22 SIVISTYS 250 Sivistyslautakunta 2005 Perusopetus ja lukio Tilivelvollinen: Rehtori Toiminta-ajatus Toteutetaan opetussuunnitelmien mukaista opetusta tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti ottaen huomioon oppilaiden fyysiset, psyykkiset ja kielelliset erityistarpeet oppimisen tuen osalta. Kiinnitetään huomiota oppimisympäristön turvallisuuteen sekä pedagogiseen kehittämiseen kaikenikäisillä oppijoilla. Perusopetus Toteuttaa perusopetuslain asettamia tavoitteita ja sisältöjä. Perusopetusta annetaan Kirjolan koulussa 1 9 luokilla ja Saaren koulussa 1-6 luokilla. Kirjolan koulussa toimivat erityisopetuksen klinikkaluokat sekä alakoulussa että yläkoulussa ja lisäksi alakoulun ja yläkoulun yhteinen tukiluokka. Klinikkaluokissa opetusta annetaan vaihtelevin oppilasmäärin ja kokoonpanoin eri aineissa ilmenevien tarpeiden mukaan. Lukuvuonna 2015 2016 oppilaita on syyskuun tilastointipäivänä 1 9 luokilla 268 Kirjolassa ja Saarella 1-6 luokilla 58. Kirjolan alakoulun oppilaiden tuen tarpeeseen vastataan 2015 2016 klinikkaopetuksella (aiemmin nimellä Pienluokka). Kirjolan yläkoulun tuen tarpeeseen perustettiin 2015 2016 klinikkaluokka. Tukiluokan oppilailla on mahdollisuus räätälöityihin oppimiskokonaisuuksiin ja integroitumiseen yleisopetuksen ryhmiin. Alettiin suunnitella vuosiluokkiin sitomatonta alkuopetusta sekä Kirjolan että Saaren kouluissa. Perusopetuksen laatua tarkkaillaan ja kehitetään opetusministeriön laatimien laatukriteerien pohjalta. KiVa Koulu -ohjelman (kiusaamisen vastainen ohjelma) toteuttamista jatketaan Kirjolan koulussa. Kodin ja koulun tiedonvälityksen kanavana käytetyn Wilma-ohjelman toimintoja kehitetään ja käyttöä monipuolistetaan. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessia jatketaan ja paikallinen opetussuunnitelma tehdään Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta. (Käyttöön 1.8.2016.)
Oppilaiden tueksi tarkoitettuja erityisopetuksen ratkaisuja kehitetään ja muokataan vuosittain tarvetta vastaaviksi (samanaikaisopetus, klinikkaopetus, vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus, tukiluokan käyttö ja integraatio). Perusopetuksessa otetaan käyttöön sähköisiä oppimisympäristöjä. Oppilaiden ja opettajien käyttöön hankitaan tarpeen mukaan lisää tablettitietokoneita. Oppilaiden välituntiliikuntaa tehostetaan Liikkuva koulu -ohjelman mukaisesti Koulukuljetusten sujuvuutta, taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja arvioidaan. Parikkalan lukio Ylioppilastutkinnon suorittaminen Hyvä jatko-opintokelpoisuus Lukiossa tarjotaan kaikki lukion pakolliset kurssit vuosittain ja valtakunnalliset syventävät / koulukohtaiset kurssit pääsääntöisesti vuosittain ja / tai vuorovuosin. Video-opetusyhteistyömahdollisuudet kartoitetaan vuosittain ja yhteistyötä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja ISOverstaassa. Parikkalan lukiolaisilla on mahdollisuus suorittaa ns. metsäteollisuuslukio eli saada Parikkalan lukiossa metsäteollisuusklusterin opetusta. Yhteistyötahoja ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja alueen metsäteollisuusyritykset. Parikkalan lukio on mukana Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n urheilijakoulutuksessa. Lukion opiskelijoille annetaan 1. vuosiluokan oppikirjat maksutta käyttöön joko perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjalisensseinä. Lukiolaiset saavat ilmaisen välipalan. Parikkalan lukiossa on luovuttu koeviikosta 1.8.2013 alkaen toistaiseksi. Kaikille lukiolaisille annetaan Wilma -tunnukset. Hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja. Lukiolaisten käyttöön hankitaan tarpeen mukaan lisää tablettitietokoneita/kannettavia tietokoneita. Lukiolaisia perehdytetään sähköisten kokeiden tekemiseen ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat asteittain syksystä 2016. Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Jokainen 9. luokan oppilas saa päättötodistuksen ja sijoittuu toisen asteen oppilaitokseen päättötodistus yhteishaun tulokset kaikki kaikki Oppimisongelmien ja käytöshäiriöiden vähentäminen perusopetuksessa pedagogisen oppilashuoltoryhmän arvioinnit ja yksilökohtaisten oppilashuoltoryhmien varhainen puuttuminen: 3-portainen tuki apuna pedagogisissa ongelmissa ja
Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso selvitykset mahdollisimman varhainen ja aktiivinen puuttuminen yksilökohtaisissa ongelmissa Kaikki lukiolaiset läpäisevät ylioppilaskirjoitukset ja /tai saavat lukion päättötodistuksen Lukiolaiset saavat hyvän jatko-opintokelpoisuuden kurssitarjonta Sijoittuminen korkea-asteen opintoihin pakolliset kurssit tarjotaan lähiopetuksena ja valtakunnalliset syventävät kurssit joko lähi-, video- tai verkko-opetuksena vähintään 50 % Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 265 084 232 800 168 100 125 600 125 600 Toimintameno 4 984 508 5 270 030 5 050 020 5 001 600 5 001 600 t Toimintakate -4 719 424-5 050 390-4 881 920-4 876 000-4 876 000 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Saari 0-6 lk 60 61 51 53 50 Kirjola, perusopetus 7-9 lk 121 110 121 106 104 Kirjola, perusopetus 1-6 lk 152 154 152 158 161 opp. yht. 333 325 324 317 315 Menot /oppilas 12 922 13 939 13 340 13 482 13 567 Parikkala lukion oppilasmäärä 61 55 50 50 50 Menot, /oppilas 11 117 13 453 14 557 14 557 14 557
2006 Vapaa sivistystyö Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tulosalueen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten henkistä ja fyysistä vireyttä. Tulosalueen palvelut tukevat yhteisöllisyyden muodostumista, luovat edellytyksiä monipuoliselle kansalaistoiminnalle, sekä antavat mahdollisuuksia omaehtoiseen ja elinikäiseen oppimiseen, tiedonsaantiin ja osaamisen kehittämiseen. Kansalaisopisto Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Kaakon kansalaisopisto järjestää Parikkalan kunnan alueella yleissivistävää sekä fyysistä ja sosiaalista vireyttä edistävää harrastuspohjaista koulutusta. Opetuksesta vastaavat tuntiopettajat. Opistosihteeri hoitaa opetuksen järjestelyyn, tiedottamiseen ja asiakaspalveluun liittyvät asiat. Kulttuuripäällikkö opiston rehtorina vastaa opetuksen sisällöstä ja suunnittelusta. Valtionosuuden väheneminen vaikuttaa toimintakauden pituuteen. Opetus painottuu kontaktiopetuksena tarjottaviin koko työvuoden kestäviin kursseihin. Kirjastopalvelut Tilivelvollinen: Kirjastonjohtaja Kirjastopalvelut tukevat elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti kuntalaisten, kesäasukkaiden ja muiden kirjastonkäyttäjien tiedonsaantia, osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä. Asiakkaiden käyttöön hankitaan ajantasaista ja monipuolista aineistoa. Parikkalassa on pääkirjasto sekä Saaren ja Uukuniemen lähikirjastot. Henkilöstöä 4,7 henkilötyövuotta. Asukaskohtaiset lainaus- ja kävijämäärät ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Heili-kimpan palvelua parannetaan mm. kaukolainauksen osalta. Henkilöstömäärän vakiinnuttua lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kirjastotyötä pystytään tehostamaan. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on palveluiden laadullinen kehittäminen, kuten omien kokoelmien riittävyys, ajantasaisuus ja monipuolisuus. Lasten ja nuorten
