GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M10.4/2003/3 Hankeraportti Risto Vartiainen 11.4.2003 TEOLLISUUSMINERAALI- JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET POHJOIS-SUOMESSA VUOSINA 1999 2001
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 11.4.2003 Tekijät Risto Vartiainen Raportin laji Hankeraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset Pohjois-Suomessa 1999 2001 Tiivistelmä Raportissa kuvataan tutkimukset, jotka on tehty hankkeessa "Pohjois-Suomen teolllisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset (hanke nro 2109002) vuosina 1999 2001. Raportissa kerrotaan hankkeen taustoista ja tarkoituksesta ja sen aikana tehdyistä tutkimuksista. Tutkimusten pääpaino on ollut kaoliinin etsinnässä Keski-Lapissa. Kunkin yksittäisen tutkimuksen toimenpiteet ja tulokset kerrotaan lyhyesti. Tarkemmat tiedot löytyvät ao. raporteista, joihin on viitattu teksteissä ja joista on liitteenä kirjallisuusluettelo. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Teollisuusmineraalit, pigmentit, kaoliini, kaoliniitti, rapakallio, talkki, kalkkikivi, karbonaatti, rakennuskivet, gravimetraus, iskuporanäytteenotto Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi; Lapin lääni; Keski-Lappi Karttalehdet Useita Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M10.4/2003/3 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 16 sivua + 6 liites. suomi Julkinen
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 11.4.2003 Authors Type of report Risto Vartiainen Title of report Report of the project Commissioned by Geological Survey of Finland Teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset Pohjois-Suomessa vuosina 1999 2001 Abstract The report lists the investigations which have been made during the project Exploration for industrial minerals and dimension stones in Northern Finland in 1999 2001. In the report the background and aim of the project, and the actions and results of each investigation are shortly described. The main target has been kaolin exploration in Central Lapland. Detailed information can be found in the reports mentioned in the text and listed in the appendix. Keywords Industrial minerals, pigments, kaolin, kaolinite, weathered rock, talc, limestone, carbonate, dimension stones, gravity measurements, percussion drilling Geographical area Finland; County of Lapland; Central Lapland Map sheet Several Other information Report serial Archive code M10.4/2003/3 Pages Language Price Confidentiality 15 pages + 6 appendices Finnish Public
2 Tiivistelmä (suomi/englanti) 1 JOHDANTO 1.1 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet 3 1.2 Aiemmat teollisuusmineraali- ja rakennuskivihankkeet Pohjois-Suomessa 3 1.3 Hankkeen henkilöstö 3 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Kaoliinitutkimukset 4 2.2 Muut teollisuusmineraalitutkimukset 10 2.3 Rakennuskivitutkimukset 11 2.4 Muut tutkimukset 13 2.5 Messut, markkinointi yms. toiminta 13 3 HANKKEEN ARVIOINTI 14 LIITTEET Liite 1 Tutkimuskohteiden sijainti Liite 2 Sallan gravimetrattu alue Liite 3 Kaoliinityömaat 1999 2002; tilanne 31.12.2002 Liite 4 Hankkeen raportit ja muut dokumentit 1999 2002
3 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet 1.2 Aiemmat teollisuusmineraali- ja rakennuskivihankkeet Pohjois-Suomessa Rakennuskivitutkimuksia on toteutettu PSA:ssa vuosina 1992 1995 omassa hankkeessaan "Rakennuskiviselvitykset Pohjois-Suomessa" (ha 13204/M.Rask). Rakennuskivitutkimuksilla ei ole ollut sen jälkeen omaa hanketta vaan rakennuskivitutkimuksia on tehty vuoden 1996 alusta lähtien teollisuusmineraalihankkeissa. Erillisiä hankkeita ei ole katsottu tarpeellisiksi, koska Rovaniemen yksikössä sekä teollisuusmineraali- että rakennuskivitutkimuksia tekevät käytännössä samat henkilöt, ja koska rakennuskivitutkimusten osuus on toistaiseksi ollut melko vähäinen. 1.3 Hankkeen henkilöstö Hankkeen johtoryhmään ovat kuuluneet aluejohtaja Ahti Silvennoinen, toimialapäällikkö Erkki Vanhanen, markkinointipäällikkö Jari Nenonen ja hankepäällikkö Risto Vartiainen. Hankkeessa ovat työskennelleet päätoimisesti koko hankkeen ajan seuraavat tutkijat: Geologi Panu Lintinen Geologi Markku Rask Geologi Risto Vartiainen (osa-aikaeläkkeellä 02/1999 alkaen) Hanke on perustettu toteuttamaan teollisuusmineraalien, etenkin kaoliinin, karbonaattikivien ja talkin etsintää. Hankkeen tavoitteena on ollut etsiä hyödyntämiskelpoisia kaoliini-, kalkki- myös Pohjois-Suomessa tehdyistä kivi- ja talkkiesiintymiä Lapin läänistä ja Oulun läänin pohjoisosista. Hanke on vastannut rakennuskivitutkimuksista. Hankemuotoinen teollisuusmineraalien etsintä aloitettiin maaliskuussa 1992, jolloin perustet- (hanke 13208/A.Karvinen). Hanke päättyi vuoden 1995 lopussa. Vuoden 1996 alussa perus- tiin hanke @Uusien teollisuusmineraaliesiintymien etsintä ja inventointi Pohjois-Suomessa@ tettiin uusi hanke nimeltään "Pigmenttimineraalit" (hanke 13211/R.Vartiainen), jonka nimi muutettiin vuonna 1998 nimeksi "Pohjois-Suomen teollisuusmineraalitutkimukset" (hanke 2109002). Jälkimmäinen hanke päättyi vuoden 1998 lopussa ja se on raportoitu (Vartiainen 2000). Nyt raportoitava hanke on nimeltään "Pohjois-Suomen teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset", hankenumeroltaan 2109002. Hanke on jaettu kahteen vaiheeseen; nyt raportoi- II- tava I-vaihe on alkanut vuoden 1999 alussa ja päättynyt vuoden 2001 lopussa. Hankkeen vaihe, "Pohjois-Suomen teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset II" on alkanut vuoden 2002 alussa päättyen vuoden 2004 lopussa. Hankkeen toimintaan ovat osallistuneet lisäksi geofyysikot Teuvo Pernu, Eija Hyvönen ja Heikki Salmirinne, GIS-geologi Vesa Nykänen, tutkimusavustajat Pertti Telkkälä, Martti Me- lamies ja Pauli Vuojärvi sekä useat teknisen ja tietohallintoalan henkilöt. Hankkeelle ovat an-
