PORVOON TAIDEKOULU Opetussuunnitelma Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä, 2010

PORVOON TAIDEKOULU Opetussuunnitelma Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä, 2010

Porvoon taidekoulun opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Taidekoulun opetussuunnitelma astuu voimaan 1.11.2010, ja se korvaa edellisen opetussuunnitelman vuodelta 2004.

SISÄLLYSLUETTELO 1. PORVOON TAIDEKOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOT Taidekoulun toiminnan arvot 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Opiskeluympäristö Työtavat 3. OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS Opetuksen laajuus Oppilaaksi ottaminen Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen 4. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Kuvataideopetuksen keskeiset sisällöt Valmentavassa kuvataideopetuksessa oppilas oppii Perusopinnoissa oppilas oppii Syventävissä opinnoissa oppilas oppii 5. ARVIOINTI JA TODISTUKSET Todistukset Perusopintojen päättötodistus Syventävien opintojen päättötodistus Osallistumistodistus 4 4 5 5 6 6 6 7 8 8 8 8 8 9 9 10 10 10 10 6. OPPISISÄLTÖJEN KUVAUS Varhaisiän opinnot, 3 5-vuotiaat Perusopinnot, 6 11-vuotiaat Syventävät opinnot Yleisen kuvataiteen työpaja Tuotesuunnittelun työpaja Mediataiteen työpaja 11 11 12 13 13 14 15

1. PORVOON TAIDEKOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOT Porvoon taidekoulu antaa kuvataiteen perusopetusta 3 19-vuotiaille lapsille ja nuorille. Toimintaa ohjaa Opetushallituksen määräys nro 39/011/2002, joka perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998). Porvoon taidekoulun ylläpitäjä on Porvoon kaupunki. Taidekoulun opetussuunnitelman hyväksyy sivistyslautakunta, joka päättää myös koulun lukukausimaksuista ja muista korvauksista. Kuvataiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ja monialaista. Sen tehtävänä on perehdyttää oppilaat kuvataiteen tekemiseen ja ymmärtämiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Taidekoulu tukee koulujen ja päiväkotien taidekasvatusta ja antaa pohjakoulutusta nuorille, jotka hakeutuvat kuvataidealojen jatko-opintoihin. Taidekoulu antaa oppilaalle mahdollisuuden opiskella pitkäjänteisesti omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Opiskelu antaa valmiuksia elinikäiselle visuaalisten taiteiden harrastamiselle. Taidekoulu järjestää taideopetusta myös aikuisille. Kodin merkitys opiskelun tukena on ensiarvoisen tärkeä. Taidekoulu arvostaa oppilaiden huoltajien kiinnostusta ja palautetta ja ottaa sen huomioon toiminnan kehittämisessä. Koteihin pidetään yhteyttä tiedottamalla taidekoulun toiminta-ajoista, työjärjestyksestä, tapahtumista ja vuositeemoista. Taidekoulu on kaksikielinen oppilaitos, jossa suomen- ja ruotsinkielinen kulttuuri ovat tasavertaisesti osa arkea. Taidekoulun tavoitteena on kasvattaa sivistyneitä, itsensä ja ympäristönsä tuntevia ja muita arvostavia lapsia ja nuoria. Samalla tuetaan oppilaiden vahvan identiteetin syntyä. Porvoo ja sen kulttuurielämän erityispiirteet tarjoavat taidekoululle rikkaan ja monipuolisen toimintaympäristön. Taidekoulu osallistuu aktiivisesti erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa Porvoon kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Vierailut Porvoon ja lähiseutujen näyttelyihin ja kulttuurikohteisiin sekä kansainväliset yhteistyöprojektit ovat tärkeä osa toimintaa. Taidekoulun toiminnan arvot Taideopetus tukee oppilaan henkistä kasvua ja kehittymistä arvostelukykyiseksi ja ajattelevaksi yksilöksi. Taidekoulun tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä työskennellä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta. Oppilaita kannustetaan ymmärtämään kuvataiteiden ja estetiikan merkitys oman elämän rikastuttajana ja elinympäristön laadun lisääjänä. Ihmisläheisyys, yhteisvastuullisuus ja kestävä kehitys ovat opetuksen perusta. 4

