusparannukset 105 Investointisuunnitelmassa on varauduttu vuosina 2018 2019 korvaamaan Kisapuiston luonnonnurmi tekonurmella. Kisapuiston jalkapallokentän katsomorakennuksen uudistamisen toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja selvitetään. Viheralueet ja leikkipaikat, 1 000 TA+ LTA:t TP 2014 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 1 070 1 000 1 190 1 000 1 000 1 000 1 000 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -1 070-1 000-1 190-1 000-1 000-1 000-1 000 Viheralueet ja leikkipaikat 1 190 Ruopan ja Ilinanpuisto, Kariston puistoalueet, 425 Rakokiven viheralueet, keskustan puistoalueiden kunnostuksia Uuden leikkialueen rakentaminen, usean vanhan 465 alueen saneerauksia, Kangasvuokon leikkialue, Perhepuisto, Riekonpuiston leikkialue, leikkialueiden aidat Mukkulan frisbeerata, hauta-alueet, edellisvuoden kohteiden viimeistely 300 Kasvun edellyttämät hankkeet, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 6 076 11 000 4 405 6 400 4 400 7 300 3 800 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -6 076-11 000-4 405-6 400-4 400-7 300-3 800 Kasvun edellyttämät hankkeet 4 405 Matkakeskus 300 Aleksanterinkadun ja Kauppakadun kehittäminen 3 400 Muut keskustahankkeet 320 Itäisen keskuksen erillishankkeet 385 Keskeneräiset hankkeet, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 136 0 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -136 0 0 0 0 0 0

95 Irtain omaisuus Irtain omaisuus, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 4 751 9 273 8 101 7 760 7 760 6 850 4 860 Tulot 2 230 0 0 0 0 0 0 Netto -2 521-9 273-8 101-7 760-7 760-6 850-4 860 Irtain, kaupunginhallituksen hankeryhmä, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 69 116 20 0 0 0 0 Tulot 52 0 0 0 0 0 0 Netto -16-116 -20 0 0 0 0 Erittely hankesuunnitelmasta 20 Kaupungintalon tilajärjestelyt 20 Irtain, sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 1 188 1 350 700 2 700 2 100 800 800 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -1 188-1 350-700 -2 700-2 100-800 -800 Erittely hankesuunnitelmasta 700 Kaupunginsairaalan muutostyöt 400 Korvausinvestoinnit 300 Irtain, sivistystoimialan hankeryhmä, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 1 781 3 745 3 710 2 260 2 860 3 250 1 260 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -1 781-3 745-3 710-2 260-2 860-3 250-1 260 Erittely hankesuunnitelmasta 3 710 Perus- ja lukio-opetus 1 710 Varhaiskasvatuspalvelut 500 Wellamo-opisto 10 Kirjasto- ja tietopalvelut 340 Kaupunginmuseo 750 Liikuntapalvelut 200 Nuorisopalvelut 200

96 Irtain, teknisen- ja ympäristötoimialan hankeryhmä, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 103 212 200 200 200 200 200 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -103-212 -200-200 -200-200 -200 Erittely hankesuunnitelmasta 200 Teknisten ja mittauslaitteiden hankinta sekä ilmanlaadun seurannan edellyttämän kaluston uusiminen 200 Irtain, Lahden Tilakeskus, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 61 150 150 150 150 150 150 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -61-150 -150-150 -150-150 -150 Kaupungin omistamien rakennusten keittiöt on vuokrattu suoralla sisäisellä vuokrasopimuksella Lahden Aterian käyttöön. Lahden Tilakeskus hoitaa ko. tilojen keittiölaitehankinnat. Investointimääräraha kohdistetaan irtaimen omaisuuden investointeihin, jotka vuokralaisten toimesta rahoitetaan jälkikäteen lisävuokrilla. Vain osa pienistä keittiötiloista on jäänyt sopimusjärjestelyn ulkopuolelle. Irtain, Lahden Ateria, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 0 0 71 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto 0 0-71 0 0 0 0 Erittely hankesuunnitelmasta - Etelä-Lahden aluekeittiö 71 Lahden Aterian investoinnit koostuvat irtaimen omaisuuden hankinnoista. Vuonna 2016 valmistuvaan aluekeittiöön hankitaan toimistokalusteita, ruuankuljetus- ja tasovaunuja, lattianpesukone ja omavalvontajärjestelmä. Irtain Lahden Tietotekniikka Irtain, perustietotekniikkahankinnat 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 65 800 300 250 250 250 250 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -65-800 -300-250 -250-250 -250 Määräraha on varattu kehittämiseen ja sisäisten järjestelmien päivityksiin.

97 Irtain, tietojärjestelmähankkeet, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 1 484 2 700 2 800 2 050 2 050 2 050 2 050 Tulot 2 178 0 0 0 0 0 0 Netto 694-2 700-2 800-2 050-2 050-2 050-2 050 Määräraha on varattu toimialojen ja taseyksiköiden tietojärjestelmähankkeisiin. Erittely 2 800 Nykyisten järjestelmien päivitys tai lisäosien hankinta Sosiaali- ja terveystoimiala 380 Terveydenhuollon järjestelmien kehittäminen 250 Sosiaalitoimen järjestelmien kehittäminen 70 Muut kehittämishankkeet 60 Sivistystoimiala 380 Opetusohjelmien hankinnat 50 Oppimisympäristön kehittäminen 50 Kirjastojärjestelmän uusiminen 200 Sähköisen asioinnin kehityshankkeet 50 Päivähoitojärjestelmän kehittäminen 30 Tekninen ja ympäristötoimiala 120 Paikkatietojärjestelmän kehittäminen 80 Sähköisen asioinnin kehityshankkeet 40 Kaupunginhallituksen toimiala/yhteiset hankkeet 1920 Internet-järjestelmän uusiminen 200 SAP-hankkeet Yksittäiset kehittämishankkeet, pienkehitys 200 Uudet moduulit 900 SAP-konsolidointi 200 Asiointipalvelujen kehittäminen 300 Raportoinnin kehittäminen 120 Irtain, Lahden kaupunginteatteri, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 0 200 150 150 150 150 150 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto 0-200 -150-150 -150-150 -150 Erittely hankesuunnitelmasta 150 - Esitystekninen kalusto 150

98 Arvopaperit ja osuudet Määrärahavaraus elinkeinopoliittisten hankkeiden edellyttämiin omarahoitusosuuksiin ja konserniyhtiöiden osakepääomien mahdollisiin korotuksiin. Arvopaperit ja osuudet, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 5 478 13 440 3 890 890 890 890 890 Tulot 363 9 720 27 596 0 0 0 0 Netto -5 116-3 720 23 706-890 -890-890 -890 Erittely 3 890 - Lahti Aqua Oy 3 000 - Lahden Jäähalli Oy (vuoteen 2020 asti) 390 - Kohdentamaton erä 500 Arvopaperit ja osuudet, myynnit, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntituloarvio 363 9 720 27 596 0 0 0 0 Tasearvo 222 9 720 27 596 0 0 0 0 Myyntivoitto/- tappio 121 0 0 0 0 0 0 Erittely 27 596 - Vesilaitoksen myynti Lahti Aqua Oy:lle 16 000 - Sammonkatu 8 myynti Spatium Toimitilat Oy:lle 4 753 - Peruspääoman palautus PHKK:lta, Kannaksenkatu ja Hoitajankatu 3 690 - Peruspääoman palautus PHKK:lta, Sammonkatu 8 3 153 Elinkeinorahasto Elinkeinorahasto, 1 000 TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot 4 078 6 000 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto -4 078-6 000 0 0 0 0 0

99 Rahoitusosa Lahden kaupungin rahoituslaskelma Antolainat Lainanotto, pitkäaikaiset lainat Nettolainanotto, milj. Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Investointien omahankintameno, milj. 53,2 53,8 % 22,7 % 75,9

100 Lahden kaupungin rahoituslaskelma TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta 36 364 248 39 890 890 38 844 800 41 159 700 46 063 300 Vuosikate 57 019 246 39 795 890 40 869 800 46 334 700 51 238 300 Satunnaiset erät 2 990 333 9 840 000 3 250 000 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -23 645 331-9 745 000-5 275 000-5 175 000-5 175 000 Investointien rahavirta -60 646 654-83 523 600-41 469 100-82 736 000-76 615 000 Investointimenot -88 113 158-114 722 600-76 100 100-89 561 000-83 480 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 369 839 3 951 000 160 000 150 000 190 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 24 096 666 27 248 000 34 471 000 6 675 000 6 675 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -24 282 405-43 632 710-2 624 300-41 576 300-30 551 700 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 4 561 281-50 417 000-50 351 500-3 859 100-12 134 600 Antolainasaamisten lisäykset -43 390 000-78 500 000-84 000 000-40 000 000-40 000 000 Antolainasaamisten vähennykset 47 951 281 28 083 000 33 648 500 36 140 900 27 865 400 Lainakannan muutokset 52 161 101 84 840 000 53 240 000 46 390 000 42 670 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 164 673 390 140 000 000 107 000 000 100 000 000 105 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -54 894 376-55 160 000-53 760 000-53 610 000-62 330 000 Lyhytaikaisten lainojen muutokset -57 617 913 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -25 054 583 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 31 667 799 34 423 000 2 888 500 42 530 900 30 535 400 Rahavarojen muutos 7 385 393-9 209 710 264 200 954 600-16 300 Tunnusluvut Investointien omahankintameno, milj. 84,7 110,8 75,9 89,4 83,3 Investointien tulorahoitus, % 67,3 % 35,9 % 53,8 % 51,8 % 61,5 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,2 % 18,4 % 22,7 % 31,5 % 32,5 % Asukasmäärä 118 644 119 756 120 431 121 122 121 819

