OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Koulutuspolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen vastuualue

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Koulutuspolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen vastuualue HE eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta Lausuntoyhteenveto 16.6.2014

Sisällys YHTEENVETO... 3 PYYDETYT LAUSUNNOT... 3 1 Oikeusministeriö... 3 2 Sosiaali- ja terveysministeriö... 4 3 Valtiovarainministeriö... 4 4 Aluehallintovirastot... 5 Etelä-Suomen aluehallintovirasto... 5 Itä-Suomen aluehallintovirasto... 5 Lapin aluehallintovirasto... 6 Lounais-Suomen aluehallintovirasto... 6 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto... 6 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto... 6 5 Opetushallitus... 7 6 Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontavirasto... 7 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos... 7 8 Lapsiasiavaltuutettu... 8 9 Tasa-arvovaltuutettu... 8 10 Vähemmistövaltuutettu... 8 11 Tasa-arvoasian neuvottelukunta TANE... 9 12 Alajärven kaupunki... 10 13 Heinolan kaupunki... 10 14 Helsingin kaupunki... 10 15 Imatran kaupunki... 11 16 Järvenpään kaupunki... 12 17 Kaarinan kaupunki... 12 18 Kiuruveden kaupunki... 13 19 Kokkolan kaupunki... 14 20 Kouvolan kaupunki... 15 21 Kristiinankaupunki... 15 22 Kuopion kaupunki... 15 23 Oulun kaupunki... 16 24 Rantasalmen kunta... 17 25 Tampereen kaupunki... 17 26 Tornion kaupunki... 17 27 Turun kaupunki... 18 28 Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA... 18 29 Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK... 18 1

30 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK... 19 31 Elinkeinoelämän keskusliitto ry... 19 32 Kuntatyönantajat... 19 33 Lastentarhanopettajaliitto... 20 34 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry... 21 35 Sosiaalialan korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Talentia... 22 36 Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry... 22 37 Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry... 23 38 Lastensuojelun Keskusliitto ry... 23 39 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry... 24 40 Sosiaali ja terveys ry... 25 41 Suomen Kuntaliitto ry... 26 42 Suomen Yrittäjät ry... 26 EI-PYYDETYT LAUSUNNOT... 27 1 Ammattiliitto Pro... 27 2 Oulun yliopisto... 27 3 Suomen Vanhempainliitto... 28 4 Vammaisfoorumi... 28 2

YHTEENVETO Hallituksen esitys eduskunnalle lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta lähetettiin lausunnolle 15.4.2014. Lausuntoa pyydettiin 57 taholta, joista 47 (sisältää kuuden aluehallintoviraston lausunnot) lausui asiasta. Näiden lisäksi lausuntoja saapui vielä neljä, joten yhteensä lausuntoja saatiin 51 kappaletta. Lausunnonantajia on pyydetty sisällyttämään lausuntoonsa lyhyt tiivistelmä, joka on otettu mukaan tähän lausuntoyhteenvetoon. Jos tiivistelmä on puuttunut, se on tehty opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Tämä tieto löytyy lausujan kohdalta. PYYDETYT LAUSUNNOT 1 Oikeusministeriö (Tiivistetty opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta) Päivähoidon osa-aikaisuus Esitysluonnoksessa ehdotetaan rajattavaksi oikeutta saada päivähoitopaikka sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen vanhempi tai muu huoltaja on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Tällöin lapselle olisi järjestettävä päivähoitoa vain osa-aikaisesti. Oikeusministeriöllä ei ole huomauttamista lakiehdotuksen pääasiaratkaisuista. Laissa kuitenkin jää jossakin määrin avoimeksi, mitä siinä tarkoitetaan hoidon osa-aikaisuudella. Lainkohdan perusteluissa (s. 28) on tehty asiasta selkoa. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin vielä harkita päivähoidon osa-aikaisuuden täsmentämistä laissa. Lasten päivähoito Ahvenanmaan maakunnassa Esitysluonnoksen jaksoon 3 (Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys) on sisällytetty tekstikappale Ahvenanmaan maakunnan lapsen päivähoidosta annetusta maakuntalaista. Tämä tekstikappale olisi tarkoituksenmukaista siirtää esitysluonnoksen nykytilaa koskevaan jaksoon 2.1. Ahvenanmaan maakunnassa voimassa olevan oikeustilan valaisemiseksi Ahvenanmaan maakuntalainsäädäntöä koskevan tekstikappaleen yhteydessä olisi kuitenkin tarpeen mainita seuraavaa. Ahvenanmaan maakunnan päivähoitolain Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 19 :ssä tarkoitetun lainsäädäntövalvonnan yhteydessä oikeusministeriö hankki siitä korkeimman oikeuden lausunnon. Kesäkuussa 2011 maakuntalaista antamassaan lausunnossaan (OH 2011 114) korkein oikeus katsoi mm., että säätäessään maakuntalain 17 :ää maakuntapäivät ei ollut luvattomasti poikennut perustuslain 19 :n 3 momentin julkiselle vallalle asetetuista vaatimuksista, vaikka maakuntalain kyseinen pykälä tarkoittikin tiukennuksia maakunnassa silloin voimassa olleen päivähoitolainsäädäntöön nähden. Sen vuoksi maakuntapäivät ei säätäessään päivähoito-oikeuden tiukennetuista ehdoista maakunnassa ollut korkeimman oikeuden mukaan ylittänyt lainsäädäntövaltaansa. Muita huomioita Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n 3 momentti ehdotetaan siirrettäväksi muuttamattomana pykälän 4 momentiksi. Momentin mukaan asetuksella säädetään päivähoitopaikan hakemisesta ja 3

hakemisen määräajasta. Ehdotuksen jatkovalmistelussa tulee vielä varmistua siitä, että sanotuista seikoista on riittävät laintasoiset perussäännökset, joita tarkempia säännöksiä asetuksella voitaisiin antaa. Lisäksi momenttia tulee täydentää maininnalla asetuksenantajasta. Ehdotuksen säätämisjärjestysperustelujen viittaus perustuslain yhdenvertaisuussäännökseen tulee korjata koskemaan perustuslain 6 :ää. 2 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta. Esitys liittyy hallituksen 29.8.2013 antamaan rakennepoliittiseen ohjelmaan talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi sekä sitä koskeviin päätöksiin 29.11.2013 ja 25.3.2014 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Rakennepoliittisen ohjelman 1.9 kohdan mukaan kotihoidon tuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille ja rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta sosiaaliset perusteet huomioon ottavalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Kotihoidon tukea koskevaa uudistusta on valmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä ja siinä on huomioitu myös nyt lausuttavassa esityksessä ehdotettu muotoilu nykyiseen lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Lasten hoidon tuista annettavan uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2015. Lain siirtymäsäännökset on tarkoitus muotoilla niin, että uutta lakia sovelletaan niihin tapauksiin, joissa vanhempainrahakausi päättyy ja oikeus kotihoidon tukeen alkaa uuden lain voimaan tultua. Siirtymäsäännösten johdosta lain taloudelliset vaikutukset alkavat näkyä syyskuussa 2016, jolloin vaikutus on arviolta 20 % vuositason kustannusvaikutuksista. Vaikutukset vuonna 2017 ovat arviolta 80 % vuositason kustannuksista. Kokonaisuudessaan lain vaikutukset näyttäytyvät vasta vuonna 2018. Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huomiota 11 a :n 2 momentin muotoiluun, kokopäiväistä päivähoitoa on järjestettävä osa-aikaisena, joka ei vaikuta onnistuneelta. Pykälä olisi parempi muotoilla yksityiskohtaisia perusteluja vastaavasti esim. niin, että kokopäiväisen päivähoidon sijaan on päivähoito järjestettävä osa-aikaisena. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta on tehty hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Esityksessä turvataan hyvin lapsen etua sillä, että lapselle olisi aina järjestettävä voimassa olevan lain laajuinen päivähoitopaikka, jos se olisi tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se olisi muutoin lapsen edun mukaista. Lapsen etua puoltaa myös esitetty oikeus hoitopaikan säilymiseen samana, jos lapsen hoitoaika muuttuu esityksen johdosta. 3 Valtiovarainministeriö Ehdotus on kannatettava ja hyvin perusteltu ja se toteuttaa hallituksen 29.8.2013 rakennepoliittiseen ohjelmaan talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi sisältyvää kirjausta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskeviin päätöksiin sisältyy myös päivähoitoon liittyvät linjaukset kelpoisuusvaatimusten joustavoittamisesta ja väljentämisestä, päivähoitomaksujen tarkistamisesta sekä 4

