S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

Samankaltaiset tiedostot
MHz. Laske. = 1,5 j1,38

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

S Piirianalyysi 2 Tentti

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 8 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen kahden käytettävän sovituspalan tilanteessa

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

Laplace-muunnos: määritelmä

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Sähkötekniikka ja elektroniikka

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Tietoliikennesignaalit & spektri

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Scanned by CamScanner

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE Sähkötekniikan perusteet

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Trigonometriset funktiot

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskin (yo-kirjoituksissa hyväksytty) on sallittu apuväline tässä kokeessa!

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

2. Funktiot. Keijo Ruotsalainen. Mathematics Division

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sinin muotoinen signaali

Antennit ja syöttöjohdot

Numeeriset menetelmät

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Integrointi ja sovellukset

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

2 Funktion derivaatta

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

DEE Sähkötekniikan perusteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

järjestelmät Luento 8

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

Laplace-muunnos. 8. marraskuuta Laplace-muunnoksen määritelmä, olemassaolo ja perusominaisuudet Differentiaaliyhtälöt Integraaliyhtälöt

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

Insinöörimatematiikka D

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Pyramidi 10 Integraalilaskenta harjoituskokeiden ratkaisut sivu 298 Päivitetty

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT KOKEEN JÄLKEEN JA ANNA PISTEESI RUUTUUN!

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Transkriptio:

S-55.0/4 Piirianalyysi. Välikoe.5.006 Laske tehtävät eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan osaston koepaperille. Muita papereita ei tarkasteta.. ri C L L i Millä resistanssin r arvoilla piiri on stabiili jänniteherätteellä?. I U y in g in U g outu I y out U Mitkä ovat oheisen piirin a) y-parametrit, b) entä z-parametrit? Onko piiri c) resiprookkinen, d) entä symmetrinen? y in = g in = g out = S y out = S. 3. l v P Z 0 u Z 0, l R Äärettömän pitkä häviötön johto, jonka ominaisimpedanssi Z 0 = 300 Ω, on päätetty vastuksella R = 00 Ω. Johtoa pitkin saapuu aalto, jonka jännite on kuvan mukainen. Piirrä jännite u pisteessä P ajan funktiona. = kv v = 3 0 8 m/s l = 00 m l = 5 m. 4. Z 0, l U Z 0, l Laske jännite U oheisessä piirissä siirtojohdon ketjuparametrejä käyttäen. Siirtojohdot ovat häviöttömiä. [ ] cos(βl) jz K = 0 sin(βl) jy 0 sin(βl) cos(βl) Z 0 = 0 Ω l = λ l = λ 4 = (00 + j00) Ω = ( + j ) Ω = 0 V. 5. Z 0, l L Z 0, l s Z s Sovita kuormaimpedanssi generaattoriin kuvan mukaisella kytkennällä. Valitse johdon L pituus l L siten, että sovitus syntyy lyhimmällä mahdollisella johdolla. Valitse myös pääteimpedanssi Z s (joko Z s = 0 Ω tai Z s = Ω) niin, että johdon s pituus l s on lyhin mahdollinen. Mitkä ovat sovitetun piirin l L, l s ja Z s? Siirtojohdot ovat häviöttömiä. Aalto etenee johdoilla valon nopeudella taajuudella 960 MHz. c = 3 0 8 m/s f = 960 MHz = 5 j0 Ω = Z 0 = 50 Ω. Palauta Smithin kartta osana vastaustasi! Tutkintosääntö antaa mahdollisuuden järjestää lisäharjoitusta niille opiskelijoille, jotka ovat saaneet kolmesti hylätyn arvosanan välikokeista tai tentistä. Tämä tarkoittaa sitä, että saatuaan kolme nollaa, opiskelijan on palautettava laskettuna 0 assistentin määräämää lisätehtävää ennen seuraavaan tenttiin tai välikokeeseen osallistumista. Välikokeet ja välikokeen uusinta tai uusintatilaisuudessa tehty tentti lasketaan yhdeksi yritykseksi. Yksittäinen välikoe lasketaan puolikkaaksi suorituskerraksi. Läsnäolo koetilaisuudessa lasketaan yritykseksi, samoin tenttiin ilmoittautuminen.

