Tilinpäätöstiedte 2014 Tammi julukuu 2014 Knsernijhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 29.1.2015
Sisällys Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2015
Knsernin kehitys
Q4/2014: Vahva neljäs vusineljännes Hyvää edistymistä khti vuden 2016 taludellisia tavitteita Tilauskanta Tilauskanta kasvi 7 % edellisvuden lpusta. Edellisvuden vastaavan kauden valuuttakursseilla tilauskanta kasvi 9 %. Liikevaiht Liikevaiht laski 2 % edellisvuden vastaavan jaksn valuuttakursseilla laskettuna. Käyttökate (EBITDA) Vahva neljäs vusineljännes, käyttökateprsentti ilman kertalunteisia eriä li 6,0 %. Prjektitimintjen kannattavuuden parantamistimet etenivät hyvin. Käyttöpääma ja peratiivinen kassavirta Käyttöpääma li -19,3 milj. eura (Q4/2013: 46,0). Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja li 100,0 milj. eura (Q4/2013: 101,3). Caverin 4 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Avainlukuja Milj. e 10 12/14 10 12/13 Muuts 1 12/14 1 12/13 Muuts Tilauskanta kauden lpussa 1 323,6 1 240,7 7 % 1 323,6 1 240,7 7 % Liikevaiht 660,2 688,1-4 % 2 406,6 2 543,6-5 % Käyttökate (EBITDA) ilman kertalunteisia eriä Käyttökateprsentti ilman kertalunteisia eriä, % 39,3 26,7 47 % 80,7 81,7-1 % 6,0 3,9 3,4 3,2 Käyttökate (EBITDA) 34,3 25,3 36 % 67,5 70,9-5 % Käyttökateprsentti, % 5,2 3,7 2,8 2,8 Osakekhtainen tuls, laimentamatn, e 0,16 0,14 17 % 0,22 0,28-22 % Käyttöpääma -19,3 46,0-19,3 46,0 Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja Krllinen nettvelka kauden lpussa 100,0 101,3-1 % 113,5 108,5 5 % 50,2 86,5-42 % 50,2 86,5-42 % Henkilöstö keskimäärin 17 161 17 753-3 % 17 300 18 071-4 % Vuden 2013 vertailuluvut vat carve-ut-lukuja kausilta ennen sittaisjakautumisen rekisteröimistä (30.6.2013). Caverin 5 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Knsernin liikevaiht li 660 miljnaa eura neljännellä vusineljänneksellä Knsernin liikevaiht (raprtitu) Milj. e 1 12/12: 2 803 1 12/13: 2 544 673 718 1 6/12: X XXX 665 748 608 653 595 688 1 12/14 2 407 591 588 567 660 Knsernin liikevaiht vertailukelpisin valuuttakurssein li edellisvuden taslla. Pääsin Rutsin ja Nrjan kruunun valuuttakurssimuutkset laskivat knsernin tammi julukuun liikevaihta 68,8 milj. eurlla. Liikevaiht maittain (raprtitu) Milj. e 666 597 547 (-10 %) 521 (-5 %) 458 496 516 458 8 % (-11 %) 148 136 140 127 (-8 %) (-9 %) 68 71 4 % Rutsi Sumi Saksa Nrja Itävalta Tanska Muut maat Liikevaihdn jakauma 1 12/2014 Hult ja kunnssapit 54 % (1-12/2013: 55 %) Prjektit 46 % (45 %) 1 12/13 1 12/14 Caverin 6 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Hulln ja kunnssapidn liikevaiht 350 miljnaa eura Hulln ja kunnssapidn markkinat livat vakaat kaikissa timintamaissa. Yleinen kiinnstus elinkaariratkaisuja khtaan lisääntyi edelleen. Hulln ja kunnssapidn liikevaiht 1 12/12: 1 542 (55 %) 1 12/13: 1 409 (55 %) Hulln ja kunnssapidn liikevaiht, milj. e % knsernin kknaisliikevaihdsta 1 12/14: 1 297 (54 %) 374 398 361 410 340 363 320 386 323 319 305 350 56% 55% 54% 55% 56% 56% 54% 56% 55% 54% 54% 53% Caverin 7 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Prjektiliiketiminnan liikevaiht 310 miljnaa eura Neljännellä vusineljänneksellä julkistettiin useita miljnien eurjen prjekteja. Sumi: Jtkut prjekteista lykkääntyivät, mutta lemme myös saaneet jitakin suuria uusia tilauksia. Rutsissa markkinat vat lleet vakaat vunna 2014. Nrja: Hyvä timintaympäristö. Kysyntä pysyi sutuisana Saksassa. Prjektiliiketiminnan liikevaiht 299 1 12/12: 1 261 (45 %) 320 304 339 268 1 12/13: 1 134 (45 %) 290 274 302 Prjektiliiketiminnan