kotihoidon tuen jakamisesta puoliksi vanhempien kesken. Esityksen taloudellisissa, yhteiskunnallisissa ynnä muissa vaikutuksissa ei ole kattavasti arvioitu näiden yhteisvaikutuksia. Yleisesti ottaen kustannuksia vähentäviä vaikutuksia syntyy vasta tilanteissa, joissa henkilöstö- ja tilakustannuksia voidaan vähentää esimerkiksi päivähoitoyksiköitä yhdistämällä. Tästä syystä luonnokseen sisältyvä säännös saman hoitopaikan säilymisestä hoitoajan muuttuessa saattaa tarpeettomasti jäykistää ja rajoittaa kunnan mahdollisuuksia järjestää palveluita järkevästi ja taloudellisesti. Esitystä tulisikin muokata päivähoidon järjestäjän kannalta joustavammaksi. Ehdotuksella ei muutettaisi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisen tuen myöntämisen perusteita. Siten osa perheen lapsista voisi olla edelleen yksityisen hoidon tuella yksityisen palvelun tuottajan järjestämässä kokopäiväisessä päivähoidossa, vaikka vanhempi hoitaisi osaa lapsista kotona. Eriarvoisen aseman luominen yksityisesti ja kunnallisesti tuotettujen palvelujen välille ei ole järkevää, koska yksityisen hoidon tuen kohdalla on yhtä lailla kyse julkisten varojen käytöstä. Tulisikin selvittää, miten lapsen kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia olisi muutettava, jotta yksityisen hoidon tuen saannissa olisi vastaavan laajuiset edellytykset kuin oikeudessa kunnalliseen päivähoitoon. 4 Aluehallintovirastot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto pitää hallituksen esityksen luonnosta pääsääntöisesti hyvänä ja hyvin perusteltuna. Aluehallintovirasto painottaa, että lain toteuttamisen yhteydessä on tärkeää antaa kunnille valtakunnallinen ohjeistus siitä, miten lapsen etua arvioidaan vanhempien hakiessa kokopäiväistä hoitopaikkaa lapselleen. Aluehallintovirasto painottaa lasten päivähoidon tehtävää perheitä tukevana ennalta ehkäisevänä palveluna ja toteaa, että arviointia kokopäivähoitopaikan tarpeesta tulee tehdä matalalla kynnyksellä. Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoviraston mielestä ensisijaisena tavoitteena tulee olla subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen ennallaan kuten Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama päivähoitoa koskevien säädösten uudistamista valmistellut työryhmä 21.3.2014 jättämässään raportissa on esittänyt. Lähtökohtana on oltava lapsen etu ja oikeus varhaiskasvatukseen eikä lapsen huoltajan oikeus saada palveluja perheen tilanteen mukaan. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen luonnoksessa esitetyssä muodossa heikentää ko. kotona hoidettavien ja esiopetuksessa olevien lasten oikeutta saada suunnitelmallista varhaiskasvatusta ja päivähoitoa ja siten saattaa heidät eriarvoiseen asemaan muihin lapsiin nähden mm. koulutuksellisen tasaarvon suhteen. Suunnitelmallista varhaiskasvatusta ei voida siirtää vanhempien vastuulle. Rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta vain kunnallisessa päivähoidossa olevilta esitetyllä muutoksella asetettaisiin lapset eriarvoiseen asemaan sen mukaan mitä palvelua käytettäisiin. Mikäli muutos subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kuitenkin tehdään hallituksen esityksen mukaisesti, tulee päivähoidon tarpeen arvioinnin menettely ohjeistaa tapauksissa, kun päivähoito olisi aina järjestettävä voimassa olevan lain laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Lainsäädännön valmistelussa tulee asiaan kiinnittää erityistä huomiota. 5

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto ei pidä hyvänä rajata subjektiivista päivähoito-/ varhaiskasvatusoikeutta ehdotuksen mukaisesti. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan on todennäköistä, että rajaus lisäisi eriarvoisuutta ja varhaislapsuudessa alkavaa syrjäytymisuhkaa. Huoltajilla tulee olla edelleen vapaus valita ilman olosuhdekartoitusta, käyttävätkö he päivähoito-oikeutta vai eivät. Suomen varhaiskasvatus ja päivähoitojärjestelmä ovat kansainvälisessä vertailussa hyviä ja kattavia. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon takaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua ryhmään ja turvaa lasten välistä tasa-arvoa. Yhtäläinen osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee sosiaalista eriarvoistumista. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Laadukkaan osa-aikaisen varhaiskasvatuksen tulisi olla jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kokopäiväinen päivähoito-oikeus tulisi kytkeä vanhempien työssäkäyntiin tai opiskeluun. Jotta turvattaisiin lapsen edun toteutuminen, lapselle tulisi aina järjestää hänen tarpeitaan vastaava päivähoito, jos se olisi tarpeen hänen kehityksensä, tuen tarpeensa tai perheen olosuhteiden takia taikka se olisi muutoin lapsen edun mukaista. Tavoitteena tulisi olla kaikille maksuton varhaiskasvatus. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoviraston käsityksen mukaan esitettyyn subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaukseen liittyen tulee erityisesti huomioida myös päivähoidolle annetut ehkäisevän lastensuojelun haasteet jotka on suunnattu perheiden toimintamahdollisuuksien ja lapsen kokonaishyvinvoinnin turvaamiseen. Aluehallintovirasto käsityksen mukaan kaikille alle kouluikäisille lapsille tarjotun päivähoitopalvelun sisältämä, perheiden tukemisen merkittävä ehkäisevän lastensuojelun elementti tulisi lakimuutoksen toteutuksessa säilyä siten, että oikeus erikseen, perusteltuna haettavaan kokopäivähoitoon voi toteutua esityksessä ilmenevällä periaatteella: luontevana ja leimaamattomana tukena lapsen tai perheen tilanteen niin edellyttäessä. Lapsen oikeus samaan hoitopaikkaan huolimatta hoitopäivän muuttumisesta osa-aikaiseksi ei saa kuitenkaan vaikuttaa myöskään siten, että muiden päivähoitopaikassa olevien tai päivähoitoon tulevien lasten tilanne heidän päivähoitopaikkansa laatuun ja pysyvyyteen nähden vaarantuu. Subjektiivisen päivähoidon rajoittamisen osin osa-aikaiseksi päivähoidoksi voidaan arvioida vaikuttavan kaikkiin päivähoitomuotojen toimintaympäristöihin siten, että hoitoryhmien rauhattomuus eri päivähoitomuodoissa lisääntyy. Yhteenvetona Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että esitetyn lakimuutoksen tulee olla toteutettavissa siten, että päivähoito voi toimia edelleen laajana lapsiperheiden peruspalveluna, ja mahdollistaa myös toimivana ympäristönä yksilöllisen tuen antamiselle lapselle ja perheelle, jolle tuki on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka lapsen edun muutoin sitä vaatiessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että perheelle myönnetty osa-aikainen päivähoito-oikeus tulee perustua samanlaiselle tiiviille kasvatuskumppanuudelle kuin kokoaikainenkin päivähoito-oikeus. 6

