1 Toimintaympäristö murroksessa, omistajaohjauksen haasteet Sokos Hotel President 12.4.2010 Tuomas Lang Intera Equity Partners
Esityksen sisältö 2 I. Lyhyt esittely II. Palveluiden kysynnän muutokset III. Palvelurakenteen muutokset IV. Hyvinvointipalveluiden markkinat V. Markkinoiden rakennemuutos VI. Tuottavuuden tehostaminen hyvinvointipalveluissa VII. Pääomasijoittajien tavoitteet toimialalla VIII. Tulevaisuuden haasteet IX. Julkisen sektorin keskeinen tehtävä X. Markkina on täynnä mahdollisuuksia!
Lyhyt esittely 3 Intera Equity Partners Hallinnoi Intera Fund I Ky -rahastoa (125 MEUR), joka tekee enemmistösijoituksia hyvän kasvupotentiaalin omaaviin suomalaisiin yrityksiin Interan tehtävänä on kohdeyritysten pääomahuollon ohella varmistaa kullekin yritykselle suunnitellun liiketoimintastrategian toteutuminen Toiminnan tavoitteena on sijoituskohteiden strategisen aseman selkeä vahvistaminen ja saavutetun arvonnousun realisoiminen muutaman vuoden omistusjakson jälkeen Kokemusta yli 25 suomalaisesta ja kansainvälisestä pääomasijoituksesta Suurimmat sijoittajat Suomessa Kuntien Eläkevakuutus, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto ja Suomen Teollisuussijoitus Tuomas Lang Interan perustajaosakas ja toimitusjohtaja DF-Care Oy:n (Mikeva-konsernin emoyhtiö) hallituksen puheenjohtaja Aikaisemmin pääomasijoittajana CapManilla, jossa vastasi mm. Mehiläisen kehittämisestä valtakunnalliseksi palveluntuottajaksi Ennen pääomasijoittajan uraa yrityspankkiirina 10 vuotta
Huoltosuhde Euroopassa: yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi Yli 65-vuotiaiden osuus 15-64 vuotiaista valituissa Euroopan maissa 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % Suomi EU (27 countries) Finland Sweden Norway UK Spain Germany The Netherlands France 20 % 15 % 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 4
Palveluiden kysynnän muutokset 5 Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen nopea heikkeneminen Suomessa Keskimääräinen elinajanodote lisääntyy ja väestö ikäluokassa 80+ -vuotta kasvaa voimakkaasti Ikääntyvän väestön kulutusvoiman kasvu ja kulutustottumusten muuttuminen ml. valinnanvapauden korostuminen Kasvava kysyntä kotona tapahtuvaan itsenäiseen asumiseen, jossa elämisen turvallisuus ja monipuoliset palvelut huomioitu Kehitys avaa mahdollisuuksia kokonaan uusiin palveluihin perinteisten palvelujen rinnalla Tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia uudentyyppiseen yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kesken
Eri hoivamuotojen kehitys vuosina 2005-2012 Henkilöitä per hoivamuoto 125 000 120 000 115 000 112 154 110 135 110 000 105 000 11 939 11 071 100 000 95 000 90 000 18 898 18 503 85 000 80 000 75 000 16 150 70 000 15 639 65 000 60 000 9 343 10 385 55 000 50 000 54 316 56 046 2005 2006 114 173 10 203 18 108 16 660 11 427 57 775 2007 116 192 9 334 17 714 17 171 12 469 59 505 2008 118 212 8 466 17 319 17 682 13 510 61 234 2009 120 231 7 598 16 924 18 192 14 552 62 964 2010 122 250 6 730 16 529 18 703 15 594 64 694 2011 124 269 5 861 16 134 19 214 16 636 66 423 2012 TK-sairaala Vanhainkodit Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Kotihoito/ senioritalot Lähde: Stakes; Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture (HUT); NHG