101 Vuoden 2016 rahoituslaskelma Talousarvion rahoituslaskelma muodostuu kaupungin varsinaisen toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma näyttää, kuinka paljon kaupungin varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirta osoittaa, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Toiminnan rahavirran laskennan perustana ovat talousarviovuodelle budjetoidut tuloslaskelman vuosikate, 40,9 milj. euroa sekä satunnaiset erät 3,3 milj. euroa. Vuosikatteeseen ja satunnaisiin eriin sisältyvät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja - tappiot oikaistaan tulorahoituksen korjauserissä. Nämä erät otetaan huomioon rahoituslaskelman kohdassa Investointien rahavirta. Tulorahoituksen korjauserissä vähennetään vuosikatteesta myös pakollisen eläkevarauksen vuotuinen 0,5 milj. euron purku. Eläkevastuuvaraus on pakollinen niissä kunnissa, jotka ns. vanhan eläkesäännön perusteellä itse maksavat työntekijöidensä eläkkeitä. Käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2016 ovat 76,1 milj. euroa. Koko suunnitelmakaudella käyttöomaisuusinvestoinnit ovat 249,2 milj. euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot saadaan pääasiassa tonttien ja kiinteistöjen myynneistä. Vuonna 2016 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloissa on mukana pääoman palautuksia Päijät-Hämeen Koulutuskonsernilta liittyen Kannaksenkadun ja Hoitajankadun sekä Sammonkadun kiinteistöjärjestelyihin. Rahoituksen rahavirta koostuu antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutoksista sekä mahdollisista muista maksuvalmiuden muutoksista. Antolainauksen muutoksissa esitetään taseen pysyvien vastaavien Sijoituksiin kuuluvien lainasaamisten lisäykset ja vähennykset. Lainankannan muutokset sisältävät pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja talousarviovuoden lyhennykset ja mahdolliset muutokset lyhytaikaisissa lainoissa. Antolainat Kaupunki myöntää talousarviovuonna antolainoja etupäässä tytäryhtiöilleen 84 milj. euroa. Tytäryhtiöiden rahoitus pyritään varmistamaan sisäisen pankin kautta myönnettävillä luotoilla. Sosiaalisen luototuksen lainanottoon vuodelle 2016 on varattu enintään 0,3 milj. euroa. Antolainoja suunnitelmakaudella arvioidaan myönnettävän yhteensä 164 milj. euroa. Määräraha, nettositovuus TP TA+LTA TA TS TS Antolainat 2014 2015 2016 2017 2018 Lisäykset 39 840 000 78 500 000 84 000 000 40 000 000 40 000 000 Vähennykset -47 500 398-28 083 000-33 648 500-36 140 900-27 865 400 Netto -7 660 398 50 417 000 50 351 500 3 859 100 12 134 600 Lainanotto, pitkäaikaiset lainat Kaupungin rahoitustarve vuonna 2016 katetaan ottamalla pitkäaikaista lainaa 107 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat talousarviovuonna 53,8 milj. euroa, jolloin nettolainanotoksi jää 53,2 milj. euroa. Suunnitelmakauden aikana pitkäaikaisia lainoja otetaan 312 milj. euroa ja lyhennetään 169,7 milj. euroa. Nettolainanotoksi jää tällöin 142,3 milj. euroa. Määräraha, nettositovuus TP TA+LTA TA TS TS Pitkäaikaiset lainat 2014 2015 2016 2017 2018 Lainanotto -153 068 390 132 500 000 107 000 000 100 000 000 105 000 000 Lyhennykset 0-50 000 000-53 760 000-53 610 000-62 330 000 Netto -153 068 390 82 500 000 53 240 000 46 390 000 42 670 000

102

103 Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri Liikevaihto, milj. 56,4 16,9 11,7 8,8 0,9 2,0 Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Tietotekniikka Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri

104 Lahden Tilakeskus Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Liikevaihto 51 596 825 52 788 800 56 390 400 58 044 000 60 295 000 Valmistus omaan käyttöön 651 260 400 000 500 000 500 000 500 000 Liiketoiminnan muut tuotot 123 057 5 815 000 550 000 550 000 550 000 Materiaalit ja palvelut 16 271 583 19 068 060 20 299 500 20 893 500 21 093 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 966 864 6 967 820 7 154 000 7 288 000 7 388 000 Palvelujen ostot 10 304 719 12 100 240 13 145 500 13 605 500 13 705 500 Henkilöstökulut 2 794 682 2 911 240 2 978 700 2 980 200 2 981 900 Poistot ja arvonalentumiset 19 078 730 18 962 000 20 764 000 21 264 000 22 164 000 Suunnitelman mukaiset poistot 17 357 605 18 962 000 20 764 000 21 264 000 22 164 000 Liiketoiminnan muut kulut 7 216 170 7 884 700 8 523 000 9 027 000 8 612 000 Liikeylijäämä (alijäämä) 7 009 978 10 177 800 4 875 200 4 929 300 6 493 600 Rahoitustuotot ja -kulut -2 805 910-3 255 100-3 674 000-3 899 000-4 529 000 Korkotuotot 0 1 000 0 0 0 Muut rahoitustuotot 10 672 20 000 21 000 21 000 21 000 Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut 2 436 017 2 896 100 3 695 000 3 920 000 4 550 000 Muut rahoituskulut 380 565 380 000 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 4 204 068 6 922 700 1 201 200 1 030 300 1 964 600 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 4 204 068 6 922 700 1 201 200 1 030 300 1 964 600 Poistoeron lisäys tai vähennys 344 474 125 000 125 000 125 000 125 000 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 548 542 7 047 700 1 326 200 1 155 300 2 089 600 Käyttöomaisuuden myynti (ei sitova) 0 5 800 000 500 000 500 000 500 000 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 548 542 1 247 700 826 200 655 300 1 589 600 TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Toiminnan rahavirta 23 282 798 20 084 700 21 465 200 21 794 300 23 628 600 Liikeyli-/alijäämä 7 009 978 10 177 800 4 875 200 4 929 300 6 493 600 Poistot ja arvonalentumiset 19 078 730 18 962 000 20 764 000 21 264 000 22 164 000 Rahoitustuotot ja -kulut -2 805 910-3 255 100-3 674 000-3 899 000-4 529 000 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 0-5 800 000-500 000-500 000-500 000 Investointien rahavirta -46 166 342-36 341 000-37 499 000-53 511 000-48 440 000 Investointimenot -49 481 197-52 075 000-39 059 000-55 061 000-49 980 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 314 856 2 534 000 60 000 50 000 40 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 13 200 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -22 883 544-16 256 300-16 033 800-31 716 700-24 811 400 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 23 475 093 14 776 200 16 033 800 31 716 700 24 811 400 Pitkäaikaisten lainojen muutokset 22 880 000 14 776 200 16 033 800 31 716 700 24 811 400 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -204 100 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 23 270 994 14 776 200 16 033 800 31 716 700 24 811 400 Rahavarojen muutos 387 450-1 480 100 0 0 0 Tuloslaskelman vuoden 2016 sisäinen vuokra perustuu vuonna 2015 noudatettaviin sisäisen vuokran erillisiin määrittelyperusteisiin Lahdessa ja Nastolassa. Sisäisen vuokran määrittelyssä on huomioitu budjettikehyksen mukainen indeksikorotus 0,65 %.