Mahdollisiin perheen tai lapsen muuttuneisiin tuen tarpeisiin tulee reagoida välittömästi ja tarjota perheelle tarvittaessa kokoaikaista päivähoito-oikeutta. Perheellä olisi edelleenkin mahdollisuus saada ehdoitta kokopäiväistä päivähoitoa lapsille yksityisen päivähoitopalvelun kautta. Yksityiset päivähoitopalvelut eivät ole yhtäläisesti saavutettavissa eri kunnissa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto korostaa, että tämän mahdollisen eriarvoisuutta tuottavan palvelurakenteen toimivuutta tulee jatkossa seurata huolellisesti ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin. 5 Opetushallitus Mahdollinen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen tulee ratkaista osana varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistusta, ei erillisenä asiana. Mahdollisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen tulee olla samansisältöinen riippumatta tavasta, jolla päivähoito järjestetään. Lainsäädännän tasolla tulee säätää menettelyt, joilla arvioidaan lapsen oikeus nykyisen laajuiseen päivähoitoon Lainsäädännön tasolla tulee säätää menettelyt aiemmin tehdyn päivähoito-oikeutta koskevan päätöksen muuttamiseksi Ennen lainsäädäntömuutosta tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi ja selvittää mahdollisten muutosten aiheuttamat lisäkulut kunnille ja sitä kautta todellinen säästövaikutus. 6 Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontavirasto Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että hallitus on osana rakennepoliittista ohjelmaa päättänyt, että päivähoitolain 11 a :ssä säädettyä oikeutta päivähoitoon rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Valvira ymmärtää ne paineet, joita subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamiseen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kohdistuu. Tärkeää on, että varsinainen subjektiivisen oikeuden määrittävä säännös säilyy ennallaan ja luonnoksessa oleva ehdotus koskee rajattua poikkeusta siihen. Valvira pitää erittäin merkittävänä sitä, että säännöksissä todetaan, että päätökset tehdään aina lapsen etu huomioiden. Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvä säännös, jonka mukaan päivähoitopaikka ei muutu hoitoajan muuttuessa, on niin ikään hyvä. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetun muutoksen toteuttamisen kannalta on tärkeää, miten lapsen etu arvioidaan. Valviran käsityksen mukaan muuttuneiden säännösten toimeenpano edellyttää kunnissa moniammatillista yhteistyötä. Valvontaviranomaisen (toimivaltainen aluehallintovirasto) on mahdollisuuksien mukaan seurattava lain säännösten toteutumista. 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ei tue subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista. Rajoitus olisi periaatteellisesti merkittävä, lasten ja perheiden kannalta ongelmallinen taka-askel suomalaisessa perhepolitiikassa. Päivähoitolain muuttaminen tältä osin on myös ristiriidassa uuden varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelun kanssa. THL pitää tärkeänä, että jokainen alle kouluikäinen lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen perheen valitsemalla tavalla. Päivähoito-oikeuden rajoittamisen asiallisena perusteena on kotihoidon tukikauden puolittaminen, joka tavoitteeksi asetettujen äitien lisääntyvän työllisyysasteen ja isien lisääntyvän kotihoidon tuen käytön sijasta arvioiden mukaan johtaa äitien työttömyyden lisääntymiseen ja lisääntyvään päivähoidon 7

tarpeeseen. Näiden kahden uudistuksen yhteisvaikutuksena valtiolle syntyy merkittäviä lisäkustannuksia. Lakiesitys ei näin ollen edesauta hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitetta julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämisestä. 8 Lapsiasiavaltuutettu Lapsiasiavaltuutettu vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista hallituksen esitysluonnoksessa esitetyllä tavalla. Muutosehdotuksella pyritään ensisijaisesti taloudellisiin säästöihin eikä sillä tavoitella ratkaisuja, jotka edistäisivät lapsen edun toteutumista. Käytännössä muutoehdotus johtaisi todennäköisesti siihen, että rajoittamisesta tulee pääsääntö laissa säädetyissä tilanteissa. Kotona olevan vanhemman lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon lapsen tai vanhemman sairauden tai vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien perusteella. Sosiaalisin syin tehtävä päivähoito-oikeuden rajoittaminen johtaa lasten yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Lapsiasiavaltuutettu pitää puutteena, että hallituksen esitysluonnokseen sisältyvässä yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa ei ole arvioitu vaikutuksia lasten ja perheiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Sosiaalisin perustein tapahtuva päivähoitotarpeen arviointi tarkoittaa käytännössä helposti sitä, että lapsi perheineen leimatuu negatiivisesti jollain tavalla ongelmalliseksi. Hallituksen esitysluonnoksen ehdotuksilla ei myöskään paranneta huoltajien työmarkkina-asemaa tai työllistymistä. Esitysluonnoksesta seuraa myös, että lapset olisivat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, käyttääkö lapsen perhe kunnallisen vai yksityisen päivähoidon palveluita. Esitysluonnoksessa ei ehdoteta vastaavanlaisia rajoituksia yksityiseen päivähoitoon. Esiopetuksessa tai perusopetuksessa olevat lapset eivät saisi jatkossa enää lainkaan päivähoidon palveluita, jos vanhempi olisi kotona laissa määritellyissä tilanteissa. Esiopetuksessa olevien lasten hoitoaika lyhenisi siten keskimäärin neljään tuntiin päivässä, kun osa-aikainen päivähoito muutoin olisi enintään viisi tuntia päivässä tai 25 tuntia viikossa. Lapsiasiavaltuutettu pitäisi tarkoituksenmukaisena, että jos subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta pidetään kiinni, asia käsiteltäisiin osana varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamista. Varhaiskasvatuslainsäädäntöä koskevan työryhmän parhaillaan myös lausuntokierroksella olevaan esitykseen ei päivähoito-oikeuden rajoittaminen nyt sisälly. 9 Tasa-arvovaltuutettu Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 :n muuttamisesta (subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen). Tasa-arvovaltuutettu ilmoittaa, ettei valtuutettu anna lausuntoa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. 10 Vähemmistövaltuutettu Vähemmistövaltuutettu pitää tärkeänä, että esitys turvaisi oikeuden kokopäiväiseen päivähoitoon kaikille lapsille, jos se olisi lapsen edun mukaista. 8