4 taneet asiantuntija-apua myös muiden aluetoimistojen tutkijat, etenkin hankepäällikkö Olli Sarapää (Espoo; kaoliinitutkimukset) ja hankepäällikkö Hannu Luodes (Kuopio; rakennuskivitutkimukset). 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Tässä koosteraportissa selostetaan lyhyesti ne tutkimukset, jotka hankkeessa on aloitettu tai saatettu loppuun 1.1.1999 B 31.12.2001 välisenä aikana. Osassa työmaita maastotutkimukset ovat jatkuneet vielä hankkeen I-vaiheen päättymisen jälkeenkin ja niiden osalta tutkimustulokset raportoidaan hankeraportissa ajalta 1.1.2002B31.12.2004. Osa kohteellisista rapor- teista on valmistunut hankkeen päättymisen jälkeen ja ne on otettu kuvauksiin ja kirjallisuus- viitteisiin mukaan, jos raportti on valmistunut vuoden 2002 loppuun mennessä. Tutkimuksista on alla esitetty lyhyt yhteenveto, tarkemmat tiedot löytyvät ao. raporteista. Tutkimukset kuvataan järjestyksessä 1) kaoliinitutkimukset, 2) muut teollisuusmineraalitutkimukset, 3) rakennuskivitutkimukset 4) muut tutkimukset ja 5) markkinointi yms. toimin- ta Kunkin työmaan tai tutkimuksen kuvauksen lopussa mainitaan kirjallisuusviite, josta löytyvät yksityiskohtaisemmat tiedot tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Kirjallisuusviitteet on lueteltu vuosittain, tekijän mukaisessa aakkosjärjestyksessä (liite 4). Tutkimuskohteiden sijainti näkyy karttaliitteestä 1. 2.1 Kaoliinitutkimukset Yleistä Kaoliinitutkimuksissa on käynnistetty vuonna 1997 GIS-pohjainen kaoliiniaiheiden haku. Aiheiden haku perustuu matalalentoaineistoon siten, että haetaan sähköisten ja magneettisten arvojen perusteella alueet, joilla täyttyvät seuraavat ehdot: - alhainen magneettisuus (< 49 500 nt) - voimakas imaginäärikomponentti - heikohko reaalikomponentti ja - imaginäärikomponentti > 1 reaalikomponentti Periaate ei merkittävästi eroa aiemmista etsintämenetelmistä, mutta aineiston käsittelyn tehokkuudesta johtuen voidaan tietokoneen näyttöruudulla tarkastella aiempaa suurempia ja laajaalaisempia aineistoja ja myös vertailla niitä helposti esim. kallioperäkartoitustietoihin. Ko. menetelmällä on saatu viitteitä useista kaoliiniesiintymistä. Vuosina 1999 2001 potentiaa- lisimmissa kohteissa tehtiin VLF-R- ja painovoimamittauksia yhteensä noin 175 linjakilomet- riä. Kohteet ja mittausten jakautuminen kohteittain käyvät ilmi allaolevasta taulukosta, tar-
5 kempi erittely eri toimenpiteistä ja ajankohdista tutkimuskohteittain liittestä 3. Kohde Kunta Karttalehti VLF-R GRAV. km km Talviaisaapa Kemijärvi 3642 07 6,9 - Pälkättijärvi Kittilä 2734 05 10,0 - Tihiäkumpu Sodankylä 3713 04 5,1 - Suksiaapa Sodankylä 3732 04 4,6 4,6 Sisnakka-aapa Sodankylä 3714 04 7,0 7,0 Tuohiaapa Sodankylä 3713 08 8,1 8,1 Kuoppa-aapa Sodankylä 3732 02 12 - Mätäsaapa Pelkosenniemi 3731 04 8,8 6,7 Sakkala-aapa Pelkosenniemi 3731 07 9,7 - Tielto-oja Salla 4621 09 10,8 10,8 Vittajänkä Salla 4621 09 5,7 5,7 Vittikko Salla 3643 03, 06-6,0 Varpuselkä Salla 4622 07 5,9 5,9 Pennanen Salla 4621 09 4,2 3,0 Matovaara Salla 4621 08 3,3 3,3 Sadinmaa Salla 4621 08 3,0 3,0 Husumaa Salla 4621 08 2,7 2,7 YHTEENSÄ 107,8 66,8 Taulukko 1. Linjamittaukset 1999 2001. Näytteenottokohteet lihavoitu, raportoidut kohteet lisäksi kursivoitu. Linjamittausten lisäksi on Sallan ympäristössä tehty alueellinen gravimetraus pistetiheydellä 8 pistettä/km 2 noin 15x20 km 2 :n alueella. Mittaukset tehtiin vuoden 2000 elokuun ja 2001 maa- liskuun välisenä aikana ja ne urakoi Suomen Malmi Oy. Mittauksen perusteella valittiin näytteenottokohteiksi, ylläolevan taulukon kohteiden lisäksi, Sallan koillispuolelta seuraavat viisi kohdetta, joiden tutkimukset ovat vielä kesken: Kohde Karttalehti Pahto-oja 4621 09 Pekelö-oja 4621 12 Tiekerövaara 4621 12 Vitsaoja 4622 07 Pöytäniemi 4622 10 Seuraavat neljä tutkimuskohdetta on raportoitu vuosina 1999 2000 ja niiden tulokset on jo kuvattu edellisessä hankeraportissa 1996 1998. Kunkin tutkimuskohteen kohdalla oleva kirjal- lisuusviite löytyy täydellisenä tämän raportin liitteestä 4:
6 - Suolakaarko, Sodankylä (Lintinen 2000) - Suvanto, Pelkosenniemi (Lintinen 1999) - Kokanlampi, Kuusamo (Vartiainen 2000) - Leuanjoki, Yli-Ii (Vartiainen 2000) Alla kuvataan lyhyesti kaoliinitutkimukset, joissa on tehty näytteenottoa ja joiden tulokset ja/tai raportti ovat valmistuneet edellisen hankeraportin valmistumisen jälkeen eikä tuloksia ole kuvattu edellisessä hankeraportissa. Siurunmaa, Sodankylä Sodankylän Siurunmaan kaoliinitutkimukset ovat saaneet alkunsa vuonna 1976 Auger - kairauksissa löydetystä valkoisesta rapaumasta. Tutkimuksilla, joita tehtiin kahdessa eri vai- lyste- ja heessa, selvitettiin kaoliiniesiintymän kokoa ja kaoliinin soveltuvuutta paperiteollisuuden pääl- täytemateriaaliksi. GTK:ssa vuonna 1986 aloitetun valtakunnallisen kaoliiniprojektin yhteydessä Siurunmaan kaoliinitutkimuksia jatkettiin. Vuosina 1987 88 alueelle kairattiin kevyellä iskuporalla (A-sondi) 39 reikää (yhteensä 826 m), ja gravimetrausta täydennettiin. Näytteistä tutkittiin raekoko, vaaleus/keltaisuus sekä mineraali- ja kemiallinen koostumus. Vuosina 1978 1979 alueelle kairattiin Augerilla ja raskaalla iskuporakoneella 33 reikää ( yh- teensä 1136 m) ja tehtiin geofysikaalisia mittauksia noin kahden neliökilometrin alueella. Osasta näytteitä tehtiin rikastuskokeita ja muita laboratoriomäärityksiä. Tutkimusten perusteella Siurunmaalla paikannetiin kaoliinia noin 700 m pitkässä ja 50 150 m leveässä itä-läntisessä vyöhykkeessä. Kaoliinirapauman yläpinta oli yleensä 10 20 metrin sy- vyydessä, rapauman keskimääräinen paksuus oli noin 20 metriä. Kaoliinikerroksen alapinta jäi kairausvaikeuksien vuoksi usein tavoittamatta. Kaoliinivarannoksi arvioitiin noin kolme miljoonaa tonnia, josta vaalean kaoliinin osuus on noin kolmannes. Koska Siurunmaan raakakaoliini sisältää kaoliniittia vain 20 30%, ei varan- millaankin vain täytekaoliinin laatuvaatimukset. Sillä voisi kuitenkin olla käyttöä esimerkiksi keraamisessa nolla ole merkitystä paperikaoliinin tuotannossa. Siurunmaan kaoliinin laatu täyttää parhaim- teollisuudessa. Tutkimusten jatkamiselle ei näyttäisi olevan Siurunmaan kohteella aihetta, mutta alue laajem- pana kokonaisuutena on kaoliinin kannalta mielenkiintoinen (Rask & Lintinen 2001). Siurunmaan alue sisältyy talvella 2002 2003 gravimetrattuun alueeseen, mutta tulokset eivät tätä kirjoitettaessa ole vielä käytettävissä. Vaattojärvi, Kolari Vaattojärven kohde sijaitsee Kolarin Vaattojärven kylän luoteispuolella, peruskarttalehdellä 2642 03. Tutkimukset Vaattojärvellä ovat käynnistyneet kevättalvella 1998, jolloin otettiin käyttöön ja testattiin uutta GIS-pohjaista etsintämenetelmää. Vaattojärven luode kaakkosuuntainen imaginäärianomalia on noin 8 km pitkä ja 500 m leveä. Anomalian poikki tehtiin kolme VLF-R mittausta, keskimmäiseen linjaan myös painovoimamittaus. Molemmat mittaustulokset antoivat viitteitä rapaumasta.