Palvelurakenteen muuttuminen 7 Laitoshoidosta on siirrytty ja siirrytään kohti kevyempiä malleja (kotihoito ja palvelutalot) Julkisen tuotannon ulkoistamisten nopea kasvu Yksityisten toimijoiden konsolidaatiokehitys Uusien ajanmukaisten palvelukotien rakentaminen ja kasvavat laatuvaatimukset Suomessa tarvitaan arviolta noin 40 000 uutta hoivapaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana Tarve vastaa noin 500 uutta, keskimäärin 80 asukaspaikan, hoivaja palvelukotia Investointitarpeet vähintään 4,0 mrd euroa (100 000 euroa per rakennettava uusi asukaspaikka) Lisäksi huomattavat käyttömenojen lisäykset
Julkinen sektori on edelleen suurin palvelujen tuottaja Yksityiset vastaavat vasta pienestä osasta palveluiden tuotantoa Sosiaalipalveluiden markkinat 1 2004 (MEUR) 100% 2 361 200 12% 503 306 80% 29% 38% Julkinen 60% 77% 79% 40% 31% III sektori 59% 20% 17% 16% 32% Yritykset 0% 6% Vanhustenhuolto 6% Mielenterveys Lastensuojelu Kehitysvammaiset 1) Ei pidä sisällään lasten päivähoitoa ja neuvoloita, sekä ensi- ja turvakoteja
Hyvinvointipalvelujen markkinat 9 Suomessa perinteisesti vahva traditio julkisen sektorin omasta palvelutuotannosta hyvinvointipalveluissa Kolmas sektori täydentänyt hyvin julkista palvelutarjontaa Yksityisen palvelusektorin jälkeenjääneisyys - suurimmatkin yritykset ovat toistaiseksi vielä pieniä Paljon pieniä perheyrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita, joiden investointikyky ja -halu ovat rajallisia Yrittäjien, kiinteistöjen, työntekijöiden ja asukkaiden ikääntyminen (vaikeita yhtälöitä) Kehitys kulkee kohti suurempia palveluyksiköitä Vanhojen rakenteiden ja palvelusopimusten purkautuminen Rakennemuutos iskee rajusti pieniin ja heikosti tuottaviin yksiköihin - samalla syntyy uutta elintilaa erikoistuneille toimijoille
Yritysten tuottamien sosiaalipalveluiden uskotaan kasvavan voimakkaasti myös jatkossa Yritysten tuottamat sosiaalitoimen palvelut (MEUR) 1200 1000 800 600 400 200 0 18% 97 87 57 23 25 19 92 106 116 131 29 132 164 141 151 158 169 102 112 124 147 183 217 254 293 35 186 44 214 54 14% 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 245 64 280 75 182 335 321 89 189 380 367 109 203 428 CAGR (%) 02-05 16% 9% CAGR (%) 07-12 20% 6% 15% 17% Muutos 07-12 M EUR Vanhustenhuolto Mielenterveys Kehitysvammaiset Lastensuojelu 23% 16% +181 +65 +52 +271
Markkinoiden suuri rakennemuutos vasta edessä Julkisen sektorin kyky vastata nopeasti kasvavaan kysyntään rajallinen kuntien rahoituskriisin takia Kunnat avaavat palvelutuotantoaan kilpailulle nopeassa tahdissa; suuret kilpailutukset Investointikykyisten yritysten rooli tulee kasvamaan ja samalla tehokkuus- ja laatuvaatimukset korostuvat Liiketoiminnan johtamisen isot haasteet Kasvun hallitseminen ja kilpailukentän muutokset Asiakaskunnan muuttuvat ja kasvavat tarpeet Investointeihin tarvittavan pääoman hankkiminen Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Hyvinvointipalvelujen nuori yrityskulttuuri Säännelty markkina ja epätäydellinen kilpailu Paineet tuottavuuden kasvattamiselle 11
Pääomasijoittajien tavoitteet toimialalla 12 Pääomasijoittajien tulo toimialalle Nopeasti kasvava markkina, jossa suuri murros ja konsolidoituminen käynnissä Uutta pääomaa, liikkeenjohdollista osaamista ja kasvuhalua Alan suurimmat ja nopeimmin kasvavat yritykset ovat pääomasijoittajien omistuksessa Attendo-MedOne: Industri Kapital (Swe) Mainio Vire Oy: MB Funds (Fin) Esperi Oy: Unicus (Fin) Mikeva Oy: Intera Equity Partners (Fin) Mitkä ovat pääomasijoittajien toiminnan tavoitteet? Onko ulkomainen pääoma uhka Suomen hyvinvointipalveluille?