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kuvallisen ilmaisutaidon kehittymistä. Se syntyy oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista ja taidoista. Tulosten saavuttaminen edellyttää asioiden sisäistämistä. Opetus käynnistää kasvuprosessin, jonka merkitys näkyy ehkä vasta aikuisiässä. Persoonallinen kuvallinen ilmaisu kehittyy vähitellen yritysten, erehdysten ja oman henkisen kasvun myötä. Oppilaan oma motivaatio ja aktiivinen rooli ovat opiskelun edellytyksiä. Oppilas asettaa omalle työskentelylleen tavoitteita ja myös seuraa niiden toteutumista. Opetuksessa tuetaan oppilaan kykyä liittää uudet taidot ja tiedot aiemmin omaksuttuihin ja kykyä soveltaa niitä uusissa yhteyksissä. Tutkiva ja kokeileva oppiminen toteutuvat sekä yksin että vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Siihen kuuluvat yhteisön omaksumat perinteet, arvot ja eettismoraaliset käsitykset. Opiskeluympäristön on tuettava valmiuksiltaan erilaisten oppilaiden kasvua. Siinä tulee vallita myönteinen, avoin, turvallinen ja jokaisen persoonallisuutta kunnioittava ilmapiiri. Olennainen osa opetustyön onnistumista ja opiskeluympäristön laadukkuutta on toiminnan tavoitteellinen kehittäminen. Taidekoulu pyrkii tarjoamaan virikkeellisen opiskeluympäristön sekä työskentelyyn soveltuvat turvalliset välineet ja monipuoliset materiaalit. Koulu ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon työ-, tuote- ja ympäristöturvallisuuden ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Varsinaisten opetustilojen lisäksi opiskeluympäristönä käytetään koulun lähiympäristöä, luontoa ja opiskelijoiden elinpiiriä. Porvoon taidekoulussa sekä suomen- että ruotsinkielinen kulttuuriperintö ja kulttuurielämä ovat tasavertaisesti läsnä opetuksessa. Paikallisen ja lähialueiden kulttuuritarjonnan hyödyntäminen, kuten näyttely-, museo- ja teatterikäynnit ovat osa koulun toimintaa. 5