Ehdotettuun 11 a :n 2 momenttiin ja siinä ehdotettuun "Lapselle on kuitenkin aina järjestettävä 1 momentin mukainen päivähoitopaikka, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista" liittyen toteamme seuraavaa. Ensinnä toteamme, että harkittaessa sitä, onko kokopäiväinen varhaiskasvatus lapsen edun mukaista, tulisi ottaa huomioon kotoutumiseen liittyvät näkökohdat. Jos perhe on asunut Suomessa vain lyhyen aikaa, on selvää, että lapsen kielenkehityksen sekä ystävyyssuhteiden kehittymisen kannalta on lapsen edun mukaista osallistua varhaiskasvatukseen. Samoin koko perheen kotoutumisen kannalta Suomen yhteiskuntaan integroituminen edellyttää mahdollisimman paljon erilaisia kontakteja eri toimijoiden kanssa. Lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen lisää perheen huoltajien kontakteja muihin samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin ja sitä kautta edistää perheen kotoutumista. Lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen antaa perheille arvokasta tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Toiseksi haluamme nostaa esille Suomen kansallisen vähemmistön, romanien, tilanteen. Vielä nykyisinkin romanien keskimääräinen koulutustaso on alhaisempi kuin muun väestön ja tämä saattaa johtaa siihen, etteivät kaikki vanhemmat välttämättä pysty tukemaan lapsensa koulunkäyntivalmiuksia riittävällä tavalla. Muun muassa tästä syystä näemme tärkeänä romanilasten osallistumisen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Vaikka lapsen molemmat vanhemmat olisivatkin kotona, saattaa lapsen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen osallistumiselle olla erittäin perusteltuja syitä. Tällainen syy voisi esimerkiksi olla, edellä mainittujen koulunkäyntivalmiuksien kehittymisen lisäksi, ryhmässä toimimistaitojen harjaannuttaminen. Mahdollistamalla romanilasten sekä maahanmuuttajaperheiden lasten osallistuminen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen tuetaan perheiden osallisuutta yhteiskunnassa. 11 Tasa-arvoasian neuvottelukunta TANE Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) kannattaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä ennallaan. TANE pitää kummallisena, että subjektiivinen päivähoito-oikeus halutaan poistaa säästötoimena. Hallituksen esityksessä todetaan, että investoinnit lasten ja perheiden peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, tuovat pidemmällä aikavälillä säästöjä lastensuojelun ja korjaavien erityispalveluiden tarpeen vähentyessä. TANE painottaa, että siirtyminen universaalista oikeudesta harkinnanvaraisuuteen on erittäin suuri muutos. TANE pitää ongelmallisena, että tarveharkintaisuus saattaa johtaa perheiden turhaan leimaamiseen. Lisäksi hankalissa tilanteissa olevilla perheillä ei riitä aina voimavaroja hakea tukea, vaikka olisivatkin siihen oikeutettuja. Vaarana on, että kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvat lapset jäävät varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Hallituksen esityksen mukaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaiset tuen myöntämisperusteet eivät muutu. TANE:n mukaan kaikilla lapsilla pitää olla samanlainen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, ovatko he kuntien tai yksityisten ylläpitämän varhaiskasvatuksen piirissä. Esityksessä todetaan, että muutos vaikuttaisi enemmän naisten asemaan kuin miesten, koska naiset käyttävät perhevapaita ja -etuuksia miehiä enemmän. Päiväkotipalveluiden kehittäminen niiden rajaamisen sijasta on tärkeää erityisesti pienten lasten äitien työllisyysasteen korottamisessa ja työllistymisen helpottamisessa. 9

12 Alajärven kaupunki Varhaiskasvatuksen järjestäjän näkökulmasta on selkeämpää, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen koskee kaikkia perheitä, joissa toinen vanhemmista on kotona. Osapäivähoidon voidaan katsoa takaavan lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja sen etuihin. Tämänhetkisen esityksen toinen momentti takaisi oikeuden kokopäivähoitoon sitä erityisistä syistä tarvitseville: momentissa linjataan, että lapselle on aina järjestettävä kokoaikainen päivähoitopaikka, mikäli se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheiden olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Linjaus kokopäivähoidon järjestämisestä lapsen edun niin vaatiessa on ehdottoman tärkeä, mutta vaatii toiminnan järjestäjältä monien uusien toimintamallien- ja tapojen luomista ja käyttöönottoa. Esityksen perusteluissa linjataan, että kokopäiväisen päivähoidon oikeuden vaihtuessa osapäiväiseen päivähoito-oikeuteen toiminnan järjestäjän tulisi yhdessä perheen kanssa pohtia mahdollisen kokopäivähoidon tarvetta, eikä sen myöntämisen edellytyksenä vaadittaisi asiantuntijalausuntoja - tai selvityksiä. Tämä saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa toiminnan järjestäjän edustajat joutuvat tekemään arvioita perheen tilanteesta ja päätöksiä lapsen hoidon tarpeesta ilman tarvittavaa kokonaistietoa ja asiantuntemusta. Tarvittavien arvioiden ja ajankohtaisen tiedon hankkiminen esimerkiksi terveys- ja sosiaaliviranomaisilta vaatisi myös toimintamallin, joka kuormittaisi osapuolia mahdollisimman vähän ja turvaisi asiakasperheiden yksityisyyden suojan. 11a :n viidennessä momentissa esitetään, että lapsen päivähoitopaikkaa ei saa vaihtaa päivähoitooikeuden supistuessa esimerkiksi toisen yksikön osapäiväiseen päivähoitoryhmään. Alueella, jossa varhaiskasvatus tapahtuu pienehköissä yksiköissä ja asiakasvirrat eivät ole suuria, säästöjä toimintakuluissa voi esitetyllä järjestelmällä olla vaikea saada. Pahimmassa tapauksessa valtionosuudet pienenevät mutta toimintakulut eivät merkittävästi laske. 13 Heinolan kaupunki Mielestämme rajaaminen ei Heinolan kaupungin kohdalla tuota haasteita, koska käymme aina kaikissa tällaisissa tapauksissa palveluohjauskeskustelun ja tarjoamme kotona oleville myös muita kevennettyjä ratkaisuja kuten kerhotoimintaa, avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä perhekeskuspalveluita. Säännökseen helpotusta toisi, jos päivähoitoa ei rajattaisiin vain osa-aikaiseksi, vaan vaihtoehtoisesti lapselle voisi tarjota päivähoidon kerhotoimintaa tai muita vastaavia palveluita. Lakisäädökset muutokset on myös jatkossa huomioitava yksityisen hoidon tuen /päivähoito-oikeuden rajaus- missä asiaa valmistellaan ja millaisia tarkennuksia asia tarvitsee? Tärkeänä on turvata tarvittaessa lapsen edun kannalta koko päivähoitopaikka. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyisi, vaikka päivähoitooikeuden laajuus muuttuisi ehdotettavan muutoksen takia. Tällainen esitys ei muuta nykyisiä käytänteitämme, käytössä on kuten monilla muillakin kunnilla takuupaikkakäytänteet ja sopimus. 14 Helsingin kaupunki Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskevissa päätöksissä todetaan, että hallituksen esitys annetaan keväällä 2014, lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015 ja toimenpidekokonaisuuden 10