105 Toiminnan kuvaus Lahden Tilakeskus on kunnallinen taseyksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia kaupungin omistamasta toimitilakannasta, sen teknisestä kunnosta ja arvosta, tuottavuudesta, tehokkaasta käytöstä ja kehittämisestä sekä asiakaslähtöisesti järjestää kaupunkiorganisaatiolle sen palvelutuotannon tarpeisiin käytettävyydeltään tarkoituksenmukaiset toimitilat ja niihin sovitut kiinteistöpalvelut. Kaupungin konsernitasoisen omistajapolitiikan toteutuminen edellyttää valmistelutehtäviä, joista tilahallinnon osalta vastaa tilakeskuksen johto. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahden ja Nastolan yhdistymisen mukanaan tuomat muutos- ja kehittämistarpeet ovat merkittävimpiä haasteita toimitilahallinnon toiminnan kannalta lähivuosien aikana. Toimitiloihin liittyvät palvelutarpeet johdetaan kaupungin strategisista linjauksista toimialoille asetettavien palveluodotusten kautta. Keskeistä tässä on kaupungin kehittyvä palveluverkkorakenne palvelukonsepteineen ja sen mukanaan tuomat vaatimukset toimitilakannan käytön tehostamiselle. Kasvaneiden investointitarpeiden vastapainoksi tarvitaan kaupungin taloudenhallintaan liittyviä tehostamistoimia ja haastavien energiansäästötavoitteiden toteuttamista sekä toimialojen ja toimintayksiköiden välisen yhteistoiminnan kehittämistä. Toiminnassa ja kehittämistyössä hyödynnetään yhdistyvien kuntien organisaatioissa olevaa ammattiosaamista ja paikallistuntemusta. Käytännön syistä vuoden 2016 sisäiset vuokrat talousarviossa perustuvat molempien yhdistyvien kuntien vielä voimassa oleviin järjestelmiin. Järjestelmät poikkeavat kattavuudeltaan mm. maanvuokran osalta (Lahdessa laskutettu, Nastolassa ei). Kuntien yhdistyminen edellyttää valmistelua ja päätöksentekoa uusista yhtenäisistä sisäisen vuokran määrittämisperusteista, joita noudatetaan vuoden 2017 alusta lukien. Lahden kaupunginvaltuusto päätti 25.11.2013 ( 133) hyväksyessään vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelman, että Lahden Tilakeskuksen tulosta rasittava sisäinen korko (pääomakustannusten osalta) on taloussuunnitelmakauden ajan yksi prosentti vuosittain, aiemman kolmen prosentin sijasta. Tilakeskuksen taloutta rasittavat edelleen korkeat väistötilakustannukset ja ns. imagorakennusten vajaatuottoisuus. Nämä otetaan huomioon, kun määritetään uusia sisäisen vuokran määräytymisperusteita. Konserttitalon perusparannushankkeen valmistuminen ja käyttöönotto vuodenvaihteessa 2015/2016 tarjoaa Lahden Konservatorio Oy:lle uudenveroiset puitteet toimintansa harjoittamiseen. Konservatorion toimiessa kohteen pääkäyttäjänä (koulutustilat) kaupungin sivistystoimialan tehtävänä on vastata rakennuksen yleisötilojen (mm Felix Krohn -sali) käytön järjestämisestä yhteistyössä Sibeliustalo Oy:n kanssa. Kohteen ylläpidosta vastaa päävuokralaisen roolissa Lahden Tilakeskus kattaen kustannuksensa konservatoriolta ja sivistystoimialalta laskutettavilla tilavuokrilla. Kohteen käytön kustannukset ja tuotot sisältyvät toimijoiden talousarviolukuihin ja tarkentuvat näiden käyttösuunnitelmissa vuosittain. Toiminnan painopistealueet Toimitilahallinnon toimintaan kuuluvat keskeisesti omaisuudenhoitajan ja palveluntuottajan roolit. Kaupungin investoinnit toimitilakantaansa ovat taloudellisesti pitkäaikaisvaikutteisia. Investointeja tehdään vain kaupungin toiminnan ja vetovoiman kannalta välttämättömään tarpeeseen. Tavoitteena on toimitiloista aiheutuvien pääomakulujen ja käyttötalouskustannusten optimointi. Näkökulma on kaupunkikonsernitasoinen. Optimointi merkitsee myös tarvetta kiinteistökannan jatkuvasti oikea-aikaiseen kunnossapitoon, jota tukee oikeantasoinen vuokratulorahoitus. Vuokran vastineeksi käyttäjille tulee voida tarjota tilojen käyttötarkoituksen mukainen turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö. Kaupungin palvelutoiminnan kannalta tarpeettomaksi käyvästä tilakannasta luovutaan määrätietoisesti. Tällä tavoin kaupungin rakennusomaisuuteen sitoutunutta pääomaa voidaan vapauttaa muuhun käyttöön, kohdistaa käyttötalousmenoja tehokkaasti hyödynnettävään osaan tilakannasta sekä vapauttaa kaavoitettuja tontteja arvokkaampaan käyttöön. Kaupungin palvelurakennetta ja palveluverkkoa koskevien päätösten jälkeen toimitilakannan luokittelutyö (salkutus) saatetaan vuoden 2016 aikana ajan tasalle ja johdetaan siitä esitykset tilakannan rakennetta parantaviksi toimenpiteiksi uuden Lahden kaupungin alueella. Työhön kytketään myös kaupungin toimitilahallintoa koskevan toimitilaohjelman valmistelu.

106 Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden Tilakeskuksen toiminnan vaikuttavuutta parannetaan Sisäisille vuokralaisille tehdyllä kyselyllä mitattu tyytyväisyys (%) Lahden Tilakeskuksen toimintaan Tyytyväisiä vähintään 75 % (2014: 79 %) Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kaupungin julkisten rakennusten kokonaisenergiankulutus pienenee vähintään 15 % vuodesta 2005 vuoteen 2016 Lämmön ominaiskulutus (kwh/m 3 ) (Lahti 2005: 47,2 kwh/m 3 ) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m 3 ) (Lahti 2005: 16,8 kwh/m 3 ) 37,5 kwh/m 3 (Lahti 2014: 40,7 kwh/m 3 ) 16,7 kwh/m 3 (Lahti 2014: 16,9 kwh/m 3 ) Matalaenergiarakentaminen Korjausvelan määrä omassa rakennuskannassa Osuus uudisrakentamisesta Euroa/h-ala m 2 Kaikki pysyvään käyttöön tuleva uudisrakentaminen on matalaenergiatasoa Määrä alenee (TP2014 Lahti: 124 /m 2 ) Tuottavuustoimenpiteet Tilakeskus noudattaa toiminnassaan kustannuskuria ja tilahallinnon keinoin tukee asiakkaidensa säästötoimenpiteitä. Keskeistä ovat kehittämistoimenpiteet tilakannan rakenteen rationalisoimiseksi sekä tilojen käytön ja ylläpitotoiminnan tehostamiseksi yhteistyössä tiloja käyttävien kaupungin toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimenpiteitä ovat mm.: - Luovutaan tarpeettomista ja tuottamattomista toimitiloista ajamalla ylläpitokustannukset alas - Luovutaan vajaatuottoisista toimitiloista tavoitteena kaupungin omistuksen keventäminen ja investoinneista vapautuminen - Tehostetaan ja mahdollisuuksien mukaan keskitetään tilojen käyttöä palveluverkkorakenteen asettamin ehdoin - Luodaan tilojen kautta mahdollisuuksia kaupungin eri toimintojen yhdistämiseen ja keskittämiseen - Hyödynnetään toimitilamarkkinoiden joustoja - Selvitetään mahdollisuudet ulkoistaa kaupungin toimintoja ja toimitilojen omistusta - Edistetään toimitilojen ylläpitokustannusten ja käyttömenojen hillitsemistä sekä muuntojoustavaa rakentamista - Hyödynnetään rakennusten elinkaariajattelua ja erilaisia sijaintimahdollisuuksia - Kehitetään rakennusten suunnitelmallista kunnossapitoa Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden Tilakeskus Talous: Kustannus/asukas 549 611 530 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,63 3,70 3,70 Sairauspoissaolot pv/hlö 7 6 6 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 79 % 75 % 75 %

107 Henkilöstösuunnitelma Nastolan kunnan teknisen toimen tilapalveluista siirtyy Lahden Tilakeskukseen 15 henkilöä, joista 11 henkilöä kiinteistönhoidon ja korjausrakentamisen tuotantotehtäviin ja 4 henkilöä toimitilahallinnon tehtäviin. Tilakeskuksen henkilöstömäärä 1.1.2016 alkaen on 50, joka vastaa Lahden Tilakeskuksen ja Nastolan tilapalvelujen yhteenlaskettua henkilöstömäärää syksyllä 2015 ottaen huomioon tilakeskuksessa täyttämättömänä olevat 2 tehtävää. Järjestely tarjoaa mahdollisuuden seurata ja vertailla kiinteistönhoidon oman tuotannon ja vastaavien ostopalvelujen tuottavuutta siirtymäkauden aikana. Eläkkeelle siirtyvien tehtäviä ja tehtäväjakoa tarkastellaan ja tarkennettuja tehtäviä suorittamaan palkataan korvaavaa henkilöstöä. Konsulttipalvelujen korvaamista omilla henkilöresursseilla harkitaan, mikäli henkilöstölisäyksellä voidaan kasvattaa tuottavuutta ja alentaa kustannuksia. Valvontatehtäviä toiminnassa tehostetaan edelleen. Tilakeskuksen organisaatiorakenne järjestellään entistä näkyvämmin asiakaspalvelua huomioivaan suuntaan - aiempaa ryhmäjakoa täydennetään uudella tilapalveluryhmällä, jonka esimiehenä toimii tilapalvelupäällikkö (uusi esimiestehtävä). Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 53 49 50 50 50 Määräaikainen henkilöstö 1 1 0 0 0 Eläkkeelle jääviä, arvio 3 3 3 1 1 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 54 50 50 50 50 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 0 0 0 0 0 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 0 0 0 0 0

108 Lahden Ateria Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Liikevaihto 15 029 727 16 998 900 16 872 500 16 894 900 16 896 800 Liiketoiminnan muut tuotot 1 970 0 0 0 0 Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä 0 0 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 5 970 213 6 808 070 6 905 400 6 897 000 6 895 700 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 742 557 5 502 340 5 460 300 5 393 700 5 392 700 Palvelujen ostot 1 227 656 1 305 730 1 445 100 1 503 300 1 503 000 Henkilöstökulut 7 405 963 8 561 140 8 155 000 7 663 900 7 667 100 Poistot ja arvonalentumiset 0 4 200 23 700 23 700 23 700 Liiketoiminnan muut kulut 1 178 283 1 503 900 1 788 400 2 310 300 2 310 300 Liikeylijäämä (alijäämä) 477 239 121 590 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut -1 609 0 0 0 0 Korkotuotot 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 180 0 0 0 0 Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 Muut rahoituskulut 1 789 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 475 630 121 590 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 475 630 121 590 0 0 0 Poistoeron lisäys tai vähennys 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 475 630 121 590 0 0 0 TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Toiminnan rahavirta 475 630 125 790 23 700 23 700 23 700 Liikeyli-/alijäämä 477 239 121 590 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 4 200 23 700 23 700 23 700 Rahoitustuotot ja -kulut -1 609 0 0 0 0 Investointien rahavirta 0 0-71 100 0 0 Investointimenot 0 0-71 100 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 475 630 125 790-47 400 23 700 23 700 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -544 984 0 47 400-23 700-23 700 Rahoituksen rahavirta -544 984-125 790 47 400-23 700-23 700 Rahavarojen muutos -69 354 0 0 0 0