Työtavat Taidekoulussa opiskelun päätavoite ei ole tuottaa taideteoksia, vaan oppia erilaisia kuvallisia valmiuksia. Työtavat ja opinnoissa käsiteltävät sisällöt valitaan siten, että oppilas voi kehittää ja monipuolistaa omaa ilmaisukykyään perusopinnoista aina syventäviin opintoihin asti. Taidekoulussa opiskellaan vuorovaikutuksessa ryhmän muiden jäsenten ja opettajan kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset oppimistyylit ja kehitysvaiheet. Havainnointi, itse tekeminen ja erityisesti nuorimpien lasten ryhmissä leikki ovat keskeisiä työmuotoja. Oppilaiden omat kokemukset, taidot ja tiedot sekä kiinnostuksen kohteet ovat tärkeitä opetuksen lähtökohtia. Aiheiden ja teemojen valinnoilla pyritään pitämään yllä tekemisen ja oppimisen iloa. Oppilaita ohjataan myös itse arvioimaan ja dokumentoimaan opiskeluaan. Menetelminä ovat muun muassa työskentelypäiväkirjat ja keskustelut opintoryhmän ja opettajan kanssa. Mikäli oppilas ei sairauden tai vastaavan syyn vuoksi kykene lainkaan tai väliaikaisesti opiskelemaan taidekoulun normaalin opetussuunnitelman mukaisesti, voidaan hänelle laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma. Siinä määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja niiden arviointitapa. 3. OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opinnot on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Taidekoulun opetusohjelmaan kuuluvia 3 5-vuotiaiden varhaisiän valmentavia opintoja ei lueta mukaan laajan oppimäärän laskennalliseen tuntimäärään. Perus- ja syventävien opintojen opetus koostuu oppitunneista, itsenäisestä työskentelystä, muista taide- ja kulttuuritapahtumista sekä kotitehtävistä. Oppilailla on myös mahdollisuus suorittaa opintoja osallistumalla kursseille ja taidematkoille. Suorituksista sovitaan erikseen opettajan ja rehtorin kanssa. Lukuvuoden pituus on 34 opintoviikkoa. Perusopintojen loppuvaiheessa oppilas osallistuu työpajojen perehdyttämisjaksoon eli minityöpajoihin ja kokoaa työskentelystään portfolion. Syventävien opintojen loppuvaiheessa oppilaalla on mahdollisuus tehdä päättötyö. Oppilaan on oltava päättötyötä aloittaessaan vähintään 16-vuotias. Lisäksi hänellä tulee olla suoritettuna riittävästi perusopintoja ja vähintään kolme vuotta syventäviä työpajaopintoja. Päättötyö on itsenäisesti toteutettava opinnäyte. Siinä oppilas osoittaa taitonsa ja kypsyytensä valitsemallaan kuvataiteen alueella. Päättötyö on kokonaisuus, joka sisältää teoksen tai teossarjan, portfolion työskentelystä ja työhön liittyvän itsearvioinnin. Päättötyö tuo esille tekijänsä taiteelliset vahvuudet ja ilmaisuvoiman sekä kyvyn omatoimiseen työskentelyyn. Oppilas tekee päättötyölleen työsuunnitelman ja aikataulun. Taidekoulu nimeää oppilaalle päättötyön ohjaajan ja kaksi arvioitsijaa. Opetuksen laajuus Varhaisiän valmentavissa opinnoissa 3 5-vuotias oppilas opiskelee 68 tuntia vuodessa. Kuvataiteen perusopetuksen laaja oppimäärä, joka muodostuu perusopinnoista ja syventävistä opinnoista, käsittää yhteensä laskennalliset 1300 tuntia. 6 11-vuotiaiden oppilaiden perusopintojen tuntimäärä on yhteensä 540 tuntia. Yhden lukuvuoden 6

Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä (1300 h) 12 19-vuotiaat 3 6 h/viikko 6 11-vuotiaat 2 3 h/viikko Syventävät opinnot (760 h) työpajat: mediataide, tuotesuunnittelu, yleinen kuvataide päättötyö (160h) Perusopinnot (540 h) kuvallisen ajattelun ja ilmaisun kehittäminen kuvanrakentamisen perustiedot ja taidot portfoliotyöskentely (10-vuotiaat) minityöpajat (11-vuotiaat) Muut opinnot: näyttelykäynnit opintomatkat kotitehtävät 1 5-vuotiaat 2 h/ viikko Varhaisiän opinnot mielikuvitusta rikastavaa ja leikinomaista taideopetusta aikana perusopintoja opiskellaan 68 102 tuntia. Syventävät opinnot muodostuvat 760 tunnista, joita 11 19-vuotiaat oppilaat opiskelevat 102 204 tuntia vuodessa. Oppilaaksi ottaminen Porvoon taidekoulun hakuaika uusille oppilaille on keväällä huhti-toukokuun aikana. Jos oppilaita on enemmän, kuin ryhmiin voidaan ottaa, niin oppilaspaikat arvotaan. Lukuvuoden aikana vapautuville paikoille valitaan uusia oppilaita ensisijaisesti jonossa olevista arpomalla. Lukuvuoden aikana voidaan myös perustaa uusia ryhmiä. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritetuilla opinnoilla voi korvata Porvoon taidekoulun opintoja, mikäli ne vastaavat kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Opintojen korvaamisesta päättää rehtori neuvoteltuaan oppilaan opettajan kanssa. 4. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Kuvataiteen opetus on luonteeltaan uutta luovaa. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat piirustus, maalaus, grafiikka, sarjakuva, kuvanveisto, arkkitehtuuri, ympäristösuunnittelu, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi, muotoilu, keramiikka, tekstiilisuunnittelu, valokuva, elokuva, video ja muu kuvamedia sekä eri taiteen lajeja yhdistävät työmuodot. Kuvallisen ilmaisun peruskäsitteiden ja työtapojen hallinta mahdollistavat taitojen ja tietojen soveltamisen. Kuvallista ilmaisua opetellaan sekä itse tekemällä että tarkastelemalla kuvataiteen teoksia ja visuaalista ympäristöä. Oppilaan omien havaintojen, luovuuden ja omaperäisen tulkinnan merkitystä tuetaan. Oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota taiteen eri ilmenemismuotoihin, mediakulttuuriin, kulttuuriperintöön ja luonnon ja rakennetun ympäristön visuaalisiin ilmiöihin. Oppilaita kannustetaan myös tulkitsemaan ja arvottamaan näkemäänsä. 7