7 Mittauslinjalle tehtiin keväällä 1999 kolme iskuporareikää (yhtensä 80 m), joissa ei tavattu edes merkkiä rapakalliosta. Sen sijaan anomalian keskeltä, maapeitteiden alta tavattiin 25 met- rin paksuinen hiekkakerros, joka selittänee anomalian ainakin osittain. Osa VLF-R - anomaliasta voisi selittyä ruhjeisella kallioperällä, sillä ruhjeisuus lisää sähkönjohtavuutta ja alentaa tiheyttä. Huonojen tulosten vuoksi tutkimukset on lopetettu (Lintinen 2000). Kotavuoma, Kittilä Kotavuoman tutkimuskohde sijaitsee peruskarttalehdellä 2734 02, Kittilän kirkonkylästä noin 7 km itään. Laajan ja muodoltaan epäsäännöllisen imaginaarianomalian itäosan poikki tehtiin pohjois-eteläsuuntainen VLF-R - ja painovoimamittaus. Mittaustulosten perusteella vyöhykkeeseen liittyy ympäristöään selvästi alempi ominaisvastus ja kohonnut vaihekulma-arvo sekä painovoimaminimi. Laajan imaginaarianomalian länsiosassa tehtiin myös maastomittauksia, mutta siellä painovoima-anomaliaa ei todettu. Keväällä 1999 toteutettiin kymmenen reiän iskuporanäytteenotto (yhteensä 250 m). Yhdessä reiässä tavattiin neljä metriä paksu rapakallio, jonka päällä oli peräti 36 metrin paksuinen maa- peite. Rapakallio oli asultaan raitainen ja voimakkaasti värillinen. Muissa rei issä maapeittei- 35 % ja alle 20 µm fraktiossa 45 %, lisäksi vaaleusarvot olivat matalat ja keltaisuusarvot kor- keat. Huonojen tulosten vuoksi tutkimukset on lopetettu. Anomalian aiheuttaja lienee rapa- kallion ohella paksut mutavaltaiset maakerrokset (Lintinen den paksuus vaihteli 15 40 metriin. Rapakallionäytteen kaoliniittipitoisuus oli raakanäytteessä 2000). Kilpiaapa, Pelkosenniemi Kilpiaavan tutkimuskohde sijaitsee peruskarttalehdellä 3642 05, noin 5 km Pelkosenniemen kirkonkylästä länsiluoteeseen. Kilpiaavan laajan imaginaarianomalian poikki tehtiin kaksi poh- Lisäksi tehtiin yksi lounais koillissuuntainen VLF-R -mittaus. Mittaukset osoittivat kohtee- jois eteläsuuntaista VLF-R -mittausta, itäisempään linjaan tehtiin myös painovoima-mittaus. seen liittyvän laaja-alaisen, kohtalaisen voimakkaan negatiivisen painovoima-anomalian, jo- hon liittyy pieni ominaisvastus ja kohonnut vaihekulman arvo. Kohteeseen suunniteltiin 10 reiän näytteenotto, josta toteutui vain kolme (yhteensä 130 m). Kahdessa reiässä tavattiin voimakkaan väristä, punaista ja/tai vihreätä rapakalliota. Maapeit- Raakanäytteen kaoliniittipitoisuus sisälsi kaoliniittia 65 % ja alle 20 µm fraktio 75 %. Hieno- teet olivat erittäin paksut, 36 42 m. Kaluston pienestä tehosta johtuen rapakalliosta saatiin näytettä vain noin 5 metrin syvyyteen asti ja rapakallion kokonaispaksuus jäi selvittämättä. frakio sisälsi kaoliniitin ohella mm. hematiittia (10 %) ja kvartsia (5 %). Huonojen tulosten ja paksujen maapeitteiden vuoksi tutkimukset Kilpiaavalla on lopetettu (Lintinen 2000). T ielto-oja, Salla Tielto-ojan tutkimuskohde sijaitsee peruskarttalehdellä 4621 09, Sallan kunnan Kelloselän kylän lounaispuolella. Tutkimukset Tielto-ojalla käynnistyivät vuonna 1999 matalalento-
8 aineistosta löydetyn imaginaarianomalian perusteella. Noin 2,5 km pitkään ja 1,5 km leveään anomaliaan liittyy myös heikko reaalianomalia. Anomalian poikki mitattiin kaksi itä-länsisuuntaista ja yksi pohjois-eteläsuuntainen VLF-R linjaa; viimemainittuun tehtiin myös painovoimamittaus. Mittausten perusteella imaginaarianomalian länsireunaan liittyy noin 2 mgal:n suuruinen negatiivinen painovoima-anomalia, pieni ominaisvastu (100 ohm-m) ja kohonnut vaihekulman arvo. Painovoimaminimeihin suunniteltiin kahteen linjaan yhteensä 10 reiän näytteenotto, joka to- teutettiin suunnitelman mukaisesti (yhteensä 270 m). Yhteensä 8 reiässä tavattiin ruskeata tai punertavaa rapakalliota 10 20 m paksujen maapeitteiden alta. Rapakallion paksuutta ei saatu selville näytteenottokaluston heikon tehon vuoksi. Laboratoriotutkimusten mukaan näytteet sisälsivät pääasiassa palgioklaasia ja kvartsia ja vain vähäisiä määriä kaoliniittia. Huonojen tulosten vuoksi tutkimukset Tielto-ojalla on lopetettu (Lintinen 2000). Elokuussa 1999 tehtiin näytteenotto Suomen Malmi Oy:n (SMOY) Paana -kairausyksiköllä, joka oli varustettu Wireline iskunäytteenottimella. Hankalakulkuisilla alueilla näytteenottoa täydennettiin talvella 2001, jolloin kairausyksikkönä oli SMOY:n GM-200. Sisnakka-aapa, Sodankylä Sisnakka-aavan tutkimuskohde sijaitsee karttalehdellä 3713 04, noin 25 km Sodankylän kir- konkylästä pohjoiseen. Sisnakka-aavan alueella on runsaasti sähköisiä reaali- ja imaginaarianomaalioita, joista osa liittyy selvästi mustaliuskeisiin, jotka ovat samalla myös magneetti- sia. Osa anomalioista on kuitenkin ei-magneettisia ja niissä on voimakas imaginaarikompo- oletettujen mustaliuskeiden nentti ja heikompi reaalikomponentti. Tutkimukset kohdistettiin tämän tyyppisiin anomalioihin välissä. Sähköisen anoimalian poikki mitattiin vuonna kaksi pohjois eteläsuuntaista mittauslinjaa, yh- teispituudeltaan 7 kilometriä. Maaliskuussa 1999 tehtiin VLF-R -mittaukset (GTK) ja huhti- suuruisia minimejä, joiden aiheuttajaksi epäiltiin kuussa samana vuonna painovoimamittaukset (Suomen Malmi Oy). VLF-R -mittauksissa ei saatu esiin merkittäviä anomalioita, mutta gravimetrauksen perusteella löydettiin 1 2 mgal:n rapakalliota. Näytteenottopisteitä kertyi kaikkiaan 18, joista rapaumaa tavattiin viidessä reiässä. Enimmil- lään rapakallio oli yli 20 metrin paksuinen (R301), ja sen väri vaihteli harmaasta tummanrus- keaan. Porausnäytteistä lähetettiin analysoitavaksi kuusi näytettä Otaniemen mineralogian laboratori- sa- oon, joka kuitenkin itse karsi näytteistä neljä. Kaksi jäljellejäänyttä näytettä sisälsi XRD - analyysin mukaan kvartsia, kiillettä, kloriittia, dolomiittia ja maasälpiä, mutta ei lainkaan vimineraaleja. Mineraalikoostumuksen perusteella rapautuminen olisi siten ollut luonteeltaan fysikaalista. Toisessa erässä analysoitiin vielä kolme lisänäytettä, koska niiden epäiltiin sisältävän runsaasti smektiittiä. XRD analyysien mukaan raakanäytteet sisälsivät 35 50 % kaoliniittia ja 5 10 % smektiittiä ja hiukan kvartsia fraktiointeja ei tehty. Mg- ja Fe -pitoisuudet olivat korkeita.