määrärahavaikutukset on sisällytetty valtiontalouden kehykseen, siten että ohjelmalla on taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen. Peruspalveluohjelmassa todetaan lisäksi, että päivähoidon rajaamiseen liittyen valtionosuuksia vähennetään 7,0 milj. euroa vuodesta 2015 alkaen ja kuntien kustannusten arvioidaan vähenevän 23,7 milj. euroa. Lapsen näkökulmasta osa-aikainen varhaiskasvatus on riittävää, kun se on sisällöllisesti hyvin suunniteltua ja toteutettua ja päivästä muodostuu lapselle mielekäs kokonaisuus. Helsingin päivähoitopalvelujen käyttö on, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, kokopäivähoitoon painottunutta. Ehdotuksen sisältämä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus vaikuttaa tarpeeseen uudistaa varhaiskasvatuspalvelujen sisäistä rakennetta. Osa-aikaista varhaiskasvatusta tulee olla tarjolla riittävästi eri toimipisteissä. Jotta varhaiskasvatuksen sisältö ja kustannukset pysyvät hallinnassa, tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä ja hoitoaikojen sopimista perheiden kanssa. Lapsen huoltajat voivat hakea subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen piiriin kuuluvalle lapselle kokopäiväistä hoitopaikkaa esittämällä syitä kokopäiväisen hoidon tarpeelle. Lapsen edun todentamiseksi ja riittävän tasapuolisen arvioinnin toteutumiseksi hoitopaikkapäätösten tekijät tulevat tarvitsemaan uudessa toimintamallissa sekä valtakunnallisia selkeitä ohjeita että kunnassa sovittuja ja kirjattuja asiakasohjauksen täsmällisiä periaatteita. Muutoksenhaku ei myöskään saa edellyttää lisääntyviä lausuntopyyntöjä muilta viranomaisilta. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan subjektiivisen päivähoitooikeuden rajoittamisen arvioidaan vähentävän kunnan päivähoidon kustannuksia. Toisaalta varhaiskasvatuslain uudistamista valmistelleen työryhmän esitys päiväkodin osapäiväisen varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutoksesta on kustannusvaikutuksiltaan täsmälleen vastakkainen. Myös rakennepoliittisessa ohjelmassa olevat muut esitykset, kuten kotihoidontuen puolittaminen vanhempien kesken ja esiopetuksen velvoittavuus saattavat lisätä palvelujen piiriin tulevien lasten määrää ja sitä kautta varhaiskasvatuksen kustannuksia. Lainsäädäntömuutosten ei pidä lisätä kuntien kustannuksia ja tämä periaate tulee lainsäädännön valmistelutyössä ottaa vakavasti huomioon. 15 Imatran kaupunki Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen osa-aikaiseksi on kannatettavaa. Käsitteenä osa-aikainen päivähoito on kattava ja antaa kunnille sopivan liikkumavaran järjestämiseen. Samaa säädöstä tulee toteuttaa myös esiopetuksessa. Subjektiivinen päivähoito-oikeuden säilyminen kokopäiväisenä on tärkeä lapselle, jos se on lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Tämän oikeuden selvittämiseen tarvitaan kunnille selkeitä ohjeita. Lapsen oikeus samaan hoitopaikkaan lisää hankaloittaa kunnan järjestämisvelvoitetta ja lisää taloudellisia kustannuksia. Päivähoidon kannalta tämä muutos on monitasoinen. Perhepäivähoidossa päivähoitotakuu on hankala järjestää ja ko. ehdotus vaikuttaa perhepäivähoitajan saamiin kulukorvauksiin ja palkkaan. Osapäiväinen lapsi voi viedä kokopäiväisen lapsen paikan. Kunnalle lasten sijoittelu vaikeutuu ja kallistuu. Lapsiryhmien tekeminen päivähoidossa vaikeutuu. Päivähoitolaki 11 a :n 1 tai 2 Lapsen huoltaja Päivähoitolaskuja määriteltäessä nousee esille lapsen vanhemman tai huoltajan määritteleminen. Niin kutsutuissa uusperheissä huoltajan selvittämiseen toivotaan selkeitä ohjeita. Huoltajuuden määrittely on tärkeää myös rajattaessa lapsen subjektiivista päivähoito-oikeutta 11

Yhdenvertaisuus lain edessä Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisina yksilöinä. Ehdotus, jossa yksityisen hoidon tuella lapsi voitaisiin edelleen pitää jatkuvasti kokopäiväisessä hoidossa eikä perheen olosuhteiden muutokset vaikuttaisi päivähoidon järjestämiseen, on ristiriidassa subjektiivisen oikeuden rajoittamisen kanssa. Tämä aiheuttaa sen, että kunnat joutuvat miettimään omia yksityisen hoidon kuntalisän ehtoja. Lain voimaan tuleminen Laki subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen osalta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Tämä ajankohta on huono, sillä kesken toimintakauden muutoksen tekeminen palvelutarpeisiin on haasteellista ja vaativaa. Siirtymä- ajalle tarvitaan aikaa sekä selkeät ohjeet/ säännökset kuinka toimia. 16 Järvenpään kaupunki Hallitus on todennut 29.8.2013 antamassaan rakennepoliittisessa ohjelmassa talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi sekä sitä koskevissa päätöksissä 29.11.2013 ja 25.3.2014 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, että subjektiivinen päivähoitooikeus rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin kun, vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015. Järvenpään kaupunki esittää lausuntonaan, että kaupunki kannattaa lasten päivähoidosta annetun 11 a :n muuttamista ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 :n muuttamista esitetyllä tavalla. 17 Kaarinan kaupunki Päivähoito-oikeuden rajaaminen muutosehdotuksen mukaisesti on hyvä asia, kun toinen vanhemmista on kotona. Laki takaa lapselle kokopäiväisen hoitopaikan silloin, kun se on lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai muuten lapsen edun mukainen. Tällä varmistetaan se, että mm. tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat tarvittaessa saada kokopäiväisen päivähoitopaikan. Lastensuojelun, neuvolan ja varhaiskasvatuksen välinen saumaton yhteistyö on ehdoton edellytys, jotta päivähoito voidaan järjestää lapsen edun mukaisesti ja tarvetta vastaavasti. Yhteistyöksi ei riitä pelkästään se, että lapsi sijoitetaan päivähoitoon avohuollon tukitoimenpiteenä. Lapsen auttamiseksi on välttämätöntä, että lapsen kannalta tärkeät tiedot ovat myös lasta hoitavan varhaiskasvatuksen henkilökunnan tiedossa eikä mikään osapuoli piiloudu salassapitovelvollisuuden taakse, vaan tietojen pitää kulkea niiden välillä, jotka sitä tarvitsevat. Yhteistyön lapsen auttamiseksi tulee alkaa nopeasti. Varhaiskasvatuksesta tehtävät, monta kertaa toistuvat lastensuojeluilmoitukset ovat turhauttavia ja hidastavat lapsen auttamisprosessia. Muutosehdotuksen hyödyt: 1. Lasten sisarussuhteet saavat paremman mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä 2. Sisarussuhteissa mustasukkaisuus vähenee 3. Lapsella on oikeus olla kotona, perheyhteyden kehittyminen 4. Lapsen stressitaso kevenee lyhyemmän hoitopäivän vuoksi. Iso ryhmä väsyttää lasta, lyhyempi aika riittää tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä 5. Perheiden ensisijaista kasvatusvastuuta lapsistaan vahvistetaan ja tuetaan 6. Päivähoidossa varhaiskasvatuksen osuutta voidaan suunnitella uudenlaisista lähtökohdista 12

7. Osa-aikaista ja lyhennettyä työaikaa tekevien päivähoidon työntekijöiden sijoittaminen työyhteisöön helpottuu 8. Henkilöstön työaikojen kohdentaminen helpottuu. Henkilöstöä on eniten työssä silloin, kun lapsia on eniten läsnä, pedagogista toimintaa tehdään ja työvoimaa tarvitaan 9. Avoin varhaiskasvatus kehittyy laadullisesti, mikäli palveluita ryhdytään tarjoamaan myös avoimena varhaiskasvatuksena, leikkikouluina ja -kerhoina Muutosehdotuksen haitat: 1. Osa-aikaisten lasten erilainen rytmi vaikuttaa lapsiryhmän päivästruktuuriin, erimittaiset hoitopäivät voivat lisätä levottomuutta ja järjestelyjä. Lasten leikit häiriintyvät toisinaan, kun kaverit ovat eripituisia aikoja hoidossa 2. Saattaa lisätä päivähoitopaikkojen kysyntää kesken toimintakautta 3. Harkinnanvaraisten tapausten käsittelyssä muodostuu eriarvoista palvelua, koska eri työntekijät päättävät päivähoitopaikkojen myöntämisestä. 4. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Jotkut perheet osaavat vaatia palvelua, toiset taas eivät, vaikka kokopäiväinen päivähoitopaikka olisi lapsen edun mukainen 5. Kokopäiväisen päivähoitopaikan tarpeen perusteleminen saattaa johtaa lapset eriarvoiseen asemaan. Tarpeen perusteleminen viranomaisille saattaa johtaa siihen, että lapsi ei tule lainkaan päivähoitoon 6. Jos osa-aikaista hoitoa tarvitsevat keskitetään omiin lapsiryhmiin, olisi se lasta leimaavaa 18 Kiuruveden kaupunki Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on perusteltua. Mikäli lapsi ei tarvitse kokopäiväistä päivähoitoa oman kehityksensä, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia, on lapsen kannalta suotavaa, että hänelle annetaan oikeus kasvaa ja kehittyä oman perheen myötävaikutuksella. Lapsi saa tarvittaessa viriketoimintaa osa-aikaisessa varhaiskasvatuspalvelussa. Ne esioppilaat ja perusopetuksen aloittaneet oppilaat, joilla on ainakin toinen huoltajista vanhempain vapaalla tai virkavapaalla, eivät tarvitse esiopetuksen/ opetuksen lisäksi päivähoitoa. Esioppilas/alkuopetuksen oppilas on ollut jo neljä tuntia keskittymistä vaativassa toiminnassa aamupäivän. Hänelle pitää turvata myös aikaa rauhoittumiseen ja lepoon. Tämä ei välttämättä onnistu isossa lapsiryhmässä. Lapsen hoitoajan vaihtuessa osa-aikaiseksi hän säilyttää oikeuden samaan hoitopaikkaan. Tämä tukee lapsen kehitystä ja on ehdottomasti perheen kannalta hyvä ratkaisu. 13