Kuvataideopetuksen keskeiset sisällöt Varhaisiän valmentavassa kuvataideopetuksessa oppilas oppii - tekemään itse kuvia ja tutkimaan kuvataiteen eri ilmiöitä, kuten muotoa, tekstuuria, tilaa, liikettä, rytmiä, väriä ja valoa, - harjoittelemaan eri materiaalien, välineiden ja työtapojen käyttöä sekä välinehuollon perusteita, - havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäröivää luontoa, rakennettua ympäristöä ja esineympäristöä sekä harjoittelemaan havaintojen ja mielikuvien muuntamista kuviksi, - harjoittelemaan työhön keskittymistä ja toisten huomioon ottamista, - tutustumaan eri medioiden välittämiin kuviin, arvioimaan niitä ja laatimaan omia kuvaviestejä, - oppii käymään museoissa ja näyttelyissä sekä tekemään retkiä luontoon ja erilaisiin kulttuuriympäristöihin sekä työstämään kokemuksiaan kuvataiteen keinoin. Perusopinnoissa oppilas oppii - harjoittelemaan ja kehittämään omaa kuvailmaisuaan, - tutustumaan eri materiaalien ja tekniikoiden ilmaisumahdollisuuksiin, - perehtymään materiaalien ja työvälineiden tarkoituksenmukaiseen, turvalliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen käyttöön, - harjoittelemaan kuvallista ja siihen liittyvää sanallista ilmaisua, - perehtymään laaja-alaisesti kuvataiteen ja kuvallisen median eri osa-alueisiin ja mediatekniikkaan, - harjoittelemaan kuvien kriittistä tulkintaa kuvamedian tekijänä ja kuluttajana, - tarkastelemaan ja tulkitsemaan eri aikakausien ja kulttuurien teoksia, - tutkimaan muodon ja sisällön suhteita kuvataiteissa, - tutustumaan taidehistorian ja estetiikan peruskäsitteisiin, - tarkastelemaan luontoa, arkkitehtuuria ja esineympäristöä esteettisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta näkökulmasta ja oppii ymmärtämään ympäristön merkityksen omalle ja muiden hyvinvoinnille, - suorittamaan ohjattuja kotitehtäviä, - laatimaan perusopintojen päätteeksi portfolion laajan oppimäärän opinnoistaan. 8