Vuoden 2001 näytteistä analysoitiin vielä yksi tummahko rapakallionäyte, josta löytyi kuitenkin vain merkkejä kaoliniitista. Huonojen tulosten vuoksi tutkimukset Sisnakka-aavalla on lopetettu (Lintinen 2002). 9 Suksiaapa, Sodankylä Suksiaavan tutkimuskohde sijaitsee Kelujärven kylän pohjoispuolella karttalehdellä 3732 04, noin 40 km Sodankylän kirkonkylästä koilliseen. Suksiaavan sähköisen anomalian pituus on noin kolme kilometriä ja leveys 500 1000 metriä. Anomalia on lounaisnurkastaan yhteydessä aiemmin tutkittuun Suolakaarkon kaoliinitutkimusaiheeseen. Anomalian poikki mitattiin vuonna 1999 kaksi luode kaakkosuuntaista mittausprofiilia, yh- teispituudeltaan 4,6 km. Mittausten perusteella erottui noin 1 mgal:n suuruinen ja noin kilo- metrin levyinen, melko epäyhtenäinen negatiivinen painovoima-anomalia. Näytteenotto aloitettiin huhtikuussa 1999 (SMOY) ja sitä täydennettiin huhtikuussa 2001. Näytteenottopisteitä kertyi kaikkiaan seitsemän, rapakalliota valtaosin voimakkaan värillis- tä löytyi kuudesta reiästä ja enimmillään se oli 18 m paksu. Maapeitteiden paksuus vaihteli 17 34 metriin. Voimakkaan värillisestä rapakalliosta analysoitiin yhteensä kolme näytettä, joissa savimineraaleina oli smektiittiä ja vähäisiä määriä kaoliniittia. Huonojen tulosten takia tutkimukset Suksiaavalla on lopetettu (Lintinen 2002). Tuohiaapa, Sodankylä Tuohiaavan tutkimuskohde sijaitsee karttalehdellä 3713 08, noin 5 km Sodankylän kirkonkylästä kaakkoon. Sähköinen anomalia on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin kaksi kilometriä. Anomaliaan tehtiin vuonna 1999 2000 kolme lounais koillista VLF-R- ja gravi- merista linjamittausta, yhteispituudeltaan 8,1 km. Mittausten perusteella erottui loivapiirteinen, noin 1 mgal:n suuruinen negatiivinen painovoima-anomalia, jonka leveys oli 500 1000 m. Anomaliaan suunniteltiin kahdeksan reiän näytteenotto, josta huhtikuussa 2001 toteutettiin huonojen tulosten vuoksi vain kuusi. Rapakalliota löytyi kolmesta reiästä ja sen paksuus oli yli 20 m. Rapakallio oli voimakkaan väristä eikä kovinkaan hienorakeista muistuttaen pikemminkin hienoa hiekkaa tai silttiä. Analyysiin valittiin yhdestä rapakallion lävistäneestä reiästä (R208) neljä näytettä. Raakanäytteet sisälsivät kaoliniittia 5 15 % ja smektiittiä 5 25 %, kvartsia raakanäytteissä oli run- saasti (60 70 %). Näytteiden vaaleusarvot olivat erittäin pieniä ja keltaisuusarvot erittäin suuria. Huonojen tulosten vuoksi tutkimuksia Tuohiaavan kohteessa ei ollut syytä jatkaa (Lintinen 2002). Matovaara, Sadinmaa ja Husumaa, Salla Tutkimuskohteet sijaitsevat Sallan kunnassa peruskarttalehdellä 4621 08, noin 5 kirkonkylästä itään ja 1,5 2 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Tutkimuskohteisiin liittyvä ei-magneettinen imaginaarianomalia muodostaa yhtenäisen pohjois eteläsuuntaisen vyöhykkeen, jonka pituus on 8 km ja leveys 0,5 1 km.
Vuosina 1999 2000 anomalian poikki tehtiin itä länsisuunnassa VLF-R ja gravimetrisia lin- jamittauksia. Mittausten perusteella erottui voimakas negatiivinen painovoima-anomalia, suu- ruudeltaan 2,5 5 mgal. Myös VLF-R -mittausten tulokset antoivat vahvoja viitteitä rapakalli- osta. Alueelle suunniteltiin 25 reiän näytteenotto, josta huhti toukokuussa 2000 toteutui 23: Mato- vaaran profiililla 8, Sadimaan profiililla 8 ja Husumaan profiililla 7 reikää. Matovaaran kohteessa vain yhdessä reiässä tavattiin ohut rapakallio, maapeitteet olivat enim- millään yli 40 m paksut. Joissakin rei issä tavattiin savi- ja kiillerikkaita välikerroksia kvartää- rikerrostumissa. Sadinmaan kohteessa kellertävää, osin kiillerikasta tai hiekansekaista rapakalliota löytyi use- ammasta reiästä, joissakin rei issä hiekkamaiden paksuus oli liki 50 metriä. Husunmaan kohteessa ohut rapakallio löydettiin vain yhdestä reiästä. Husunmaan kohteessa- kin hiekkavaltaisten maakerrosten paksuus vaihteli 30 50 metriin. Näytteistä kolme analysoitiin ja ne vahvistivat silmämääräiset havainnot: raakanäytteissä kao- liniittia oli parhaimmillaan vain 20 %, lisäksi näytteissä oli smektiittiä. Muina mineraaleina näytteissä oli lisäksi runsaasti kvartsia, maasälpiä ja muskoviittia. Kolmen edellä kuvatun anomalian aiheuttajaksi osoittautui rapakallion ohella myös paksut maapeitteet. Niistä ja rapakallion huonosta laadusta johtuen tutkimusten jatkamiselle em. koh- teissa ei ollut perusteita (Lintinen 2002). 10 2.2 Muut teollisuusmineraalitutkimukset A Karbonaattikivitutkimukset Vähäjoki, Rovaniemen mlk ja Tervola Jo vuoden 1995 syksyllä käynnistettiin Rovaniemen mlk:n Välijoen alueella karbonaattikivitutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää alustavasti ko. alueen karbonaattikivien soveltu- vuutta pigmenttituotantoon. Tutkimukset käynnistettiin hankkeessa "Uusien teollisuusmineraa- liesiintymien etsintä ja inventointi Pohjois-Suomessa" (hanke 13208) ja ne siirtyivät sitä seuranneelle teollisuusmineraalihankkeelle. Alueella toteutettiin 41 reiän PoKa -ohjelma (yhteensä 638 m) kolmessa toisiaan lähellä ole- vassa kohteessa: Koirarakka (kl 3611 07), Reutuaapa (kl 3611 04) ja Haukitaipale (kl 3611 08). Jatkotutkimuksissa Reutuaavan kohteen kairasydännäytteistä tehtiin 21 kpl XRF -analyysejä ja lisäksi hieitä, joista osa värjättiin helpottamaan dolomiitin ja kalsiitin erottamista toisistaan. Värjäys ei kuitenkaan onnistunut kovin hyvin eikä karbonaattimineraalien määrän arviointi hieistä ollut mahdollista. Vaahdotuskokeita varten valittiin näytteitä viidestä eri reiästä, noin 8 m jokaisesta. Rikastuskoe epäonnistui kaksi kertaa mm. jauhatuksessa tapahtuneiden virheiden takia ja vasta vuonna 2001 GTK:ssa tehdyllä vaahdotuskokeella saatiin luotettavia tuloksia.
