SIVIILIOIKEUS 2.7.2002 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun levyinen marginaali. Kukin vastaus kirjoitetaan eri arkille ja kysymyksen nro. 6 vastaukset kyseisen kysymyksen kysymyspapereille. Tenttiin osallistujan on jätettävä nimellä varustettu vastauspaperi jokaisesta kysymyksestä, johon hänen tulee vastata tai jonka hän on korvannut, siis myös sellaisesta kysymyksestä, johon ei ole vastattu. Kysymysten nro. 6a ja b sekä 6c ja d kysymyspaperit irrotetaan erilleen muista kysymyksistä ja toisistaan ja palautetaan nimellä varustettuna eri pinoihin, vaikka niihin ei olisi vastattu. OTK-tutkinnon aineopintotenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1-6. ON-tutkinnon aineopintotenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1-6. ON-tutkinnon täydennystenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1, 2, 3, 5, 6a, 6c ja 6d. Vanhentuneen tentin uusijat vastaavat kysymyksiin 1-6. JuK-tutkinnon suorittaneet vastaavat kysymyksiin 1, 2, 3, 6b ja 6d. Tentti hyväksytään, jos vastausten ja hyvityspisteiden yhteispistemäärä on vähintään puolet maksimipistemäärästä eli 30 pistettä. Jos tutkintovaatimuskohta on korvattu, hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että korvaavasta luentosarjasta on saatu vähintään 5 pistettä ja muiden kysymysten sekä hyvityspisteiden yhteispistemäärä on vähintään 25 pistettä. Tentissä saa käyttää hyväkseen yhdestä korvaavasta luentosarjasta saadut pisteet. Vahingonkorvausoikeuden luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 5 korvaamiseen. Luotto- ja maksuvälineet luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 3 korvaamiseen. Jos käytetään korvaavaa luentosarjaa, vastauspinoon on jätettävä paperi, josta käy ilmi, kuinka monta pistettä on saatu. Tämän lisäksi tentissä saa käyttää enintään 3 muilta luentosarjoilta saatua hyvityspistettä. ON-tutkinnon täydennystentissä ei saa käyttää pakollisten aineopintojen korvaavia luentosarjoja. ON-tutkinnon täydennystentissä saa käyttää enintään 2 muilta luentosarjoilta saatua hyvityspistettä. Vastaustilan ylittävää vastauksen osaa ja epäselvällä käsialalla kirjoitettua vastausta ei lueta. Tentin tulokset yksityisoikeuden laitoksen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla perjantaina 2.8.2002 klo 15.00.
Kysymys 1. Asunto-osakeyhtiö A aikoi hyödyntää vähän käytettyjä ullakkotilojaan muuttamalla niitä asunnoiksi. A:n yhtiökokouksessa tehtiin 20.9.2001 periaatepäätös tulevien ullakkohuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden merkintäoikeuksien myymisestä. Periaatepäätöksen mukaan kaupasta tehtäisiin esisopimus. Päätöksen mukaan, kun ostajille olisi myönnetty rakennuslupa, pidettäisiin ylimääräinen yhtiökokous, jossa päätettäisiin kaupan hyväksymisestä, merkintäoikeuksien ostajille suunnatusta osakeannista ja yhtiöjärjestyksen muuttamisesta uutta tilannetta vastaavaksi. A:n hallituksen puheenjohtaja laati luonnoksen kaupan esisopimukseksi ja järjesti tarjouskilpailun merkintäoikeuksien myymisestä. Tarjouksia tuli 20 kappaletta. Korkeimmat tarjoukset, 400 ja 499 euroa neliöltä, tekivät A:n osakkaat B ja C, jotka omistivat suunniteltujen ullakkohuoneistojen alapuolella sijaitsevat huoneistot. A:n edustajat sekä B ja C allekirjoittivat 10.3.2002 luonnoksen esisopimukseksi, jonka mukaan B ja C sitoutuvat aloittamaan ullakkohuoneistojen rakentamisen kuuden kuukauden kuluessa rakennusluvan saatuaan yhtiökokouksen hyväksyttyä kaupan. Esisopimuksen mukaan B ja C maksavat kauppahinnasta 15 prosenttia esisopimuksen allekirjoitushetkellä ja loput 85 prosenttia vuoden kuluessa rakennusluvan saamisesta. Esisopimuksen mukaan kauppa purkautuu, jos edellä mainittuja ehtoja ei noudateta. 