Syventävissä opinnoissa oppilas oppii - syventämään taitojaan ja tietojaan yhdellä tai useammalla valitsemallaan kuvataiteen tai kuvallisen median osa-alueella, - harjoittelemaan ja kehittämään kuvailmaisuaan ja yhdistämään eri taiteenalojen ilmaisukeinoja työskentelyssään, - perehtymään kuvataiteen historiaan, vertailemaan eri taideilmiöitä ja pohtimaan estetiikan ja taidefilosofian peruskysymyksiä sekä tarkastelemaan taidehistorian ja nykytaiteen ilmiöitä, - perehtymään itselleen vieraisiin kulttuureihin ja eri kulttuureiden visuaalisiin ilmenemismuotoihin, - perehtymään materiaaleihin ja työtapoihin, jotka edistävät kestävää kehitystä, - tutustumaan kuvataiteen ja muiden visuaalisten taiteiden ammattilaisten työhön ja työskentelytapoihin, - ottamaan huomioon työn tilaajan toivomukset tuotesuunnittelussa, - suunnittelemaan ja suorittamaan itsenäisesti työtehtäviä, - suorittamaan ohjatusti kotitehtäviä, - esittelemään julkisesti omaa työskentelyprosessiaan ja sen lopputuloksia, - seuraamaan omaa oppimistaan ja arvioimaan omaa ja muiden työtä, - laatimaan itsenäisesti päättötyön, joka sisältää teoksen, työskentelyä kuvaavan portfolion ja työhön liittyvän itsearvioinnin. 5. ARVIOINTI JA TODISTUKSET Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehittymistä opinnoissaan ja ohjata opiskelun tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin tulee tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä. Siinä otetaan huomioon myös oppilaan itselleen asettamat tavoitteet. Oppilas saa vuosittain kirjallisen arvioinnin työskentelystään ja lukuvuoden aikana valmistuneista töistä. Opetustilanteissa oppilaat saavat suullista palautetta sekä opettajiltaan että ryhmän muilta jäseniltä. Oppilaita ohjataan myös itse arvioimaan omaa työskentelyään ja sen kehittymistä. Oppilaan arviointi perustuu pitkäaikaiseen näyttöön, ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että valmiisiin teoksiin ja tuotteisiin. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Arvioitaessa otetaan huomioon, että opetuksen merkitys oppilaan elämässä saattaa näkyä monin eri tavoin ja toisinaan vasta useiden vuosien jälkeen. 9

Oppilaalle kerrotaan seuraavista arvioinnin periaatteista: miksi ja mitä arvioidaan, arvosana-asteikko ja arviointikriteerit, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset, arvosanan korottaminen, mahdollisuus arvioinnin oikaisuun ja päättötodistuksen sisältö. Oppilasarvioinnin lisäksi taidekoulu arvioi vuosittain omaa toimintaansa. Arvokeskusteluissa otetaan huomioon oppilaiden ja heidän vanhempiensa, opetushenkilöstön ja eri sidosryhmien näkemykset. Taidekoulun henkilökunta keskustelee opetuksen sisällöistä ja tavoitteista ja seuraa niiden toteutumista. Henkilökunta tekee lisäksi ehdotuksia opetussuunnitelman kehittämiseksi. Todistukset Perusopintojen päättötodistus Oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen suoritettuaan kuvataiteen laajan oppimäärän mukaiset perusopinnot. Päättötodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan Opetushallituksen vahvistamaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Todistukseen sisältyy kahden arvioitsijan laatima arviointi opinnoista ja oppilaan tekemästä portfoliosta. Syventävien opintojen päättötodistus Oppilas saa syventävien opintojen päättötodistuksen suoritettuaan kuvataiteiden laajan oppimäärän mukaiset syventävät opinnot sekä tehtyään päättötyön. Todistuksen liitteenä on kahden arvioitsijan laatima arviointi opinnoista ja numeroarvosana päättötyöstä. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus visuaalisten taiteiden perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Päättötyön arviointiasteikko on: erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2 ja hyväksytty 1. Osallistumistodistus Mikäli opinnot keskeytyvät tai oppilas ei tee päättötyötä syventävien opintojen päätteeksi, oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus osallistumisesta visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opintoihin. 10

6. OPPISISÄLTÖJEN KUVAUS Varhaisiän opinnot, 3 5-vuotiaat Varhaisiän valmentavassa opetuksessa tutustutaan taiteen ilmiöihin leikinomaisen työskentelyn avulla. Opetus on mielikuvitusta rikastuttavaa ja monipuolista aistien ja ilmaisun harjoittamista. Varhaisiän taideopinnoissa tutustutaan seuraaviin taiteen osa-alueisiin: TILA VÄRI JA VALO SOMMITTELU TAITEENTUNTEMUS YMPÄRISTÖ TEKNIIKAT tilan kokeminen pinta kaksiulotteinen rakentelu kolmiulotteinen valo- ja varjoleikit värikokemukset, pää- ja välivärit väritunnelmat väreillä leikkiminen vastakohdat muodot ja viivat sadut ja tarinat esineet ja taideteokset luonto: kasvit ja eläimet rakennettu ympäristö luonnonmateriaalit eri massojen muovailu ja pinnan käsittely rakentelu painojälki erilaiset piirtimet värit kollaasi 11