Parhaimmillaan vaahdotuksessa saatiin erilleen rikaste, joka sisälsi kalsiittia vajaa puolet (46 %) pääosan (54 %) ollessa dolomiittia. Keskimäärin rikasteissa oli kuitenkin vain noin 15 % kalsiittia ja 85 % dolomiittia. Koska tutkittujen karbonaattikivien kalsiittipitoisuus oli varsin pieni, ei kiven tutkimuksia kalsiittipigmenttinä kannattanut jatkaa. Reutuaavan analyysiaineistosta laskennallisesti määritetty neutralointikyky on keskimäärin 33,1 ja MgO -pitoisuus 10,4 %. Siten Reutuaavan dolomiitti kelpaa jauhettuna maanparannus- aineeksi ja täyttää dolomiittikalkin laatuvaatimukset. Tarkka laadunmääritys vaatisi kuitenkin täydellisemmän analysoinnin osittaisliuotuksineen (Vartiainen 2002). Muita karbonaattikivitutkimuksia ei hankkeessa budjettivaroin vuosina 1999 2001 ole tehty. Riddarhyttan Resources Oy:lle tehtiin syyskuussa 2000 tilaustyönä selvitys Suurikuusikon kaivospiirin lähialueiden kalkkikiviesiintymistä. Työssä kerättiin mm. valtaus-, kartoitus-, kairaus- yms. tietoja neljän 1:100 000 -karttalehden alueelta. Työn tuloksena yhtiö valitsi jatkotutkimuskohteikseen kolme tutkimusaluetta. Samaan asiaan liittyen GTK analysoi Polar Rock Oy:n toimeksiannosta sen valtauksessa nykyisin olevan Kaltioselän marmoriesiintymän kivinäytteitä. 11 B Talkkitutkimukset Mondo Minerals Oy:lle on tehty pieni tilaustyö Kaisajoen talkkiesiintymän tiimoilta elokuussa 2000 (ha 1109036), johon kuului mm. geofysiikan mittaustulosten tulkintaa Aluetoimiston mineralogian laboratorio teki ko. tutkimuksiin liittyen lukuisia mineraaliseparointeja ja analyysejä. C Grafiittitutkimukset Maaliskuussa 2001 Kemijoki Oy:lle tehtiin tilaustyönä selvitys grafiitin käytöstä ja tuotannosta (Vartiainen 2001) 2.3 Rakennuskivitutkimukset K altioselkä, Kittilä GTK tutki Kittilän vuosina 1996-1998 Nilivaaran kylän Kaltioselässä karbonaattiutuneiden vulkaniittien kultapotentiaalisuutta. Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä 2734 06, noin 3 km Sinermänpalon kromimarmorilouhimosta luoteeseen. Tutkimuksissa kaivettiin 18 tutkimusmonttua ja tehtiin VLF-R- ja magneettisia maastomittauksia 0,7 km 2 :n alueella. Vuonna 1998 Kaltioselässä kairattiin 17 kpl 12,00 31,50 m syvää pystyreikää, yhteensä 452 m. Kairasydänanalyysien mukaan Au-pitoisuudet olivat pieniä, 01 0,41 g/tn, eikä kultatutkimus-ten jatkamiselle ollut siten perusteita. Koska kairauksissa tavattiin kirkkaanvihreätä kromimarmoria useassa reiässä, päätettiin kairasydämistä tehdä myös arvio kromimarmorin rakennuskiviominaisuuksista. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lähinnä kiven väriin ja rakoilutiheyteen. Tulosten mukaan kromimarmori on varsin rikkonaista ja/tai ruosteista, mutta ei ominaisuuksiltaan eroa
merkittävästi läheisen Sinermänpalon marmorilouhimon kivestä. Kiven rikkonaisuus ja/tai ruosteisuus rajoittaa kuitenkin merkittävästi saatavien työstökappaleiden kokoa ja määrää ja saantiprosentti lienee 1 3 prosentin luokkaa. Parhaimmillaan kromimarmoria on 3 4 metriä paksun maakerroksen alla vähintään 30 metrin syvyyteen asti, mahdollisesti syvemmällekin. Keski-Lapin rakennuskiviprojektin yhteydessä vuonna 2001 esiintymä kaivettiin auki noin 70x10 m 2 :n alueelta, joka oli kokonaisuudessaan kromimarmoria. Kohteessa tulisi tehdä vielä lisää maanpoistoa, kallionpesua ja näytteenottoa tai kairausta ennen kuin esiintymän laajuutta ja laatua voidaan luotettavasti arvioida. Kaltioselän kulta- ja rakennuskivitutkimusten tulokset on koottu samaan valtausraporttiin (Keinänen & Vartiainen 1999). Kaltioselkään vuonna 1996 tehty valtaus (nro 6188/1, Kaltioselkä) oli laajuudeltaan alun perin 98,3 ha, mutta sitä pienennettiin vuonna 1997 21,7 ha:iin. Valtaus on siirtynyt Polar Rock Oy:n hallintaan vuonna 1999. 12 K eski-lapin rakennuskiviprojekti 2001 Vuosina 1999 2000 hanke on aktiivisesti pyrkinyt käynnistämään yhteistyössä Lounais-Lapin kuntien kanssa EU-rahotteista rakennuskiviprojektia. Projektin valmistelu sai myönteisen vastaanoton kuntapuolella, mutta rahoituspuolella (Lapin liitto) asia ei saanut hyväksyntää. Kun kunnanjohtajavalinnat projektin kärkikunnaksi kaavaillussa Tervolassa mutkistivat asiaa entisestään ja kun uudesta rahoituksen hakijastakaan ei päästy selvyyteen, päätettiin asian kehittely panna hetkeksi jäihin. Vastaavaa projektia alettiin kuitenkin suunnitella Keski-Lappiin vuoden 2000 lopulla ja keväällä 2001 projektisuunnitelma ja rahoitushakemus yhteistyössä Sodankylän ja Kittilän kuntien saatiinkin aikaan ja jätettiin Lapin liittoon; EU-rahoitusta ei Lapin liitosta kuitenkaan löytynyt. Kesällä 2001 projekti päätettiin kuitenkin käynnistää supistettuna, kuntien ja GTK:n omalla rahoituksella. Projektin tehtäviin kuului lähinnä uusien esiintymien etsintä, mutta myös tunnettujen esiin- tymien jatkotukimukset tai niiden suunnittelu. Projektin aikana tarkastettiin noin 110 kalliokohdetta, tehtiin kaivinkonekaivauksia kolmessa kohteessa ja otettiin kiilaamalla näytteitä koelevyjen työstöä varten neljästä graniittikohteesta. Tutkimukset ja tulokset on selostettu tarkemmin projektin loppuraportissa (Vartiainen 2002). Projektin tuloksia esiteltiin Lappeen- rannan luonnonkiviseminaarissa helmikuussa 2002, loppuraportti löytyy myös Kittilän kunnan www-sivuilta. 2.4 Muut tutkimukset J ammijärvenvuotso, Savukoski Savukosken Jammijärvenvuotson La -, Zn - ja P -anomalian tutkimukset on siirretty hankkeelle loppuvuodesta 2001 eli hankkeen I -vaiheen loppumetreillä. Kohteessa tehtiin marras joulu-kuussa GTK:n PoKa -kalustolla näytteenottoa, joka jouduttiin kuitenkin lopettamaan konerik-koon; kairausmetrejä kertyi noin 200. Saadut, valtaosin rapakalliomaiset näytteet ovat olleet analysoitavana vuoden 2002 alkupuolelta lähtien, mutta analysoinnissa on ilmennyt joitakin ongelmia harvinaisempien alkuaineiden osalta.