Laplace-muunnostaulukko Määritelmä. f(t) F (s) = L {f(t)} = f(t) Laplace-muunnoksen ominaisuuksia. A f (t) + A f (t) A F (s) + A F (s) 3. 4. t d dt f(t) d n dt n f(t) sf (s) f(0) sn F (s) 5. f(τ)dτ 0 s F (s) 6. ( t) n f(t) d n ds n F (s) 7. f(t a)ε(t a) e as F (s) 8. f(t + a) e as (F (s) 0 f(t)e st dt F (s) = L {f(t)} n s n i f (i ) (0) i= a 0 e st f(t)dt) 9. e at f(t) F (s + a) 0. f(at) ( s ) a F a. jaksollinen funktio f(t) = f(t + T ) F (s) e st, F (s) = yhden jakson muunnos.. f (t) f (t) = t 0 f (τ)f (t τ)dτ F (s)f (s) 3. f(0 + ) = lim s sf (s) 4. f( ) = lim s 0 sf (s), jos loppuarvo on olemassa f(t) Muunnospareja 5. δ(t) F (s) = L {f(t)} 6. aε(t) a s 7. t s 8. t n n! s n+ 9. e at s + a 0. e at e bt b a (s + a)(s + b) ω. sin(ωt) s + ω s. cos(ωt) s + ω a 3. sinh(at) s a s 4. cosh(at) s a 5. e at ω sin(ωt) (s + a) + ω 6. e at cos(ωt) s + a (s + a) + ω 7. 8. e at t n n! t ω sin(ωt) 9. [ε(t) ε(t π/ω)] sin(ωt) (s + a) n+ s (s + ω ) ( + e πs/ω) ω s + ω

0. ri C L L i Millä resistanssin r arvoilla piiri on stabiili jänniteherätteellä? Koska olemme kiinnostuneita stabiilisuudesta jänniteherätteellä, on tutkittava syöttöpisteadmittanssin napoja. Lasketaan s-tasossa piirin syöttöpisteadmittanssi Y in. I in ri I U in sc sl sl Z CL = I = sc sl sc + sl = Z CL Z CL + sl I in = U in = (sl + r)i = sl + s CL sl +s CL sl +s CL + sl I in = sl (sl + r) s(l + L ) + s 3 L L C I in sl s(l + L ) + s 3 L L C I in Syöttöpisteadmittanssi saadaan jakamalla virta I in jännitteellä U in. Y in = I in = s(l + L ) + s 3 L L C U in sl (sl + r) = (L + L ) + s L L C L (sl + r) Stabiilisuuden tutkimiseksi ratkaistaan nimittäjän nollakohdat: L (sl + r) = 0 s = r L 0 r 0

I U y in g in U g outu I y out U Mitkä ovat oheisen piirin a) y-parametrit, b) entä z-parametrit? Onko piiri c) resiprookkinen, d) entä symmetrinen? y in = g in = g out = S y out = S. a) piiri on suoraan samaa muotoa, kuin y-parametrisijaiskytkentä. y-parametrien määritelmä: Kuvasta saadaan y-parametreiksi: [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] I y y = U yin g y = in = y y U g out y out I b) z-matriisi on y-matriisin käänteismatriisi [ ] z = y = c) piirin resiprookkisuus nähdään kummasta tahansa parametriesityksestä y = y (tai z = z ) piiri on resiprookkinen. d) piirin symmetrisyys nähdään kummasta tahansa parametriesityksestä y y (tai z z ) piiri ei ole symmetrinen.

l v P Z 0 u Z 0, l R Äärettömän pitkä häviötön johto, jonka ominaisimpedanssi Z 0 = 300 Ω, on päätetty vastuksella R = 00 Ω. Johtoa pitkin saapuu aalto, jonka jännite on kuvan mukainen. Piirrä jännite u pisteessä P ajan funktiona. = kv v = 3 0 8 m/s l = 00 m l = 5 m. Saapuva aalto aiheuttaa pisteessä P kuvan mukaisen jännitepulssin u (t): u u (t) T = l v Kun kolmioaalto saapuu pisteeseen P, ensimmäisenä havaitaan sen etureuna, jossa jännite on. Aallon edetessä kohti loppupäätä jännite pienenee aallon mukaan. T t Aalto heijastuu johdon lopusta, missä ρ = R Z 0 R + Z 0 =. Heijastuneen pulssin u (t) huippuarvo on siis / ja kestoaika T. verran myöhemmin kuin tuleva pulssi. Annetuilla lu- Heijastunut pulssi saapuu pisteeseen P ajan t = l v kuarvoilla t = T/. Jännitteet u (t) ja u (t) summautuvat, joten kokonaisjännite pisteessä P on u (t) + u (t). Saadaan: u u U0 u (t) u (t) t U0 4 T u(t) T T t