109 Toiminnan kuvaus Lahden Ateria toimii kaupunginhallituksen toimialan alaisena nettobudjetoituna taseyksikkönä. Se tuottaa ja tarjoaa korkealaatuisia, taloudellisesti ja ekologisesti tuotettuja ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä ateriapalveluja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaympäristö ja sen muutokset Asiakkaiden toimipaikat määrittävät Lahden Aterian toimintaympäristön. Ateriapalveluja tarjotaan siellä, missä asiakkaat toimivat. Toimintavuoden aikana loppuvat Lks/Harjukadun potilaiden ateriapalvelut, kun sairaalapalvelujen laitoshoitoa vähennetään. Uutena toimipaikkana aloittaa vuoden 2016 marraskuussa Etelä-Lahteen, Apilakatu 5 tontille valmistuva aluekeittiö, johon tuotantoa keskitetään kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan noin 4 500 ateriaa kahdeksaan eri kohteeseen kouluihin ja päiväkoteihin. Aluekeittiön kokonaiskapasiteetti tulee olemaan noin 10 000 annosta/päivä. Toiminnan painopistealueet Lahden Aterian ja Nastolan ruokapalvelujen yhdistyessä 1.1.2016 lukien kaikessa toiminnassa noudatetaan yhdistymissopimuksessa sovittuja strategisia linjauksia. Toimintaa kehitetään ja toimintatapoja yhtenäistetään asiakasryhmien tarpeet huomioiden parhaita käytänteitä hyödyntäen. Toiminnassa keskitytään tulevan aluekeittiön tuotanto- ja toimintatavan käynnistämiseen sekä henkilöstön tukemiseen muutostilanteessa koulutuksen, ohjauksen ja tehokkaan tiedottamisen avulla. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tyytyväinen asiakas Asiakaskyselyjen määrä Asiakaskysely Lahden Aterian tarjoamista ateriapalveluista tehdään 10 kohteelle. Kyselyn pohjalta toimintaa ja ruokalistaa kehitetään Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tehokas ateriapalvelutuotanto Cook & Chill tuotantotapa Tuotantotapa on käytössä aluekeittiössä Tuottavuustoimenpiteet Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa. Aluekeittiön toimintasuunnitelmassa huomioidaan järkevä ja tehokas tuotannonsuunnittelu, joka sisältää mm. toimivan reseptiikan ja kuljetuslogistiikan. Näillä suunnitelmilla on pienentävä vaikutus henkilöstöresursseihin. Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden Ateria Talous: Kustannus/asukas 139,88 * 141,60 140,10 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 4,00 Sairauspoissaolot pv/hlö 20,30 * 19,00 19,00 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,00 *) vuoden 2014 tiedot eivät pidä sisällään Nastolan tietoja

Henkilöstösuunnitelma Lahden Aterian henkilöstömäärä vähenee merkittävästi aluekeittiön valmistumisen myötä. Henkilöstömäärän muutos toteutetaan eläköitymisen ja normaalin työpaikkavaihdosten kautta. Tämä edellyttää henkilöstön resursoinnin suunnittelua niin määrällisesti kuin osaamisenkin suhteen, henkilöstön sisäisiä siirtoja ja koulutusta. 110 Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 246 236 235 214 212 Määräaikainen henkilöstö 35 40 31 19 18 Eläkkeelle jääviä, arvio 19 6 8 11 9 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 227 219 217 190 189 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 0 0 0 0 0 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 235 900 250 000 350 000 500 000 500 000

111 Lahden Servio Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Liikevaihto 8 477 507 11 701 380 11 719 000 11 734 500 11 742 100 Liiketoiminnan muut tuotot 9 730 0 7 900 0 0 Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä 0 0 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 916 716 1 315 000 1 377 300 1 379 200 1 381 300 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 268 492 415 270 339 800 340 700 341 300 Palvelujen ostot 648 223 899 730 1 037 500 1 038 500 1 040 000 Henkilöstökulut 7 518 885 10 038 330 10 230 000 10 245 800 10 250 800 Poistot ja arvonalentumiset 10 171 13 800 10 100 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 80 248 122 870 109 500 109 500 110 000 Liikeylijäämä (alijäämä) -38 783 211 380 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 1 0 0 0 0 Korkotuotot 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 1 0 0 0 0 Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -38 782 211 380 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -38 782 211 380 0 0 0 Poistoeron lisäys tai vähennys 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -38 782 211 380 0 0 0 TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Toiminnan rahavirta -28 611 225 180 10 100 0 0 Liikeyli-/alijäämä -38 783 211 380 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 10 171 13 800 10 100 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 1 0 0 0 0 Investointien rahavirta 0 0 0 0 0 Investointimenot 0 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -28 611 225 180 10 100 0 0 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -63 647-225 180-10 100 0 0 Rahoituksen rahavirta -63 647-225 180-10 100 0 0 Rahavarojen muutos -92 258 0 0 0 0

112 Toiminnan kuvaus Lahden Servio tuottaa, järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä, laadukkaita vahtimestari-, erikoisammattimies- ja laitoshuolto- sekä puhdistuspalveluja ympäristöystävällisellä tavalla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahden Servio toimii kaupunginhallituksen toimialan alaisena taseyksikkönä. Nastolan ja Lahden yhdistyessä palvelujen tuottamista yhdenmukaistetaan työn mitoituksen ja päivitettyjen palvelusopimusten kautta. Lahden Servio seuraa tiiviisti toimialojen palvelurakenneuudistuksia ja yhdessä asiakkaan kanssa palveluja uudelleen muotoillaan tarvittaessa. Toiminnan painopistealueet Yksikön toiminnan painopisteenä on yhtenäisen toimintakulttuurin luominen sekä laatutyön edelleen kehittäminen. Clean Card -sertifikaatin mukaisen laatujärjestelmän laajentaminen puhdistuspalveluihin jatkuu. Laatujärjestelmän avulla vakioidaan toimintatavat sekä palvelujen tuottaminen ja turvataan toiminnan jatkuvuus. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden alueelle tarjotaan tukipalveluja yhtenäisillä palvelusopimuksilla Palvelusopimukset on tehty Kaikki entisen Nastolan alueen asiakaskohteet ovat sopimusten piirissä Henkilöstön tehokas resursointi TIIMA- ohjelma on käytössä Koko puhdistuspalvelujen henkilöstö käyttää työajanhallintajärjestelmää Henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti Käytetään yhtä yhtenäistä mitoitusohjelmaa Siivoustyönmitoitukset on päivitetty entisen Nastolan alueen asiakaskohteisiin Tuottavuustoimenpiteet Henkilöstöresurssin tehokasta käyttöä kehitetään organisaation sisällä huomioiden toiminnan muutokset. Uusiin kohteisiin tehdään työmäärämitoitukset sekä laaditaan palvelusopimukset. Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden Servio Talous: Kustannus/asukas 72 103 97 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,97 (v.2013) 3,90 3,90 Sairauspoissaolot pv/hlö 18,6 19,0 19,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 3,72 yli 3,20 3,50

113 Henkilöstösuunnitelma Lahden ja Nastolan yhdistyessä Lahden Servioon siirtyy 25 työntekijää. Henkilöstön ja tehtävien uudelleen organisointi sekä sopeuttaminen asiakkaiden uusiin tarpeisiin muokkaa organisaatiota kunnes tukipalvelujen tarve vakiintuu. Palvelutuotannon ostopalvelujen käyttö tulee kasvamaan vuoden 2016 aikana verrattuna vuoteen 2015. Henkilöstövuokratyövoiman käyttö on ennakoitu pysyvän vuoden 2015 tasolla. Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 207 245 238 230 230 Määräaikainen henkilöstö 44 39 25 21 22 Eläkkeelle jääviä, arvio 22 18 8 9 13 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 224,5 257,5 252,0 228,0 227,0 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 309 328 453 000 481 700 481 700 481 700 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 82 494 99 900 99 900 99 900 99 900

114 Lahden Tietotekniikka Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Liikevaihto 9 246 985 8 423 800 8 761 900 8 879 900 8 980 500 Liiketoiminnan muut tuotot 97 492 0 0 0 0 Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä 0 0 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 2 973 697 2 668 400 2 238 800 2 289 200 2 289 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 98 491 159 800 57 500 97 200 97 200 Palvelujen ostot 2 875 206 2 508 600 2 181 300 2 192 000 2 192 000 Henkilöstökulut 2 190 624 2 241 720 2 441 700 2 481 500 2 529 800 Poistot ja arvonalentumiset 2 689 611 2 374 100 1 600 000 1 800 000 1 800 000 Liiketoiminnan muut kulut 1 580 686 1 367 980 1 916 600 2 122 000 2 222 000 Liikeylijäämä (alijäämä) -90 140-228 400 564 800 187 200 139 500 Rahoitustuotot ja -kulut -126 362-126 000-126 000-126 000-126 000 Korkotuotot 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut 126 237 126 000 126 000 126 000 126 000 Muut rahoituskulut 125 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -216 502-354 400 438 800 61 200 13 500 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -216 502-354 400 438 800 61 200 13 500 Poistoeron lisäys tai vähennys 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -216 502-354 400 438 800 61 200 13 500 *Vuosien 2014 ja 2015 osalta huomioitu vain Nastolan tietotekniikan menot TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Toiminnan rahavirta 2 379 760 2 019 700 2 038 800 1 861 200 1 813 500 Liikeyli-/alijäämä -90 140-228 400 564 800 187 200 139 500 Poistot ja arvonalentumiset 2 689 611 2 374 100 1 600 000 1 800 000 1 800 000 Rahoitustuotot ja -kulut -126 362-126 000-126 000-126 000-126 000 Investointien rahavirta 648 431-3 500 000-3 100 000-2 300 000-2 300 000 Investointimenot -1 529 714-3 500 000-3 100 000-2 300 000-2 300 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 178 145 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 028 190-1 480 300-1 061 200-438 800-486 500 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -3 008 455 1 139 000 1 530 900 680 400 617 900 Lyhytaikaisten lainojen muutokset -3 008 455 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -666 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -3 009 120 1 139 000 1 530 900 680 400 617 900 Rahavarojen muutos 19 070-341 300 469 700 241 600 131 400