Perusopinnot, 6 11-vuotiaat 6 9-vuotiaat (2 h/vko) Oppilas perehtyy kuvanrakentamisen perustietoihin ja taitoihin. Kuvallisen ajattelun ja ilmaisun kehittäminen on tärkeä osa opetusta. 10-vuotiaat (3 h/vko) Taideopetuksen ohella oppilas kokoaa omista töistään portfolion. Oppilas tutustuu taiteilijoiden työskentelyyn ja oppii tunnistamaan taiteen eri tekniikoita. Samalla hän oppii seuraamaan omaa taiteellista prosessiaan ja ilmaisemaan ajatuksiaan suullisesti, kirjallisesti ja kuvallisesti. 11-vuotiaat (3 h/vko) Opinnot koostuvat useasta jaksosta, joissa oppilas osallistuu eri työpajoihin (minityöpajat). Yhden jakson kesto on 15 20 oppituntia. Minityöpajat perehdyttävät syventävien opintojen työpajaopintoihin. Perusopinnoissa tutustutaan seuraaviin taiteen osa-alueisiin: TILA LIIKE kaksiulotteinen kolmiulotteinen luonnonmuodot ihmisen rakentamat mittasuhteet perspektiivi staattisuus kineettisyys VÄRI JA VALO SOMMITTELU TAITEENTUNTEMUS YMPÄRISTÖ TEKNIIKAT pää-, väli- ja vastavärit valöörit murretut värit varjot värien vuorovaikutus väriperspektiivi vastakohdat rytmi muodot ja tausta kuvakoot ja kuvan rajaaminen muinaistaide vanha taide nykytaide eri kulttuureihin tutustuminen käyttötaide luonto: kasvit ja eläimet rakennettu ympäristö luonnonmateriaalit ekologia ja kierrätys eri massojen muovailu ja pinnan käsittely rakentelu painomenetelmät erilaiset piirtimet värit kollaasi tietokoneavusteinen työskentely 12

Syventävät opinnot Syventävät opinnot aloitetaan 12-vuotiaana. Opinnoissa syvennetään perusopetuksessa saatuja tietoja ja taitoja sekä harjoitetaan itsenäistä kuvallista ilmaisua. Opetusmuotona on työpajaopetus. Oppilas valitsee työpajan vuodeksi kerrallaan taidekoulun tarjoamista vaihtoehdoista. Tavoitteena on, että oppilas kokeilee monipuolisesti taiteen eri osa-alueita. Syventävien opintojen loppuvaiheessa oppilas tekee päättötyön ja työhön kuuluvan portfolion. Yleisen kuvataiteen työpaja Yleisen kuvataiteen työpajassa piirretään ja maalataan, tehdään grafiikkaa ja työskennellään kolmiulotteisesti. Lisäksi tutustutaan kuvataiteilijoiden työhön, taiteen historiaan ja nykyilmiöihin. Työskentely on kokeilevaa ja eri taiteenlajeja yhdistelevää. Ideoinnin ja toteutuksen välineinä voidaan käyttää esimerkiksi valokuvausta, kuvankäsittelyä ja liikkuvaa kuvaa. Opetuksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea oppilaan kehitystä ja ilmaisukykyä. Työskentelyprosessin merkitys on kes-keinen. Opetuksessa tutustutaan taiteen ilmiöihin ja käsitteisiin keskustelun, tutkimisen ja oman tekemisen avulla. Samalla tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ja toteuttamisen tapoja. Oppilaita kannustetaan havainnoimaan elinympäristöään ja käsittelemään havaintojaan taiteellisen ilmaisun keinoin. Menetelmät Yleisen kuvataiteen työpajassa keskeisiä työskentelymenetelmiä ovat perinteiset piirrin- ja maalaustekniikat. Niitä yhdistetään kokeilevasti muun muassa tietokoneavusteisen ja kolmiulotteisen työskentelyn kanssa. Opetuksessa painotetaan sallivaa ja ennakkoluulotonta asennetta erilaisia työskentelymuotoja kohtaan. Piirtäminen ja luonnostelu ovat kuitenkin työskentelyn lähtökohtia. Erilaisten tekniikoiden valintaan vaikuttavat oppilaiden tiedot ja taidot sekä mahdollisuuksien mukaan heidän toiveensa. 13