liikevaiht, milj. e % knsernin kknaisliikevaihdsta 1 12/14: 1 110 (46 %) 268 270 262 310 44% 45% 46% 45% 44% 44% 46% 44% 45% 46% 46% 47% Caverin 8 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Neljännellä vusineljänneksellä kannattavuus kasvu-uralle taludellisen tavitteen saavuttamiseksi Käyttökate (EBITDA), milj. e (raprtitu) Käyttökateprsentti, % (raprtitu) 1 12/12: 85,3 (3,0 %) 1 12/13: 70,9 (2,8 %) 1 12/14 67,5 (2,8 %) 34,3 23,6 25,6 26,3 25,3 23,3 21,5 5,2% Käyttökateprsentti ilman kertalunteisia eriä li 6,0 % neljännellä vusineljänneksellä. Vuden 2014 käyttökate ilman kertalunteisia eriä säilyi edellisvuden taslla ja li 80,7 (81,7) milj. eura. Prjektitimintjen kannattavuuden parantamistimet etenivät hyvin vuden tisella pulisklla. 3,5% 3,6% 4,0% 9,8 9,4 12,9 2,0% 3,9% 3,7% 9,6 3,8% Käyttökatteeseen vaikuttavien kertalunteisten erien vaikutus li 13,2 milj. eura vunna 2014. 1,3% 1,5% 1,6% 2,1 0,4 % Caverin 9 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Tilauskanta kehittyi myönteisesti vuden 2014 kaikilla vusineljänneksillä Tilauskanta Milj. e Q1 Q2 Q3 Q4 +2 % +6 % +6 % +7 % 1,335 1,350 1,380 1,324 Tilauskanta kasvi 7 % julukuun 2013 lpusta. Valuuttakurssimuutkset laskivat julukuun lpun tilauskantaa 31,6 miljnalla eurlla julukuun 2013 lppuun verrattuna. 3/12 3/13 3/14 6/12 6/13 6/14 9/12 9/13 9/14 12/12 12/13 12/14 Caverin 10 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Lka julukuussa saatiin useita suuria tilauksia Saksan eläkevakuutusliitt, Berliini, Saksa Caverin kunnstaa kiinteistötekniikkaa Saksan eläkevakuutusliitn hallintrakennuksessa ja vastaa prjektin jhtamisesta. Timitukseen kuuluu m.m. laaja valikima palntrjuntajärjestelmiä sekä kestävän kehityksen mukaista teknlgiaa, kuten jäähdytyskatt, lämmön talteenttjärjestelmät ja sadeveden kierrätys. Palvelualue: Prjektin jhtaminen, Prjektin tteutus Järjestelmät ja tutteet: Lämmitys, vesi & viemäri, Ilmanvaiht, Jäähdytys, Turvallisuus Spimuksen arv: ~15,6 milj. e Ajankhta: Q4/2014 alkuvusi 2016 DRV Baxter, Krems, Itävalta Caverin timittaa kiinteistötekniikkaa, kuten puhdastilateknlgiaa, Baxterin tutantlaitkseen. Rakennukseen timitetaan energiatehkkaat lämpö-, jäähdytys- ja paineilmajärjestelmät, ja rakennus liitetään etähallintaan energian käytön ptimimiseksi. Palvelualue: Prjektin jhtaminen, Prjektin tteutus Järjestelmät ja tutteet: Lämmitys, vesi & viemäri, Ilmanvaiht & ilmastinti, Turvallisuus Spimuksen arv: knsrti Mlinin kanssa, Caverinin suus: 6 milj. e Kk: 15 000 m 2 Ajankhta: Q4/2014 6/2015 Caverin 11 Tilinpäätöstiedte 2014
Lka julukuussa saatiin useita suuria tilauksia Sør-Trøndelagin krkeakulu, Nrja Caverin vastaa taltekniikan kknaistimituksesta uuteen Technlgy Building - rakennukseen. Rakennus n passiivital, jka sisältää energiatehkasta teknlgiaa, kuten lämmön talteenttjärjestelmät ja Caverinin man KlimaTakratkaisun. Palvelualue: Suunnittelu ja hankekehitys, Prjektin jhtaminen, Prjektin tteutus Järjestelmät ja tutteet: Lämmitys, vesi & viemäri, Ilmanvaiht & ilmastinti, Sähköistys, Turvallisuus, Autmaati Spimuksen arv: 9 milj. e Kk: 16 000 m 2 Ajankhta: Q4/2014 lppuvusi 2016 Sør-Trøndelagin DRV krkeakulu Slyngstad Aamlid Arkitekter Fingrid, Sumi Caverin vastaa Fingridin sähköasemien teknisestä hullsta ja kunnssapidsta Lapissa. Teknisen hulln ja kunnssapidn spimus sisältää sähköasemien peruskunnssapidn, kuten laitteiden hullt ja asematarkastukset. Palvelualue: Tekninen hult ja kunnssapit Järjestelmät ja tutteet: Sähköistys Spimuksen arv: Ei julkistettu Kk: Kaikki Fingridin sähköasemat Lapissa Ajankhta: 2015 2017 Caverin 12 Tilinpäätöstiedte 2014