19 Kokkolan kaupunki (Tiivistetty opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta) Tämä rajaus tulee uutena tehtävänä kunnille ja on erittäin haastava niin asiakkaan kuin myös palvelun järjestäjän eli kuntien kohdalta. Myös asiakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta tulisi erittäin haasteellista, niin kunnan sisällä kuin myös kuntien välillä. Miten pystytään tulkitsemaan tämä kokopäivähoitotarpeen tarpeellisuus, kun kuitenkin on tutkimuksia myös siitä, että viisikin tuntia varhaiskasvatusta päivässä riittäisi. Tuleeko perheillä myös leimautumisen pelkoa, jos kokopäivähoitoa oikeasti ja perustellusti tarvitaankin. Tämä muutos tulee aiheuttamaan kunnille lisää hallinnollisia kustannuksia. Tämä tulee kaiken jo nyt olevan työn ja mahdollisesti uuden varhaiskasvatuslain tuomien tehtävien ja velvoitteiden päälle. Päivähoitopaikan hakemisen yhteydessä on selvitettävä päivähoitotarpeen lisäksi asiakkaan oikeus. Huoltajien tulee mahdollisesti hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta/asiantuntijoilta (neuvolan terveydenhoitaja yms.) lausunto kokopäiväisen päivähoitopaikan tarpeen selvittämiseksi. Tämä tulisi siis lisäämään työtä myös sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Tämä kaikki on ristiriidassa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kanssa, koska kuntien menoja ja tehtäviä pitäisi karsia ja uudistukset eivät saisi tuoda lisätehtäviä tai kuluja. Jos subjektiivista oikeutta lähdetään kaventamaan, tulisi kunnilla olla mahdollisuus vaikuttaa asiakkaalle tarjottavaan palveluun esim. palveluohjauksella. Ohjaus ja neuvonta on uuteen varhaiskasvatuslakiinkin otettu mukaan, ei kuitenkaan tässä tarkoituksessa. On myös tarkoin harkittava miksi juuri näihin nyt esitettyihin linjauksiin on päädytty ja voisiko palveluohjausta (subjektiivisen oikeuden rajoittamista) laajentaa koskemaan muihinkin asiakasryhmiin, jotka eivät tarvitse varhaiskasvatusta työn, opiskelun tai koulun vuoksi. Nyt suunnitellusta ja mahdollisesti muista rajauksista huolimatta, kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen ainakin osa-aikaisesti. Osa-aikaista päivähoitoa järjestettäessä pitää kunnalla olla mahdollisuus järjestää palvelu asiakkaalle parhaalla katsomallaan tavalla (asiakasohjaus). Asiakasohjauksella kunnalla on mahdollisuus saada jopa säästöjä kustannuksissa. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan on mahdotonta järjestää perhepäivähoidossa (hoitajan kotona tapahtuva päivähoito), koska tämä järjestely vaikuttaa suoraan perhepäivähoitajan palkkaan. Kustannuksien kannalta on todennäköistä, että vaikka lapsi olisi päiväkodissakin, niin jos lasta ei voi siirtää esim. puolipäiväryhmään, niin päivähoitokustannukset eivät kunnan osalta pienene. Tällä tavalla tehtynä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja saman päivähoitopaikan säilyttäminen ovat ristiriidassa keskenään ja toivottuja kustannussäästöjä ei todennäköisesti synny. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun rajausoikeus päättyy. Kenet siirretään ja minne, kun rajausoikeus poistuu? Huomioitava on myös se, että päivähoitomaksutuotot pienenevät, kun päivähoitosopimus muuttuu kokopäiväisestä osa-aikaiseksi. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutokset pitäisi harkita yhdessä uuden varhaiskasvatuslain kanssa ja tulla voimaan lain kanssa yhtä aikaa. Olisi varmasti hyvä myös pohtia muitakin vaihtoehtoa tähän rajaamiseen kuin nyt esillä oleva. Ennen kuin laki hyväksytään, on todennäköistä, että varhaiskasvatuksen toimikausi on jo pitkällä. Olisi ehdottomasti parempi, että laki tulisi voimaan uuden toimikauden alusta 1.8.2015. Varhaiskasvatuksen alueella tehdään nyt todella isoja muutoksia ja uudistuksia. Nämä kaikki uudistukset pitää pysyä linjassa, jotta ei tule poikkeavuuksia tai ristiriitoja uudistusten välillä, joka voi haitata osaa tai kaikkia uudistuksia ja niiden toimeenpanoa. 14

20 Kouvolan kaupunki Lapsella tulee säilyä subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, mutta varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen ei edellytä kokopäiväistä päivähoitoa. Työ- tai opiskeluperusteen lisäksi lapsen huoltajalla tulisi olla oikeus lapsen päivähoitopaikkaan työnhaun mahdollistamiseksi. Varhaiskasvatuksen tulisi saada tietoa perhevapaista ja -etuuksista suoraan Kelalta. Asiakasmaksutulot vähenevät, joten kuntien tulisi voida säästää myös henkilöstökustannuksissa, mikä edellyttäisi, että osapäivähoidon toiminta-aika päiväkodeissa voitaisiin määrittää päivittäin tai viikoittain. Varhaiskasvatuksessa hallinnollinen työ lisääntyy, kun perheiden tilanteista pyydetään lausuntoja yhteistyötahoilta ja tehdään niiden perusteella päätöksiä. Yhteistyö lasten asioissa lisääntyy, mikä on lapsen edun mukaista. Lapsen oikeus säilyttää sama päivähoitopaikka on lapsen edun mukaista, mutta voi johtaa tilanteisiin, joissa uusi hakija saa hoitopaikan vain määräajaksi ja joutuu siirtymään muualle, jotta ensin hoitopaikan saaneen lapsen kohdalla oikeus toteutuisi. Perhepäivähoidossa ei ole mahdollista toteuttaa hoitopaikkatakuuta. 21 Kristiinankaupunki - Päivähoitopäivän lyhentäminen varsinkin silloin kun toinen vanhemmista on kotona on lapsen edun mukaista. - Oikeus subjektiiviseen osapäivähoitoon (varhaiskasvatukseen) on perusteltua mikäli lapsi on täyttänyt 3 vuotta. - Sisarussuhteen kehittymisen kannalta on tärkeää että isommat sisarukset saavat osallistua uuden perheenjäsenen mukanaan tuomaan muutokseen perheessä. - Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rinnalle tulee kehittää avointa päivähoitoa ja leikkitoimintaa johon kotona oleva perhe voi osallistua yhdessä. - Lakiin tulisi lisätä velvoite avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämisestä / lisäämisestä. - Myös kolmannen sektorin merkitystä kerhotoiminnan järjestämiseksi tulee korostaa. - Ehdotus, jonka mukaan oikeus samaan hoitopaikkaan säilyisi, on päivähoidon järjestäjälle kohtuuton, mikäli kyseessä on perhepäivähoidossa ollut lapsi. Osapäivähoidossa olevan lapsen kannalta on tärkeää että hän saa osallistua sellaiseen varhaiskasvatustoimintaan joka on eduksi hänen kehitykselleen. - Varhaiskasvatuslain valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtyessä opetus- ja kulttuuriministeriölle on tärkeää että yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyy ja on tärkeää luoda toimivat käytänteet. - Käytänteitä osapäiväisen ja osa-aikaisen päivähoitopalvelujen kohdalla tulee voida soveltaa kunnan ja asiakkaan sopiman hoitoajan perusteella. 22 Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki katsoo, että suunniteltu lainmuutos on sisällölliseltä viestiltään oikeansisältöinen ja yhteiskunnan resurssien käytön kannalta tarkoituksenmukainen. Lainmuutos ei yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan vaarantaisi merkitsevästi sen paremmin päivähoidon työvoima- ja sosiaalipoliittista tehtävää, kuin päivähoidon koulutuspoliittistakaan merkitystä. Lainmuutos olisi viesti vanhemmuuden ja perheen yhteenkuuluvuuden korostamiseksi. Kuopion kaupunki haluaa kiinnittää huomiota esityksen taloudellisten vaikutusten arviointiin. Suunnitellun muutoksen vaikutukset kunnassa ovat sitä pienemmät, mitä enemmän kunnassa on panostettu avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja palveluohjauksella ohjattu asiakkaita jo aiemmin osa- 15