Tuotesuunnittelun työpaja Porvoon taidekoulussa tuotesuunnittelun työpajan oppisisältöön kuuluvat keramiikka-, muotoilu-, arkkitehtuuri-, tekstiili- ja vaatesuunnittelu. Oppilaat perehtyvät monipuolisesti tuotesuunnittelun eri osa-alueisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Tavoitteena on tutustuttaa oppilaat eri materiaaleilla toteutettaviin tuotesuunnitteluprosesseihin. Työpajassa suunnitellaan sekä valmistetaan erilaisia tuotteita, esineitä ja pienoismalleja. Menetelmät Suunnitteluprosessille luo pohjaa oman ympäristön ja sen esinemaailman havainnointi muun muassa valokuvaamalla ja kuvakollaaseja koostamalla. Arkkitehtuurin ja taideteollisuuden historiaan tutustuminen ovat tärkeä osa opetusta. Nykyajan ilmiöihin, tuotteisiin ja suunnittelijoihin tutustutaan näyttelykäyntien, luentojen ja vierailuiden avulla. Eri materiaalien ja tekniikoiden opettamisesta vastaavat opettajat ovat erikoisalojen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Opetuksessa painotetaan tuotesuunnittelua, jossa yhdistellään eri materiaaleja, kokeillaan uutta ja ennen näkemätöntä sekä luodaan monipuolisia tuotekokonaisuuksia. Materiaalit Työpajassa perehdytään monipuolisesti materiaalituntemukseen, opitaan työskentelemään eri materiaaleilla ja yhdistelemään niitä. Käytettäviä materiaaleja ovat muun muassa:. - erilaiset savilaadut ja lasitteet - puu pienoismallirakentamisen osana ja materiaaliyhdistelmissä - metallit, mm. pelti ja rautalanka - kankaat, langat, villat ym. pehmeät materiaalit - seripainovälineistö - pahvit, kartongit ja kapa-levy - kierrätysmateriaalit 14

Mediataiteen työpaja Mediataiteen työvälineitä ovat nykyaikainen sähköinen tallennus- ja esitystekniikka sekä sähköiset viestimet. Mediataiteessa yhdistetään perinteisiä taiteen lajeja, kuten maalaustaidetta, elokuvaa, musiikkia, videota ja performanssia käyttämällä erilaisia mediateknologioita. Sisällöt ja aiheet ovat mediataiteessa yhtä laajoja kuin muissakin taiteissa. Mediataide on nopeasti kehittyvä taiteen ala. Siihen vaikuttaa digitaalisen median työkalujen, julkaisualustojen sekä tietoliikennetekniikan ja internetin jatkuva kehitys. Samalla mediataiteen piiriin kuuluvien teosten sisällöt ja esityskontekstit laajentuvat. Porvoon taidekoulussa mediataiteen työpaja koostuu valokuvauksesta, videoilmaisusta ja animaatiosta. Mediataiteen työpajassa sovelletaan ja kokeillaan eri tallennus- ja esitystekniikoiden mahdollisuuksia. Tavoitteena on antaa oppilaille valmiudet ilmaista itseään valokuvan, elokuvan, äänen ja niistä rakennettujen tuotosten avulla. Samalla oppilaat perehtyvät kuvakerronnan eri muotoihin. Opetuksen ja työskentelyn myötä oppilaat oppivat jäsentämään, arvioimaan ja ymmärtämään heitä ympäröivää runsasta audiovisuaalista maailmaa. Menetelmät Oppilaille pyritään antamaan monipuolinen kuva nykyaikaisten tallennus-, käsittely- ja esityslaitteistojen sekä ohjelmistojen tarjoamista mahdollisuuksista ja luovasta käytöstä. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät omaa ilmaisuaan parhaiten tukevat tekniikat ja työskentelytavat. Samalla kehitetään kuvallisen kerronnan taitoja. Oppimisprosessin kuluessa mielikuvat ja ideat muuttuvat audiovisuaalisiksi tarinoiksi. Töiden esittäminen yleisölle eri kanavia käyttäen ja töiden arviointi ovat keskeisiä opetuksen sisältöjä. Oppilaat perehtyvät erilaisiin mahdollisuuksiin jakaa ja esitellä tuotoksiaan yleisölle. Perinteisten audiovisuaalisten kanavien ohella käytössä ovat muun muassa sosiaalisen median eri levityskanavat. Opetusryhmissä järjestetään elokuvien ja muiden kuva-esitysten ensi-iltoja, jolloin oppilaat ja opettajat keskustelevat ja arvioivat yhdessä valmiita töitä. 15

