MITÄ HUOMIOIN IÄKKÄÄN DIABETEKSEN HOIDOSSA?

Samankaltaiset tiedostot
Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Väestöpyramidi vuonna Tilastokeskus

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Diabetes (sokeritauti)

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Tyypin 2 diabetes sairautena

Ikädiabeetikon hyvä hoito

AMGEVITA (adalimumabi)

Diabetes ja valtimotaudit

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

Uudet insuliinit Endokrinologi Päivi Kekäläinen

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

AMGEVITA (adalimumabi)

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Ikäihmisen hypoglykemiat. Mikkeli

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Tyypin 2 diabetes ja keho

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Pioglitazone Actavis

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Lääkkeiden hintalautakunta

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä

Ravitsemus- kaikkien asia

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki

Liikunta. Terve 1 ja 2

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Aliravitsemus Kotisairaanhoidossa jopa 90 % on aliravittuja tai aliravitsemusriskissä Yksipuolinen ruokavalio Yksinäisyys, ruokaa yhdelle?

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Näin Hoidan Diabetesta

Insuliinidiabeetikko Laukaan kotihoidon asiakkaana

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Lääkkeet muistisairauksissa

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

BYETTA 10 mikrogrammaa injektioneste, liuos, esitäytetty injektiokynä

Ikäihmisen ravitsemus

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Tietoa eteisvärinästä

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla

Terveelliset elämäntavat

Väestömäärän kehitys Hyvinkäällä ikäryhmittäin vuosina

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Transkriptio:

MITÄ HUOMIOIN IÄKKÄÄN DIABETEKSEN HOIDOSSA? Alueellinen diabeteskoulutus 11.5.2017 LL Hanna Pajulammi, YLE ja GER el Sidonnaisuudet kahden viime vuoden ajalta Päätoimiset työpaikat Jyväskylän kaupungin muistipoliklinikka KSSHP:n sisätautiklinikka Tutkimus- ja kehitystyö Väitöskirjatutkija EPSHP:n lonkkamurtumapotilaiden ortogeriatrisen hoidon kehittämiseen liittyvässä ohjelmassa Apurahat: Kunnanlääkäri Uulo Arhion rahasto, Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Lapuan naisyhdistys Koulutukset Matka- ja majoituskulut ger evl päiville/novartis Ei lääkealan osakeomistuksia tai luentopalkkioita 1

Kotihoidon/kotisairaanhoidon potilaat THL ja Sotkanet Kotihoidon potilaista yli 30%:lla on diagnosoitu muistisairaus ja yli 70% on jonkinlainen muistin ongelma Uusimpien tulosten mukaan Helsingin ja Vantaan kotihoidon potilaista 90%:lla on jonkinlainen muistin ongelma (Finne-Soveri, Geriatripäivät) Kotihoidon potilaiden ikärakenne 65-74v 16% 75-84v 37% 84% >85v 47% Keskitymme yli 75-vuotiaiden muistiltaan oireilevien potilaiden diabeteksen hoidon periaatteisiin/huomioitaviin asioihin Keittokirjaohjeet Geriatriassa tee aina näin ohjeita on vähän Ikähaarukka, tautikirjo, toimintakyky, taloudellinen tilanne, sosiaalisten tilanteiden kirjo Yksilöllisyys korostuu! Mitä hauraampi potilas on (mm. aivot, munuaiset) sitä vaikeampaa on ennustaa miten elimistö reagoi mm. lääkemuutoksiin tai hypoglykemioihin Lääkemuutokset toteutetaan hitaasti -> päästään varmemmin tavoiteannokseen tai vaikuttavaan annokseen Haittavaikutusten ehkäisy ja valpas seuranta tärkeitä Tärkeä on tietää hoidon ja tavoitteiden periaatteita ja sen jälkeen uskaltaa soveltaa lääketieteellistä tietoa järkeä käyttäen -> sääntöjä saa rikkoa kun tietää mitä tekee 2