aikaiseen päivähoitoon. Lausunnon antamiseksi lakiluonnoksesta, Kuopiossa selvitettiin toukokuussa 2014 niiden lasten määrä päivähoidossa, joiden hoidon laajuuteen suunniteltu lakimuutos vaikuttaisi. Kun Kuopiossa oli toukokuussa päivähoidon piirissä yhteensä 4987 lasta, heistä 34 (0,7 %) oli kokopäivähoidossa, vaikka toinen tai molemmat vanhemmista olivat kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella, eikä hoitoon ollut sosiaalisia tai kasvatuksellisia syitä. Samoilla kriteereillä osa-aikaisessa päivähoidossa oli jo nyt 101 lasta. Edellä olevan perusteella Kuopion kaupunki katsoo, että suunnitellun lainmuutoksen taloudelliset vaikutukset kunnille tulevat olemaan paljon vaikutusarvioinnissa esitettyä pienemmät; huomattavaa on, että vaikutukset ovat sitä pienemmät, mitä monipuolisemmin kunta on järjestänyt päivähoitopalvelunsa jo nyt. Kuopiossa 34 lapsen kokopäivähoidon osa-aikaistaminen tuottaisi laskennallisesti n. 130.000 :n nettosäästön Kuopion varhaiskasvatuspalveluille, kun varhaiskasvatuspalveluiden toimintakate on n. 57.000.000. Kuopion kaupunki katsoo, että kuntien valtionosuuksiin ei suunnitellun lainmuutoksen vuoksi ole perusteltua tehdä lainmuutoksen vaikutusarvioinnissa esitetyn suuruista 7,0 miljoonan euron vähennystä. 23 Oulun kaupunki Oulun kaupunki pitää subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista myönteisenä, mutta esittää tiukempaa kantaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen. Oulun kaupunki esittää, että subjektiivista päivähoito-oikeutta tulisi rajata perheen sosiaaliset ja lapsen kuntoutukselliset tarpeet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin kun päivähoidon tarve ei johdu työstä tai opiskelusta. Vastaavasti kunnalla ei tulisi olla velvollisuutta järjestää esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi osa-aikaista päivähoitoa ellei tarve johdu huoltajien työstä opiskelusta, perheen sosiaalisista tai lapsen kuntoutuksellisista syistä. Oulun kaupunki esittää, että työn, opiskelun, sosiaalisten ja kuntoutuksellisten syiden ulkopuolelle jääville lapsille voidaan järjestää osa-aikainen varhaiskasvatuspalvelu avoimen varhaiskasvatuksen palveluna kunnan määrittelemin ehdoin. Oulun kaupunki edellyttää, että hallituksen esitykseen sisältyvä saman hoitopaikan säilyminen tulisi kirjata suosituksena, ei velvoittavana. Oulun kaupunki esittää, että osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja kehitetään ja laajennetaan siten, että yhä useammalla lapsella on mahdollisuus osallistua avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan lähipäiväkodissa. Tavoitteena on ehyt kasvun ja opin polku, jossa lapset voivat siirtyä joustavasti palvelusta toiseen saman toimintayksikön sisällä perheiden palveluntarpeiden muuttuessa. Oulun kaupunki pitää tärkeänä, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisessa tulee aina pitää lapsen etua kaikkein tärkeimpänä eli kynnyksen kokopäiväisen päivähoidon järjestämiseen tulee olla matala. Oulun kaupunki edellyttää, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen tulee sisällyttää myös yksityisen hoidon tuella järjestettävän päivähoidon piiriin. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen tulee toteutua kaikissa varhaiskasvatuksen eri järjestämistavoissa. Hallituksen esityksessä ei oteta kantaa palvelusetelillä järjestettävään varhaiskasvatukseen, mutta Oulun kaupunki edellyttää, että tämä avataan vielä varsinaisessa lakiesityksessä ja että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen koskee myös palvelusetelillä järjestettävää varhaiskasvatusta. 16

24 Rantasalmen kunta Esityksessä on ehdotettu muutoksia lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :ä. Pykälässä säädetään lapsen vanhempien tai muiden huoltajien oikeudesta saada lapselleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka päiväkodista tai perhepäivähoidosta. Rantasalmen kunta on esityksen kannalla päivähoito-oikeuden rajoittamisesta osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi päivähoitolain 11 a :ään uusi säännös, joka rajoittaisi voimassa olevan lain mukaista päivähoito-oikeutta osa-aikaiseksi perheen niiden päivähoitoikäisten lasten osalta, joiden perheessä hoidetaan muuta lasta kotona erilaisilla perhevapailla ja -etuuksilla. Vastaavissa tilanteissa ei olisi myöskään oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen päivähoitoon. Esityksen mukaan päivähoito olisi kuitenkin aina järjestettävä voimassa olevan lain laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. 25 Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että päivähoitolakia muutetaan niin, että se takaa lapsille riittävän varhaiskasvatuksellisen kokemuksen ja lapsen oikeuden vanhempiensa kanssa vietettävään aikaan silloin kun vanhemmat eivät ole työelämässä tai opiskele. Hallituksen esityksen perusteluissa kunnalle jätetty harkintavalta osa-aikaisen päivähoidon järjestämiskäytännöissä koetaan positiiviseksi. Terminologisesti laissa puhutaan siis osa-aikaisesta päivähoidosta ja voimassa olevassa asetuksessa osapäiväisestä päivähoidosta. Olisikin harkittava termien yhdenmukaistamista, koska asetus voidaan tulkita päivittäin järjestettäväksi osa-aikaiseksi hoidoksi eikä esim. perusteluissa mainituksi enintään 25 tuntia kestäväksi osaviikkoiseksi hoidoksi. Tampereen kaupunkia askarruttaa, voiko kunta tehdä päätöksen osa-aikaisesta varhaiskasvatuksesta poiketen enintään viisi tuntia päivässä tai 25 tuntia viikossa -säädöksestä vai tarkoittaako maininta sitä, ett tuntimäärä on perheen subjektiivinen oikeus niin halutessaan? Tällä on merkittävä taloudellinen vaikutus esim. henkilöstö- ja tilaresurssien järjestämisen näkökulmasta. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen hoitomaksut tulisi suhteuttaa hoitoaikaan. Lainsäädäntö on suunniteltu voimaan tulevaksi 1.1.2015. Tämä tarkoittaa kirjaimellisesti tulkittuna sitä, että päivähoidon laajuus tulisi arvioida kesken toiminta kauden niiden hoidossa olevien lasten kohdalla, joita päivähoito-oikeuden rajoittaminen koskee. Esimerkiksi Tampereella kesken toimintakautta koskeva järjestely koskisi n. 3-4 % kokopäiväisessä hoidossa olevaa asiakasta. 26 Tornion kaupunki Hallituksen esityksessä on otettu kantaa subjektiiviseen päivähoito-oikeuden rajoittamiseen, syynä vaikeutuva kuntatalous. Hallituksen esitystä olisi voitu vielä tiukentaa. Subjektiivista päivähoito-oikeutta voitaisiin kompensoida varhaiskasvatuskerhoilla. Henkilöstön kelpoisuuden nykyistä tiukemmin säätely ei ole hyväksyttävää. 17