Valokuvaus Valokuvauksessa opiskelijat perehtyvät erityyppisten digikameroiden käyttöön. Ilmaisun ja kuvallisen kerronnan aihepiirinä on nuorten oma elämä ja heille tuttu elinympäristö. Samalla nuoret oppivat analysoimaan heitä ympäröivää visuaalista maailmaa. Oppilaat perehtyvät ohjelmiin, joilla kuvia jälkikäsitellään, säädellään, parannellaan ja yhdistellään. Työskentelyn päätteeksi oppilaat kokoavat omista kuvistaan albumin käyttäen apunaan monipuolista taitto-ohjelmaa. Työpajassa opitaan kameran perussäätöjen, kuvakulmien, sommittelun, valaistuksen ja erilaisten objektiivien käyttöä kuvailmaisun välineinä. Valokuvien esittämiseen kuuluu myös kyky käyttää äänimaailmaa, joko itse luomalla tai soveltamalla valmiita äänitteitä. Opetuksessa perehdytään valokuvauksen historiaan sekä arkisten käyttökuvien, kuten mainosten, julisteiden ja tuotekuvien ominaisuuksiin ja ilmenemismuotoihin. Oppilaat voivat lisäksi kokeilla perinteisiä kuvanvalmistusmenetelmiä taidekoulun pimiössä. Videoilmaisu Videoilmaisussa oppilaat perehtyvät liikkuvan kuvan ja äänimaailman käyttöön kuvallisessa kerronnassa. Tarinat voivat olla joko kuvitteellisia tai dokumenttimaisia tallenteita. Nuorten oma elämä ja elinympäristö tarjoavat usein lähtökohdan tarinoille. Oppilaat perehtyvät käsikirjoittamiseen, ohjaamiseen, kuvakerrontaan ja tuotosten jälkikäsittelyyn editointiohjelmilla. Samalla tutustutaan kuvakoon, valaistuksen, lavastuksen ja äänen merkitykseen elokuvallisen kerronnan elementteinä. Oppilaat perehtyvät työskentelyn aikana nykyaikaisen videokaluston käyttöön sekä kuvaustilanteissa äänitykseen ja valaistukseen ilmaisukeinoina. Jälkityöskentelyssä käytetään editointiohjelmia tarinan muokkaamiseen. Samalla perehdytään tehosteäänien ja musiikin tuottamiseen, ja niiden liittämiseen osaksi valmista kokonaisuutta. Animaatio Animaatio muodostuu tarinasta, kuvasta, liikkeestä ja äänestä. Työpajassa tutustutaan sekä perinteisiin että uusiin tekniikoihin valmistaa animaatioelokuvia. Vaha-, leike- ja piirrosanimaatioiden lisäksi oppilaat voivat perehtyä animaatioiden tekoon tietokoneella. Animaatioiden musiikkia ja tehosteita tuotetaan joko digitaalisesti tai äänittämällä. Työskentelyyn kuuluu tarinan ja sen hahmojen ideointi ja kehittely, piirtäminen, maalaaminen, muovailu ja muu kolmiulotteinen työskentely sekä luova materiaalien käyttö. Työskentelyn apuvälineinä käytetään tietokoneita ja erilaisia animointi- ja editointiohjelmia. Työpajassa on lisäksi mahdollista tutustua interaktiiviseen kerrontaan eli esimerkiksi tietokonepelien tai muiden verkkoteosten toteutukseen. 16