115 Toiminnan kuvaus Lahden Tietotekniikka on kaupungin hallituksen toimialan alainen taseyksikkö, joka toimii tietohallinnon määrittelyiden ja sopimusten mukaisesti sisäisenä ICTpalvelutuottajana, jolla on asiantuntijuus ja kyky kehittää toimintaa taloudellisesti vastuuyksiköiden kanssa. Tuotettuja palveluja ovat: - työasema ja käyttäjätukipalvelut - konesalipalvelut - tietoliikenne- ja puhelinvaihdepalvelut - järjestelmä- ja asiantuntijapalvelut Toimintaympäristö ja sen muutokset Tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa palveluita alueellisesti useamman toimijan kanssa yhteistyössä, jolloin saadaan yksikkökustannuksia pienennettyä ja toimintaa tehostettua. Toiminnan painopistealueet - Palveluprosessien suunnitelmallinen kehittäminen ITILmäärittelyihin nojautuen - Elinkaarenhallinnassa olevien ICT-laitteiden tarkempi määrittely ja suosittelu toimialoille kaupungin laitekustannusten pitämiseksi hallinnassa - Oman toiminnanohjausjärjestelmän ominaisuuksien laajempi hyödyntäminen sekä palvelujen tuotteistamisen jatkaminen. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Toiminnan tuottavuutta kehitetään koko organisaatiossa Tuotannonohjausjärjestelmän mittarit ja asiakastyytyväisyyskysely. Laatupalaverit asiakkaiden kanssa 3,7 4,2 Strateginen perustavoite: Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kustannustietoisuuden lisääminen omassa organisaatiossa ja palvelujen uudelleen tuotteistaminen Tuotteistamisaste Lahden Tietotekniikan palvelut on tuotteistettu ja uudet palvelukuvaukset laadittu vuoden 2016 loppuun mennessä Tuottavuustoimenpiteet Lahden Tietotekniikan tuottavuustoimenpiteet keskittyvät omien toimintojen tehostamiseen ja automatisointiin sekä palveluprosessien kehittämiseen. Lahden Tietotekniikan toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään edelleen. Logistisia toimintoja yhdistetään ja yksinkertaistetaan Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden Tietotekniikka Talous: Kustannus/asukas 58 52 56 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,53 3,3 4,3 3,3 4,3 Sairauspoissaolot pv/hlö 1,45 3,3 3,3 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,02 3,3 4,3 3,3 4,3

116 Henkilöstösuunnitelma Lahden Tietotekniikan vakinaisten henkilöiden määrä vuodelle 2016 on 50 ja määräaikaisten 5. Mahdollisesti vapautuvien työtehtävien työnkuvat tarkastellaan erikseen, jolloin työtehtävien työnkuvat mm. vaativuus ja sisältö määritellään tarkasti. Tässä yhteydessä huomioidaan mahdolliset sisäiset henkilösiirrot ja muut urakiertoa tukevat toimenpiteet. Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 44 48 50 50 50 Määräaikainen henkilöstö 8 5 5 5 5 Eläkkeelle jääviä, arvio 0 1 0 1 0 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 51,0 51,0 49,6 49,6 49,6 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 0 0 300 000 300 000 300 000 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 0 0 0 0 0

117 Lahden kaupunginorkesteri Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Liikevaihto 812 645 973 800 919 500 1 037 600 1 037 600 Liiketoiminnan muut tuotot 183 068 223 000 167 000 167 000 167 000 Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä 4 939 800 4 945 300 4 789 600 4 672 900 4 674 300 Materiaalit ja palvelut 822 357 1 147 700 821 000 824 100 825 100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 49 777 43 900 43 500 43 500 43 300 Palvelujen ostot 772 580 1 103 800 777 500 780 600 781 800 Henkilöstökulut 3 900 091 4 154 400 4 256 400 4 256 800 4 259 700 Poistot ja arvonalentumiset 28 827 25 000 24 600 22 500 20 000 Liiketoiminnan muut kulut 795 063 839 000 771 600 771 600 771 600 Liikeylijäämä (alijäämä) 389 177-24 000 2 500 2 500 2 500 Rahoitustuotot ja -kulut -1 735-2 500-2 500-2 500-2 500 Korkotuotot 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 775 0 0 0 0 Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut 2 470 2 500 2 500 2 500 2 500 Muut rahoituskulut 40 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 387 442-26 500 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 387 442-26 500 0 0 0 Poistoeron lisäys tai vähennys 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 387 442-26 500 0 0 0 TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Toiminnan rahavirta 416 268-1 500 24 600 22 500 20 000 Liikeyli-/alijäämä 389 177-24 000 2 500 2 500 2 500 Poistot ja arvonalentumiset 28 827 25 000 24 600 22 500 20 000 Rahoitustuotot ja -kulut -1 735-2 500-2 500-2 500-2 500 Investointien rahavirta 0 0 0 0 0 Investointimenot 0 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 416 268-1 500 24 600 22 500 20 000 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -416 518 1 500-24 600-89 300-88 200 Rahoituksen rahavirta -416 518 1 500-24 600-89 300-88 200 Rahavarojen muutos -250 0 0-66 800-68 200

118 Toiminnan kuvaus Kaupunginorkesteri tarjoaa monipuolisilla konserteillaan erityisesti lahtelaisille elämänlaatua parantavia, henkistä virkistymistä lisääviä elämyksiä. Orkesteri jatkaa kansainvälisesti näkyvää työtään ja näin toimii yhtenä kaupungin merkittävistä vahvuustekijöistä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Pääosa konserteista soitetaan Sibeliustalossa. Orkesteri tekee myös kansainvälisiä kiertueita ja houkuttelee yleisöä myös Lahden ulkopuolelta. Vuonna 2007 aloitettua orkesteriyhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa jatketaan. Orkesteri esiintyy aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja seuraa sähköisen tiedonvälityksen kehittymistä. Toiminnan painopistealueet - Lapsille ja nuorille suunnattu toiminta on orkesterin tärkeä, yhteistyötä tehdään päiväkotien ja koulujen kanssa mm. Hei, me sävelletään -projektein ja tarjotaan lapsille ja nuorille räätälöityjä konsertteja. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tasokas, monipuolinen, kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava ohjelmisto Kuulijat 50 000 Tuottavuustoimenpiteet Erityyppisten konserttien lippujen hinnoittelulla tavoitellaan tulolisäyksiä. Tehokkailla ja kohdennetuilla markkinointitoimenpiteillä tavoitellaan yleisömäärien kasvua. Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden kaupunginorkesteri Talous: Kustannus/asukas 31 31 27 Henkilöstö: Työtyytyväisyys - 3,7 3,7 Sairauspoissaolot pv/hlö 11,6 7 7 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,3 4,0 4,4

119 Henkilöstösuunnitelma Orkesterin vakituisen henkilökunnan määrä pysyy samana koko suunnitelmakauden. Määräaikaisten lukumäärään vaikuttaa henkilökunnan työ-, opinto- ja muut vapaat sekä avoimet toimet. Suunnitelmakaudella määräaikaisen henkilöstön määrän ei odotetta lisääntyvän. Palkkakuluissa säästetään jättämällä kaksi avointa tointa täyttämättä sekä palkkaamalla sijaisia ja avustajia vain välttämättömissä tilanteissa. Ulkoa ostetun työvoiman euromäärä vaihtelee vuosittain riippuen vierailevien taiteilijoiden palkkioiden suuruudesta ja konserttien määrästä. Osa hallinnon töistä hankitaan ostopalveluina. Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 71 77 76 76 76 Määräaikainen henkilöstö 7 5 4 4 4 Eläkkeelle jääviä, arvio 2 2 3 2 2 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 68 68 67 67 67 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 433 000 350 000 350 000 350 000 350 000 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 0 0 0 0 0