13 Kohteessa on tehty kesällä 2003 magneettisia (5,8 km) ja VLF-R -linjamittauksia (8,0 km), joiden pohjalta voidaan suunnitella lisäkairaus. Tarkennuskairauksiin ei kuitenkaan ole tarkoitus ryhtyä ennen kuin loput analyysit on saatu. Hanke on ollut mukana myös seuraavissa, tilaustyönä tehdyissä selvityksissä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2000; yhteistyössä KY:n kanssa - rakennuskivet, teollisuusmineraalit Itä-Lapin maakuntakaava-alueen geologiset taustatiedot (2001) - malmit ja teollisuusmineraalit, kiviainekset, rakennus- ja korukivet Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma (2000; Metsähallitus) Suurikuusikon hydrogeologinen selvitys (2000; Riddarhyttan Resources Oy) 2.5 Messut, markkinointi yms. toiminta Hanke on ollut mukana rakentamassa jatkuvaluonteista Lappilainen Kivi -näyttelyä, joka tehtiin alun perin Arktikumin näyttelyä varten vuonna 1995. Näyttelyn olennaisena osana ovat rakennus- ja korukivet sekä teollisuusmineraalit. Näyttelyä on oltu pystyttämässä ja esittelemässä sen jälkeen Tankavaaran Kultamuseossa vuonna 1996, Helsingin Luonnontieteellisessä museossa (1997) ja Lapp-Rock Oy:n näyttelytiloissa Tervolassa (1997). Sen jälkeen näyttely on ollut esillä mm. Lapin Marmori Oy:n näyttelytiloissa Tervolassa (1998), Utajärven kivimessuilla (1999), Pyhätunturin luontokeskuksessa (2000), Hotelli Ivalossa (2001), Äkäslompolon Kellokas -luontokeskuksessa (2002) ja Perämeren kansallispuiston opastuskeskuksessa Kemissä (2002). Lisäksi hanke on ollut mukana mm. seuraavissa: Kiviteollisuusliiton vuosikokous Torniossa 12 13.3.1999 (Lintinen, Rask, Vartiainen) Kivialan työseminaari Tervolassa 7.5.1999; esitelmä (Vartiainen) StoneTec -rakennuskivimessut, Nurnberg, Saksa (Vartiainen) Teollisuusmineraalikonferenssi Petroskoissa + ekskursio Apatiitin alueella 8 18.9.1999 (Lintinen, Vartiainen) Ympäristö, geologia & yhteiskunta -symposio, Järvenpää 10 11.11.1999; esitelmä (Vartiainen) Rakennuskiviekskursio Itä-Suomeen 29 31.5.2000 (Lintinen, Melamies, Telkkälä, Vartiainen) Rakennuskiviekskursio Bodenin Övertorneån alueella 25 26.8.2000 (Vartiainen) Teollisuusmineraalitutkijoiden kokous ja ekskursio Juuassa 11 13.9.2000 (Lintinen) Tankavaaran Kultakisat 1999 2001; tuomarointi kivikilpailussa (Vartiainen) Mineral 2000 -tapahtuma Ruotsin Jällivaarassa 9 13.8.2000 (esitelmä/vartiainen + esittely messuosastolla Vartiainen/Helppi) Natursten på Nordkalotten -projektin kokoukset Tervola 26.3.1999, Rovaniemi 28.5.1999, Rovaniemi/GTK 18.8.1999, Kiiruna 9 11.9.1999, Kemi 27.2.2001 (Silvennoinen; Vanhanen; Vartiainen; Rask) Rakennuskiviekskursio Kuusamossa ja Länsi-Lapissa 14 18.5.2001 (Lintinen, Melamies, Telkkälä, Vartiainen) Kiviteollisuusliiton rakennuskiviekskursio Karjalassa 26 30.8.2001 (Vartiainen)
14 Luonnonkiviseminaari Turussa 27 28.3.2001 (Lintinen, Vartiainen) Lisäksi on järjestetty tai osallistuttu lukuisiin palavereihin ja neuvonpitoihin Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan liiton, yritysten yms. sidosryhmien kanssa. 3 HANKKEEN ARVIOINTI Tutkijaresurseissa tapahtui olennainen muutos edellisen hankkeen aikana keväällä 1998, jolloin hankkeelle palkattiin tutkija, joka on saanut rauhassa keskittyä lähes yksinomaan kaoliinitutkimuksiin. Kaoliininetsinnän kehittäminen ja uuden tutkijan palkkaaminen ovat jäntevöittäneet etsintätyötä ja se onkin vuodesta 1998 lähtien ollut määrätietoista ja jatkuvaa. Kaoliinin etsintämenetelmän jalostuminen ja etsintätyön muuttuminen suunnitelmalliseksi onkin ollut yksi nykyisen ja sitä edeltäneen hankkeen keskeisistä tuloksista. Kohteellisilla tutkimuksilla on osoitettu, että käytössä oleva etsintämenetelmä on Lapin oloissa toimiva. Vaikka osa matalalento- ja maastomittausaineiston tuottamista kaoliiniaiheista onkin osoittautunut paksuiksi maakerroksiksi, voidaan ennustekarttojen "osumatarkkuutta" pitää melko hyvänä. Tutkimuksilla on voitu myös osoittaa, että osa Lapin rapakallioista on mineralogiselta koostumukseltaan oikean tyyppisiä ja laadultaan sellaisia, joiden joukosta on mahdollista löytää myös tekniset vaatimukset täyttäviä ja taloudellisesti hyödynnettäviä esiintymiä. Kaoliinitutkimuksissa suurimpina ongelmina ovat olleet talon ulkopuolisesta urakoitsijasta johtuneet mittausten tai näytteenoton viivästyminen tai täydellinen epäonnistuminen. Esimerkiksi näytteenotto Sallassa vuonna 2000 jouduttiin lopettamaan heti alkuunsa, kun urakoitsija ei selviytynytkään ottamastaan urakasta. Tilalle jouduttiin ottamaan toinen urakoitsija ja viivästyksiä tuli useita kuukausia. Samoin Sallassa toteutettu systemaattinen gravimetraus puolestaan kesti noin kaksi kertaa oletettua kauemmin. Lopulliset mittaustulokset olivat hankkeen käytettävissä vasta toukokuussa 2001, jolloin mittausten perusteella valittujen kohteiden alustava näytteenotto olisi pitänyt, maasto- ja keliolosuhteet huomioiden, olla jo loppusuoralla. Loppuvuodesta 2001 aloitettu näytteenotto taas jouduttiin lopettamaan, kun uudentyyppinen kalusto ei kestänytkään ja näytteenotto jouduttiin keskeyttämään tammikuussa 2002 runsaiden putkirikkojen vuoksi. Kun näytteenottoon ei ole viime vuosina saatu tarjouksia kuin yhdeltä vakavasti otettavalta urakoitsijalta, on käytännössä oltu yhden urakoitsijan aikataulujen, osin hinnoittelunkin armoilla. Koska rapakalliot ovat valtaosin soilla tai ainakin alavilla mailla, on eri toimenpiteiden ajoituksella tärkeä merkitys. Useimmissa kohteissa näytteenotto onnistuu vain talviaikana ja niinpä muutamalla kuukaudella viivästynyt näytteenotto siirtääkin koko tutkimusprosessia vuodella eteenpäin. Vuosi- ym. suunnitelmiin kirjatut teollisuusmineraalitutkimusten tehostamistoimet eivät ole käytännön tasolla toteutuneet ainakaan Lapissa, mutta toisaalta supistuksiakaan ei ole ollut. Hankkeen käytössä olevat resurssit kaoliinin etsintään ovat olleet kuitenkin merkittävästi suuremmat kuin 1990-luvun alkupuoliskolla. Kuten luvusta 2.5. käy ilmi, hankkeen resursseja on käytetty melko paljon myös näyttelyihin, esitelmiin, talon ulkopuolisten projektien kokouksiin yms. tilaisuuksiin, jotka eivät suoranaisesti edistä hankesuunnitelmiin kirjattuja tulostavoitteita. Ne ovat kuitenkin osa koko GTK:n markkinointia ja näkyvyyttä eikä niistä liene syytä kokonaan kieltäytyäkään. Hankkeen oma