Vanha vai tuore iäkkään diabetes? Kauan diabetesta sairastaneen hoitoa jatketaan kuten ennenkin KUNNES tulee tarvetta muuttaa Tavoitteiden muuttuminen muiden sairauksien tai toimintakyvyn myötä (mm. muistisairaus, syöpäsairaus, aliravitsemus ) Munuaisten toiminta Aiemmin hyvin sopineiden lääkkeiden sivuvaikutukset Tuore iäkkään diabetes Vältetään monimutkaisen hoidon aloittamista Milloin hoito aloitetaan? Yksilöllistä mutta suuntaviivoja käydään läpi Miksi iäkkään diabetes on erilainen? Ikään liittyvät fysiologiset muutokset Muiden sairauksien kertyminen -> diabeteksen suhteellinen merkitys jää vähäisemmäksi Elinajanodotteen pienetyessä voidaan huomio siirtää liitännäissairauksien ehkäisystä hyvän elämänlaadun ja oireettomuuden tavoitteluun Päätavoitteet: HYPOGLYKEMIOIDEN ESTÄMINEN HYVÄ ELÄMÄNLAATU 3

Ikääntymiseen ja diabetekseen liittyviä fysiologisia muutoksia Lihasmassa ja liikunta vähenevät -> insuliiniresistenssi Haiman beta-solujen massa vähenee -> insuliinin eritys vähenee Insuliinin vastavaikuttajahormonien (glukakoni, adrenaliini, kasvuhormoni) eritys vähenee Munuaisten toiminta heikkenee -> riski lääkkeiden kumuloitumiselle kasvaa Reservikapasiteetti pienenee -> elimistön häiriötilanteiden sieto ja korjaaminen heikkenevät Nälän ja janon kokeminen heikkenevät -> altistaa nestetasapainon häiriöille ja aliravitsemukselle Hypoglykemia-alttius ja ikä Autonomisen hermoston toiminta heikkenee Hypoglykemia voi olla oireeton tai tavanomaiset oireet (nälkä, heikotus, tykytys, hikoilu, vapina) heikommat -> havaitseminen vaikeutuu Neuroglykopeeniset oireet eli mm. sekavuus, poissaolevuus, hitaus ovat tavallisempia (myös muistiltaan terveillä iäkkäillä) Vastavaikuttajahormonivaste heikkenee -> elimistön mahdollisuus säätää glukoosiarvoa itse heikkenee Hypoglykemiat pitkittyvät -> seuranta riittävän kauan 4

Hypoglykemian riskitekijöitä Potilaskohtaisia tekijöitä Korkea ikä Muut sairaudet: munuaisten vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta, vajaaravitsemus Hypoglykemian oireita peittävät lääkkeet sekä fysiologisesti vaimentuneet hälytysjärjestelmät Sairaalahoitojen jälkeinen aika Alkoholi Hoitoon liittyviä tekijöitä Tiukka sokeritasapaino Hypoglykemialle altistavat lääkkeet (esim. sulfonyyliureat) ja annokset Insuliinihoito Pistokohtien muutokset Hypoglykemia-alttius ja muistisairaus Vaikeudet tunnistaa hypoglykemian oireet ja reagoida niihin Lääkkeiden ottaminen/pistäminen, voi jäädä välistä tai mennä tuplana Laihtuminen, syömisen unohtaminen, ruokavalion yksipuolistuminen Vaikeudet ymmärtää tai noudattaa ohjeita tai muutoksia hoidossa Sairaudentunnottomuus Nielemisvaikeus vaikeassa muistisairaudessa tai aivoverenkiertohäiriön jälkeen 5

Miksi iäkkään hypoglykemia on erityisen vaarallinen? Aivojen kyky kestää hypoglykemiaa heikkenee Sekavuus Tajuttomuus Kouristukset Muistisairauden kehittyminen Hypoglykemia altistaa rytmihäiriöille (pitkä OT-aika) sekä sydän- ja verisuonitautitapahtumille Vakavien tapaturmien, mm. lonkkamurtuma, riski kasvaa Riskit liikenteessä Kuolemanvaaran lisääntyminen Terveehköt juniori-seniorit Diabetes, vähän muita kroonisia sairauksia, kognitio ja toimintakyky normaalit, odotettavissa oleva elinikä pitkä HbA 1c < 59 /7,5% f-gluk < 7 mmol/l, aterian jälkeen < 10 mmol/l, hypojen välttäminen Paino ennallaan (Huom, ei tavoitella laihtumista) RR < 140/80-90 mmhg Kol < 4,5 mmol/l, LDL <2,5 mmol/l Statiini jos ei vasta-aiheita ASA 6

Sairauksia ja avuntarvetta jo kertynyt Diabetes, useita muita kroonisia sairauksia, lievä/keskivaikea kognition alenema, hypojen ja kaatumisten riski HbA 1c < 69 /8,5% f-gluk < 7 mmol/l, aterian jälkeen < 10 mmol/l, hypojen välttäminen Paino ennallaan (Huom, ei tavoitella laihtumista) RR < 140/80-90 mmhg Kol < 4,5 mmol/l, LDL <2,5 mmol/l Statiini jos ei vasta-aiheita ASA harkinnan mukaan Huom, mikä muuttui tavoitteissa? Vain HbA 1c -tavoite! Monisairas, avustettava päivittäistoiminnoissa Diabetes, monisairaus/hauraus, keskivaikea/vaikea kognition alenema, elämän loppuvaihe HbA 1c < 75 /9%, hypojen välttäminen f-gluk < 10 mmol/l, aterian jälkeen < 12 mmol/l Riittävästä ravitsemuksesta huolehtiminen RR < 150/90 mmhg Ei tiukkoja kolesterolitavoitteita (statiini?) Useimmiten ei ASAa Huom, mikä muuttui tavoitteissa? Kaikki tavoitteet menivät uusiksi 7

Tiivistelmä tavoitteista gluk osalta HbA 1c tavoite nousee vähitellen, kokonaistilanteen mukaan Yksittäisten mittausten tavoitetta höllennetään vasta erittäin monisairaiden/avustettavien kohdalla Tavoitteena EI ole enää pitkäaikaistulokset vaan oireettomuus Hypoglykemioiden välttäminen erityisen tärkeää Iäkkäillä on vakavia hypoglykemioita 50% enemmän kuin alle 65- vuotiailla HUOM! Keinovalikoimaa todennäköisesti täytyy muokata fysiologisista syistä jo ihan terveimpien ryhmästä alkaen Käytännön katsaus lääkkeisiin Tavoitteena edelleen hyperglykemioiden hoito, mutta ilman hypoglykemioita tai muita haittoja Lääkevalinta Sopii Sopii varoen (jos silloinkaan) Ei sovi Annosmuutosten tarve munuaisten vajaatoimintaan liittyen 8

Metformiini Saa jatkua ellei vasta-aiheita Ei aloiteta jos GFR < 45ml/min Hypoglykemian riski vähäinen MUTTA Maha-suolikanavan oireet Erityisen ongelmallinen oire. Iäkkäillä on vatsavaivoja muutenkin mm. kuidun puute, Ca-lisät, vähäinen juominen, sekä mm. muistilääkkeisiin liittyen. Ruokahalua ei saisi torpata millään! B12-vitamiinin puutos Munuaisten toiminta GFR > 60 ml/min -> normaali annos GFR 30-60 ml/min -> annosvähennys GFR < 30 ml/min -> vasta-aiheinen Tauotus esim. vatsataudin tai kuumeisen infektion yhteydessä DPP4-estäjät eli gliptiinit Lisäävät insuliinin eritystä VAIN hyperglykemiassa -> 1) ei hypoglykemiavaaraa ja 2) tehoaa erityisesti aterianjälkeisiin hyperglykemioihin Haittoja Hidastavat mahalaukun tyhjenemistä Vähentävät ruokahalua (nuoremmilla ja terveemmillä tavoiteltavaa) Ei annosvähennystä vain iän perusteella Munuaisten toiminta Linagliptiinin (Trajenta) annosta ei tarvitse muuttaa Kaikilla muilla (sitagliptiini/januvia, vildagliptiini/galvus, saksagliptiini/onglyza, alogliptiini/vipidia) annoslasku kun GFR < 60 ml/min 9