Lka julukuussa saatiin useita suuria tilauksia Huddingen sairaala, Rutsi Caverin timittaa kiinteistötekniikkaa uuteen lääketieteelliseen kulutuskeskukseen ja vastaa prjektin jhtamisesta ja asiantuntijapalveluista. Tilja tulevat käyttämään muun muassa Kuninkaallinen teknillinen krkeakulu, Karliininen instituutti ja Punainen Risti. Prjektissa hyödynnetään 3D-mallintamista ja virtuaalista suunnittelua. Palvelualue: Asiantuntijapalvelut, Prjektin jhtaminen, Prjektin tteutus Järjestelmät ja tutteet: Lämmitys, vesi ja viemäri, Ilmanvaiht ja ilmastinti, Sähköistys Spimuksen arv: 6,8 milj. e Kk: ~20 000 m² Ajankhta: Q4/2014 Q2/2016 HOLSTEBRO querkraftarchitekten Hlstebrn pliisiasema, Tanska PPP-mallilla tteutettavassa elinkaarihankkeessa Caverin tteuttaa uuden kiinteistön kk taltekniikan, minkä jälkeen se vastaa kiinteistön käytöstä, hullsta ja kunnssapidsta 25 vuden ajan. Khde liitetään etähallintajärjestelmään, mikä takaa kiinteistön svitut lsuhteet ja ptimaalisen energiankäytön. Palvelualue: Asiantuntijapalvelut, Suunnittelu & Hankekehitys, Prjektin jhtaminen, Prjektin tteutus, Tekninen hult ja kunnssapit, Palveluiden jhtaminen, Elinkaarihankkeet ja -palvelut Järjestelmät ja tutteet: Lämmitys, vesi & viemäri, Ilmastinti & ilmanvaiht, Sähköistys, Turvallisuus, Autmaati Spimuksen arv: 18,8 milj. e Kk: 12 000 m 2 Ajankhta: 2014 2041 Caverin 13 Tilinpäätöstiedte 2014
17 074 työntekijää julukuun lpussa Henkilöstön jakauma maittain julukuun 2014 lpussa Sumi 28 % Rutsi 23 % Nrja 16 % Saksa 14 % Itävalta 4 % Tanska 6 % Muut maat 9 % Vunna 2014 jatkettiin kehitystyötä, jnka tavitteena n matala rganisaati ja vittajajukkueen rakentaminen: Osaamisen jhtaminen Organisaatin kehittäminen Palkattiin uudet divisinien jhtajat Rutsiin, Saksaan ja Eastern Eurpe divisinaan sekä knsernin tiethallintjhtaja Yli 1 200 harjittelijaa. Marraskuussa 2014 kk knsernille kerrttiin henkilöstökyselyn tulksista tulevan kehitystyön phjaksi. Vastausprsentti li krkea ja henkilöstön situtumisaste vahvistunut. Yksi tärkeimmistä tavitteista n panstaa työturvallisuuden ja - terveyden parantamiseen. Tapaturmataajuus (tapaturmaa milj. työtuntia khden) li vakaalla taslla 10,1 vunna 2014 (1 12/2013: 9,2). Caverin 14 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Kassavirta ja käyttöpääma
Käyttöpääma tukee 2016 tavitteitamme Käyttöpääma 120 100 5% Käyttöpääma, milj. e Käyttöpääma suhteessa liikevaihtn, % (Viim. 12 kk) Viimeisten 18 kuukauden aikana vapautui yli 100 milj. eura käyttöpäämaa seuraavasti: Painpiste entistä enemmän käyttöpääman hallinnassa Kulttuurimuuts Paremmat työkalut laskutukseen 4% 64 46 2% 3% 48 49 2% 2% -1% Käyttöpääma pieneni 65 milj. eura julukuun 2013 lppuun verrattuna ja 119 milj. eura kesäkuun 2013 lppuun verrattuna. 4 6/13 7 9/13 10 12/13 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14-19 Tehstettu käyttöpääman hallinta mahdllistaa strategisen liiketimintaprtflimme kehittämisen. Caverin 16 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Vahva rullaava 12 kk:n kassavirta Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja, milj. e Rullaava 12 kk 101,3 108,5 90,1 105,4 114,8 113,5 100,0 Tehstunut käyttöpääman hallinta tuki edellisvudesta parantunutta rullaavaa 12 kk:n kassavirtaa Tavitteena kassavirran kausilunteisuuden vähentäminen 7,2 11,1 4,1 20,5 Investimme jatkuvasti teknlgiihin, prsesseihin ja saamisen kehittämiseen. -11,2-11,1 1 3/13 4 6/13 7 9/13 10 12/13 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 Vuden 2014 käyttömaisuusinvestinnit livat 23,4 milj. eura, ja ne liittyivät pääasiassa tiettekniikkaan ja yhteisten liiketimintaprsessien kehittämiseen. Caverin 17 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Rahitus