markkinointityö varsinkin rakennuskiviprojektien taustatyö on vaatinut yllättävän paljon paitsi hankepäällikön, myös toimialapäällikön ja aluejohtajan työaikaa. Tutkimusten painopiste on viime aikoina siirtynyt kohti rakennuskivitutkimuksia, joita rahoi- pyritty käynnistämään vastaavaa rakennuskiviprojektia, mutta rahoitusta ei ole toistaiseksi tetaan joko kokonaan GTK:n ulkopuolelta tai yhteisrahoitteisesti. Suuntaus näyttää jatkuvan, sillä pelkästään jo meneillään oleva, vuoden 2004 loppuun kestävä Keski-Lapin rakennuskiviprojekti sitoo henkilöresursseja vuosittain 10 14 htkk. Vastaavansisältöinen projekti on suunitteilla Lounais-Lappiin vuosille 2004 2006. Myös Pohjois-Pohjanmaalle on jo pitkään vielä löytynyt. Kuten on nähty, yhden suurehkon rakennuskiviprojektin valmistelu kaikkinensa vie yllättävän paljon työaikaa, jota on ollut etukäteen vaikea suunnitella ja resursoida. Toteutuessaan yksi projekti sitoo helposti hankkeen toisen tutkijan lähes ympärivuotisesti ko. työhön. Toistaiseksi resurssiongelmia ei kuitenkaan ole ollut, koska kaoliinitutkimukset eivät vaadi kovinkaan paljon geologin maastossaoloa. Jos rakennuskivi- ja teollisuusmineraalitutkimusten rinnalle tulee kuitenkin muita, esimerkiksi kiviainestutkimuksiin liittyviä maastotutkimuksia, on tehtävien priorisointia ja resursointia syytä miettiä uudelleen. 15 Risto Vartiainen Hankepäällikkö LIITTEET Liite 1 Liite 2 Tutkimuskohteiden sijainti Sallan gravimetrattu alue Liite 3 Kaoliinityömaat 1999 2002; tilanne 31.12.2002 Liite 4 Hankkeen raportit ja muut dokumentit 1999 2002
Liite 3 Kaoliinityömaat 1999-2002 Ha 2109002, Pohjois-Suomen teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset II Kaoliinitutkimustyömaiden tilanne 31.12.2002 KOHDE MITT.SUUNNITELMA MITATTU NÄYTTEET RAPORTTI KOMMENTIT Nimi Kunta K-lehti VLF-R Grav. VLF-R Grav. muu? Näytt.otto Analyysit (Esim. aiheesta luovuttu, tämänhetkinen tilanne, km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv m/kk-vv Menet./kpl kk/vv jatkotutkimussuunnitelmat yms.) Kokanlampi Kuusamo 4611 10 C 1,6 km/x-88 2.0 km/x-96 12-97 XRD 9 kpl 08/1999 Laatu heikko, vain yhdessä näytteessä kaoliniittipitoisuus korkea XRF 9 kpl Vaaleus ja keltaisuus kohtalaisia vain yhdessä näytteessä V/K 9 kpl Ei jatkotoimenpiteitä Suvanto Pelkosenniemi 3642 06 2,8 km/3-98 1,5 km/3-98 190/9-98 - 09/1999 Ei rapakalliota, ei jatkotoimenpiteitä Leuanjoki Yli-Ii 3512 08 3,8 km/8-96 3,8 km/8-96 4-97 - 01/2000 Ei rapakalliota, ei jatkotoimenpiteitä Kotavuoma Kittilä 2734 02 1,0 km/3-98 1,0 km/3-98 250/3-98 XRD 1 kpl 04/2000 Värillinen rapautuma 1/10 reiästä, vaaleus alhainen (35%)-keltaisuus korkea XRF 1 kpl runsaasti plagioklaasia, paksut maapeitteet V/K 1 kpl Ei jatkotoimenpiteitä Kilpiaapa Pelkosenniemi 3642 05 10,0 km/3-98 2,0 km/3-98 130/3-99 XRD 1 kpl 04/2000 Värillinen rapautuma 2/3 reiästä, korkeahko kaoliniittipitoisuus (65%) XRF 1 kpl alhainen vaaleus-korkea keltaisuus, erittäin paksut maapeitteet V/K 1 kpl Ei jatkotoimenpiteitä Vaattojärvi Kolari 2642 03 4,0 km/3,4-98 1,5 km/4-98 80/3-99 04/2000 Ei rapakalliota, ei jatkotoimenpiteitä Suolakaarko Sodankylä 3732 01+04 2,0 km/3-98 2,0 km/3-98 monitaso-ip 530/8,9-98 XRD 12 kpl 06/2000 Vaalea kaoliini 2/18 reiästä, rapakallio 9/18 reiästä. Paksuus 5-30m. Maita 20-25m. 2,0 km/?-98 XRF 12 kpl Korkea kaoliniittipitoisuus, kohtalainen vaaleus, erinomainen raekokojakauma, V/K 12 kpl jonkin verran mineralogisia epäpuhtauksia. Vaaleus riittämätön rikastuskokeen R-koe 1 kpl jälkeenkin. Ei toistaiseksi jatkotoimenpiteitä (sijainti, maapeitteet, koko, laatu). Suksiaapa Sodankylä 3732 04 4,6 km/1-99 4,6 km/4-99 4,6 km/4-99 4,6 km/4-99 130/4-99 XRD 1+2 kpl 06/2002 Värillinen rapautuma 6/7 reiästä, paksuimmillaan 17 metriä. Analyysien mukaan 90/4-01 XRF 1+2 kpl kalkkikiven rapautuma, mukana on vähän smektiittiä. Isäntäkivenä kloriittikarbonaatti- V/K 1+2 kpl kivi. Analyysien (raakan. XRD + XRF ja V/K) perusteella heikkolaatuista. Ei jatkotoimenpiteitä. Tielto-oja Salla 4621 09 10,8 km/1-99 10,8 km/4-99 10,8 km/3,4-99 10,8 km/4-99 270/6-99 XRD 2 kpl 10/2000 Värillinen rapautuna 8/10 reiästä. Paksuus > 20m. Maita 10-20m. XRF 2 kpl Alhainen vaaleus - korkea keltaisuus, alhainen kaoliniittipitoisuus. V/K 2 kpl Ei jatkotoimenpiteitä Vittajänkä Salla 4621 09 5,7 km/1-99 5,7 km/4-99 5,7 km/3-99 5,7 km/4-99 monitaso-ip 680/6-8-99 XRD 106 kpl Valkoista kaoliinia 19/22 reiästä. Paksuus > 35m. Maapeitteet 10-18m. 8-99 693/11-12-01 XRF 106 kpl Korkea vaaleus, kohtalainen keltaisuus. Kemiallisesti puhdasta. Kaoliniittipitoisuus V/K 106 kpl keskimäärin 30%. Anomaliaan porattu kaksi itä-läntistä profiilia, kesk. etäisyys 700m. system. GR Rapakallio laaja, kaoliinihorisontti pohjoisemmalla profiililla >200 m leveä, eteläisellä + VLF-R >100m leveä. 9,10-2000 Jatkotutkimukset; 4,1 km2 Uusi näytteenotto mahdollisesti jo v. 2003. Myös uusia mittaus menetelmiä harkittava. Valtausaluetta laajennettava. Ensi vaiheessa tehdään perusteelliset rikastuskokeet vuoden 2003 aikana. Sisnakka-aapa Sodankylä 3714 04 7 km/1-99 7 km/4-99 7 km/4-99 7 km/4-99 500/8-99 XRD 5+1 kpl 06/2002 Värillinen rapauma 6/15 reiästä, paksuus > 30m. Maita 20-30 m.tummanruskeassa 100/3,4-01 XRF 5+1 kpl rapautumassa kaoliniittia 35-50%, lisäksi smektiittiä 10-20%. Vaaleammassa V/K 2+1 kpl rapautumassa ei lainkaan savimineraaleja. Kaikenkaikkiaan heikkolaatuista. Isäntäkivinä mustaliusketta, fylliittiä ja serttiä. Au-pitoisuudet alle määritysrajojen. GFAAS/Au Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin. 7 kpl Tuohiaapa Sodankylä 3713 08 8,1 km/1-99 8,1 km/4-99 8,1 km/3,4-99 8,1 km/4-99 256/4-01 XRD 4 kpl 06/2002 Rapautuma 5/7 reiässä. Yleensä värillinen ja heikkolaatuinen. Yhdessä reiässä XRF 4 kpl kohtuullisen vaalea, 13 m paksu. Rapautuma kaoliniittiköyhää, ei aihetta V/K 4 kpl jatkotutkimuksiin. Kuoppa-aapa Sodankylä 3732 02 12,0 km/1-99 12,0 km/3,4-99 Ei raportoida Ei jatkotoimenpiteitä Mätäsaapa Pelkosenniemi 3731 04 8,8 km/1-99 6,7 km/5-99 8,8 km/4-99 6,7 km/4-2000 625/5,6-01 XRD 17 Rapautuma 10/15 reiästä. Värillistä ja melko karkeaa, kiillerikasta, paksuus XRF 17 suurimmillaan 30 metriä, keskimäärin ohuelti. Maita 10-45m, keskimäärin 20m. V/K 17 Yksi reikä jäi maasto-olosuhteiden takia kairaamatta. 3 näytettä karbonaattijuonesta Au-analyysiin - alle määritysrajojen. Analyysien perusteella laatu heikko GFAAS/Au (kaoliniittia 0-5 %). Ei aihetta jatkotutkimuksiin. 3 kpl Sakkala-aapa Pelkosenniemi 3731 07 9,7 km/1-99 9,7 km/4-2000 Ei raportoida Kohde sijaitsee Mätäsaavan vieressä ja samassa geologisessa ympäristössä. Näytteenottoon ei ole aihetta Mätäsaavan tulosten perusteella. Vittikko Salla 3643 03+06 9,3 km/1-99 6,0 km/4-2000 syst.magn 150/6,7-01 XRD 2 Rapakallio 4/4 reiässä. Ohut (<10m) ja värillinen. Maita 10-25m.Analyysinäytteet +VLF-R 4-11/98 XRF 2 (2 kpl) ja hiekappaleet (2 kpl) otettu. Analyysien (XRD+XRF ja V/K) Kultahanke / H. V/K 2 perusteella heikkolaatuista. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. pankka