Insuliini Turvallisin hoito vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavalla potilaalla Vakaasti ruokailevalle potilaalle yhdistelmäinsuliini voi olla hyvä vaihtoehto (pitää olla valmius purkaa akuutisti) Pitkävaikutteisista detemir-insuliinilla (Levemir) näyttäisi iäkkäillä olevan vähemmän vakavia hypoglykemioita kuin glargiinilla (Lantus) (Haukka et al 2013) Pikainsuliini voi olla joskus liian nopeavaikutteinen, jos mahalaukun tyhjeneminen on hidastunut -> pistäminen ruokailun jälkeen Ei optimaalinen -> käyttö tarkan harkinnan jälkeen (jos silloinkaan) 1/2 Pioglitatsoni/Actos Insuliiniherkistäjä Ei sovellu potilaille, joilla on osteoporoosi tai taipumus sydämen vajaatoimintaan (käytönnössä voisi ajatella tervesydämiselle iäkkäälle miespotilaalle) SGLT-2-estäjät (dapagliflotsiini/forxiga, empagliflotsiini/jardiance) Päästävät glukoosin virtsaan estämällä takaisinimeytymisen Teho riippuu munuaistoiminnasta Haitat: mm. kuivuminen, polyuria, RR lasku eli hauraalle potilaalle hankalia Vasta-aiheet GFR < 60ml/min Ikä > 75 v. (Forxiga) ja ikä > 85 v. (Jardiance) 10

Ei optimaalinen -> käyttö tarkan harkinnan jälkeen (jos silloinkaan) 2/2 GLP-1 analogit eli inkretiinimimeetit (exenatidi/byetta ja Byuderon, liraglutidi/victoza, dulaglutidi/trulicity, liksisenatidi/lyxumia) Ei hypoglykemiavaaraa ja teho vähän parempi kuin gliptiineillä Haitat hankalia moni/muistisairaalle Pahoinvointia ensi viikkoina Painonlasku Käytännössä potentiaalisia käyttäjiä/hyötyjiä melko vähän tässä kohderyhmässä 1) ei ole juurikaan tutkittu > 75-vuotiailla 2) tarkka GRF ja haittojen seuranta, jos GFR 30-60ml/min TAI ei suotella lainkaan jos GFR < 60 ml/min 3) varoen jos Marevan hoito Ei suositella lainkaan Sulfonyyliureat (mm. Amaryl): eivät hypoglykemiariskin takia kuulu muistiltaan oireilevan iäkkään lääkehoitovalikoimaan Glinidit l. ateriatabletit (mm. Novonorm): vähän turvallisempia kuin sulfonyyliureat, mutta silti suuri hypoglykemiariski, joten ei suositeltavia 11

Iäkkään diabeteksen lääkkeetön hoito Samat periaatteet kuin nuoremmillakin Ruuan määrä, laatu ja rytmitys Hyvät/pehmeät rasvat käytössä Liikuntaa, myös lihaskuntoharjoittelua Tupakoimattomuus Ihon ja jalkojen kunnosta huolehtiminen Laihdutusta ei suositella yli 70-vuotiaille, mutta jos ylipaino on sairaalloista, voinee painoa maltillisesti pudottaa sarkopenia kehittymistä varoen Milloin diabeteksen hoitoa pitäisi iäkkäällä muuttaa? Mittausten perusteella Hypoglykemia Hyperglykemia Muiden sairauksien kehittymisen myötä Munuaisten vajaatoiminta Toistuvat sairaalajaksot Milloin pitäisi mitata tarkemmin? Väsymys, sekavuus, kaatuilu Muut muutostilanteet Laihtuminen Ruokailun ongelmat Masennus Munuaisten vajaatoiminnan kehittyminen 12

Take home message Estä hypoglykemiat (vaarallisia aivoille ja altistavat traumoille) Vältä monimutkaista hoitoa Turvallisin ja useimmille sopiva hoito löytyy metformiinin, gliptiinien ja insuliinin kautta Ota huomioon kokonaistilanne: muokkaa lääkkeitä sen mukaan kun tilanne muuttuu (muut sairaudet, ruokailun toteutuminen, laihtuminen, uusia vaivoja tai sivuvaikutuksia, sosiaalisen tilanteen muuttuminen jne) Muistisairas saa syödä mitä haluaa (mutta syödä pitää ) 13