Mitä on tuottavuus hyvinvointipalveluissa? Case: Mikeva 13 1. Sopimuskannattavuus - Mistä eri tekijöistä palvelusopimusten mukainen kannattavuus koostuu? 2. Yksiköiden toteutunut kannattavuus - Hoiva- eli tulosyksiköiden seuranta 3. Eroanalyysin tulokset - Mistä hoivayksikköjen väliset erot syntyvät? - Johtopäätökset; mitä pitäisi tehdä? 4. Liiketoiminnan johtaminen - Vaikutukset käytännön tasolla - Vaikutukset yrityksen tunnuslukuihin 5. Tuloksena parempi tuottavuus - Asiakas- ja asukasnäkökulma - Henkilöstön näkökulma - Omistajan näkökulma
Mikeva Oy:n liiketoiminnan kehityksen skenaario 2008-2014 14 Mikevan kehityksen base case Liikevaihto ( m) 70 60 50 40 30 20 10 0 2,0 21 2,0 25 2,6 33 3,5 41 4,4 49 5,1 56 6,5 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Liikevaihto Käyttökate Käyttökate ( m) 65 7 6 5 4 3 2 1 0 Mikevan avainlukuja Liikevaihdon ennustettu kasvu keskimäärin n. 20 % p.a. Tavoiteltu kannattavuustaso käyttökatemarginaalilla mitattuna 10 % Yhtiö työllistää tällä hetkellä noin 500 hoiva-alan ammattilaista; henkilöstön määrä kasvaa liikevaihdon kasvun mukana Asukaspaikkojen määrä vuoden 2010 lopussa lähes 1000 Palvelutoiminnan investoinnit yli miljoona euroa vuodessa Kasvun mukanaan tuomat kiinteistöinvestoinnit vuosina 2009-2011 yli 40 miljoonaa euroa
Tulevaisuuden haasteet 15 Miten toimialan kasvuhaasteisiin pystytään vastaamaan? Mistä rahat vaadittaviin investointeihin? Miten julkisen sektorin oma palvelutuotanto ja sen tilaajarooli sovitetaan yhteen? Miten eri sektoreiden välistä työnjakoa ja yhteistyötä pystytään kehittämään ja parhaiten hyödyntämään? Miten luodaan edellytykset terveelle kilpailulle ja pitkäjänteiselle yritystoiminnalle? Miten pystytään hyödyntämään toimialaa kohtaan tunnettu voimakas kiinnostus mm. pääomasijoittajien piirissä? Miten luodaan hyvin toimivat palvelumarkkinat? Tarvitaan ymmärrystä, osaamista, ennakkoluulottomuutta, pitkäjänteisyyttä ja markkinamekanismien tuntemusta
Julkisen sektorin keskeinen tehtävä on luoda edellytykset markkinoiden kehittymiselle 16 Julkinen organisaatio ei ole itse oikea taho harjoittamaan elinkeinotoimintaa kilpailluilla markkinoilla Turvattava pitkäjänteisen yritystoiminnan edellytykset ja luotava yhteiset pelisäännöt kaikille toimijoille - Kilpailuttamisen kehittäminen pitkäjänteistä yrittäjyyttä edistävään suuntaan (vastakohtana lyhytnäköiselle säästöjen tavoittelulle) Yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla myös se, että kotimarkkinoille syntyy riittävästi riittävän kokoisia ja kilpailukykyisiä palveluyrityksiä - Mitä kilpailutetaan ja millä aikajänteellä? - Kysyntä luo tarjontaa, kilpailuttamisosaamisen kehittäminen - Kilpailuneutraliteetin turvaaminen kaikissa olosuhteissa - Palvelusetelien laajempi käyttöönotto edesauttaa markkinoiden kehittymistä Pirstaleinen kuntakenttä ei tue tasapainoista kehittämistä
Markkina on täynnä mahdollisuuksia! 17 Hyvinvointipalvelujen kasvava markkina on suomalaiselle yhteiskunnalle suuri mahdollisuus - Ihmisten lisääntyvä kiinnostus hyvinvointiin ja palveluiden ostamiseen - Omaehtoista palvelujen ostamista voidaan kannustaa palveluseteleillä - Investointeja, työpaikkoja, verotuloja, uusia palveluja - Suuria mahdollisuuksia pk-yrityksille uusien ja kannattavien liiketoimintamallien kehittämisessä Julkisen sektorin ja yritystoiminnan rinnalle jää luonnollinen toimintakenttä kolmannelle sektorille - Kunkin tahon tulisi keskittyä omaan ydinosaamiseensa - Markkinaehtoisen toiminnan erottaminen muusta toiminnasta - Vanhojen rakenteiden muuttaminen / purkaminen - Yhteistyö eri sektoreiden kesken parantaa koko toimialan tuottavuutta
Aatteellisen ja markkinaehtoisen toiminnan erottaminen tärkeää 18 Hyvinvointipalveluiden markkinat eivät voi muuten toimia ja kehittyä Aikaisemmasta aatteellisesta toiminnasta on markkinoiden murroksessa saattanut tulla liiketoimintaa Joidenkin toimijoiden pysyvä kilpailuetu esim. verotuksen muodossa vääristää kilpailua Ehdoton kilpailuneutraliteetti täytyy olla tavoitteena Kaikki samalla alalla toimivat samalle viivalle Vaatii monelta 3. sektorin toimijalta oman toiminnan kriittistä arviointia ja uudelleenstrukturointia Erilaisia tapoja toiminnan uudelleen järjestämiseksi Yhtiöittäminen Liiketoiminnan myyminen tai ulkoistaminen Toiminnan fokuksen muuttaminen tai liiketoiminnan lopettaminen