120 Lahden kaupunginteatteri Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Liikevaihto 1 445 729 1 834 300 1 996 000 2 252 400 2 320 600 Liiketoiminnan muut tuotot 125 125 223 000 158 000 257 100 260 000 Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä 6 805 000 6 680 200 6 952 800 6 893 500 6 900 500 Materiaalit ja palvelut 1 170 876 1 388 900 1 375 400 1 404 000 1 395 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 286 790 351 500 322 200 376 000 375 000 Palvelujen ostot 884 086 1 037 400 1 053 200 1 028 000 1 020 000 Henkilöstökulut 5 001 806 4 930 600 5 284 400 5 374 200 5 381 200 Poistot ja arvonalentumiset 201 979 228 700 240 000 256 000 254 800 Liiketoiminnan muut kulut 2 080 066 2 176 900 2 175 100 2 205 900 2 205 900 Liikeylijäämä (alijäämä) -78 873 12 400 31 900 162 900 244 200 Rahoitustuotot ja -kulut -11 248-12 400-11 900-11 900-11 900 Korkotuotot 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 84 0 0 0 0 Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut 7 816 7 900 7 900 7 900 7 900 Muut rahoituskulut 3 516 4 500 4 000 4 000 4 000 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -90 121 0 20 000 151 000 232 300 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -90 121 0 20 000 151 000 232 300 Poistoeron lisäys tai vähennys 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -90 121 0 20 000 151 000 232 300 TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA 2014 2015 2016 2017 2018 Toiminnan rahavirta 111 857 228 700 260 000 407 000 487 100 Liikeyli-/alijäämä -78 873 12 400 31 900 162 900 244 200 Poistot ja arvonalentumiset 201 979 228 700 240 000 256 000 254 800 Rahoitustuotot ja -kulut -11 248-12 400-11 900-11 900-11 900 Investointien rahavirta 0-200 000-150 000-150 000-150 000 Investointimenot 0-200 000-150 000-150 000-150 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 111 857 28 700 110 000 257 000 337 100 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -335 465 0 0 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutokset -335 465 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 222 608-31 900-110 000-257 000-337 100 Rahoituksen rahavirta -112 857-31 900-110 000-257 000-337 100 Rahavarojen muutos -1 000-3 200 0 0 0

121 Toiminnan kuvaus Kaupunginteatteri on laadukas, omaleimainen ja ohjelmistoltaan monipuolinen metropolialueen pohjoinen keskusteatteri ja Lahden keskeinen vetovoimatekijä. Teatteri järjestää teatteriesityksiä omana tuotantonaan ja yhteistuotantoina. Ohjelmistonsa täydentämiseksi teatteri järjestää koti- ja ulkomaisia teatterivierailuja ja muita kulttuuriesityksiä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Teatteriyleisö segmentoituu ja sirpaloituu. Suurten ja aktiivisten ryhmäasiakkaiden lukumäärä supistuu, mutta ihmisten tarve elävän taiteen kokemiseen säilyy jatkossakin. Toiminnan painopistealueet - Toiminta sopeutetaan kysyntään ja taloudellisiin reunaehtoihin - Toimintaedellytykset turvataan verkostoitumalla ja tekemällä tuotantoyhteistyötä - Lasten ja nuorten teatteritarjonta jatkuu, osallistutaan aktiivisesti koululaisten kulttuurikasvatusohjelman ja Kulttuurikortin toteuttamiseen - Yleisötyötä kehitetään, jotta ihmiselle voidaan tarjota elävää taidetta sen eri muodoissa. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.) Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Yleisösuhde Katsojamäärä 81 000 Monipuolinen ohjelmisto Ensi-iltojen lukumäärä 8 Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lasten ja nuorten teatteritarjonnan turvaaminen Lastennäytelmien ensi-iltoja 1 Lasten ja nuorten näytelmiä ohjelmistossa 3 Tuottavuustoimenpiteet Tarvetta tuottavuustoimille ovat luoneet edeltävän talousarvion suunnitteluperusteista ja Liikunta- ja kulttuuripoliittisesta toimenpideohjelmasta poikkeavat taloudellisen toimintaympäristön muutokset. Teatterin kustannusrakenteeseen vaikuttavat tuottavuustoimenpiteet: - Ensi-iltoja on suunniteltu 8 kappaletta (aik. 9 12) - Ensi-illat sijoitetaan syysnäytäntökauteen, jolloin kysyntä on suurinta - Vakinaisen henkilöstön vähenemä hyödynnetään suunnitelmakaudella (2 3 hlöä) - Ohjelmistot suunnitellaan toteutettavaksi omalla henkilöstöllä, jolloin voidaan minimoida vierailevien taiteilijoiden käyttöä - Asiakasmaksuja korottamalla lisätään toimintatuottoja. Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden kaupunginteatteri Talous: Kaupungin avustus/asukas - vähennettynä valtionosuudella 41,55 41,10 34,21 - vähennettynä valtionosuudella ja sis. vuokrilla 23,86 22,18 18,55 Henkilöstö: Työtyytyväisyys/ 5 3,75 3,77 3,77 Sairauspoissaolot pv/hlö 4,54 3,30 3,30 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos /5 4,40 4,50 4,50

122 Henkilöstösuunnitelma Eläkkeelle siirtyvien tehtävät teatterin hallinnossa ja teatteritekniikassa pyritään järjestämään sisäisin järjestelyin tai yhteistyössä vastuualueen kanssa. Määrällinen henkilöstötarve (LKM) 2014 2015 2016 2017 2018 Lukumäärä Vakinainen henkilöstö 99 98 97 96 96 Määräaikainen henkilöstö 51 64 61 62 61 Eläkkeelle jääviä, arvio 2 2 2 4 3 Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 90 90 90 90 90 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) 59 000 65 000 65 000 65 000 65 000 Henkilöstövuokratyövoima ( ) 0 0 0 0 0

123 Liitteet Toiminnan tunnusluvut Konsernirakenne Konsernin tytäryhteisöt

124 Toiminnan tunnusluvut Yhdistetyt luvut vuoden 2014 ja 2015 osalta ovat informatiivisia, eivät suoraan vertailukelpoisia. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Terveyspalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Avohoitopalvelut Lääkärikäynnit 113 300 116 700 120 000 120 000 120000 Hoitajakäynnit 133 000 134 000 120 000 120 000 120000 Suun terveydenhuolto Lääkärikäynnit 51 000 51 000 51 000 51 000 51000 Suuhygienisti/hoitajakäynnit 34 000 34 000 34 000 34 000 34000 Kliiniset tukipalvelut Radiologiatutkimukset 30 000 30 000 30 000 30 000 30000 Lääketoimitusrivit 87 866 83 000 71 000 71 000 71000 Koneellisen annosjakelun annokset 485 804 400 000 240 000 240 000 240000 Vanhustenpalvelut ja -kuntoutus TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Lahden kaupunginsairaala Hoitopäivät 247 998 190 958 135 554 135 554 135 554 Sakkopäiviä keskussairaalassa 0 0 0 0 0 Vanhusten avopalvelut Kotihoidon käynnit 570 424 570 000 620 000 640 000 660 000 Säännölliset kotihoidon asiakkaat 1 432 1 450 1 500 1 550 1 600 Tilapäiset asiakkaat 125 150 150 150 150 Palvelutarpeen arvioinnit 1 544 2 000 2 500 2 600 2 700 Omaishoidon tuensaajat 526 526 530 540 550 Asumispalvelupaikat 485 742 941 961 981 Hyvinvointipalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Terveysneuvonta Terveydenhoitajakäynti 69 545 72 700 72 700 69 600 69 650 Lapsiperheiden kotipalvelun käynti 3 705 3 800 3 900 3 900 3 900 Psykososiaaliset palvelut Mielenterveyskuntoutujien määrä 251 220 250 250 250 palveluasumisessa A-klinikka-asiakkaat 917 1 000 1 000 1 000 1 000 Päihdehuollon laitoskuntoutus hoitovrk:t 3 510 5 000 4 000 4 000 4 000 Nuorisovastaanoton asiakaskäynnit 3 451 4 800 4 800 4 800 4 800 Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit 4 219 4 500 4 500 4 500 Aikuissosiaalityön yksikön asiakaskäynnit 49 733 49 200 52 000 52 000 52 000 Lastensuojelu Lapsia ja nuoria avohuollon asiakkaina 1 305 1 400 1 200 1 150 1 150 Lasten perhehoidon asiakkaat 128 110 130 135 135 Omat lastenkodit ja ostot, asiakkaat 277 280 270 260 260

125 Hyvinvointipalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Kehitysvammahuolto Asumispalvelut, oma toiminta / vrk 169 245 245 245 245 joista ulkopaikkakuntalaiset (myynti) 19 60 50 50 50 Asumispalvelut, kuntayhtymä ja ostopalv /asiakkaat 102 70 70 75 75 Perhehoito / sis. myös tilapäisen perhehoidon, asiakasta 95 90 90 90 90 Vammaispalvelut Kuljetuspalvelujen asiakkaat (sis. sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut) 2 994 2 950 2 500 2 850 2 800 Henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaat 266 270 280 290 300 Asumispalvelut, oma toiminta /asiakkaat 34 34 34 34 34 joista ulkopaikkakuntalaiset (myynti) 1 1 1 1 1 Asumispalvelut, kuntayhtymä ja ostopalv / asiakkaat 47 47 50 50 50 Omaishoidontuki alle 65-vuotiaat 160 180 180 180 180 Maahanmuuttajapalvelut Vastaanotetut maahanmuuttajat (pakolaiset ja paluumuuttajat) 112 225 120 120 120 Tulkkipalvelujen tunnit 7 752 6 200 6 200 6 200 6 200 Asunnottomien palvelut Asunnottomien asuntolapaikat -omatoiminta (31.12.) 167 47 170 170 170 -ostopalvelut (31.12.) 19 27 25 25 25 Tukiasunnot 101 120 95 90 90 Perheneuvola TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Asiakkaiden määrä 4 846 3 750 3 750 3 750 3 750 Toimeentuloturva TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toimeentulotukea saaneet taloudet 7 270 7 600 7 400 7 400 7 400