lukuharrastusta tuetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Alueellisessa yhteistyössä keskitytään Heili-kimpan toimivuuden ja kehittämisen seurantaan. Vapaa-aikapalvelut Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä luoda edellytyksiä monipuoliselle ja omaehtoiselle kansalais-toiminnalle. Vapaa-aikapalveluihin kuuluvat liikunta- ja kulttuuripalvelut, nuorisotyö sekä museoja perinnetyö. Kunta tukee Taito Etelä-Karjala ry:n toimintaa entisellä pitäjäntuvalla ja vastineeksi yhdistys huolehtii kunnan museoiden aukipitämisestä. Tutkintotavoitteista taiteen perusopetusta musiikissa hankitaan alle 18-vuotiaille Imatran musiikki-opistolta. Vapaa-aikapalveluiden henkilöstöön kuuluvat kulttuuripäällikkö, liikunnan-ohjaaja, nuorisotyöntekijä ja osa-aikainen uinninvalvoja. Kansainvälisen nuorisovaihtotoiminnan suunnittelun aloittaminen. Liikuntapalveluiden tarjonta painottuu aikuisten terveysliikunnan edistämiseen ja järjestämiseen. Nuorisotyö keskittyy nuorisotilatoimintaan 13 18-vuotiaille, nuorten vaikuttamisjärjestelmän käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen sekä kansainvälisen nuorisovaihtotoiminnan suunnitteluun. Etsivä nuorisotyö hankitaan Laptuote-säätiöltä. Kulttuuripalvelujen tapahtumatuotanto tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa, sekä tuetaan yhdistysten omia tapahtumia. Maakunnallinen yhteistyö jatkuu lastenkulttuuriverkosto Metkun jäsenenä sekä osallistumalla Etelä-Karjalan kulttuurityöryhmän työskentelyyn. Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Nuorten vaikutusjärjestelmän toiminnan käynnistäminen Kokoontumiset / vuosi Nuorten aloitteita kunnan hallintoelimien käsittelyyn. Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 46 298 35 800 33.500 33.500 33.500 Toimintameno 888 904 956 920 963.600 963.600 963.600 t Toimintakate -842 606-920 450 930.100 930.100 930.100 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 kulttuuritilaisuudet 43 30 30 30 30 nuorisotilaisuudet 173 200 200 200 200 liikuntatilaisuudet 406 350 350 350 350
kansalaisopiston opetustunnit 2424 2900 2600 2500 2500 kansalaisopiston oppilasmäärä 514 680 600 600 600 - netto /opetustunnit 66,45 61,8 - netto /opiskelija 313,40 260 kirjaston lainausmäärä/as. 9,8 11,5 10,5 10,5 10,5 2007 Varhaiskasvatus Tilivelvollinen: Varhaiskasvatuspäällikkö Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta ohjaavat varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen lisäksi kunnan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja laatukäsikirja, esiopetussuunnitelma ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma sekä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen järjestäminen varhaiskasvatuslain tavoitteiden (lain 1. vaihe voimaan 1.8.2015) ja päivähoitoasetuksen mukaisesti. Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen esiopetuksen opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatusta järjestetään alle kouluikäisille lapsille perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa ja päiväkodissa. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on kaksi. Ryhmis Kuperkeikka toimii Saarella, päiväkoti Laulujoutsen Kiipolassa ja päiväkoti Satakieli Kangaskylässä. Esiopetusta annetaan varhaiskasvatuksen toimintana päiväkoti Laulujoutsenessa sekä Saaren ja Kirjolan koulujen esiopetusryhmissä. Lapsen on 1.8.2015 alkaen osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus ei ole osa oppivelvollisuutta eikä kunnalla ole valvontavelvollisuutta. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa 1.- 3. luokan oppilaille järjestetään Saaren ja Kirjolan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaryhmissä. Tulosalueeseen kuuluvat lakisääteinen lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä lasten kotihoidon tuen kuntalisä. Lasten päivähoidosta annetun lain 4a mukainen erityislastentarhanopettajan palvelut järjestetään ostopalvelusopimuksella Ruokolahden kunnan kanssa (varhaiskasvatuksen erityisopettaja 20%, 1pv viikossa). Lisäksi koulun erityisopettajat antavat erityisopetusta esikouluikäisille.