Z 0, l U Z 0, l Laske jännite U oheisessä piirissä siirtojohdon ketjuparametrejä käyttäen. Siirtojohdot ovat häviöttömiä. [ ] cos(βl) jz K = 0 sin(βl) jy 0 sin(βl) cos(βl) Z 0 = 0 Ω l = λ l = λ 4 = (00 + j00) Ω = ( + j ) Ω = 0 V. Häviöttömän siirtojohdon ketjuparametrit: [ ] [ ] [ U cos(βl) jz = 0 sin(βl) U jy 0 sin(βl) cos(βl) I I ] Johdon alkupäässä näkyvä impedanssi: Z in = U I = cos(βl) + jz 0 sin(βl) j Y 0 sin(βl) + cos(βl) Lasketaan johdon alkupäästä näkyvä impedanssi: βl = π λ λ 4 = π Z 0, l Z in = cos( π ) + jz 0 sin( π ) j Y 0 sin( π ) + cos( π ) = Z 0 = 00 Z L + j = 00 j00 Ω Z in Lasketaan johdon alkupäästä näkyvä impedanssi: βl = π λ λ = π Z 0, l Z in = cos(π) + jz 0 sin(π) j Y 0 sin(π) + cos(π) = 0 Ω Eli johto näkyy alkupäässä oikosulkuna. Z in Z in U U = Z in 00 j00 0 = 0 = 5 j5 V = / 45 V + Z in 00 + j00 + 00 j00

Z 0, l L Z 0, l s Z s Sovita kuormaimpedanssi generaattoriin kuvan mukaisella kytkennällä. Valitse johdon L pituus l L siten, että sovitus syntyy lyhimmällä mahdollisella johdolla. Valitse myös pääteimpedanssi Z s (joko Z s = 0 Ω tai Z s = Ω) niin, että johdon s pituus l s on lyhin mahdollinen. Mitkä ovat sovitetun piirin l L, l s ja Z s? Siirtojohdot ovat häviöttömiä. Aalto etenee johdoilla valon nopeudella taajuudella 960 MHz. c = 3 0 8 m/s f = 960 MHz = 5 j0 Ω = Z 0 = 50 Ω. Aallonpituus: λ = c f = 3 08 = 0,35 m. 9,6 08 Normalisoidaan kuormaimpedanssi ja merkitään Smithin kartalle: z L = 5 j0 = = 0,3 j0,4 Z 0 50 Koska sovitus tehdään rinnakkaisstubilla, käytetään impedanssien sijasta admittansseja. Peilataan impedanssi admittanssiksi y L pisteeseen, + j,6. Siirrytään generaattoriin päin, kunnes päästään pisteeseen, jossa Re {y} =,0. Sovituspätkän etäisyydeksi kuormasta saadaan l L = 0,345λ 0,85λ = 0,395λ eli 4,359 cm. Tässä pisteessä johdosta näkyvä normalisoitu admittanssi on j,48. Koska admittanssin imaginaariosa on tarkoitus kumota rinnakkaisstubilla, stubin normalisoidun admittanssin on oltava +j,48. Lyhimmällä stubilla selvitään, kun siirrytään pisteestä y s = 0 (avoin piiri) generaattoriin päin, kunnes päästään pisteeseen, jossa Im {y} =,48. Stubin pituudeksi saadaan: l s = 0,55λ eli 4,844 cm. l L = 0,395λ = 4,359 cm, l s = 0,55λ = 4,844 cm ja Z s = Ω. Liitteenä tehdyn sovituksen Smithin kartta.

7 70 0.0 0.0 80 9 8 9 8-70 0.04 6 7 > WAVELENGTHS TOWARD GENERATOR > < WAVELENGTHS TOWARD LOAD < 7 6 0.04 60-60 0.05 5 0. 0. 5 0.05 50 0. INDUCTIVE REACTANCE COMPONENT (+jx/zo), OR CAPACITIVE SUSCEPTANCE (+jb/yo) CAPACITIVE REACTANCE COMPONENT (-jx/zo), OR INDUCTIVE SUSCEPTANCE (-jb/yo) -50 0.06 40-40 0.06 4 y k = 0 4 RESISTANCE COMPONENT (R/Zo), OR CONDUCTANCE COMPONENT (G/Yo) 3 0.07 0.07 3-30 30 0.08 0.08 0-0 0.09 0.09 0-0 0. z L = 0,3 + j0,4 0. 0. 9 0. 9 00-00 0. 8 0. 8.0.0.0 90-90 7...4.6.8.0 3.0 4.0 5.0 0 0 50. -80 0.4 6 80.0.0.0 6 0.4.0.4.4 5 70-70.6 j,48 5.6 4 4.8.8 60-60 3.0 y L =, + j,6 j,48.0 3 50-50 3.0 40 3.0-40 4.0 4.0 30 5.0 5.0-30 9 0 0 0 0 50 50 0-0 8 ANGLE OF REFLECTION COEFFICIENT IN DEGREES 9 3 7 8 6 4 4 5 5 7 3 6 RFL. COEFF, E or I RFL. COEFF, P RADIALLY SCALED PARAMETERS 0. 0.05 0. 0.0 0...4.6.8.5 3 4 5 0 0 4000 0 3 4 5 6 8 0 5 0 30 40 CENTER SWR dbs