Velkarakenne Velkjen erääntyminen Milj. e 92 53 2 2 2015 2016 2017 2018 Velkasalkku Pankit 93% Vakuutusyhtiöt 5% Muut 2% Krktyyppi (sujausten jälkeen) Kiinteä krk 21% Vaihtuva krk 79% Velkasalkun arv yhteensä: 149,0 milj. eura Keskikrk sujausten jälkeen: 2,1 % Caverin 19 Osavusikatsaus 1 6/2014
Nettvelka laski 50 milj. eurn Nettvelan kehitys Milj. e 194 190 Krlliset velat pienenivät 71 miljnaa eura vunna 2014 87 104 143 132 50 Osinka maksettiin 27,6 milj. eura huhtikuussa 2014. 6/13 9/13 12/13 3/14 6/14 9/14 12/14 Nettvelan rakenne Milj. e Maksuvalmiusreservi 178 milj. eura Milj. e 53 99 79 Nstamattmat luttlimiitit 96 50 99 Rahavarat Pitkäaikaiset krlliset velat Lyhytaikaiset krlliset velat Rahavarat Nettvelka Caverin 20 Osavusikatsaus 1 6/2014
Markkinanäkymät ja tulshjeistus
Caverinin liiketiminnan markkinanäkymät vudelle 2015 Tekninen asennus ja kunnssapit Odtetaan pysyvän vakaina. Parempaa energiatehkkuutta ja parempia sisäilmalsuhteita kskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö tukevat markkiniden psitiivista kehitystä. Suuret prjektit Kiinteistöjen ja tellisuuden suurten uusien tarjusten dtetaan lisääntyvän. Alhaisen krktasn ja rahituksen saatavuuden dtetaan tukevan investinteja. Taltekniikan kknaistimitusten suunnittelun ja tteutuksen kysynnän dtetaan kehittyvän sutuisasti. Palveluiden jhtaminen Uusien palvelujen tarpeen ja elinkaariratkaisujen kysynnän dtetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen maan ydintimintaansa tarjaa mahdllisuuksia käytön ja kunnssapidn ulkistuksissa pääasiassa julkishallinnssa, tellisuudessa ja energiasektrilla. Timintaympäristön muutkset yleiseen makrtaludelliseen kehitykseen ja gepliittisiin jännitteisiin liittyvän lisääntyvän epävarmuuden seurauksena saattavat aiheuttaa tiettyä varvaisuutta prjektien alituksissa ja palvelujen kysynnässä. Caverin 22 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Uusi tulshjeistus vudelle 2015 Liikevaiht Caverin arvii, että knsernin liikevaiht säilyy edellisvuden taslla. Käyttökate Caverin arvii, että knsernin vuden 2015 käyttökateprsentti kasvaa merkittävästi. Caverin 23 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Osinkplitiikka Osingnjak vähintään 50 % tilikauden vitsta. Hallitus ehdttaa, että sinka jaetaan 0,22 eura sakkeelta. Caverin 24 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Liitteet
Markkiniden megatrendit tukevat pitkän tähtäimen strategiaamme Teknlgian lisääntyminen rakennuksissa Energiatehkkuus Digitalisaatin kasvu Hajanaiset markkinat Caverin Nykyisin j nin 40-60% kiinteistön rakennuskustannuksista liittyy teknlgiaan. Tisiinsa integrituneet tekniset järjestelmät vaativat mnialaista erikissaamista. Kunnssapit perustuu entistä enemmän ennakintiin sekä tdellisiin tarpeisiin ja lsuhteisiin. Energiatehkkuuteen liittyvä lainsäädäntö tiukentuu. Vuden 2020 lppuun mennessä kaikkien uudisrakennusten tulee lla lähes nllaenergiarakennuksia, eli mavaraisia energian suhteen. Energiatehkkaiden ratkaisujen kysyntä kasvaa myös j lemassa levissa kiinteistöissä. Kaikilla kiinteistön teknisillä järjestelmillä n IP-site. Etävalvnnan kysyntä n kasvussa. J 10 000 rakennusta n liitetty Caverinin etävalvntaan. Markkinilla n suuri määrä pieniä palveluntarjajia. Laajat palvelut vat kilpailuetu varsinkin suuremmissa hankkeissa. Kasvuptentiaalia erityisesti saksankielisillä alueilla.
