Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku

Samankaltaiset tiedostot
LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan. Laboratoriolääketiedepäivät Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa

Endometriumin metaplasiat. Annikki Liakka, OYS, patologian osasto

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea?

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka Vesa Kärjä

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

Gynekologisen sytologian mallilasikokoelma

Pariisin luokitus - uusi virtsan sytologian luokitusjärjestelmä

Keuhkon sytologia -oppimateriaali

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Gynekologisen sytologian harjoitustehtäviä

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa

GYNEKOLOGISEN IRTOSOLUNÄYTTEEN E- KUVASTO

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

Kuvallinen opetusmateriaali gynekologisen irtosolunäytteen

LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ. Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia

Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen

Sappiteiden sytologiaa Murikka-opisto Leena Krogerus HY ja HUSLAB

Gynekologisen sytologian kuvamateriaali opetuskäyttöön

Käypä hoito -suositus

VAKUUMIPUTKEN SOVELTUVUUS VIRTSANÄYTTEEN KÄSITTELYYN IRTOSOLUTUTKIMUKSEN YHTEYDESSÄ

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Seulontatutkimuksia. Aila Friis, TtM, th Xamk Kevät 2017

DIGITAALINEN OPPIMATERIAALI GYNEKOLOGISTEN IRTOSOLUJEN MALIGNIIN VIITTAAVISTA ATYPIOISTA

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere derström

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset

Rustotuumorit. IAP Turku Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

KLIINISEN SYTOLOGIAN OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE

KOLPOSKOPIAKÄYNNIT OYS:SSA VUONNA 2015: PAPA- NÄYTTEEN SYTOLOGIAN KORRELAATIO KOLPOSKOPIASSA OTETUN BIOPSIAN HISTOLOGIAAN

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

Keuhkon ONB- ja EBUSnäytteet. Helsinki Mikko Rönty, Fimlab/Tampere

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB

Uudet WHO-luokitukset: Virtsatiet. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY

PLEURANESTEEN SYTOSENTRIFUGIVALMIS- TEIDEN JA SOLUBLOKKIEN DIAGNOSTISTEN VASTAUSTEN VERTAILU

Kohdunkaulan syövän biologinen tausta

Vulvan (ja vaginan) alueen ongelmia potilastapauksia

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa

International Academy of Pathology Finnish Division Suomen osasto

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Emätintä peittää kerrostunut levyepiteeli, joka

BAL-NÄYTTEEN KULKU NÄYT- TEENOTOSTA SYTOLOGISEEN TULKINTAAN

1 Saviastian paloja 4kpl Kylkipaloja, toinen pinta lohjennut. Yhdessä palassa kevyttä naarumutusta tai viivapainannetta. Karkea kvartsisekoite.

SYTOLOGIAN OPPIMATERIAALI

Aspiraatiobiopsianäytteen herkkyys kohdunrungonsyövän diagnostiikassa

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Koulutusohjelman yhteenveto

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Suuren riskin HPV:n osoittaminen nestemäisistä gynekologisista irtosolunäytteistä (ThinPrep ) in situ hybridisaatio -menetelmällä

Skopiasta tullut PADvastaus

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

VUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Tapausseminaarin HAND OUT

Retinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

LOBULAARISET NEOPLASIAT

IAP, Majvik (ka)

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Hallinnollinen ohje 1 (10) OHJE Naisten poliklinikka / v02 Julkinen

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma GYNEKOLOGISEN, VIRTSAN JA YSKÖKSEN IRTOSOLUNÄYT- TEIDEN MIKROSKOPOINNIN OPAS

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

Epiteeli' Kateenkorva'

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

Helsinki Eeva Rautala

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI

Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Keuhkosyövän diagnostiikka

Veren sivelyvalmisteen morfologisen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS Helsinki. Arto Leminen

Aika: Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Patologin opas

Transkriptio:

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1

LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2

LSIL Solu pintasolun tai intermediaalisolun kokoinen Tumat vähintään 3 x N intermediaalituma Tuma alle puolet solusta Kohtalainen tumakoon ja muodon vaihtelu Hyperkromasia Nukleoleja harvoin 3

LSIL 4

Pseudokoilosytoosi Epätarkkarajainen halo Tuma-atypian puuttuminen 5

6

Pseudokoilosytoosi Hypokromaattiset, lievästi suurentuneet tumat Hienojakoinen kromatiini Prominoivat nukleolit = Regeneratiivinen 7

ASC-US Tumat 2,5 3 x kookkammat kuin N intermediaalinen tuma Tumat melko pyöreitä ja säännöllisiä Binukleaarisia tumia Lievä hyperkromasia, tasaisesti jakaantunut Perinukleaarinen halo Orangeophilia ASCUS -tuma 1,5 2 x N metaplastinen tuma

9

ASC-US (> CIN 2) Atyyppiset parakeratoottiset solut Pidentyneet ja suurentuneet hyperkromaattiset tumat 10

