Kunta joka naisen paras ystävä Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari, 21.4.212
indeksi 8 Muutosten aikailematon toteuttaminen indeksi 8 7 7 lasta ja vanhusta 1 työikäistä kohti Talous kiristyy 7 6 5 6 lasta ja vanhusta 1 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa 6 5 4 4 197 198 199 2 21 22 23 vuosi 24 Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212
16.2.212 Kunta- ja aluehallinto-osasto Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 Hyvinvointiyhteiskuntaa haastavat tekijät Väestönmuutos 29-23 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Muutos 29-23 henkilöä 5 25 5-5 -25-5 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 29-23 yhteensä noin 6 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 1 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 5 henkilöä.
Ennuste eläköityvistä kuntatyöntekijöistä vuosina 212-224 lkm 2 19 18 17 16 15 14 13 17 3 17 16 4 16 7 16 9 16 9 16 5 16 3 16 2 16 15 4 14 9 lkm 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 11 9 12 11 1 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 Vakuutettuja vuonna 28 yhteensä 51 vuosi Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212 4
Kuntatalouden velkaantuminen jatkui v. 211 lainakanta kolminkertaistunut 1 vuodessa 14 12 1 8 6 4 2 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211* Lainakanta Velka/BKT Lähde: VM 212 Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212 5
Skenaario: Suomen kuntien jakautuminen tuloveroprosentin (%) mukaan vuosina 21-224 yli 33 6 3-33... 55 25-29... 44 19 136 24... 47 3 31 23... 6 55 28 22... 15 52 38 19 21... 55 41 34 9 2... 14 44 27 17 19... 92 24 2 12 18... 11 2 1 1 alle 18 2 1 1 1 % v. 21 216 22 224 x = 19,68 x = 22,71 x = 23,9 x = 26,25 N = 315 kuntaa. Mukana ei ole Ahvenanmaan 16 kuntaa. V. 213 yhdistyvistä 7 kunnasta on työstetty kaksi kuntaa. Lähde: Kuntarakenneselvityksen talousanalyysi Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212
Valtionosuudet ja investoinnit Valtionosuusriippuvuudessa voimakkaita eroja: korkeimmillaan 71,1% kunnan verotuloista ja valtionosuuksista (21 TP). Voimakas riippuvuus valtionosuuksista riski Investointien määrä noussut 2,57 miljardista eurosta 3,72 miljardiin euroon kymmenessä vuodessa (2-21) Kymmenen suurimman kaupungin investoinnit ovat noin puolet kaikista kuntien investoinneista. Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212
Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä, joista kaikkien suomalaisten tulisi käydä vakavaa keskustelua: Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 22- ja 23-luvuilla? Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 22- ja 23-luvulla? Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 22- ja 23-luvulla? Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212
Kuntauudistus on mahdollisuus Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Tavoitteena on Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212 9
6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 211-214? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212 1
Kuntajakoselvityksellä tietoa päätöksiin Tavoitteena selvittää mahdolliset liitokset hyödyt alueella Kuntajakoselvityksen eteneminen rakentuu yleensä seuraavista osista: 1. Selvitysvaihe I (noin 2 kk) 2. Kuntalaisten alkukuuleminen (noin 2 vko) 3. Selvitysvaihe II (noin 4 kk) 4. Kuntajakoselvittäjän esitysten tekeminen (mm. esitys yhdistymissopimukseksi) 5. Kuntalaisten loppukuuleminen (noin 1 kk) 6. Kuntien päätöksentekovaihe (noin 1 kk) 7. Valmisteluryhmän tilannearvio Yhdistymissopimus: hallinnon järjestämisen periaatteet, palvelujärjestelmän yhteensovittamisen periaatteet ja taloudenhoidon yleiset periaatteet. Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212 11
Kuntien kuuleminen Kuulemiskierros 18 alueellista keskustelutilaisuutta, 1 kutsuttua per kunta, noin 3. osallistujaa Kirjalliset lausunnot 16.4. mennessä 292 kuntaa antanut lausuntonsa ja 89 muuta tahoa 28.4. viimeinen lausunto kunnilta Lisäksi sähköiset keskustelualustat, joista kootaan yhteenveto päätöksenteon tueksi: www.otakantaa.fi www.owela.fi/kuntauudistus Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212 12
Naiset kuntapäättäjinä Kunnanvaltuutetuista 36,7% naisia, 63,3% miehiä Kunnanvaltuuston puheenjohtajista 27%, varapuheenjohtajia 25% (29) Kunnanhallituksen puheenjohtajista 21%, varapuheenjohtajista 35% (29) Kunnanhallitusten jäsenistä 46% Kunnanjohtajista noin 14% Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212
Kuntauudistus 215 Paras-laista rakennelakiin Rakennelaki voimaan 213 Sote-rakenneselvitys Toukokuun 212, työ jatkuu vuoden loppuun Valtionosuusuudistus Käyntiin keväällä 212, voimaan 215 Kuntalain uudistus Käyntiin 212, voimaan 215 Kuntien tehtävien arviointi Työ käynnissä, voimaan 215 Demokratiaselvitys Työ valmis elokuussa 212 Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212
Demokratian kehittäminen Kuntalakiuudistuksen keskeinen fokus demokratian kehittämisessä Kaksi keskeistä taustatarvetta Kuntakoon kasvaminen kuntauudistuksen myötä Yleisempi ja pidempään jatkunut osallistumisaktiivisuuden lasku Tarvitaan uusia malleja suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian kehittämiseksi, mutta myös edustuksellista järjestelmää tarve tarkastella Kansalaispaneelit, vaalipiirit, kunnanosahallinto, aluetoimielimet, tiedotus- ja vuorovaikutuskäytännöt, aloiteoikeus, kansanäänestys, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset ja ajankäyttö, jne. Kuntalakiuudistus käynnistyy kevään aikana Sen tueksi VM ja OM ovat käynnistäneet selvityskokonaisuuden, jossa: Kartoitetaan olemassa olevia kotimaisia ja kansainvälisiä demokratian kehittämisen keinoja ja niiden vaikuttavuutta (Sandberg ja Pihlaja selvityshenkilöinä) Lisäksi OM:n virkatyönä kartoitus vaalipiireistä ja kansalaispaneeleista Selvitykset kartoituksia vaihtoehtoisista keinoista kuntalain uudistamisen tueksi ja valmistelun pohjaksi Kunta- ja aluehallinto-osasto 5.6.212 16.2.212 15