126 SIVISTYSTOIMIALA Varhaiskasvatuspalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Alle kouluikäisten lasten sijoittuminen Määrä 8 409 8 603 8 611 8 615 8 674 Päivähoidossa/esiopetuksessa 4 562 4 631 4 400 4 400 4 400 Yksityisen hoidon tuella 617 606 960 960 960 Kotihoidon tuella 2 107 2 008 2 032 2 032 2 032 Perusopetus TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Oppilasmäärä 10 102 10 181 10 256 10 316 10 386 Vuosiviikkotuntia 18 931 18 931 18 331 18 311 18 311 Vvt/oppilas 1,87 1,86 1,79 1,78 1,76 Nuorisopalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Osallistuja- ja asiakasmäärä 206 104 190 000 190 000 195 000 200 000 Asiakaspalautteen keskiarvo 4,4 4,1 4,1 4,1 4,1 Erityistuettujen nuorten määrä ja 681 530 550 550 550 asiakastyytyväisyys 4,4 4,2 4,2 4,2 4,2 Työllisyyspalveluita käyttävien nuorten määrä, joista 473 450 450 450 450 työllistettyjen nuorten määrä ja 143 180 180 180 180 sijoittuminen % 58,70 % 50 % 50 % 50 % 50 % Osaaminen ja tieto TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Lukiokoulutus Opiskelijamäärä 1 956 1 950 1 950 2 100 2 100 Kursseja 2 126 2 100 2 080 2 260 2 260 Kursseja/opiskelija 1,08 1,07 1,06 1,07 1,07 Kirjasto- ja tietopalvelut Asiakaskäynnit/asukasluku 11,74 12 10 10 10 Kokonaislainaukset/asukasluku 20,83 21 18 18 18 Tapahtumien osallistujamäärä/ 1 000 asukas 191 190 150 150 150 Media ja kirjastokasvatuksen osallistujamäärä/ 1 000 asukas 54 60 50 50 50 Kaupunginmuseo TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Lausunnot (arkeologia ja rakennustutkimus, muut) 203 175 175 175 175 Hankitut taideteokset (ostot ja lahjoitukset) 11 6 6 6 6 Kuvanvälitys (määrä) 300 400 400 400 400 Lapset ja nuoret asiakkaat (18 ikävuoteen saakka) 12700 12500 12700 12900 13100

127 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA Hallintopalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Menot /asukas 23,4 22,9 21 19,1 19,1 Kaupunkiympäristö TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Menot /asukas 133 137 137 138 138 Tulot /asukas 65 72 66 66 68 Katuja (km) 474 514 675 639 642 Erillisiä kevyen liikenteen väyliä (km) 140 147 193 206 212 Hoidettuja puistoja ja liikenneviheralueita (ha) 417 431 456 470 485 Leikkipuistoja ja leikkialueita (kpl) 141 143 165 165 165 Metsiä (ha) 4920 4500 6 800 6 800 6 800 Katupuita (kpl) 7921 8071 8 951 9 070 9 190 Venepaikkoja (kpl) 1 885 1900 2 300 2 300 2 300 Maankäyttö ja aluehankkeet TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Menot /asukas 52,6 52,1 50,4 48,3 48 Tulot /asukas 124,3 131 111,7 109,4 110,3 Kaupungin asemakaavoitettu alue yhteensä (ha) 7276 7322 7350 9170 9220 Asemakaavoitettu asumisen k-ala/v 174 844 87 397 80 000 90 000 85 000 Kaupungin maanomistus yht. (ha) 9414 10017 10130 12679 12719 Maanostot (ha/v) 22 101 30 50 50 Maanvuokrasopimukset yht. (kpl) 4612 4651 4830 4890 4990 Tonttien luovutus (kpl/v) 108 97 120 115 115 Rekisteröidyt kiinteistöt (kpl/v) 258 513 250 500 500 Rakennuspaalutukset (kpl/v) 242 261 280 300 300 Asuntotoimen hallinnoimat vuokra-asunnot (lkm) 58 40 35 20 20 Rakennus ja ympäristövalvonta TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Menot /asukas, rakennusvalvonta 10,2 9,8 10,5 10,5 10,5 Menot /asukas, terveydensuojelu 9,6 8,4 10,1 10,1 10,1 Menot /asukas, ympäristöpalvelut 18,8 15,8 15,5 15,5 15,5 Käsitellyt rakennusluvat (kpl) 1202 1200 1200 1200 1200 Valmistuneet rakennukset (kpl) 415 400 400 400 400 Valvottavia rakennuskohteita (kpl) 1300 1200 1200 1200 1200 Suoritettavia katselmuksia (kpl) 1650 1500 1400 1400 1400 Käsiteltäviä erityissuunnitelmia (kpl) 15000 14000 14000 14000 14000 Elintarvikevalvontakohteita (kpl) 720 740 740 840 Elintarviketarkastuksia (kpl) 693 710 710 850 Elintarvikenäytteitä (kpl) 28 95 90 100 Asunnon tarkastuksia (kpl) 182 190 190 200 Kuluttajaturvallisuustarkastuksia (kpl) 121 90 95 110 Eläinsuojelutarkastuksia (kpl) 29 90 90 102 Ympäristöneuvontapalvelut (asiakasmäärä) 12000 7000 7000 8000 8000 Valvottavat kohteet (kpl) 161 140 140 140 140 Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita (ha) 2140 2220 2280 2340 2400

128 TASEYKSIKÖT Lahden Tilakeskus TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Omien tilojen määrä m 2 432 500 440 800 441 500 460 000 460 000 Omien tilojen määrä m 2 /as 3,65 3,68 3,67 3,8 3,78 Liikevaihto milj. 51,6 52,8 56,4 58 60,3 Liikevaihto /as 435 441 468 479 495 Perusparannusinvestoinnit /m 2 46,5 65,3 60,4 66,8 40,2 Rakennusten kunnossapito /m 2 /kk 1,23 1,4 1,45 1,45 1,45 Lahden Ateria TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Ateriat, kpl/v 4 876 152 5040000 5100000 5100000 5100000 Siivoustyö, h/v 1271* 1600* 3300 3300 3300 Vaatehuoltotyö, h/v 424* 500* 300 300 300 Menot/ateria, elintarvikkeet, 0,98 1 0,97 0,96 0,96 henkilöstö, 1,7 1,72 1,6 1,5 1,5 muut, 0,40** 0,64** 0,74 0,85 0,85 Yhdistetyt luvut vuoden 2014 ja 2015 osalta ovat informatiivisia, eivät suoraan vertailukelpoisia *) Tiedot Lahden Aterian osalta **) Nastolan ruokahuollon osalta muihin menoihin laskettu vain vuokramenot Lahden Servio TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Puhdistuspalvelujen asiakaskohteiden pinta-ala, m 2 252 760 304 200 365 100 365 000 365 000 Puhdistuspalvelujen siivoustyön tunnit, h 253 300 279 697 335 600 335 600 335 600 Vahtimestareiden asiakaskohteet, kpl 4 7 6 5 5 Lahden Tietotekniikka TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Voitto, % -2,30 % 0,70 % 0,40 % 2,00 % 1,30 %

129 Kaupunkikonserni Omistukset esitetty konsernin omistusosuuksina (suoraan yhdisteltyinä, ilman mahd. tulevia yhtiöjärjestelyjä) Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri TYTÄRYHTEISÖT JA KUNTAYHTYMÄT Alueellinen kehittäminen Lahden seutu - Lahti Region Oy 59,50 % Lahti Events Oy 59,50 % Lahden Messut Oy 63,93 % Lahden Sibeliustalo Oy 100,00 % Lahden Seudun Kehitys Oy LADEC 77,42 % Energon Oy 77,42 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä 69,04 % Adusal Oy 69,04 % Työhönvalmennus Valma Oy 100,00 % Päijät-Hämeen liitto kuntayhtymä 56,44 % LAMK Oy 69,05 % Nastolan Yrityspalvelu Oy 100,00 % Asuntojen ja kiinteistöjen omistaminen ja hallinnoiminen Lahden Talot Oy 100,00 % Lahden Asunnot Oy 100,00 % Lahden Palveluasunnot Oy 100,00 % Kiinteistö Oy Vesijärvenkatu 36 94,17 % Oppilastalo Oy 90,78 % Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 70,26 % Spatium Toimitilat Oy 100,00 % Lahden Jäähalli Oy 36,32 % Lahden Rudolf Steiner -koulun Talo Oy 91,70 % Lahden Terveystalo Oy 82,50 % Musiikkiopiston Omakotisäätiö 100,00 % Osaamiskiinteistöt Oy 73,73 % Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy 66,94 % Radio- ja tv-museosäätiö 50,00 % Kiinteistö Oy Villähteen liikekeskus 29,00 % Kiinteistö Oy Naskunvuo 100,00 % Nastolan Virasto-talokiinteistö Oy 79,40 % Nastolan Kulttuuri-kiinteistöt Oy 80,90 % Kiinteistö Oy Nastonharjun Liiketalo 75,60 % Palvelutuotanto Eteva kuntayhtymä 4,66 % Calpro Oy 57,63 % Hollolan-Lahden vesilaitos kuntayhtymä 40,00 % Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 12,99 % Lahden Musiikkiopisto Oy 50,57 % Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy 72,68 % Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 52,34 % Työterveys Wellamo Oy 59,60 % Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt C-Ella Oy 33,33 % Kiinteistö Oy Lahden Laiturikadun Pysäköinti Oy 25,87 % Lahden Seudun Puhelin Oy 20,94 % Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy 34,60 % Riihelän Huolto Oy 39,25 % Seponkadun pysäköinti Oy 26,00 % Yhdistelemättömät yhteisöt Asunto Oy Kittilän Petsukka 33,33 % Nanoscale Oy 38,55 % Lahti-konserniin yhdistellyt alakonsernit Lahden Talot Oy Lahden Asunnot Oy Lahden Palveluasunnot Oy Kiinteistö Oy Vesijärvenkatu 36 Oppilastalo Oy Lahden Seudun Kehitys Oy - LADEC Energon Oy Lahti Aqua Oy Aqua Palvelu Oy Aqua Verkko Oy LABIO Oy Lahti Energia Oy LE-Sähköverkko Oy C-Ella Oy Lahden Seudun Puhelin Oy Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky Adusal Oy Kiinteistö Oy Sammonkatu 8 Osaamiskiinteistöt Oy Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy Infrastruktuurin ylläpito Kiinteistö Oy Hansaparkki 56,88 % Kiinteistö Oy Lahden Siltavouti 93,30 % Lahden Pysäköinti Oy 100,00 % Lahden Sairaalaparkki Oy 62,00 % Lahti Aqua Oy 100,00 % Aqua Palvelu Oy 100,00 % Aqua Verkko Oy 100,00 % LABIO Oy 80,60 % Lahti Energia Oy 100,00 % LE-Sähköverkko Oy 100,00 % Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 58,59 %