Eurcnstructin arvit vudelle 2015 Hult ja kunnssapit Prjektit Rutsi Sumi Nrja Saksa Itävalta Tanska Lähde: Eurcnstruct, marraskuu 2014 Caverin 28 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
Niclas Sacklén nimitettiin Eastern Eurpe -divisinan jhtn Syntynyt 1969, Sumen kansalainen Niclas Sacklén siirtyy Caverinille ABB:ltä, jssa hän n timinut Yhdysvallissa glbaaleista satamapalveluista vastaavana jhtajana vudesta 2011 ja Amerikan alueen satamapalveluista vastaavana jhtajana vudesta 2012. Hänellä n yli 15 vuden kkemus kansainvälisistä jhttehtävistä, ja hän n työskennellyt aiemmin Huurre-knsernissa (2004 2011) ja Munters-knsernissa (1995 2004). Alittaa tässä tehtävässä 1.5.2015. Kulutus MBA, Hanken Svenska Handelshögsklan, 2009 Insinööri, Tekniska Lärverket, Helsinki, 1993 Raprti knsernijhtaja Fredrik Strandille. Caverin 29 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014
32 837 sakkeenmistajaa 31.12.2014 Suurimmat sakkeenmistajat Suurimmat sakkeenmistajat 28.6.2013 Osakkeet, kpl % sakepä ämasta Muuts syyskuun lpun jälkeen, kpl Muuts syyskuun lpun jälkeen, % 1. Structr S.A. 17 840 000 14,20 0 0,00 2. Antti Herlinin mistamat rahastt sekä surat sakemistukset 13 150 180 10,47 +70 000 +0,54 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 709 444 3,75 +805 000 +20,62 4. Fndita-rahastt 3 850 000 3,07-285 000-6,89 5. Nrdea-rahastt 3 264 570 2,60-602 190-15,57 6. OP-rahastt 2 968 616 2,36-837 560-22,01 7. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 864 393 2,28-1 981 168-40,89 8. Aktia-rahastt 2 378 887 1,89 +290 875 +13,93 9. Valtin eläkerahast 1 850 000 1,47 +280 000 +17,83 10. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö El 1 344 468 1,07 0 0,00 11. Brtherus Ilkka 1 304 740 1,04 0 0,00 12. Evli-rahastt 1 103 705 0,88 +179 792 +19,46 13. SEB-rahastt 937 600 0,75 +593 750 +172,68 14. Danske Invest -rahastt 874 685 0,70 +35 000 +4,17 15. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 757 446 0,60 0 0,00 16. Säästöpankki-rahastt 586 052 0,47 +80 000 +15,81 17. Odin-rahastt 537 068 0,43 +808 +0,15 Omistajarakenne sakkeiden määrän mukaan Hallintarekisteröidyt ja ulkmaiset mistajat 33,0 % (30.9.2014: 31 %) Ktitaludet 20,7 % (22 %) Julkisyhteisöt 10,1 % (11 %) Rahitus- ja vakuutuslaitkset 13,7 % (14 %) Vitta tavittelemattmat yhteisöt 5,9 % (6 %) Yritykset ja asuntyhteisöt 16,6 % (17 %) Yhteensä 32 837 sakkeenmistajaa (30.9.2014: 33 860) 18. Caverin Oyj 509 257 0,41 +2 102 +0,41 19. FIM-rahastt 438 511 0,35-40 000-8,36 20. Föreningen Knstsamfundet rf 423 002 0,34 0 0,00 20 suurinta yhteensä 61 692 624 49,12 Caverin 30 Tilinpäätöstiedte 1 12/2014 Kaikki sakkeet 125 596 092 100,00