Liite 3 Kaoliinityömaat 1999-2002 KOHDE MITT.SUUNNITELMA MITATTU NÄYTTEET RAPORTTI KOMMENTIT Nimi Kunta K-lehti VLF-R Grav. VLF-R Grav. muu? Näytt.otto Analyysit (Esim. aiheesta luovuttu, tämänhetkinen tilanne, km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv km/kk-vv m/kk-vv Menet./kpl kk/vv jatkotutkimussuunnitelmat yms.) Varpuselkä Salla 4622 07 5,9 km/8-99 5,9 km/9-99 5,9 km/9-99 5,9 km/5-2000 122/11-00 XRD 8 Kairauksen aloitti Geotek marraskuussa 2000. Urakka lopetettiin heikon saannin 213/6-01 XRF 8 vuoksi. Suomen malmi kairasi loput kesäkuussa 2001. Rapautuma löytyi 12/13 V/K 8 reiästä. Yleensä ohut (< 5m), kvartsirikas ja melko vaalea. Kahdessa reiässä paksummalti (25 m). Näissä sekä rapautuma että alla oleva kallio on talkkipitoista Maapeitteet 5-15m. Analyysien mukaan kohtalainen kaoliniittipitoisuus (10-35 %), mutta heikko vaaleus. Jatkotutkimuksiin saattaisi olla aihetta, sillä geologinen ympäristö on sama kuin Vittajängällä. Pennanen Salla 4621 09 4,2 km/8-99 3 km/9-99 4,2 km/9-99 3 km/5-2000 350/3+4- XRD 6 kpl Leveä ja paksu värillinen rapauma, yhdessä reiässä ohuelti myös valkoista, jossa 2000 XRD 6 kpl kaoliniittia 50 % vaaleus oli lähes 80. Muuten vaalea rapautuma lähes pelkkää kvartsia. V/K 6 kpl Mahdollisuus löytää valkoista kaoliinia enemmänkin. Lisänäytteenotto (2 profiilia / 10 reikää) suunniteltiin syksylle 2001. Jäi toteutumatta ja siirtyi vuodelle 2003. Matovaara Salla 4621 08 3,3 km/8-99 3,3 km/9-99 3,3 km/9,10-99 3,3 km/5-2000 210/4-2000 2/2002 Rapautumaa vähän, savimainen aines lajittuneena kvartäärikerroksissa. Ei aihetta jatkotutkimuksiin Sadinmaa Salla 4621 08 3,0 km/8-99 3,0 km/9-99 3,0 km/9,10-99 3,0 km/5-2000 295/4-2000 XRD 1 kpl 2/2002 Rapautuman kaltaista ainesta 5/8 reiästä. Paikoin saviaines on kvartäärihiekassa XRD 1 kpl välikerroksena. Analyysien mukaan kaoliniittia vain 10 %. Alhainen vaaleus V/K 1 kpl Erittäin paksut maapeitteet. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Husumaa Salla 4621 08 2,7 km/8-99 2,7 km/9-99 2,7 km/9,10-99 2,7 km/5-2000 260/5-2000 2/2002 Ohut voimakkaasti värillinen rapakallio. Erittäin paksut maapeitteet. Ei jatkotoimenpiteitä Vitsaoja Salla 4622 07 harvap.gr 450/9,10-01 Syys-lokakuussa 2001 porattiin 9 reikää. Rapautuma jokaisessä reiässä, paksuus yli 50 metriä. Valkoista savista rapautumaa ei kuitenkaan löytynyt. Reikäraportointi ja analyysit edelleen tekemättä. Tiekerövaara Salla 4621 09+12 harvap.gr Näytteenotto suunniteltiin vuoden 2001 loppuun, 6 reikää, ei toteutunut Pekelöoja Salla 4621 12 harvap.gr 95/1-2002 Paksut (>30m) hienojakoiset maat, 3 reikää, ei rapakalliota, ei jatkotutkimuksia. Pahto-oja Salla 4621 09 harvap.gr Näytteenotto suunniteltiin vuoden 2002 loppuun, 6 reikää, ei toteutunut. Pöytäniemi Salla 4622 10 harvap.gr Näytteenotto suunniteltiin vuoden 2002 loppuun, 5 reikää, ei toteutunut.
Liite 4 HANKKEEN 2109002 RAPORTIT, ESITELMÄT, ARTIKKELIT JA MUUT DOKUMENTIT 1999 2002 Keinänen, Veikko & Vartiainen, Risto1999. Tutkimustyöselostus Kittilän kunnassa, valtausalueella Kaltioselkä 1, Kaiv. RN:O 6188/1, suoritetuista malmi- ja rakennuskivitutkimuksista. 6s., 19 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2734/-99/1/10. Lintinen, Panu 1999. Rapakalliotutkimukset Pelkosenniemen Suvannossa 1998. 5 s., 4 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti MM19/3642/-99/1/82. Vartiainen, Risto 1999. Kaoliinitutkimukset Kuusamon Kokanlammella 1997 1998. 6 s., 5 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/4611/-99/1/82. Lintinen, Panu 2000. Rapakalliotutkimukset Kolarin Vaattojärvellä, Kittilän Kotavuomalla ja Pelkosenniemen Kilpiaavalla 1998 1999. 6 s., 13 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2642, 2734, 3642/2000/1/82. Lintinen, Panu 2000. Kaoliinitutkimukset Sodankylän Suolakaarkossa 1998 1999. 9 s., 7 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3732/2000/1/82. Lintinen, Panu 2000. Rapakalliotutkimukset Sallan Tielto-ojalla 1999. 6s., 6 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/4621/2000/1/82.. Vartiainen, Risto 2000. Painovoima-anomalian tutkimukset Yli-Iin Leuanjoella 1997. 5 s., 3 liites.geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3512/00/1/82. Vartiainen, Risto 2000. Mineralturismens utvecklingspotential I norra delarna av Finland och Sverige. In: Mineral 2000, 7 13 aug, Gellivare, Sweden, 1 p. Vartiainen, Risto 2000. Raportti teollisuusmineraalihankkeen tutkimuksista Pohjois- Suomessa vuosina 1996 1998. 15 s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti M89/2000/3. Rask, Markku 2001. Carrarajulkisivut tulleet vaihtoikään. Suomalainen Kivi (3), 30 33. Rask, Markku & Lintinen, Panu 2001. Kaoliinitutkimukset Sodankylän Siurunmaalla vuosina 1978 1988. 12 s., 6 liites.geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3713/2001/1/82. Vartiainen, Risto 2001. Ioliittia Suomesta. Kivi 19 (4), 16 21. Lintinen, Panu 2002. Kaoliinitutkimukset Sodankylän Sisnakka-aavalla, Suksiaavalla ja Tuohiaavalla 1999-2001.16 s., 14 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/3713,3714,3732/2002/1/82.
Lintinen, Panu 2002. Kaoliinitutkimukset Sallan Matovaarassa, Sadinmaassa ja Husumaassa vuosina 1999-2001. 10 s., 6 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/4621/2002/1/82. Vartiainen, Risto 2002. Keski-Lapin rakennuskiviprojekti 2001. 22 s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M10.1/-02/1/86. Vartiainen, Risto 2002. Vähäjoen karbonaattikivitutkimukset Rovaniemen mlk:ssa ja Tervolassa 1995 1996. 10 s., 5 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3611/2002/1/84. Vartiainen, Risto 2002. Keski-Lapissa etsitään rakennuskiviä. Suomalainen Kivi (4), 46-47.