130 Konsernin tytäryhteisöt Toimintaympäristö Omistajapolitiikan lähtökohtana Lahti -konsernissa on kaupungin resurssien suuntaaminen kaupunkilaisia parhaiten palvelevalla tavalla. Tavoitteellinen omistajuus on konsernin toiminnan ja talouden ohjauksessa merkittävin tekijä. Lahti-konsernin omaisuuden arvo on suuri, sen jälleenhankinta-arvo on noin 1,7 miljardia euroa. Omistajaohjauksen tehtävä on huolehtia Lahti-konsernin omaisuudesta ja pääoman tehokkaasta käytöstä. Strategisen linjaukset ohjaavat Lahti-konsernin yhteisöjen ja säätiöiden omistusta. Omistaja-arvon kehittyminen on strategisten linjausten merkittävin tavoite. Omistaja-arvo voi perustua yhteisön tai säätiön strategiseen merkitykseen omistajalle tai tämän ja julkisen merkityksen yhdistyessä mahdollisuuteen hyödyntää synergiaetuja. Omistamisella voi olla myös puhtaasti taloudellisia tavoitteita, jolloin yhtiöiden tuloutustavoitteet ovat merkittävä osa Lahtikonsernin toiminnallisia tavoitteita. Talousarvio 2016 Toiminnalliset tavoitteet Lahti-konserniin kuuluvat yhteisöt ja säätiöt Yleiset tavoitteet Tytäryhtiöiden tulee toimia kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti Kaikilta yhtiöiltä edellytetään tervettä pitkäjänteistä taloudenpitoa ja kannattavuutta. Kaupunki ei ole varautunut yhtiöiden lisäpääomittamiseen Tytäryhtiöiden tulee hankinnoillaan tukea alueen yritysten innovaatioita ja edistää niiden markkinoille pääsyä ja kilpailukykyä Tytäryhtiöiden tulee soveltaa hankinnoissaan myös sosiaalisia kriteerejä, joilla edesautetaan työttömien työllistämistä ja torjutaan syrjäytymistä Tytäryhteisöjen tulee madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä työelämään palkkaamalla kesätyöntekijöitä ja erilaisia harjoittelijoita Tuloutustavoite, 1 000 TA 2016 Lahden Talot Oy -alakonserni 600 Lahti Aqua Oy -alakonserni 200 Lahti Energia Oy- alakonserni 10 000 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 250 Muut 30 Yhteensä 11 080 Alueellinen kehittäminen Ladec Oy- alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Elinkeinotoimelle talousarviossa annetut tavoitteet Lahti Region-Lahden Seutu Oy- alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Elinkeinotoimelle talousarviossa annetut tavoitteet Hiihdon MM-kisojen 2017 onnistunut toteutus siten, että se tukee alueen vetovoima Lahden Messut Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Lahden aseman vahvistaminen kasvavana ja elinvoimaisena tapahtumakaupunkina Messujen ja tapahtumien sisällön suuntaaminen kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja strategiaa tukevalla tavalla Aktiivinen ja asiakkaiden tilankäytön tarpeita joustavasti palveleva tilojen ulosvuokraaminen käypään hintaan Yhtiön toiminnan liiketaloudellinen kannattavuus Lahden Sibeliustalo Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Lahden aseman vahvistaminen kasvavana ja elinvoimaisena tapahtumakaupunkina Kulttuuri-, kokous- ja kongressitoiminnan kehittäminen kaupungin elinvoimaa tukevalla tavalla Myönteisen kaupunkikuvan tukeminen Yhtiön toiminnan liiketaloudellisen tehokkuuden kasvattaminen tilanteessa, jossa kaupungin avustus 2016 alenee 5 prosenttia vuodesta 2015 ja erikseen sovittavalla tavalla sen jälkeen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Toiminnan vakiinnuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa LAMK Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Ammattikorkeakoulun koulutusalojen houkuttelevuuden lisääminen Vahvan korkeakouluprofiilin ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen Liiton Kuntayhtymä Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Edunvalvontaroolin kehittäminen

131 Asuntojen ja kiinteistöjen omistaminen ja hallinnoiminen Lahden Talot Oy -alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tuloutus 0,6 milj. euroa yhdessä tytäryhtiöiden kanssa Vahvistuva rooli uuden Lahden asunto-omistamisen emoyhtiönä erikseen sovittavassa aikataulussa Mitattavien synergiaetujen saavuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa Opiskelija-asumisen ja nuorisoasumisen erityispiirteiden huomioonottaminen Lahden Talot Oy -konsernin yhtiörakenteessa ja toiminnassa kaupungin kanssa sovittavalla tavalla Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Vuokra-asuminen turvallista, kohtuuhintaista ja energiatehokasta Investointien omarahoitusosuuden kattaminen tulorahoituksella Spatium Toimitilat Oy Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Talousohjelman mukaisten yhtiöjärjestelyjen ja kauppojen toteuttaminen Toiminnan vakiinnuttaminen ja mitattavien synergiaetujen saavuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Urheilukeskuksen kiinteistökokonaisuuden kehittäminen ja tilojen kunnossapidosta huolehtiminen Toimintaedellytysten turvaaminen tilanteessa, jossa kaupungin avustuksia ei makseta tehtyjen osakejärjestelyjen johdosta Osaamiskiinteistöt Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kiinteistökokonaisuuden kehittäminen ja tilojen kunnossapidosta huolehtiminen Aktiivinen ja vuokralaisten tilankäytön tarpeita joustavasti palveleva tilojen ulosvuokraaminen käypään hintaan Nastolan Yrityspalvelu Oy, Kiinteistö Oy Naskunvuo, Nastolan Virastotalokiinteistö Oy, Nastolan Kulttuurikiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Nastolanharjun liiketila Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Nastolan hyviä käytäntöjä jatketaan ja mahdolliset yhtiöjärjestelyt sekä toiminnalliset muutokset valmistellaan vuoden 2016 aikana kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostossa sekä Nastolan Yrityspalvelut Oy:n osalta elinvoima- ja työllisyysjaostosta Infrastruktuurin ylläpito Lahden Pysäköinti Oy -alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Toriparkin toiminnan kehittyminen arvioidaan soveltuvin mittarein Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kilpailukyvyn kehittäminen Lahti Aqua Oy -alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tuloutus 2016 vuonna 0,20 milj. euroa Nastolan vesihuoltoliiketoiminnan sujuva integrointi osaksi konsernia Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Veteen ja vesiosaamiseen sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen perustuvien tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen ja kaupallistaminen Laajeneminen maakunnalliseksi Valma Oy Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tulee tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti työllistämisen palveluja asiakkailleen ja vakiinnuttaa asemansa osana Lahti-konsernia Lahti Energia Oy -alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tuloutus 2016 vuonna 10,0 milj. euroa, alustavasti 11,0 milj. euroa vuonna 2017 ja 11,5 milj. euroa vuonna 2018. Yhtiöltä edellytetään tämän mahdollistavaa kannattavuutta. Vuosien 2017 ja 2018 osinkotaso täsmennetään myöhemmissä talousarvioissa ottaen huomioon yhtiön markkina- ja talousnäkymät Kyvo3 voimalan laadukas suunnittelu ja toteutuksen käynnistäminen ja rahoituksen valmistelu yhdessä omistajan kanssa Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrän kasvattaminen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tuloutus, kokonaisosinko 2016 on 0,25 milj. euroa Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi palveluliiketoiminnaksi Korkea yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste ja energiahyötykäyttö sekä näihin liittyvän yhteistyön kehittäminen

132 Palvelutuotanto Calpro Oy Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tehostuminen ja kasvu osakassopimuksen mukaisesti Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kilpailukyvyn kehittäminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Erikoissairaanhoidon laadun ja kustannustehokkuuden kehittäminen ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittäminen, uudistuva työnjako erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollon vahvistaminen Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kustannustehokas ja omistajakuntien sote-palveluihin nivelletty erikoissairaanhoito Työterveys Wellamo Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kaupungin työnantaja-aseman tukeminen työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävillä laadukkailla palveluilla Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti