GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M19/4621/2002/1/82 SALLA Matovaara Sadinmaa Husumaa Panu Lintinen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M19/4621/2002/1/82 SALLA Matovaara Sadinmaa Husumaa Panu Lintinen KAOLIINITUTKIMUKSET SALLAN MATOVAARASSA, SADINMAASSA JA HUSUMAASSA VUOSINA

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Panu Lintinen Raportin laji M19/4621/2002/1/82 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Kaoliinitutkimukset Sallan Matovaarassa, Sadinmaassa ja Husumaassa vuosina Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus suoritti vuosina kaoliinitutkimuksia Sallan Matovaarassa, Sadinmaassa ja Husumaassa peruskarttalehdellä Tutkimusten kohteena oli pohjoiseteläsuuntainen ei-magneettinen imaginäärianomalia, jonka poikki mitattiin kahdeksan VLF-R- ja gravimetrista maastomittausprofiilia. Mittaukset osoittivat imaginäärianomaliaan liittyvän voimakkaan negatiivisen painovoima-anomalian. Kolmen mittausprofiilin painovoimaminimiin suunniteltiin 26 reiän iskuporanäytteenotto, joka toteutettiin keväällä Näytteenotossa kohteista tavattiin huomattavan paksut hiekkavaltaiset maapeitteet, jossa esiintyi savija kiillerikkaita lajittuneita välikerroksia. Voimakkaan värillistä ja karkearakeista rapakalliota tavattiin vain muutamassa reiässä. Laboratorioanalyysit osoittivat rapakallioaineksen olevan heikkolaatuista sekä värin että koostumuksen puolesta. Kohteilla ei ole kaoliininetsinnän kannalta aihetta lisätutkimuksiin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Salla, Matovaara, Sadinmaa, Husumaa, matalalentomittaukset, VLF-R-menetelmä, gravimetrinen menetelmä, iskuporanäytteenotto, rapakallio, kaoliini Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lapin lääni, Salla, Matovaara, Sadinmaa, Husumaa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi M19 Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus liitesivua suomi

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Panu Lintinen Type of report M19/4621/2002/1/82 Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Kaoliinitutkimukset Sallan Matovaarassa, Sadinmaassa ja Husumaassa vuosina Abstract During the Geological Survey of Finland carried out kaolin investigations at three locations in Salla municipality, northeastern Finland. Reason for the investigations was a strong N-S-trending electromagnetic out-of-phase anomaly detected by airborne geophysical methods. Further studies of the anomaly included eight profiles of geophysical ground measurements. Methods used were the electromagnetic VLF-R and gravity method. As a result, a considerable N-S oriented gravimetric minimum was recognized. The site of the gravimetric minimum was studied by a follow-up percussion drilling. As a result a very thick glacial overburden of mostly fine sand with occasional clay- and mica-rich intercalations was found at all three locations. The occurrence of weathered bedrock was rare and the material was coarse grained and dark colored. Laboratory tests showed low kaolinite content and low brightness values for clay material and further investigations at research area are thus not recommended. Keywords Salla, Matovaara, Sadinmaa, Husumaa, airborne geophysical methods, VLF-R -method, gravity method, percussion drilling, weathered bedrock, kaolin Geographical area Finland, Lapland, Salla, Matovaara, Sadinmaa, Husumaa Map sheet Other information Report serial Archive code M19 Pages Language Price Confidentiality appendices finnish

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuskohteiden sijainti Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset mittaukset Näytteenotto Laboratoriotutkimukset Ohuthietutkimukset JOHTOPÄÄTÖKSET JA AIHEEN ARVIOINTI. 7 KIRJALLISUUSVIITTEET LIITTEET LIITTYY -MATERIAALI

5 3 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuskohteiden sijainti Tutkimuskohteet sijaitsevat Sallan kunnassa, noin 5 kilometriä kirkonkylän itäpuolella peruskarttalehdellä (liite 1). Kohteista pohjoisin on Matovaara, josta Sadinmaa sijaitsee noin 1,5 kilometriä etelään. Husumaa puolestaan sijaitsee noin 2 kilometriä Sadinmaan eteläpuolella (liite 2). Maastollisesti kohteet sijoittuvat Sallan itäosan vaara-alueelle. Matovaaran kohteen halkaisee pohjois-eteläsuuntainen noin 100 metriä leveä jyrkkäreunainen kuru. Sadinmaassa ja Husumaassa maasto on tasaisempaa, pääasiassa aapasuota ja kuivaa kangasmetsää. Kohteille pääsee suhteellisen helposti olemassa olevia metsäkoneiden uria pitkin. Tutkimukset oli tehtävä talvisaikaan maaston pehmeyden vuoksi. 1.2 Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset Tutkimusalueelta on julkaistu Sallan kartta-alueen (lehdet ) 1: mittakaavainen kallioperäkartta (Lauerma 1967) sekä sen selitys (Lauerma 1995). Tarkan kallioperäkartan laatimista vaikeuttivat tuolloin vielä puuttuva aerogeofysikaalinen matalalentoaineisto. Lapin vulkaniittiprojekti (LVP) suoritti Sallan vulkaniittialueella kartoitusta vuosina (Manninen 1991). Kartoitus kohdistui osittain myös vulkaniittien länsipuolisiin sedimenttikiviin. LVP:n kallioperäaineiston mukaan Matovaaran, Sadinmaan ja Husumaan tutkimusalueiden kallioperä kuuluu metasedimenttiseen Matovaaran muodostumaan. Muodostuman litologia koostuu Mannisen (1991) mukaan karbonaattipitoisista silttikivistä, karsikivistä ja laminaarisista ortokvartsiiteista. Kaoliinitutkimukset Sallan alueella alkoivat vuonna Tuolloin GTK:n matalalentoaineistoa tarkasteltaessa havaittiin kirkonkylän itä- ja koillispuolelle sijoittuvan useita laaja-alaisia, ei-magneettisia imaginäärianomalioita, joihin liittyi myös heikommat reaalianomaliat. Ensimmäisiksi tutkimuskohteiksi valittiin Tielto-oja ja Vittajänkä. Tielto-ojalta löydettiin laaja-alainen yli 20 metriä paksu voimakkaan värillinen rapautuma (Lintinen 2000). Vittajängältä löytyi värillisen rapautuman lisäksi myös valkoista kaoliinia, joka tarkemmissa analyyseissä osoittautui varsin hyvälaatuiseksi. Tarkemmat koko- ja laatuselvitykset Vittajängän kaoliiniesiintymästä ovat parhaillaan käynnissä. Vittajängän kohteen ja nyt raportoitavien kohteiden geologisissa ja geofysikaalisissa piirteissä havaittiin selvä analogia. Kallioperältään nämä kohteet sijoittuvat kaikki

6 4 Matovaaran muodostumaan. Myös kallioperän rakenteessa havaittiin selviä yhtäläisyyksiä. Matalalentoaineiston perusteella kohteisiin liittyy hyvin samankaltainen voimakas ei-magneettinen imaginäärianomalia. 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Geofysikaaliset mittaukset Tutkimuskohteisiin liittyvä ei-magneettinen imaginäärianomalia muodostaa yhtenäisen pohjois-eteläsuuntaisen vyöhykkeen, jonka pituus on noin 8 km ja leveys 0,5-1 km. Vyöhykkeen poikki on tehty yhteensä kahdeksan itä-läntistä maastomittausprofiilia. Syys- ja lokakuussa 1999 suoritti GTK VLF-R-mittauksen kaikilla kahdeksalla profiililla. Lisäksi neljällä profiililla tehtiin gravimetrinen mittaus. Toukokuussa 2000 teki Suomen Malmi Oy kolmella profiililla gravimetrisen mittauksen. Tällöin näytteenotto oli alueella jo käynnissä. Yhteensä profiilimittausta tehtiin 13,2 km. Mittauksissa käytetty pisteväli oli 20 metriä. Kolme pohjoisinta mittausprofiilia erotettiin näytteenottovaiheessa omaksi työmaaksi, jonka nimeksi tuli Pennanen (katso sivu 5). Näin ollen tämän raportin tutkimusalueelle sijoittuu viisi mittausprofiilia, joiden sijainnit ilmenevät liitteestä 2. Gravimetriset mittaukset osoittivat vyöhykkeeseen liittyvän voimakkaan negatiivisen painovoima-anomalian, suuruudeltaan 2,5-5 mgal. VLF-R-mittaus puolestaan osoitti painovoima-anomaliaan liittyvän johtavan vyöhykkeen, mikä ilmeni alhaisena ominaisvastuksena (<100 ohm-m) ja korkeahkona vaihekulman arvona (> 45 ). Mittaustulokset antoivat vahvan viitteen rapautuman esiintymiselle vyöhykkeessä. Kaoliinitutkimuksiin liittyen tehtiin Sallan alueella vuoden 2000 syyskuun ja vuoden 2001 maaliskuun välisenä aikana alueellinen harvapistegravimetraus. Mittauksen suoritti Suomen Malmi Oy. Mitattava alue oli suuruudeltaan 300 km 2 ja pistetiheys oli 8 pistettä / km 2. Mittausalueeseen sisältyivät myös nyt raportoitavat kohteet. Mittaustulokset osoittavat vyöhykkeeseen liittyvän voimakkaan, 2-5 mgal suuruisen negatiivisen painovoima-anomalian. Harvapistemittauksen ja profiilimittausten tulokset olivat siten keskenään yhteneviä.

7 5 2.2 Näytteenotto Syksyllä 1999 mitattuihin neljään VLF-R- ja gravimetrausprofiiliin suunniteltiin 34 reiän näytteenotto. Suunnitelmassa kaikki reiät olivat pystyjä reikävälin ollessa metriä. Näytteenottoprofiilit nimettiin eri työmaiksi, jotka pohjoisesta lukien olivat Pennanen, Matovaara, Sadinmaa ja Husumaa. Näytteenoton valmistuttua päätettiin pohjoisimmalla Pennasen kohteella tehdä jatkotutkimuksia, minkä vuoksi se raportoidaan erikseen myöhemmin. Näytteenotto toteutettiin vuoden 2000 huhti- ja toukokuussa. Kalustona käytettiin Suomen Malmi Oy:n GM 200 kairausyksikköä. Yksikkö oli varustettu wirelineiskunäytteenottimella, jota käytettiin rapakallionäytteenotossa. Kalliokairausnäyte kovasta kalliosta saatiin tarvittaessa T46 - timanttikairauksella. Näytteenotto toteutettiin pääosin suunnitelman mukaisesti. Yhtään reikää ei maasto-olosuhteiden takia jäänyt kairaamatta. Matovaaran profiilille (X = ) suunniteltiin 10 reikää, joista 8 toteutettiin. Itäisimmät reiät R758, R759 ja R760 sijaitsivat muista erillään (liite 2). Reiästä R759 tavattiin yli 40 metrin paksuiset maapeitteet, jolloin viereiset reiät päätettiin jättää kairaamatta. Rei issä R751-R753, R755 ja R757 oli keskimäärin metriä paksut maapeitteet, joiden alla oli yleensä ehjää kvartsiittia tai osittain rapautunutta diabaasia (R757). Selvän poikkeuksen muodostivat reiät R754 ja R756, joissa oli metriä paksut hiekkaiset maapeitteet. Ainoastaan reiässä R753 tavattiin noin metrin paksuinen rapautuma. Rei issä R755 ja R756 tavattiin savi- ja kiillerikkaita välikerroksia kvartäärikerrostumissa. Tarkemmat reikä- ja näytekuvaukset on esitetty liitteessä 3. Sadinmaan profiilille (X = ) suunniteltiin ja toteutettiin 8 reikää. Profiilin läntisimmässä reiässä R801 tavattiin 5 metrin turve- ja hiekkakerroksen alta rapautuman kaltaista ainesta 25 metrin paksuudelta. Rapautuma oli karkearakeista, kiillerikasta ja voimakkaan värillistä eikä sen alakontaktia tavoitettu. Profiilin itäisimmässä reiässä R808 kellanharmaa kiillerikas rapautuma alkoi 22 metristä ja sen paksuus oli vähintään 7 metriä. Ainoastaan reiässä R806 tavoitettiin kallio 26,5 metrin syvyydessä. Kivi oli karbonaattipitoista kvartsiittia. Muissa profiilin rei issä hiekkamaiden paksuus oli metriä ja niissä oli jonkin verran savi- ja kiillerikkaita välikerroksia. Joissain rei issä poraus jouduttiin keskeyttämään ennen tavoitesyvyyttä hienon hiekan tunkeutuessa reikään. Husumaan profiilille (X = ) suunniteltiin 8 reikää, joista 7 toteutettiin. Itäisin reikä R858 jätettiin poraamatta, koska sen länsipuolisesta reiästä R857 tavattiin terve kvartsiittinen kallio 36 metrin syvyydestä. Myös läntisimmästä reiästä R851 tavattiin kvartsiittia 26 metrin maapeitteiden alta. Profiilin ainoa rapautuma tavattiin reiästä R856 syvyydeltä 31,40. Tästä rapautumasta saatiin ainoastaan noin 10 cm näyte, joka oli kvartsirikasta ja värillistä. Muissa profiilin rei issä hiekkavaltaisten maapeitteiden paksuus oli metriä, eikä niissä tavoitettu rapakalliota tai kalliota.

8 6 2.3 Laboratoriotutkimukset Matovaarasta valittiin kaksi näytettä ja Sadinmaasta yksi näyte laboratoriotutkimuksiin GTK:n teollisuusmineraalilaboratorioon Espooseen. Matovaaran näyte R755 / 7,0-8,2 edusti kvartäärikerrostumassa olevaa kiillerikasta vaaleankeltaista välikerrosta. Myös toinen Matovaaran näytteistä (R756 / 30,5-31,4) otettiin kvartäärihiekoissa olevasta savisesta välikerroksesta. Näyte oli kellanruskea, kiille- ja kvartsipitoinen ja ulkonäöltään savista rapautumaa muistuttava. Sadinmaan näyte R801 / 5,0-14,8 edusti vaihtelevan värisen kvartsi- ja kiillerikkaan rapautuman pintaosaa. Näytteistä erotettiin <20 µm fraktio, josta mitattiin vaaleudet ja keltaisuudet Minoltaarvoina. Raakanäytteistä ja <20 µm fraktioista määritettiin mineraalikoostumukset XRDmenetelmällä ja kemialliset koostumukset XRF-menetelmällä. Lisäksi raakanäytteistä määritettiin raekokojakaumat. Näytteiden vaaleusarvot olivat alhaisia (40-60) ja keltaisuusarvot korkeita (20-35). Mineraalikoostumuksessa esiintyi suurta vaihtelua. Kaoliniittia oli raakanäytteessä parhaimmillaan 30 % ja sen määrä nousi <20 µm fraktiossa 60 %:iin. Lisäksi näytteet sisälsivät runsaasti kvartsia, maasälpää ja muskoviittia. Myös smektiittiä esiintyi, hienofraktiossa sen määrä nousi 30 %:iin. Näytteen R755 / 7,0-8,2 mineraalikoostumus oli poikkeuksellinen. XRD-analyysin mukaan näyte koostui vermikuliitista, kloriitista ja kvartsista. Kemiallisen analyysin mukaan näytteet sisälsivät runsaasti kaliumia, magnesiumia ja rautaa. Myös kemiallisessa koostumuksessa esiintyi suuria vaihteluja. 2.4 Ohuthietutkimukset Timanttikairasydämistä valittiin yhteensä seitsemän näytettä ohuthietutkimuksiin. Tutkimusten perusteella sedimenttikivet ovat erittäin hienorakeisia arkoosikvartsiitteja, joissa esiintyy biotiittirikkaita fylliittisiä sekä karbonaattisia välikerroksia. Kivissä esiintyy albiittiutumista, tosin sen määrän arvioimista vaikeuttaa kiven hienorakeisuus. Liuskeisuus on yleensä heikkoa. Karbonaatti on keskirakeista ja paikoin siinä esiintyy flogopiittia omamuotoisina porfyroblasteina. Yksi ohuthie edustaa myös diabaasia. Se koostuu albiittisesta plagioklaasista, sarvivälkkeestä ja biotiitista. Rakenteeltaan diabaasi on ofiittinen, keskirakeinen ja suuntautumaton.

9 7 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA AIHEEN ARVIOINTI Tutkimuskohteissa rapakallioon viittaavat geofysikaaliset piirteet ovat pääosin paksujen hienojakoisten maapeitteiden ja niissä lajittuneina olevien savi- ja kiillerikkaiden välikerrosten aiheuttamia. Negatiiviseen painovoima-anomaliaan vaikuttaa myös kallioperän rakenne; sedimenttikivet ovat emäksisten vulkaniittien ympäröimiä. Vaikka myös rapakalliota esiintyy alueella, on sen laajuuden ja paksuuden selvittäminen epätarkoituksenmukaista sekä myös teknisesti vaikeaa ellei mahdotonta. Rapakallion vaikutusta geofysikaalisten piirteiden voimakkuuteen on kaiken kaikkiaan vaikea arvioida. Savisten kerrosten esiintymistä välikerroksina kvartäärihiekoissa on jossain määrin hankala todentaa. Hienolla hiekalla on taipumus valua alas ja tukkia reikää, jolloin saatava näyte sekä kairausveden mukana ylös tuleva materiaali ovat usein yläpuolelta valunutta hiekkaa. Siten on mahdollista, että savi- ja kiillerikas aines edustaakin rapakalliota eikä välikerrosta kvartäärihiekoissa. Laboratoriotutkimukset mukaan näytteiden vaaleusarvot ovat alhaisia ja keltaisuusarvot korkeita. Kaoliniitin määrä on alhainen ja näytteet sisältävät lisäksi runsaasti kvartsia, kiilteitä ja smektiittiä, myös < 20 µm fraktiossa. Kemiallisten analyysien mukaan näytteiden magnesium-, kalium- ja rautapitoisuudet ovat korkeita sekä raakanäytteessä että hienofraktiossa. Edellä esitetyn perusteella kaoliinitutkimuksia Matovaaran, Sadinmaan ja Husumaan alueella ei ole syytä jatkaa.

10 8 KIRJALLISUUSVIITTEET Lauerma, Raimo Salla. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkartta Lauerma, Raimo Kursun ja Sallan kartta-alueiden kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset 3643, , 40 p. Lintinen, Panu Rapakalliotutkimukset Sallan Tielto-ojalla Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/4621/2000/1/82. Manninen, Tuomo Sallan alueen vulkaniitit: Lapin vulkaniittiprojektin raportti. Summary: Volcanic rocks in the Salla area, northeastern Finland: A report og the Lapland Volcanite Project. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti p. + 5 app. LIITTEET Liite 1. Tutkimusalueen sijainti Liite 2. Mittauslinjat ja näytteenottopisteet Liite 3. Näytekuvaukset LIITTYY MATERIAALI Kairasydännäytteet Kiillotetut ohuthieet Matalalentoaineisto ja -kartat Geofysikaalisten mittausten tulokset - profiilimittaukset - harvapistepainovoimamittaus Laboratorioanalyysien tulokset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, ROVANIEMI

11

12

13 Liite 3. Matovaara Näytekuvaukset R751 X = , Y = moreeni otin / / kvartsihiekaksi rapautunut kvartsiittipulteri kallio / ortokvartsiitti, alussa hieman rapautunut, huokoinen ja mureneva. Näyte palasina, keskirakeinen, väri vaalean kellertävä-kellanruskea R752 X = , Y = hiekkainen moreeni kallio / serisiitti- ja ortokvartsiittia. Hienorakeinen, KOH 14.2 vaaleanpunertava, mukana vaaleanvihreitä laikkuja ja raitoja sekä muutaman cm:n levyisiä ruosteisia rakoja ja ruhjeita. R753 X = , Y = sora hiekka sora rapautuma / punaruskea rapautuma, kvartsinpalasia ja -murusia runsaasti, T46-kairaus kallio / osittain rapautunut kvartsiitti. Asu vaihtelee massiivisesta breksiamaiseen, väri puolestaan vaihtelee akselilla punertava-harmaa-vihertävä. R754 X = , Y = hiekkaa R755 X = , Y = kivinen moreeni kiillerikas savi (?) / savirapaumaa muistuttava, kuitenkin kiilteestä koostuva vaalean kellanruskea aines otin / / kellanruskean harmaa, muuten kuten edellä otin / / harmaa, muuten kuten edellä pultereita kallio / arkoosikvartsiitti, tummanharmaa, massiivinen, KOH 12.8 keskirakeinen / fylliitti, hyvin tumma, hienorakeinen, massiivinen KOH / fylliitti, kuten edellä, lopun 20 cm ruhjeista, kapeita punaisia maasälpäjuonia R756 X = , Y = pulterikko hiekka sora pulterinen moreeni savi-/kiillerikkaita kerroksia / kellanruskea kiille- ja kvartsirikas savimainen aines kvartäärihiekoissa / vaalean keltaharmaa savimainen aines / - '' / - '' / kellertävä savimainen aines / vaalea, hieman kellertävä savi, hyvin hienojakoinen hiekkaa R757 X = , Y = pultereita ja soraa kallio / metadiabaasi, keskirakeinen, subofiittinen, KOH kiillerikas ja helposti mureneva, osittain rapautunut R759 X = , Y = moreeni kivinen moreeni hiekkainen moreeni

14 Liite 3. Näytekuvaukset Sadinmaa R801 X = , Y = turve hiekka rapautuma / punavihreä rapautuma, karkeaa kiillettä / punaruskea, lopussa kellanruskea kiillerikas rapautuma, vihertäviä raitoja / punaruskea rapautuma / vaalea hiekkainen rapautuma, kvartsia ja kiillettä / harmaa hiekkainen rapautuma / punaruskea hiekkainen rapautuma / punaruskea rapautuma, edellistä savimaisempi, sisältää kiillettä / kellanruskea rapautuma / tumman punaruskea rapautuma / punaruskea rapautuma / vaalean kellanruskea rapautuma / punaruskea rapautuma / vaalea kvartsihiekka / kellanruskea, vähän punertava rapautuma, jossa hiekkaiset ja kiillerikkaat kerrokset vuorottelevat / punaruskea kiillerikas rapautuma / kellanvihreä kiillerikas rapautuma / kellanruskea/punaruskea kiillerikas rapautuma, jossa runsaasti kvartsinkappaleita / - '' / - '' / - '' / - '' - R802 X = , Y = pintapulterikko hiekkaa hienoa hiekkaa vaalea hienojakoinen kvartsihiekka hiekkaa rapautumaa muistuttava / vaaleanpunainen "rapautuma", valkoisia laikkuja, välikerros näyte pääoasin murusina hiekkaa R803 X = , Y = pintapulterikko sora hiekkaa karkeaa hiekkaa hieno hiekka pulteri / kvartsiitti, T46-kairaus hiekkaa R804 X = , Y = hiekkaa ja pultereita hieno hiekka pultereita hiekkaa R805 X = , Y = moreeni hiekka kiviä hiekkaa pultereita Näytekuvaus / Sadinmaa jatkuu

15 R806 X = , Y = hiekkaa ja soraa hiekkaa, jossa pultereita pulteri (rapautuma)savi / hiekkaa, valunut ylempää reiästä / kellanruskea juovikas savinen 'rapautuma' / juovikas savinen rapautuma, värivaihtelua -punainen, vihreä, valkoinen, keltainen / punaruskea-vihreä juovikas rapautuma / punaruskea rapautuma, näyte murusina / punaruskea hiekkainen rapautuma otin / / vaalea, hieman kellertävä hiekkainen rapautuma / vaalea hiekkainen rapautuma, joukossa isoja kvartsinkappaleita / kvartsiitin kappaleita pulterista hiekka, jossa pultereita kallio / kvartsiitti, jossa kalkkisilikaatteja ja karbonaattivälikerroksia, KOH näissä CuK- ja FeK-pirote KOH / keskirakeinen karbonaattikivi, jossa breksiamainen rakenne KOH 29.9 R807 X = , Y = hiekka sora pulteri kvartsihiekka hiekkoja, joissa rapautumaa / vaaleanpunainen aines, jossa kvartsimurusia ja savea muistuttavia välikerroksia / kellanruskea aines, karkeaa kvartsia ja kiillettä, T46-kairaus / vaalean ruskehtava aines, karkea kv + kiille / - '' - R808 X = , Y = turve hieno hiekka rapautuma / harmaa kiillerikas aines, soijana / kellanharmaa rapautuma, T46-kairaus / kuten edellä, mukana kellanharmaan liuskekiven kappaleita, T46-kairaus

16 Liite 3. Näytekuvaukset * Husumaa R851 X = , Y = Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus turve kiviä ja hienoa hiekkaa soraa ja pultereita kallio / kvartsiitti, vaaleanpunainen-vaaleanvihreä, serisiittipitoisia osueita. Näyte lyhyinä pätkinä. R852 X = , Y = Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus turve hiekkaa hiekkaa ja soraa pieniä pultereita hiekkaa ja soraa R853 X = , Y = Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus turve hiekkaa hiekkaa ja soraa pulterikko R854 X = , Y = Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus turve moreeni pultereita hiekkaa pieniä pultereita hiekkaa R855 X = , Y = Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus pintahiekka pientä kiveä pultereita soraa pultereita hiekkaa R856 X = , Y = Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus hiekkaa moreeni pultereita hiekkaa pultereita hiekkaa rapautuma / punavalkoinen karkea rapautuma, näyte murusina R857 X = , Y = Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus turve kiviä ja hiekkaa hiekkaa kallio / kvartsiitti: ruhjeinen, punertavan harmaa, hienorakeinen * Husumaan näytteistä ei ole tehty laboratorioanalyysejä eikä ohuthieitä.