Kaupunginhallitus Sivu 1 / 44. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 1 / 44 Kokoustiedot Aika 25.05.2015 maanantai klo 15:35-16:40 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Kurt Byman, saapui klo 15.55 189 käsittelyn aikana Seppo Huhta, poistui klo 15.55 189 käsittelyn aikana Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala, poistui klo 16.25 193 käsittelyn aikana Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi Marika Niemi Arja Juvonen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Timo Kuismin Reijo Tuori Päivi Sutinen Satu Tyry-Salo Mari Immonen Maria Jyrkkä Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja, saapui klo 16.15 192 käsittelyn aikana valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo 15.40 185 käsittelyn aikana kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri konserniohjauksen kehittämisjohtaja, poistui klo 15.45 kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 2 / 44 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 2.6.2015 1.6.2015 Markku Sistonen Laura Kiijärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 5.6.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 3 / 44 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 182 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 183 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 184 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 6 täydennysvaali (Kv-asia) 185 1-2 Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 7 toimenpiteet (Kv-asia) 186 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon 11 kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden (Kvasia) 187 Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla 12 (Kv-asia) 188 3-4 Pysyvien vastaavien ohjeen tarkistaminen ja 15 poistosuunnitelman täydentäminen (osittain Kv-asia) 189 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja 17 uhkiin varautumisesta (Kv-asia) 190 5 Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikan 20 tarkistaminen 191 6 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto 22 192 7 Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan 24 muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 213600 asia 12.kaupunginosa Tapiola (osittain Kvasia) 193 Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 35 Nupurintien varteen Brobackan tien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka (Kv-asia) 194 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 38

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 4 / 44 182 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 21.5.2015 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 5 / 44 183 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Markku Sistonen ja Laura Kiijärvi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 6 / 44 5389/00.00.01/2012 184 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Saara Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja Tapio Vallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tarkastuslautakunnan jäsen Saara Mattero (Kok.) pyytää 2.5.2015 päivätyllä kirjeellään eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 71 :n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: - kunnanhallituksen jäsen; - henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen tai kunnanjohtajan hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; - kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä - henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tapio Valli on toiminut tarkastuslautakunnassa Saara Matteron varajäsenenä, joten hänelle tulee valita henkilökohtainen varajäsen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Saara Mattero

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 7 / 44 249/02.02.02/2015 185 Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Samuli Skyttä, puh. 046 877 3967 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti 2 Tulostavoitteiden seuranta huhtikuu 2015 Toimintaympäristö Vuoden 2015 alussa Espoossa oli 265 543 asukasta. Vuoden 2014 aikana väestömäärä oli lisääntynyt 4 790 hengellä, mikä merkitsi 1,9 % suhteellista kasvua. Määrällisesti vuoden 2014 kasvu oli suurin sitten vuoden 2002. Ennakkotietojen mukaan maaliskuuhun mennessä väestön kasvu olisi vähäisempää kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan. Maaliskuun loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut noin 700 hengellä 266 252 asukkaaseen. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 13 359 ja työttömyysaste oli 9,8 %. Koko maan työttömyysaste oli 13,2 %. Työttömien määrä kasvoi Espoossa selvästi muuta maata voimakkaammin. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä 18,3 % (2 062 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 10 % vuodentakaisesta ja työttömyysaste oli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 8 / 44 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli lähes 16 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4 637 eli 38,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuus kaikista työttömistä oli 34,7 %. Ulkomaan kansalaisia oli työttömänä maaliskuun lopussa 2 787, kun vuotta aiemmin määrä oli 2 223. Vuodessa määrä kasvoi 25,4 %. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli helmikuun lopulla työttömänä yhteensä 4 774 (36 % työttömistä). Ensimmäisellä neljänneksellä asuntoja valmistui 522, joista 45 (9 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 22 (4 %) asumisoikeusasuntoja. Uudisasuntotuotantona käynnistyi 560 asuntoa, joista 89 (16 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 85 (15 %) asumisoikeusasuntoja. Kuukausiraportti Vuosi 2014 toteutui parempana kuin vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä arvioitiin: toimintakate toteutui lähes 21 milj. euroa parempana. Tämä tarkoittaa, että kuluvan vuoden käyttösuunnitelmissa oli toimintamenoihin varattu 4,1 prosentin kasvu. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Merkittävin syy ovat maanmyyntivoitot, joista n. 13 milj. euron arvioidaan siirtyvän vuodelle 2016. Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Toimialat ovat päivittäneet henkilöstökuluennusteitaan ja koko kaupungin tuloslaskelmatasolla on henkilöstökulujen ennusteessa varauduttu 1,5 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset sekä toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Käyttösuunnitelmiin varatuista henkilöstökuluista on siten säästymässä n. 9,5 milj. euroa. Palvelujen ostojen ennusteessa on 6 prosentin kasvu edelliseen vuoteen, mutta osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan, jolloin lisäys on myös tulopuolella. Toimintamenojen ennusteissa on myös toimialakohtaisia eroja, jotka tasoittavat toisiaan. Kirjanpidon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia palvelujen ostojen osalta, sillä vuonna 2014 HUS:n toukokuun 19 milj. euron lasku kirjautui huhtikuulle, jonka takia kuluvan vuoden palvelujen ostot näyttävät kehittyvän alle viime vuoden kehityksen. Todellinen palvelujen ostojen kasvu viime vuodesta on 4,6 prosenttia ja toimintamenojen kasvu 3,9 prosenttia. Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on ennusteiden mukaan toteutumassa n. 2 milj. euroa heikompana kuin talousarvio.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 9 / 44 Huomioitavaa kuitenkin on, että erikoissairaanhoidon ennuste on tällä hetkellä talousarvion mukainen, mutta toukokuussa saatujen tietojen mukaan erikoissairaanhoidon käyttö on lisääntynyt ja talousarvio tulisi siltä osin ylittymään. Verotulojen kertymiseen liittyvän riskin arvioidaan toteutuvan ja verotulot ovat jäämässä reilut 14 milj. euroa talousarviosta. Verotulojen kasvuennuste on siten 3,7 % eli 39 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Valtionosuuksia saadaan 24 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen kiinteistöveron alarajojen korotuksesta ja niihin suunnitellusta takaisinperinnän muutoksesta. Muita rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuodesta ennakoitua paremmin ja ennusteen mukaan ne tulevat toteutumaan 8 milj. euroa parempana kuin talousarvio. Talousarvion menokasvu on suurempaa kuin mihin talousarviovalmistelussa on varauduttu ja mihin toimintatulojen sekä verotulojen kehitys antavat mahdollisuuksia. Valtionosuuksien ja rahoitustuottojen erät tulevat kuitenkin nostamaan kaupungin vuosikate- ja tulosennustetta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 112 milj. euroa ja tilikauden tulos lähes 8 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate toteutuisi 16 milj. euroa talousarviota parempana, mutta jäisi silti n. 68 milj. euroa 180 milj. euron vuosikatetavoitteesta. Talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainan-ottovaltuudesta on huhtikuun loppuun mennessä nostettu 150 milj. euroa. Loppuosa lainvaltuudesta sekä 40 milj. euron rahaston purku tullaan toteuttamaan syksyn aikana. Kaupungin investointimenojen toteuma huhtikuun lopussa on 49 milj. euroa. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 359 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida kuitenkin korkeintaan 340 milj. euroa. Kaupungin tulostavoitteet ovat ennusteiden mukaan toteutumassa varsin hyvin. Tulostavoitteiden tarkempi erittely on liitteessä. Talousarviomuutokset Kaupunginhallitus päätti 27.4.2015 ostaa kaupungin kokonaan omistamalta tytäryhtiö Weegee Oy:ltä noin 5 900 m2:n suuruisen tilan (kiinteistötunnus 49-418-1-1429) 2 800 000 euron kauppahinnalla. Lisäksi kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto lisää talousarviokohdan 92 Maaja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa. Ostopäätös on voimassa 30.9.2015 saakka. Ostettava kiinteistö sijaitsee Tapiolassa näyttelykeskus WeeGeen vieressä. Se on voimassaolevan asemakaavan mukaan toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten tontti, KT- 2. Tontin pinta-ala on 5 901 m2 ja rakennusoikeus 12 000 k-m2. Tontti on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 10 / 44 rakentamaton ja sitä on nykyisin käytetty pysäköintialueena. Ostettava tontti on tarpeeton Weegee Oy:lle museotoiminnan järjestämisen kannalta. Ahertajankulman aluetta on suunniteltu yhdessä muiden maanomistajien kanssa muutettavaksi asuntotuotantoon. Tonttituotanto ja tontinluovutus on luontevampaa hoitaa peruskaupungin asiantuntijaorganisaation toimesta kaupungin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Siksi kyseinen kiinteistö on hyvä siirtää peruskaupungin omistukseen. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 11 / 44 1910/03.00.00/2015 186 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Räsänen, puh. 043 825 3493 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 13.4.2015 Selostus Arja Juvonen ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 13.4.2015 valtuustokysymyksen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden. Valtuustokysymyksen laajuuden ja valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 12 / 44 531/10.03.01/2015 187 Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Leivo, puh. 050 340 9723 Martti Merra, puh. 043 824 9586 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 25 muun valtuutetun 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen veneiden talvisäilytyksestä rannikolla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite 26.1.2015 Valtuustoaloite Kurt Byman ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 26.1.2015 seuraavan veneiden talvisäilytykseen liittyvän valtuustoaloitteen: Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että veneiden talvisäilytystä järjestettäisiin luonnollisesti ja kustannustehokkaasti edelleen rannikolla veden ääressä kaikki mahdollisuudet huomioon ottaen, sekä että satama-alueet palautetaan ns. suljetuiksi alueiksi, joita ne ovat ongelmitta olleet iät ja ajat. Näillä toimenpiteillä vältetään Espoossa suositun veneilyharrastuksen hankaloitumista ja kustannusten merkittävää kasvua. Vastaus aloitteeseen Talvisäilytyksen nykytilanne Espoossa veneilyharrastuksen mahdollistaa yhteensä noin 5 500 kesälaituripaikkaa 26 pääsatamassa. Kaupungin hallinnassa olevissa 10 venesatamassa on noin 4 400 laituripaikkaa. Espoon satamien yhteydessä on noin 2 500 talvitelakointikenttäpaikkaa, joista kaupungin hallitsemissa satamissa noin 2 200. Suurimmat talvisäilytysalueet kaupungin hallitsemissa satamissa ovat Suomenoja (1 400), Kivenlahti (250) ja Nuottaniemi (150). Noin 3 000 venettä on talvitelakoituna tällä hetkellä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 13 / 44 muualla kuin satamien yhteydessä olevilla talvisäilytysalueilla kuten muiden kaupunkien ja yksityisten toimijoiden säilytysalueilla/hallitiloissa, omilla pihoilla ja pahimmillaan yleisillä pysäköintialueilla. Espoossa merellä käytettävistä veneistä yli puolet on talvisäilytyksessä muualla kuin rannalla veden äärellä. Talvisäilytysalueiden kehittäminen Espoon mahdollisuudet veneiden talvisäilyttämiseksi on esitetty Espoon kaupungin teettämässä tutkimuksessa (Veneiden talvisäilytysalueet, esiselvitys 19.9.2014). Selvityksessä on todettu, että kaupunkikuvallisesti ja kustannustehokkaasti huomioiden merenrannan arvonmuodostus Espoon kaupungille asuntotuotannossa metrovyöhykkeellä, voidaan venesäilytystä rantojen läheisyydessä mahdollistaa korkeavarastoissa, niille soveltuvilla alueilla. Espoossa pyritään järjestämään veneiden talvitelakointipaikkoja monilla eri vaihtoehdoilla, joita kaikkia selvitetään yhtäaikaisesti, osana Espoon tulevaisuuden maankäytön suunnittelua. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona, varsinkin pienemmille veneille, kehitetään Ämmäsmäen alueelle kenttäsäilytysaluetta. Toinen vaihtoehtoinen telakointialue on Suomenojan voimalaitoksen suoja-alueen tietyt asuntotuotantoon soveltumattomat osat. Kolmantena vaihtoehtona ovat Espoon muut satamat, satamiin ja muualle rakentuvat kaupalliset korkeavarastot ja varastot sekä mahdolliset muut veneiden talvisäilytykseen soveltuvat paikat ja alueet. Neljänneksi veneen omistajan on mahdollista valita muiden kuntien alueella toimivista joko merenrannalla tai sisämaassa olevista varastointimahdollisuuksista soveltuvin tai järjestää itse muulla tavoin veneen säilytys. Satama-alueiden käyttö Kaikkien Espoon kuntalaisten mahdollisuus päästä nauttimaan merestä on varmistettu pitämällä kaupungin merenrannalla omistamat maa-alueet mukaan lukien kaikki satamien maa-alueet avoimina. Suomenojan venesatamaa lukuun ottamatta kaikki kaupungin satama-alueet ovat aitaamattomia ja avoimia. Satama-alueiden sulkeminen estäisi kuntalaisten yhdenvertaisen mahdollisuuden nauttia meriluonnosta ja aiheuttaisi aitaamistoimenpiteiden ja vartioinnin myötä merkittäviä lisäkustannuksia ja poistaisi tiettyjen nykyään kaikille avoimissa satamissa toimivien yritysten toimintaedellytykset. Kaupungilla ei ole suunnitelmia Espoon hallitsemien satama-alueiden muuttamiseksi suljetuksi alueiksi, Kaikkien satamien avoimuus mahdollistaa yrittäjien yhdenvertaiset toimintaedellytykset satamissa. Kymmenessä Espoon satamassa on voimassa tieliikennelaki. Satamat ovat yleisiä ja niissä veneet siirretään lakien ja asetusten mukaan veneilijöiden ja veneyrittäjien vastuulla. Espoon satamista vain Suomenojan venesatama on yksityisalue, eikä se viranomaistulkinnan mukaan ole tieliikennelakien ja turvallisuutta lisäävien asetusten piirissä. Suomenojalla tämä mahdollistaa sen, että veneyrittäjät ja veneilijät eivät välttämättä kiinnitä turvallisuusasioihin riittävästi huomiota. Mahdollisessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 14 / 44 vahinkotilanteessa vastuu voikin langeta vahinkoon syyllistyneiden lisäksi satamaviranomaiselle (Liikuntapalvelut) turvamääräyksien laiminlyönneistä, koska se on ollut asioista tietoinen ja palauttanut alueen luonteeltaan yksityiseksi. Kaupunginhallitus kiirehtii liikennesuunnitelman valmistumista ja toivoo, että Suomenojan satama pysyy suljettuna yleiseltä liikenteeltä siihen asti, kun pysyvä ratkaisu on toteutettu. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 15 / 44 2308/00.01.01/2015 188 Pysyvien vastaavien ohjeen tarkistaminen ja poistosuunnitelman täydentäminen (osittain Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 tarkistaa pysyvien vastaavien kirjanpito-ohjeen liitteen mukaisesti, 2 ehdottaa, että valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta liitteen mukaisesti. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje 4 Metron poistoajat - Voimassa oleva Espoon kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpitoohje Selostus Nykyinen pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje on tullut voimaan 1.1.2005. Pysyvien vastaavien laskentaohjeiden tarkoituksena on antaa tarkemmat ohjeet kirjanpitolainsäädännön sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden soveltamisesta Espoon kaupungin kirjanpitoon siltä osin kuin ne koskevat pysyvien vastaavien käsittelyä ja suunnitelman mukaisia poistoja. Kirjanpito-ohjeeseen on tarkistettu pysyvien vastaavien termistö ja selkeytetty pysyvien vastaavien käsitteitä ja kirjanpidollista käsittelyä. Tarkennetussa ohjeessa ei ole muutettu voimassa olevan kirjanpito-ohjeen poistoaikoja. Poistosuunnitelmassa ei ole ollut aiemmin metroon liittyvien omaisuuslajien poistoaikoja. Tarkastetut poistoajat vastaavat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän käyttämiä poistoaikoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 16 / 44 Tarkastettuun ohjeeseen on lisätty ohje kaupungin määräämisvallassa olevien yhteisöjen poistolaskennasta. Tällaisen yhteisön on laskettava suunnitelman mukaiset poistot kaupunkikonsernin tilinpäätöstä varten. Sisäistä laskentaa sekä tuotteiden ja palvelujen hinnoittelua varten voidaan kirjanpitoon kirjata pysyvien vastaavien laskennallista korkoa. Koko kaupungin tasolla yhdenmukaisesta laskennallisesta korosta päätetään talousarvion perusteluissa. Tarkastetussa kirjanpito-ohjeessa laskennallinen korko on 5 prosenttia vuodessa. Aiemmassa ohjeessa laskennallinen korko oli 6 prosenttia. Tarkastettua kirjanpito-ohjetta noudatetaan tilivuodesta 2015 alkaen. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 17 / 44 1909/07.01.00/2015 189 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander, puh. 046 877 3155 Jani Savolainen, puh. 040 500 3125 Jukka Pitkänen, puh. 09 816 84808 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostuksen vastauksena Kurt Bymanin ja 18 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymyksen kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta ja toteaa kysymyksen loppuunkäsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 13.4.2015 Valtuustokysymys Valtuutettu Kurt Byman ja 18 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 13.4.2015 seuraavan kysymyksen: Internet ja digitalisoitumisen vallankumous leviää kaikille elämän alueille ja yhä useampi järjestelmä ja laite on yhteydessä verkkoon. Kaupungin hallinnon, arkiston, teknisen-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen järjestelmät ja laitteet ovat kiinteässä yhteydessä internettiin vuorokauden ympäri. Internet-rikollisuus on yhteiskunnan nopeimmin kasvavista ongelmista. Kyseessä voi olla vakava haitanteko, vaaraan aiheuttaminen, terveysuhka, tietojen urkinta tai petos. Valtuuston työjärjestyksen mukaan kysymyksenä tiedustelemme, onko kaupunginhallitus tietoinen kaikista riskeistä, mitä ylläkerrottuun liittyy? Miten kaupungin kyberturvallisuus on järjestetty ja miten uhkiin on varauduttu? Taustaa Sanastokeskuksen Kokonaisturvallisuuden sanaston (2014) mukaan kyberturvallisuus on tila, jossa kybertoimintaympäristössä yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille ja muille kyberympäristöstä riippuvaisille toiminnoille koituvat uhkat ja riskit ovat hallinnassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 18 / 44 Kybertoimintaympäristö on toimintaympäristö, joka muodostuu yhdestä tai useammasta sähköisessä muodossa olevan datan tai informaation käsittelyyn tarkoitetusta tietojärjestelmästä. Espoon kaupunkikonsernissa riskeillä tarkoitetaan epävarmuustekijöitä, tapahtumia tai tapahtumaketjuja joiden toteutuessa Espoo-konserni tai sen yksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä. Kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa (valtioneuvoston periaatepäätös 24.1.2013) todetaan, että kyberturvallisuus perustuu koko yhteiskunnan tietoturvallisuuden järjestelyihin. Espoon kaupungissa tietoturvallisuuden järjestelyt kuvataan kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikassa, jossa korostetaan johtamista ja riskienhallintaa. Vastauksessa kyberturvallisuus rajataan Espoon kaupungin tietoturvan hallintaan ja toteuttamiseen. Vastaus valtuustokysymykseen Espoon kaupunki on tietoinen tietotekniikan käyttöön ja sen käyttöympäristöön (kyberympäristöön) kohdistuvista uhkista ja riskeistä. Koska kaikkia riskejä ei voi ennakolta tietää, niin kaupungissa on seuraavia periaatteita riskeihin varautumisessa ja palvelujen toimintakyvyn takaamiseksi: Kyberturvallisuuden järjestäminen ja varautuminen uhkiin on johtamista ja riskienhallintaa. Keskeiset osa-alueet ovat: hyvä riskienhallinta, hyvä kokonaisarkkitehtuuri, hyvä toimittajien hallinta ja hyvä henkilöstön osaaminen. Valtuusto on päättänyt Espoon kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, jotka astuivat voimaan 1.1.2014. Näiden perusteiden toimeenpanoa ohjaa riskienhallintapolitiikka (kaupunginhallitus 29.9.2014), joka kuvaa riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja käytännön toteuttamisen. Tietoturvariskien hallinta on osa riskienhallintaa ja tietoturvapolitiikassa kuvataan vastuut ja tietoturvariskien hallintaprosessi. Kaupungin valmiussuunnitteluohjeessa (10.10.2014) edellytetään toimialoja ottamaan huomioon palveluiden riippuvuus tietotekniikasta ja sen toimivuudesta. Yllämainittujen toteuttaminen on osa johtamista. Kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa toiminnan, tiedon, järjestelmien ja teknologian muodostaman kokonaisuuden hallintaa. Kokonaisarkkitehtuuri on keskeinen johtamisen työkalut kun toimintaa ja palveluja tai (ja tietojärjestelmiä) kehitetään. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan mm. välttää toimittajaloukkujen syntymistä ja varmistaa kyberturvallisuutta. Kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet sisältävät vaatimuksen tietoturvan toteuttamisesta, jota vaatimusta ratkaisukehityksessä toteutetaan. Tietoturvateknologiaan liittyvissä valinnoissa huomioidaan teknologian kypsyys, elinkaari, käytön laajuus sekä tuen ja asiantuntemuksen löytyminen. Toimittajien ja sopimusten asianmukainen hallinta on tieto- ja kyberturvallisuuden ehdoton edellytys, koska tietojärjestelmät ovat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 19 / 44 toimittajien laitetiloissa ja operoinnissa. Kilpailutuksissa ja sopimuksissa Espoo vaatii kaikilta toimittajilta kaupungin tietoturvapolitiikan hyväksymistä ja noudattamista. Sopimuksiin sisällytetään myös toimittajan velvollisuudet tietoturvan varmistamiseksi ja tietoturvauhkiin reagoimiseksi. Kaupungin IT-infrastruktuuri perustuu omaan verkkoon, josta on suorat yhteydet toimittajien konesaleihin. Kaikki tietoliikenne valvotaan ja kontrolloidaan nykyaikaisin palomuurein. Infrastruktuurin ja palvelujen tuotannossa ja kehittämisessä Espoo käyttää suuria, globaaleja palveluntarjoajia, joiden palvelut ovat käytössä laajalti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Näillä on hyvin vakiintuneet ja tehokkaat tavat kyberturvallisuudesta huolehtimiseen. Keskeisimpiä Espoon palvelutarjoajia ovat: - Fujitsu Finland Oy, joka toimittaa palvelin-, konesali- ja pilvipalvelut, - CGI Suomi Oy, joka toimittaa loppukäyttäjäpalvelut, joita ovat HelpDesk- ja laitteiden elinkaaripalvelut, - DNA Oy, joka vastaa Espoon tietoliikenneverkon ylläpidosta, - Tieto Oy, joka toimittaa keskeiset terveydenhuollon järjestelmät. Kaikki uudet järjestelmät käyvät läpi tietoturva-auditoinnin ennen tuotantoon siirtoa. Auditointi tehdään kolmannen, tietoturvaan erikoistuneen osapuolen toimesta. Järjestelmille tehdään myös säännöllisiä tietoturvatarkistuksia, joiden tiheys riippuu järjestelmän kriittisyydestä. Henkilöstö on keskeisessä asemassa kyberturvallisuuden toteuttamisessa ja uhkiin varautumisessa. Digitalisoitumisen myötä toimintaympäristö muuttuu merkittävästi. Enää ei ole selkeää rajaa organisaation verkon ja internetin välillä, töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta ja työvälineet ovat omia tai työnantajan. Tämä edellyttää organisaatiolta merkittävää koulutukseen panostamista käyttäjien tietoturvaosaamisen ja -ymmärryksen lisäämiseksi. Espoon kaupungissa on tässä paljon kehitettävää. Johtamista tuetaan yhteistyöverkostoilla. Keskeisiä verkostoja kyber- ja tietoturvallisuuden hallinnassa ovat: riskienhallinnan ohjausryhmä, tietoturvaryhmä, kokonaisarkkitehtuuriryhmä, IT-kehittämisjohtoryhmä ja valmiussuunnittelun ohjausryhmä. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 20 / 44 2471/07.01.00/2015 190 Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikan tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander, puh. 046 877 3155 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus tarkistaa Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikan liitteen mukaisesti. Käsittely Elo Bymanin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 5 Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikan tarkistaminen Kaupunkikonsernin toimintaa ohjaa ja sen kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi määrittää strategia, Espoo-tarina. Yksi Espoo-tarinan toteuttamisen edellytys on tietoturvan ja tietosuojan hyvä hoitaminen. Tietoturva on osa toimintojen laatua, tehokkuutta ja avoimuutta. Sillä saavutetaan henkilöstön, kuntalaisten ja yritysten luottamus kaupungin toimintaan sekä heidän etujensa ja oikeuksiensa toteutuminen. Tietoturvallisuus on hyvää hallintotapaa. Digitaalisten palveluiden lisääntyessä luottamus palveluiden tietoturvaan ja tietosuojaan on keskeinen tekijä. Valtuusto on päättänyt Espoon kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, jotka astuivat voimaan 1.1.2014. Tietoturvapolitiikka liitetään selkeämmin osaksi riskienhallinnan kokonaisuutta ja osaksi johtamista, joka koskee koko kaupunkikonsernia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 21 / 44 Tiedoksi Espoon kaupungin voimassa oleva tietoturvapolitiikka on vuodelta 2006. Toimintatapojen ja -ympäristön muutokset edellyttävät tietoturvapolitiikan päivittämistä. Espoon kaupungin palveluiden toteuttamistapoja on uudistettu ja uudistetaan. Tietoturvan lisäksi tietosuojan merkitys kasvaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 22 / 44 2030/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 25 18.5.2015 191 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ostaa yhden Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen hintaan 1 000 euroa ja päättää, että osakkeen hinta maksetaan v. 2015 talousarviossa kohdassa 961 osakkeet ja osuudet/yleishallinto varatusta määrärahasta, 2 hyväksyy liitteenä olevan osakassopimuksen ja oikeuttaa rahoitusjohtajan päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista ja kaupan tarkemmista ehdoista sekä allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeen oston. Käsittely Lehtola ehdotti, että asia palautetaan kohdan 2 osalta. Sopimuksen salaus ja tiedonluovutuksen rajaukseen liittyvät kohdat poistetaan. Hyrkkö Bymanin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hyrkön pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 6 Osakassopimus (salainen JulkL 24 ) Vantaan kaupunki on perustanut yhtiön hoitamaan tulkkipalvelujen välittämistä ja siirtänyt tulkkaustoiminnot organisaatiostaan Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy -nimisen osakeyhtiön tehtäväksi siten, että yhtiö on vastannut liiketoiminnasta 1.1.2015 lukien. Aiemmin tätä palvelua on hoidettu Vantaan kaupungin peruskaupunkiorganisaatioon kuuluneen toiminnan kautta. Espoon tulkkipalveluista noin kolmannes on ostettu Vantaalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 23 / 44 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkaita ovat Vantaan kaupunki 1 008 osaketta, Helsingin kaupunki 1 osake, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 osake. Nyt Vantaan kaupunki tarjoaa Espoon kaupungille osakkuutta yhtiössä, yksi osake maksaa 1 000 euroa. Tällä järjestelyllä Espoon kaupunki voisi käyttää Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:ta inhouse-yhtiönä. Osakkuus ei kuitenkaan sitouta mihinkään tiettyyn hankintamäärään. Osakassopimukseen on tehty tekninen korjaus konsernijaoston käsittelyn jälkeen kohtaan 3, koska hallituspaikasta päättäminen on Helsingin Seudun Asioimistulkkikeskus Oy:n yhtiökokoukselle kuuluva asia, eikä päätöstä Espoon osalta ole vielä tehty. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 18.5.2015 25 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 ostaa yhden Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen hintaan 1 000 euroa ja päättää että osakkeen hinta maksetaan v. 2015 talousarviossa kohdassa 961 osakkeet ja osuudet/yleishallinto varatusta määrärahasta, 2 hyväksyy liitteenä olevan osakassopimuksen ja oikeuttaa rahoitusjohtajan päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista ja kaupan tarkemmista ehdoista sekä allekirjoittamaan kauppakirjan ja toteuttamaan osakkeen oston. 3 lisäksi kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää, että Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osalta toimiohjeet antaa ja edustajat nimeää kaupunginjohtaja. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 24 / 44 65/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25 25.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 38 11.3.2015 192 Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 213600 asia 12.kaupunginosa Tapiola (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh. 043 825 5218 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan maanomistajan ja Espoon kaupungin välillä 19.5.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueiden luovutusta koskevan esisopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 ja katualueet 12.kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600. Käsittely Byman ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusoikeuksia pienennetään 12 000 k-m2:stä puoleen eli 6 000 k-m2:iin ottaen huomioon rakennettujen kaupunkiympäristöjen vaatimukset Tapiolan puutarhakaupungin osana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 7 Maankäyttösopimus ja esisopimus - Steniuksenkumpu, tapahtumaluettelo - Steniuksenkumpu, kaavamääräykset - Steniuksenkumpu, kaavakartta - Steniuksenkumpu, ajantasa-asemakaava - Steniuksenkumpu, havainnekuva ja leikkaus - Steniuksenkumpu, hulevesisuunnitelman kartta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 25 / 44 - Steniuksenkumpu, pihajärjestelyt - Steniuksenkumpu, alueleikkaus - Steniuksenkumpu, sisäpiha etelästä - Steniuksenkumpu, sisäpihalta - Steniuksenkumpu, Suvikummuntieltä - Steniuksenkumpu, Suvikummun polulta - Steniuksenkumpu, Suvukummuntien ja -rinteen risteyksestä - Päätöshistoria Selostus Asemakaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Urheilupuiston metroaseman lähellä. Asemakaavassa muutetaan yleisten rakennusten kortteli 12131 sekä puistoaluetta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alueen kokonaiskerrosalaksi esitetään 12 000 k-m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Steniuksenkumpu - Steniuskullen, asemakaavaehdotus, piirustus nro 6352, käsittää osan korttelia 12130 ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää korttelin 12131 ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 24.10.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.10.2007 ja tarkistettu 9.2.2015.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 26 / 44 Aikaisempi käsittely Espoon valtuusto palautti asian 24.5.2010 uudelleen valmisteltavaksi. Valtuuston palautuspäätöksen perusteluissa todetaan: Kaavan rakennusoikeutta pienennetään nykyisestä 17 300 k-m 2 noin 12 000 k-m 2, jolloin suunnitelmassa voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen ominaispiirteet. Rakennukset sijoitetaan siten, että Merituulentietä molemmin puolin reunustava Tapiolalle ominainen vihervyöhyke säilyy yhtenäisenä Tehdyt muutokset olivat niin oleellisia, että kaava- ja kaavamuutosehdotus oli asetettava uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Alueen nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee noin 350-400 metrin etäisyydellä tulevasta Urheilupuiston metroasemasta. Merituulentielle on jo rakennettu alikulku kevyelle liikenteelle, joten alueelta tulee olemaan hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet tulevalle Urheilupuiston metroasemalle, alueelta on noin kilometri Tapiolan aluekeskukseen. Alueeseen sisältyy rakentamaton lastentarhalle varattu korttelialue (Ysl), puistoaluetta ja asemakaavoittamatonta aluetta. Kaavoittamattomalla alueella on kasvihuoneita, myymätätiloja, ns. Sepän tupa sekä navetta- ja varastorakennus ja osa Merituulentietä. Suvikummunrinteen ja Suvikummuntien välisessä puistossa on ensimmäisen maailmansodan maalinnoitukseen kuuluvan tukikohdan XXXIII asema 7. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman eri päätöstä tai toimenpidettä. Puistoalueen koillisosassa on muuntamo. Tältä puistoalueelta on löydetty kolopuita ja liito-oravan jätöksiä yli 20 ison haavan ja kuusen tyveltä. Alue on jätöslöytöjen ja kolopuiden perusteella liito-oravien elinpiirin ydinalue, joka on luonnonsuojelulain tarkoittamia liitooravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 27 / 44 Yleiskaava Alue on voimassa Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan itäosaltaan asunto aluetta (A, nykyisellään säilytettävät alueet) ja länsiosasta virkistysaluetta (V). Aluetta halkoo yleiskaavassa maanalainen raideliikennevaraus, jossa sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Merituulentie on yleiskaavassa alueellinen kokoojakatu. Asemakaava Pääosalla aluetta on voimassa sisäasiainministeriön 22.6.1966 vahvistama Suvikummun asemakaava. Kortteli 12131 on asemakaavan mukaan sosiaalisten rakennusten korttelialue lastentarhaa varten (Ysl). Rakennusoikeus on 1 700 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Alueelle saa kaavan mukaan rakentaa kaksi asuntoa. Muut Suvikummun kaavan mukaiset alueet ovat puistoalueita. Puistoalueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Alueen länsiosassa on voimassa ympäristöministeriön 14.6.2000 vahvistama Jousenpuiston asemakaava. Alue on puistoaluetta ja lisäksi kaavan mukaan alue on varattu maanalaiselle joukkoliikenteelle. Merituulentie on pääosiltaan kaavoittamatonta aluetta. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 21.11.2007. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Steniuksenkummun asemakaavan sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset nähtäville MRA 32 :n mukaisesti 10.5.2011. Asemakaavaehdotus ja siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset olivat nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 30.5. 30.6.2011. Suunnitelmasta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Museovirastolta ja Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymältä ja kannanotot tekniseltä keskukselta sekä tonttiyksiköltä ja kaupunkimittausyksiköltä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 28 / 44 Suunnitelmasta jätettiin nähtävilläoloaikana kuusi muistutusta, joista yksi on lähialueen taloyhtiöiden (5 kpl) yhteismuistutus. Muistuttajat pitävät suunnitelmaa liian tehokkaana ja sopimattomana RKY-alueelle, rakennuksia liian korkeina ja massoittelua muurimaisena. Rakennusten väliin sijoittuvia lasituksia/lasiparvekkeita pidettiin muurimaisuutta lisäävänä. Muistuttajien mielestä autopaikat tulisi kokonaisuudessaan sijoittaa maan alle ja maisemoida. Lausunnoissaan Uudenmaan ELY-keskus ja museovirasto pitävät alueen rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta liian suurina ja sopimattomina Tapiolan kulttuuriympäristöön. Suunnitelma Merituulentieltä katsottuna vaikuttaa muurimaiselta ja massiiviselta sekä alueen historiallisesta luonteesta poikkeavalta. Valtakunnallisesti merkittävän RKY-alueen ominaispiirteiden vaaliminen ja ympäristökuvan huomioon ottaminen edellyttää, että uudisrakentamisen korkein sallittu kerrosluku rajoitetaan kuuteen. Merituulentien ja Suvikummuntien kulmaus tulisi säilyttää metsäisenä. Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä ja museovirasto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti toimittamaan viipymättä käyttöönsä kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvän kaavakartan ja kaavaselostuksen. Helsingin seudun liikenne pitää tärkeänä, että kaavassa on varauduttu Merituulentiellä 2+2 -kaistaisen kadun tilantarpeeseen. Merituulentien pysäkit tulee säilyttää alueen välittömässä läheisyydessä. Kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tiiviimpi kaavoitus olisi perusteltua. Tekninen keskus toteaa, että pysäkit tarvitaan alueella. LPA-1 alue sijaitsee vaikeasti rakennettavan syvän pehmeikön kohdalla, jolloin maanalaisen pysäköinnin osalta tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Autopaikkamääräyksen tulisi olla 1 ap / asunto, kuitenkin vähintään 1 ap / 75 k-m 2. Tonttiyksikkö ja kaupunkimittaus toteavat, että alue tulee olla jaettavissa useammaksi tontiksi, ainakin koillisin rakennus tulee olla erotettavissa omaksi tontikseen. Muistutusten, lausuntojen, kannanottojen ja tehtyjen selvitysten johdosta kaava karttaa tarkistettiin seuraavasti: - Merituulentie eteläreunan bussipysäkki säilytetään nykyisellä paikallaan. - Rakennusalan rajoja tarkistettiin. - I-maailmansodan linnoituslaitteiden suojelumääräys tarkistettiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 29 / 44 - Hulevesisuunnitelman johdosta kaavakarttaan merkittiin alueellisen hulevesijärjestelmän osat (w-hu). - Maanpinnan ikimääräiset enimmäiskorkeusasemat poistettiin. - Autopaikkojen korttelialueella (LPA-1) autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä tulee olla viherkatto. - Kaavamääräyksiin lisättiin pykälät 12 ja 13. - Suvikummunrinne -niminen lähivirkistysalue (VL) merkittiin liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (s-1). - Alueelle lisättiin kolme merkittävää puuta, jotka tulee säilyttää. - Istutus määräystä tarkennettiin. - Maanomistajan kirjallinen kuuleminen ja pidetyt neuvottelut Tehtyjen tarkistusten johdosta alueen maanomistajaa kuultiin kirjeellä ja tarkistuksista neuvoteltiin maanomistajan suunnittelijan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Pidetyt neuvottelut - Alueen hulevesistä pidettiin työpalaveri koskien Steniuksenkummun kaava-alueen läpi kulkevaa hulevesireittiä ja Merituulentien hulevesisuunnittelua. - ELY kokous Suur-Tapiolan liito-oravat: Steniuksenkummun ja Merituulentien alueella, Niittykummussa ja Otaniemessä. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2 1900 m 2, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta noin 10 100 m 2, autopaikkojen korttelialuetta noin 3 500 m 2, lähivirkistysaluetta noin 5 000 m 2, katualuetta noin 3 300. Kokonaiskerrosala ilman lisärakennusoikeuksia on 12 000 k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Esitetty uusi rakennusoikeus sijoittuu korttelin 12130 laajennukseen. Korttelinosan pinta-ala on noin 10 100 m 2 ja rakennusoikeus on 12 000 k m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua e = 1,19. Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi korttelialueelle saa rakentaa alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotila, tarvittavat askartelu-, sauna-, pesula-, varasto-, kiinteistönhuolto-, teknisiä- ja jätehuoltotiloja ja näihin verrattavia tiloja, enintään 15 % tontin kerrosalasta (yhteensä noin 1 800 k-m 2 ). Kerroskohtaisesti porrashuoneiden 15 m 2 ylittävän osan saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Edellä mainittuja tiloja saadaan kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös saman korttelin toiselle tontille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 30 / 44 Alueen piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisesti, rakennusten on oltava väreitään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti suunniteltu ja noudatettava kattomuodoltaan yhtenäistä rakennustapaa. Korttelialueen kerrosluku vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen (IV-VIII), siten että korkein massa on alueen koillisosassa. Rakennusten ylimmät kerrokset tulisi toteuttaa massoittelua elävöittävinä ullakko asuntoina. Korttelialueen Merituulentiehen ja Suvikummuntiehen rajoittuvilla osilla tulee olemassa oleva puusto säilyttää ja täydennys istuttaa alue luontaisella metsäpuustolla. Istutettavien puiden taimikoon on oltava mahdollisimman suuri. Istutettavilla alueenosilla olevat alueellisen hulevesijärjestelmän osat (w-hu), tulee säilyttää avoimena. Suvikummuntien tonttiliittymän kohdalla oja putkitetaan. Oja johtaa hulevedet pohjoisesta Merituulentien tierumpujen kautta hulevesien viivyttämiseen varattuihin painanteisiin (hu). Hulevesipainanteet sijoittuvat nykyisiin maaston painanteisiin. Hulevesien käsittelyyn varatut alueet tulee toteuttaa alueella kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena, puistomaisena ratkaisuna. Korttelialueen asuntojen lattiapintojen on oltava vähintään yksi metri korkeammalla kuin alueen läpi kulkevan hulevesipainanteen pohja. Maanalaiset tilat on vesieristettävä vähintään + 5,0 (N2000) tasoon asti, jotta alueen rakentaminen ei aiheuta pohjaveden laskemista ympäristössä. Maanalainen rakentaminen edellyttää pohjaveden hallintaselvitystä, joka tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Korttelialueella sijaitseva Sepän tupa on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi. Rakennuksen siirtämisestä muualle Espoon alueelle on keskusteltu Espoon kaupunginmuseon kanssa, joka ei näe estettä rakennuksen siirtämiselle. Korttelialueelle on merkitty kolme yksittäistä puuta, jotka tulee säilyttää. LPA-korttelialue Kortteliosan pinta-ala on noin 3 500 m 2. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / asunto ja pyörien säilytyspaikkoja 1 pp / 30 k-m 2 kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Pyöräilypaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. Autopaikat on rakennettava LPA-1 alueelle lukuun ottamatta liikuntaesteisille varattuja paikkoja jotka saa sijoittaa AK-korttelialueelle. Autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Kaksitasoinen paikoitus tulee sijoittaa Suvikummuntie puolelle. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä tulee olla viherkatto. Lähivirkistysalue (VL) Suvikummuntien ja Suvikummunrinteen välissä olevalle puistoalueelle on annettu nimi, Suvikummunrinne. Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 25.05.2015 Sivu 31 / 44 Alueen pinta-ala on noin 5 000 m 2. Alueella olevat linnoituslaitteet on smmerkinnällä osoitettu alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alue on myös liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Muut alueet Kaava-alueeseen sisältyy alikulkuvaraus Merituulentien pohjoispuolelle sekä nykyisen tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan ja Suvikummuntien katualuetta noin 3 300 m². Sopimusneuvottelut Maankäyttösopimus ja alueiden luovutusta koskeva esisopimus on allekirjoitettu 19.5.2015 kaupungin ja yksityishenkilöiden välillä. Selvitykset ja suunnitelmat Hulevesisuunnitelma Suunnittelualue kuuluun Gräsanojan valuma-alueeseen, valuma-alueella rakentaminen lisääntyy voimakkaasti mm. Suurpellon rakentamisen myötä ja tulvariskit kasvavat. Tulvariskien torjumiseksi alueelle laadittiin erillinen hulevesisuunnitelma ja kaava asiakirjoja tarkistettiin suunnitelman mukaisesti. Hulevesisuunnitelman suositukset Tontilla oleva nykyinen oja tulee osittain säilymään. Paikoitusalueen lähettyvillä oja on todennäköisesti johdettava rummussa. Oja pitää kunnostaa, sekä ojan viereen rakentaa tulvapainanne. Jos autopaikoituksen pohjakerroksen korko on tasolla +4.5, joudutaan vedet paikoitusalueelta pumppaamaan, sillä tontilla kulkevan ojan pohja on tasolla ~+ 4,7 ja kadun sadeviemäri tasolla +4,9. Paikoitusalueen suunnittelussa on lisäksi pyrittävä estämään hulevesien valuminen paikoitusalueelle. Mikäli paikoitusalueen tasoa nostetaan, alueen vesiä ei tarvitse pumpata. Muut alueelle laaditut selvitykset Ympäristöselvitys Meluselvitys Steniuksenkummun liito-oravat Merituulentien yleissuunnitelma Suur-Tapiolan liito-oravat