28.3.2002 aloittaneen uuden hallituksen puheenjohtaja kääntyy asianajotoimistosi puoleen huolestuneena edellisen hallituksen toimista. Hän on saanut käsiinsä hallituksen 12.3.2002 päivätyn pöytäkirjan, jonka mukaan hallitus hyväksyy 10.3.2002 neuvotellun esisopimuksen siten muutettuna, että B ja C ovat velvolliset maksamaan kauppahinnasta 15 prosenttia myös siinä tapauksessa, ettei rakennuslupaa myönnetä. Puheenjohtaja epäilee, että hallituksen edellinen puheenjohtaja, B ja C ovat juonineet kaupan niin, että B ja C tosiasiassa saavat 15 prosenttia merkintäoikeuksien arvosta maksamalla varmistettua, ettei heidän nyt hallitsemiensa huoneistojen yläpuolelle koskaan tulla rakentamaan mitään. Uusi puheenjohtaja kertoo, että ullakkohuoneistoja koskevat merkintäoikeudet myytiin markkinahintaa halvemmalla, koska tarkoituksena oli muuttaa ullakon arvoton hukkatila A:lle yhtiövastiketta tuottaviksi asunnoiksi. Rakennettavia ullakkohuoneistoja koskevien merkintäoikeuksien markkinahinta kyseisellä alueella on tilastokeskuksen kauppahintarekisterin ja Suomen suurimman kiinteistönvälitysliikkeen mukaan noin 500-700 euroa. Arvioi järjestelyn sitovuutta A:n kannalta sopimusoikeuden sääntöjen valossa. Kysymys 2. A jäi kesäkuussa 2001 autokaupasta B Oy:lle velkaa 80.000 markkaa. Velan eräännyttyä 30.7.2001 A ei kuullut B Oy:stä mitään, mutta 30.9.2001 A:lta vaati suoritusta Autorahoitus Oy, jolle B Oy oli siirtänyt saatavansa. A maksoi velan heti Autorahoitus Oy:lle ja sai sittemmin kuulla, että B Oy oli joutunut konkurssiin 5.11.2001. Tässä vaiheessa A huomasi, että hänellä oli B Oy:ltä erääntynyt 95.000 markan laskusaatava, joka oli syntynyt 15.3.2000. A esittää nyt kaksi kysymystä: Olisiko A voinut 30.9.2001 suorittaa velkansa Autorahoitus Oy:lle kuittaamalla? Onko A:lla vielä nyt mahdollisuus saada maksunsa takaisin Autorahoitus Oy:ltä?
Kysymys 3. B pyysi C:n takaajaksi allekirjoittamaansa haltijavelkakirjaan. Luoton B sanoi käyttävänsä kesämökin ostamiseen. C suostui takaajaksi. Muutaman päivän kuluttua C sai kuitenkin tietää, että B oli luovuttanut velkakirjan tavaratalo A:lle maksuksi luottokortilla tekemistään hankinnoista. C katsoi, ettei hän ollut sidottu takaukseen B:n vilpin vuoksi ja ilmoitti tavaratalo A:lle pitävänsä takausta pätemättömänä. Tänään alkaneessa oikeudenkäynnissä tavaratalo A:n palveluksessa oleva varatuomari D, jolle haltijavelkakirja on siirretty, vaatii C:ltä takauksen perusteella maksua. Tilanteen oikeudellinen arviointi. Kysymys 4. K tilasi puulämmitteiseen omakotitaloonsa T Oy:ltä öljylämmityslaitteiston siten, että T Oy:n piti myös asentaa laitteisto. Itse laitteisto toimitettiin K:n taloon määräaikana, syyskuun loppuun mennessä, mutta asennustyö viipyi, kunnes se useiden kiirehtimisten jälkeen suoritettiin lokakuun lopulla. K vaati T Oy:ltä vahingonkorvauksena asian hoitamisen aiheuttamista pienkuluista 200 euroa sekä puulämmityksen vaatimasta vaivannäöstä lokakuussa 300 euroa. Arvioi tilannetta. Kysymys 5. A oli palannut ravintolasta tammikuussa kello 4 aamulla. Hän oli liukastunut kotipihassaan ja saanut vammoja. Piha oli A:n mielestä hiekoittamatta. Kunnossapidosta vastaavan taloyhtiön mielestä tapahtunut johtui siitä, että yön aikana oli ensin satanut vettä, jonka jälkeen piha oli nopeasti jäätynyt säätilan äkillisesti muututtua. Taloyhtiön mukaan piha oli ollut asianmukaisessa kunnossa vielä edellisenä iltana kello 22, eivätkä uudet kunnossapitotoimet yön aikana olleet käytännössä mahdollisia. Lisäksi vahinkoon vaikutti taloyhtiön mielestä ratkaisevalla tavalla se, että A:n kengissä oli korkeat korot ja A oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Arvioi tapaukseen liittyviä vahingonkorvauskysymyksiä.
Siviilioikeus 2.7.2002 Nimi: 6) Vastaa osakysymyksiin (a d) niille varattuun tilaan! Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa riviviivaa kohden on enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. a) Vähäinen muotovirhe (Hemmo I). b) Sopimuksen täydentämisen toteuttaminen (Hemmo II). Huom! Jatkuu seuraavalla sivulla.
Siviilioikeus 2.7.2002 Nimi: Kysymys 6 jatkuu c) Päällekkäiset käsirahat asuntokauppalain 3:5 :n mukaan. d) All risk -vakuutuksen tunnusomaiset piirteet (Hoppu).