11

Parakeratoosi Keratiinihelmet Pienet pyknoottiset levyepiteelisolut orangeofilia 12

13

HSIL Solut yleensä yksitellen Basaali- / parabasaalisolun kokoinen HSIL solut pienempiä kuin LSIL-solut Tumakoko kuin LSIL, mutta sytoplasmaa vähemmän Tuma yli puolet solusta Hyperkromasiaa (tasainen tai kokkareinen) Nukleoleja ei yleensä Tumareunat epäsäännölliset 14

15

Levyepiteelimetaplasia Pyöreät /kulmikkaat, keskikokoiset solut; sytoplasmassa ulokkeet Tiivis sytoplasma Hieman suurentunut, pyöreä tuma Yksittäisissä soluissa voi olla suurentunut N/C ratio Tumakoko kuten parabasaalisen solun tuma Tuman reunat ovat tasaiset Hienojakoinen, tasainen kromatiini 16

17

ASC-H metaplasiassa 18

Makrofaagit, histiosyytit Löyhät solurykelmät < yksittäiset solut Pienet-keskikokoiset solut Hienovakuolinen sytoplasma Epätarkat solurajat Tumat pyöreät, soikeat, pavunmuotoiset Tumauurre Ei hyperkromasiaa 19

20

Tuumoridiateesi 21

Liukaste 22

Endometriaaliset solut Tiivis, kohesiivinen ryhmä N/C ratio suurentunut Pienet tumat, pienet solut Niukka sytoplasma Tumat pyöreät Apoptoosi Degeneraatio Tubulukset, stromaaliset solut Hunajakennomaisuus 23

24

25

HSIL Endometriumsolut 26

Atrofia Parabasaaliset solut Polariteetti säilynyt Säännölliset, melko tasakokoiset tumat, joskin N/C vaihtelee Hienojakoinen, tasainen kromatiini Atrofinen vaginiitti (spektri benigni ongelmallinen atypia) Pseudoparakeratoosi 27

28

Atrofia Yksittäiset atrofiset solut Tumakelmu säännöllinen 29

HSIL atrofisessa näytteessä Tumat ovat suurentuneet (2-3 x) Tumat ovat epäsäännölliset Hyperkromasiaa Tumauurteet 30

31

Atrofia Monitumainen histiosyytti, jättisolu 32

Herpes simplex Intranukleaariset inkluusiot Eosinofiiliset inkluusiot Mattalasimaiset inkluusiot 33

34

35

Endoservikaalinen adenokarsinoma Suuret, prominoivat makronukleolit Tumakoon ja muodon vaihtelu Tumakelmu poimuilee Kromatiini vesikulaarinen / epätasainen Tumat pinoutuvat Tuumoridiateesi 36

37

Reaktiiviset muutokset / Regeneraatio Tiivis sytoplasma Pyöreät tumat Prominoivat nukleolit 38

Reaktiiviset muutokset Regeneraatio Tulehdus Atrofia Tumat 1,5-2 x N intermediaalisolun tuma (endokerviksin solut vielä suurempia) Binukleaatio Tumat pyöreitä, tasaisia Nukleolit voivat olla prominoivia Solurajat tarkat 39

Regeneraatio Tasainen, litteä levy = ei pinoutumista Tarkat solurajat Streaming effect Prominoivat nukleolit Kromatiini tasainen, hieno Tumakoon vaihtelu Tumakelmu tasainen Neutrofiilit 40

41

Atyyppiset solut Suurentuneet tumat Prominoivat nukleolit ~ Regeneraatio N / C ratio suurentunut Solujen pinoutuminen Dyskoheesio Pleomorfia = Atyyppinen regeneraatio (ASC-US / ASC-H) 42

43

Tubaalinen metaplasia Pseudokerrostuminen Suurentuneet, pidentyneet, hyperkromaattiset tumat Tumat~metaplastinen Tumat basaalisesti Ciliat Goblet cells (nuoli) 44

45

IUD Solut klustereina Sytoplasma vakuolisoitunutta Lieriösoluissa pienehköt tumat Tumakoon vähäinen kasvu Tumat epäsäännöllisiä 46

47

SÄDEVAIKUTUS Suuret tumat Runsas sytoplasma N/C ratio on normaali Monitumaisuus Prominoivat nukleolit Kromatiini tasainen Sytoplasman vakuolisaatio 48

49

Harjaefekti Lieriösoluissa tasakokoiset tumat Tarkkarajaiset solut Hienojakoinen kromatiini Tuma-atypia puuttuu! N/C ratio normaali! 50

51

52

1.A

1.B

1.A 1.B

HSIL Benignit endometriaaliset solut

2.A

2.B

2.A 2.B

Atypical endocervical cells, favor neoplastic NILM (Reaktiiviset muutokset)

3.A

3.B

Endoservikaalinen adenokarsinooma Tubaalinen metaplasia

4.A

4.B

HSIL, invaasio? NILM, Sädeatypia

https://bethesda.soc.wisc.edu/ 69