Henkilöstömitoitukseen liittyvät normit eivät ole hyväksyttäviä. Ei ole minkäänlaista tutkimuksellista näyttöä siitä, mikä olisi oikea ryhmäkoko eri-ikäisille lapsille. Esitämme, että perhepäivähoidossa neljän lapsen lisäksi voidaan hoitaa yhtä yli kolmevuotiasta osapäiväista lasta, mukaan lukien perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole esiopetusikäisiä. Varhaiskasvatuksen toiminta-aikoihin esitetyt muutokset eivät ole kannatettavia, koska päätösvalta asioissa täytyy olla kunnalla. Kuntaliiton esittämä lisäys tekstiin: saa kestää enintään 5 tuntia päivässä tai 25 tuntia viikossa kunnan tarkemmin määrittelyn ehdoin, on oikean suuntainen esitys. Päivähoitomaksun kahdesta mallista kannatamme ilman muuta porrasmallia. Porrasmallissa maksu on oikeudenmukainen lapsen hoidossa olo aikaan ja huoltajien maksukykyyn nähden. 27 Turun kaupunki Lakiehdotuksessa lähtökohtaisesti turvataan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Kotona olemisen syyn tulee olla lapsen hoitaminen ja kasvattaminen, kyseessä on perheen valinta. Lakiehdotus antaa riittävät ehdot kokopäiväisen ja osa-aikaisen palvelun tarjoamiselle, mutta esitys edellyttää tiiviimpää yhteisyötä perheen kanssa ja tähän tehtävään on osoitettava henkilöstöresursseja. Laki jättää kunnan päätettäväksi, millaista osa-aikaista päivähoitoa kunta tarjoaa. Johtaako tämä kansalaisten kannalta erilaisiin kuntakohtaisiin palveluihin? On todennäköistä, että lasten osallistuminen varhaiskasvatuspalveluihin muuttuu yhä monimuotoisemmaksi. Tapahtuuko myös leimautumista erilaisten palvelujen piirissä olevien välillä? Kunnille ja yksittäisille päivähoitoyksiköille on varmistettava mahdollisuus toteuttaa palvelut kustannuksia lisäämättä, henkilöstömitoituksia ei tule tiukentaa nykyisestä. 28 Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA - Akava vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista esitetyssä muodossa. - Asian käsittely irrallaan varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisesta ei ole perusteltua. - Rajaamisen perustelu kustannussäästöillä on hutera. - Pahimmillaan esitys eriarvoistaa lapsia ja perheitä. - Päivähoito-oikeus on kytkettävä isän pitämään isyysrahakauteen. - Päivähoitotarpeen arviointiin on luotava malli, joka takaa perheiden tasavertaisen kohtelun. 29 Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK SAK vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista. Rajaaminen johtaa perheen kannalta raskaaseen ja kunnan kannalta kalliiseen byrokratiaan, kun yksilökohtaisesti pitää ratkaista onko päivähoito-oikeuden rajaaminen lapsen edun vastaista. Ehdotus asettaa myös yksityisissä ja kunnallisissa päiväkodeissa olevat lapset eriarvoiseen asemaan, koska päivähoito-oikeuden rajaus ei koskisi yksityisen hoidon tukea. Lisäksi ehdotus saattaa heikentää perhepäivähoitajien toimeentuloa ja sitä kautta myös perhepäivähoidon tarjontaa, koska osapäivähoidossa olevien lapsien perusteella maksetaan pienempiä korvauksia perhepäivähoitajalle. Päivähoitomaksun porrastaminen käytön mukaan olisi parempi keino tarpeettomien pitkien hoitopäivien lyhentämiseen. 18

30 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK STTK katsoo, että päivähoitopalvelujen tehostaminen tulisi toteuttaa ensisijaisesti palveluohjausta ja perheiden neuvontaa parantamalla. Lausuttavana oleva hallituksen esitys sisältää useita epävarmuustekijöitä arvioitaessa mm. käytännön toimeenpanoa, saavutettavien taloudellisten säästöjen määrää sekä ehdotetun muutoksen perustuslaillisuutta. Todennäköisiä kielteisiä vaikutuksia aiheutuisi lapsien ja perheiden hyvinvoinnille sekä tasa-arvokehitykselle perheissä ja työmarkkinoilla. Mikäli ehdotettu muutos lukuisista ongelmista huolimatta toteutettaisiin, se tulisi valmistella samassa lakipaketissa uuden varhaiskasvatuslain kanssa ja sisällyttää osaksi varhaiskasvatuslakia. Oikeus julkisiin päivähoitopalveluihin sekä yksityisen hoidon tukeen olisi rajattava samojen periaatteiden mukaisesti. Osaaikainen palvelu tulisi toteuttaa samalla moniammatillisella henkilöstörakenteella kuin kokopäiväinen palvelu. Samalla tulisi varmistaa mm. pitkäaikaissairaiden tai muutoin vamman tai terveydentilansa takia tukea tai lääkehoitoa tarvitsevien lapsien tarvitsemat palvelut ja yhdenvertaisuus. 31 Elinkeinoelämän keskusliitto ry EK kannattaa luonnosta hallituksen esitykseksi. Suomessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joilla julkisen talouden kestävyysvaje saadaan kurottua umpeen. Vallitsevassa huonossa taloudellisessa tilanteessa myös erilaisia subjektiivisia oikeuksia on tarkasteltava kriittisesti. Subjektiivinen päivähoito-oikeus mahdollistaa naisten laajamittaisen työssäkäynnin. Tämä on tärkeää sukupuolten välisen tasa-arvon ja työvoiman saatavuuden kannalta. Päivähoito-oikeutta on kuitenkin perusteltua rajoittaa niissä tilanteissa, joissa päivähoidon tarve ei johdu työssä käynnistä tai muusta vastaavasta syystä. Kun lapsen vanhempi on kotona äitiys-, isyys- tai vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella, on tarkoituksenmukaista, että lapsi hoidetaan perheen omin voimin. Päivähoito-oikeuden rajoittaminen edistäisi naisten työllisyyttä, lyhentäisi heidän urakatkojaan sekä parantaisi naisten ura- ja palkkakehitystä. Siten taloudellisten vaikutusten lisäksi uudistus tukisi myös työvoiman saatavuutta ja edistäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa. Päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole lapsen tai vanhempien ja huoltajien kannalta kohtuutonta. Lakiluonnoksen mukaan päivähoito-oikeuden rajaamisessa olisi mahdollista huomioida erilaiset sosiaalisen perusteet, kuten lapsen kehityksen tarve, tuen tarve tai perheen olo-suhteet. 32 Kuntatyönantajat KT pitää hyvänä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista esityksessä esitetyllä tavalla. Ehdotuksen mukaan tavoitteena on turvata päivähoito-oikeus jokaiselle lapselle riittävällä tasolla ottaen huomioon talouden realiteetit. KT esittää, että päivähoito-oikeuden rajaamista harkitaan myös muista syistä kotona olevien huoltajien osalta, kuten työttömänä olevat, kotiäidit jne. Päivähoitomaksut kattavat vain pieneltä osin kunnille aiheutuvat kustannukset päivähoitopaikasta. 19