Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus ESR valtakunnallinen Välityömarkkinat kehittämisohjelma Seminaari välityömarkkinoiden kehittämisen nykytilasta ja tulevaisuudesta 7.12.2011 Sari Pitkänen (Sosiaalikehitys Oy) Pauliina Lampinen ja Simo Klem (VATES-säätiö) Kari Huotari ja Leila Partanen (Referenssi Oy)
Tutkimustehtävä 1. Kartoittaa, millaisia palvelu- ja toimintamalleja Välityömarkkinat -kehittämisohjelman hankkeissa on luotu tai jatkokehitetty. 2. Kartoittaa hyväksi havaittuja ns. lupaavia käytäntöjä, jotka ovat tuottaneet vaikuttavuudeltaan hyviä tuloksia, mutta vaativat vielä jatkotyöstöä. 3. Nostaa esille sellaisia palveluja ja toimintamalleja, jotka voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön rakennetyöttömyyden alentamisessa. 4. Arvioida hankkeissa pilotoitujen palveluiden käyttökelpoisuutta ja siirrettävyyttä osaksi TE-toimistojen peruspalveluita. 5. Luoda kokonaiskuva siitä, mitä lisäarvoa hanketyö on tuottanut TE-toimistoille, työnhakija-asiakkaille ja työnantaja-asiakkaille..
Aineistot 1. Projektien toiminnasta ja tuloksista kertovat kirjalliset aineistot Hankkeiden väli- ja loppuraportit, arvioinnit yms., EURA-järjestelmän tiedot 2. Sähköiset kyselyt a. Projekteille suunnattu kysely Lähetetty 56 henkilölle, vastauksia 26, vastausprosentti 46 % b. TE-toimistoille ja työvoiman palvelukeskuksille suunnattu kysely Lähetetty 117 TE-toimistonja työvoiman palvelukeskuksen osoitteeseen, vastauksia 53, kyselyyn voinut vastata yksin tai ryhmässä. 3. Haastattelut - Yhteensä 125 haastateltavaa yksilö- ja ryhmähaastatteluissa a. Hankkeiden edustajat, 39 henkilöä b. Työnhakijat, 21 henkilöä c. Työnantajat, 13 henkilöä d. TE-toimistojen edustajat, 21 henkilöä e. Yhteistyötahojen, kuten oppilaitosten ja tuetun työllistämisen yksiköiden edustajat, 31 henkilöä
Välityömarkkinat-kehittämisohjelman hankkeissa luodut tai jatkokehitetyt toimintamallit Hankkeet Kestävät, hyvät, lupaavat ja kiinnostavat käytännöt Ehdotus 1 25 29 13 Ehdotus 2 25 35 20 20 Ehdotus 3 15 46 23 15 Te-toimistot Ehdotus 1 35 25 8 Ehdotus 2 35 22 22 22 Ehdotus 3 25 8 Kestävä hyvä käytäntö (todisteita tuloksellisuudesta) Hyvä käytäntö (käytettävissä itse arvioituja ja ulkopuolisia todisteita hyvyydestä oppimiseen) Lupaava käytäntö (joitain ulkopuolisia tai itse arvioituja todisteita hyvyydestä) Kiinnostava käytäntö (todisteet toimivuudesta ja tuloksellisuudesta/hyvyydestä puuttuvat vielä)
Hyväksi havaitut ns. lupaavat käytännöt, joita voisi ottaa laajemmin käyttöön 1. Alueellisten välityömarkkinatoimijoiden koordinointi ja yhteistyömallien kehittäminen - toimijoiden osaamisen kehittäminen siten, että toimijat ja palvelut voivat tukea nykyistä paremmin asiakkaiden siirtymiä avoimille työmarkkinoille (koordinointihankkeet) - alueen palvelujen kartoittaminen (toimijakartat) 2. Toimintamallit ja asiakasprosessin hallinta, jolla pyritään osuvampaan palveluohjaukseen - asiakkaan ohjaus työllistymistä tukeviin palveluihin, jolloin on tavoitteena palvelujen oikea-aikaisuus ja palveluprosessin ohjausvastuiden selkeyttäminen (asiakasohjauksen ryhmät) - työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden palveluprosessin vaiheistus -mallin siirrettävyys (Suuntoprojekti) 3. Rakennetyöttömien ammatillisen osaamisen kehittäminen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen lisääminen - palkkatuettua työtä ja ammatillista työvoimakoulutusta tai muuta koulutusta yhdistävät työelämälähtöiset koulutusmallit (TOPPIS, ohjaavat ja ammatillisesti ohjaavat koulutukset, työammatti ja