Varhaiskasvatuksen tiimit laativat tiimisopimuksen ja arvioivat siinä asetettujen laadullisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti arvioinnin vuosiympyrän mukaan. Tiimikehityskeskustelut tukevat työn kehittämistä ja laadun arviointia. Lasten kotihoidontuen kuntalisän maksaminen jatkuu. Tukea maksetaan alle 3-vuotiaista 150,00 ja yli 3-vuotiaista päivähoito-oikeuden piiriin kuuluvista sisaruksista 50,00. Esikoululaisista ei makseta kuntalisää. Lasten kotihoidontuen kuntalisän maksamisesta päätetään vuosittain taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kunnan pohjoispäässä toimivan 12-paikkaisen ryhmäperhepäivähoitokoti Kuperkeikan toiminnan muuttaminen 14-paikkaiseksi päiväkodiksi, mikäli varhaiskasvatuksen tarve alueella lisääntyy. Toiminnan painopistealueet 2016 2018 Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja Laatukäsikirja päivitetään 31.12.2015 mennessä ja ne otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Esiopetuksen opetussuunnitelma uusien perusteiden pohjalta otetaan käyttöön 1.8.2016. Suunnitelmissa korostuu varhaiskasvatuslain ja esiopetussuunnitelman perusteiden mukaan lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen, oppimisympäristön merkitys sekä toiminnan arviointi. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta ja yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen kesken aletaan suunnitella valtion myöntämän esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia - erityisavustuksen turvin (14 800 ). Tavoitteena on tehdä siirtymä esiopetuksesta kouluun joustavaksi ja madaltaa eri toimintaympäristöjen välisiä eroja, rakentaa joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamalli, mahdollistaa lapsen yksilöllinen eteneminen vuosiluokkiin sitomattomasti sekä lisätä lasten osallisuutta ja säilyttää motivaatio oppimiseen. Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Varhaiskasvatuksen riittävyys. Lapsen subjektiivinen oikeus 100% varhaiskasvatukseen lain asettamassa 4 kk:n (tarve ennakoitavissa) tai 2 viikon (työllistyminen, opiskelu tai koulutus) ajassa, % hakijoista. Tiimipalaverien toteutuminen. Palaverien kirjaaminen tiimikansioon, väh. 25 krt/v. 100% Laadun arvioinnin toteutuminen. Laadun vuosiympyrään kirjattujen asioiden toteuttaminen. 100% Paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma. Käyttöönotto 1.8.2016 Talouden tunnusluvut
Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot 183 336 160 220 173 520 173 520 173 520 Toimintameno 2 059 745 2 126 780 2 053 050 2 053 050 2 053 050 t Toimintakate 1 876 410 1 966 560 1 879 530 1 879 530 1 879 530 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Hoitopaikat kpl 134 134 130 130 130 Läsnäolopäivät kpl 22613 25100 23000 23000 23000 Lapsia hoidossa 31.12. 158 134 130 130 130 joista erityistä hoitoa ja 15,8 8 10 10 10 kasvatusta tarvitsevia (* % Menot / läsnäolopäivä(** 91,09 84,73 89,26 89,26 89,26 Käyttöaste % - päiväkodit 83,10 85 80 80 80 - ryhmäperhepäiväkodit 72,07 85 80 80 80 - koululaisten ap- ja ip-toiminta 65,27 85 80 80 80 Lasten kotihoidontuki, lapsia 92 90 90 90 90 (* erityisen tuen tarve: lastensuojelun tarve, vamma tai pitkäaikainen sairaus, kielellinen kehitys ja kommunikaatio, tarkkaavaisuus, kognitiivinen alue, tunne-elämä tai sosiaalinen kasvu (** luku sisältää myös lasten kotihoidontuen ja lasten kotihoidontuen kuntalisän menot (kuntalisä 1.3.2012 alk.)