tuettu oppisopimuskoulutus) - ko. malleihin liitetyt yksilölliset tukipalvelut (asiakasvalinnan ja yhteistyön käytännöt, ohjaavan opettajan mallit, koulutusvalmentajamalli) 4. Yritys- ja työnantajayhteistyön kehittäminen - yhteistyömallit, jotka edistävät työmarkkinoiden kysynnän ja työnhakijoiden osaamisen kohtaamista (työpoolit, sosiaaliset yritykset) - tukihenkilöpalvelut avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistämisessä (palvelukokonaisuus, työpajamallit oppilaitos ja kunta, yritysyhteistyömalli, työpaikkavalmentajamalli)
Arvio pilotoitujen palveluiden käyttökelpoisuudesta ja siirrettävyydestä TE-toimistojen ja TYPin osallistuminen toimintamallin kehittämiseen Ehdotuksesi 1 Osallistuminen ylipäätään kehittämiseen tai toteuttamiseen Suunnittelemalla ja ideoimalla hankkeen sisältöä Osallistumalla hankkeen ohjausryhmään Osallistumalla kehittämisryhmiin Osallistumalla koulutuksiin, työpajoihin ja seminaareihin Hanketyöntekijä on TE-toimistossa/TYPissä Muu vuorovaikutus hankehenkilöstön kanssa esim. asiakasohjauksessa Edistämällä toimintamallin/palvelun käyttöönottamista työvoimapalveluissa Levittämällä tietoa toimintamallista/palveluista Jokin muu Ehdotuksesi 2 Osallistuminen ylipäätään kehittämiseen tai toteuttamiseen Suunnittelemalla ja ideoimalla hankkeen sisältöä Osallistumalla hankkeen ohjausryhmään Osallistumalla kehittämisryhmiin Osallistumalla koulutuksiin, työpajoihin ja seminaareihin Hanketyöntekijä on TE-toimistossa/TYPissä Muu vuorovaikutus hankehenkilöstön kanssa esim. asiakasohjauksessa Edistämällä toimintamallin/palvelun käyttöönottamista työvoimapalveluissa Levittämällä tietoa toimintamallista/palveluista Jokin muu Ehdotuksesi 3 Osallistuminen ylipäätään kehittämiseen tai toteuttamiseen Suunnittelemalla ja ideoimalla hankkeen sisältöä Osallistumalla hankkeen ohjausryhmään Osallistumalla kehittämisryhmiin Osallistumalla koulutuksiin, työpajoihin ja seminaareihin Hanketyöntekijä on TE-toimistossa/TYPissä Muu vuorovaikutus hankehenkilöstön kanssa esim. asiakasohjauksessa Edistämällä toimintamallin/palvelun käyttöönottamista työvoimapalveluissa Levittämällä tietoa toimintamallista/palveluista Jokin muu 7 9 5 6 22 15 2123 58 17 26 19 26 19 30 22 18 18 0 10 10 56 18 9 0 30 63 75 93 91 91 95 94 78 85 7977 42 83 74 81 74 81 70 78 67 82 82 90 90 44 82 91 70 37 25 Ei Kyllä
Arvio pilotoitujen palveluiden käyttökelpoisuudesta ja siirrettävyydestä Hankkeiden näkemykset muiden tahojen osallistumisesta mallin toteutukseen ja jatkokehittämiseen Sosiaalipalvelut (mm. kunnan sosiaalitoimi) 27 41 32 Terveyspalvelut (mm. kunnan terveystoimi) 32 55 14 Muut julkisen sektorin palvelut (mm. kunnan sivistys- tai nuorisotoimi) 45 32 23 Työpajat tai muut työllistämisyksiköt 10 57 Yksityiset työnantajat 14 52 Työmarkkinajärjestöt 57 38 5 Muut yhdistykset tai järjestöt 29 24 48 Oppilaitokset (ammattiopistot, ammattikorkeakoulut ym.) 19 38 43 Kela 52 48 0 Asiakkaat 14 48 38 Jokin muu, mikä 50 0 50 Eivät ole eikä ole tarpeen Eivät ole, mutta tulisi olla Kyllä
Hanketyön tuottama lisäarvo TE-toimistoille, työnhakija-asiakkaille ja työnantaja-asiakkaille. Hyöty työhallinnolle malli 1 Hyöty työhallinnolle malli 2 Hyöty työhallinnolle malli 3 Hyöty työnhakija-asiakkaille malli 1 Hyöty työnhakija-asiakkaille malli 2 Hyöty työnhakija-asiakkaille malli 3 Hyöty työnantaja-asiakkaille malli 1 Hyöty työnantaja-asiakkaille malli 2 Hyöty työnantaja-asiakkaille malli 3 Hyöty muille peruspalveluille (mm. järjestöt, kunta, Hyöty muille peruspalveluille (mm. järjestöt, kunta, Hyöty muille peruspalveluille (mm. järjestöt, kunta, Toimintamallin hyödyllisyys eri toimijoille TE-toimiston näkökulmasta 29 55 16 22 20 50 50 28 30 73 15 12 47 20 27 9 64 26 22 52 31 46 23 11 89 13 19 69 23 54 23 22 44 Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein
Yhteenveto toimintamallien hyvistä elementeistä Asiakas- ja palveluohjaukseen liittyvät toimintamallit asiakasohjauksen tueksi kehitetyt moniammatilliset tiimit tai hallinnonrajat ylittävä tiimityöskentelyn malli asiakkaiden osallistaminen oman palveluprosessinsa suunnitteluun sekä heille annettu mahdollisuus tutustua tarjolla oleviin palveluihin ja toimenpiteisiin mahdollisuus henkilökohtaiseen tukeen, joka jatkui palveluprosessin ajan aina työllistymiseen saakka sekä joskus myös sen jälkeen (joku nimetty palvelu-, kuntoutus- tai muu ohjaaja, joka oli tavoitettavissa ja apuna, kun nivelvaiheita suunniteltiin ja toteutettiin) palveluiden räätälöinti tai yhdistely keskenään sopiviksi kokonaisuuksiksi yksilöllisen tarpeen mukaan palveluprosessien seuranta ja toiminnan arviointi olivat kunnossa.
Yhteenveto toimintamallien hyvistä elementeistä Ammatillisen osaamisen ja koulutuksen kehittäminen työvoimapoliittisten koulutusten valintaprosessin ja yhteistyön koulutuksiin liittyvissä valinnoissa yksilöllisyys ja henkilökohtaisuus ja työvaltaisuus : koulutuksessa huomioidaan työssä oppiminen ja työvaltaiset oppimismenetelmät luentokoulutuksien sijaan asiakkaan osaamisen arviointi ja koulutusohjelman rakentaminen niin, että se tukee aikaisemman osaamisen ja vahvuuksien kehittämistä. henkilökohtainen tuki koulutuksen aikana ja koulutuksesta työhön siirtymisessä (koulutus- ja työhönvalmentaja, kuntoutusohjaaja tms.) koulutuksen päättymisen jälkeinen seuranta ja tarvittaessa tuen tarjoaminen (mm. työnhakuklubeja tms. ryhmämuotoista toimintaa niille, joiden työllistyminen ei ole vielä onnistunut)
Yhteenveto toimintamallien hyvistä elementeistä Yritys- ja työnantajayhteistyö alueen työnantajien ja työvoiman tarpeiden kartoittaminen niin, että on syntynyt uusia työtilaisuuksia. työelämän tarpeisiin vastaavat mallit: työpooli-malleja, yhteistyö joidenkin tiettyjen yritysten kanssa niin, että työllistämisyksikkö on tarjonnut työvoimaansa ja työtilojaan joidenkin yrityksen työvaiheiden tekemiseen edelleensijoittaminen yrityksille: asiakkaat ovat työskennelleet yrityksessä joko itsenäisesti tai usein jonkun valmentajan tukemana (työllistämisyksikön työhönvalmentajat, oppilaitoksen koulutusvalmentajat, työpaikkaohjaajat) työnantajien näkökulmasta koulutuksen ja työn räätälöintiin perustuvat toimintamallit: On saatu tietoa työnhakijan osaamisesta. On nimetty yhdyshenkilö, jonka avulla on räätälöity työtehtäviä ja joka ollut olemassa mahdollisia ongelmatilanteita varten
Yhteenveto toimintamallien hyvistä elementeistä Välityömarkkinoiden koordinointi ja yhteistyö palveluita tuottavien työllistämisyksiköiden, oppilaitosten, kuntien ja hankkeiden väliset yhteistyöfoorumit tai nimetyt yhteyshenkilöt niin, että tieto eri toimijoiden palveluista kulkee työhallinnon ja palveluntuottajien välillä. ELY-keskusten rooli välityömarkkinoiden kehittämisessä ja yhteistyön sekä yhteisen koulutuksen ylläpitämisessä; yhteiset ja samoihin teemoihin liittyvät koulutustilaisuudet toimijakartat : välityömarkkinatoimijoiden palveluita kokoava työkalu, jonka avulla uudenkin virkailijan olisi helppo päästä kiinni alueen palveluntuottajien tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Yhteenveto toimintamallien hyvistä elementeistä 1. Yhteistyö yli hallinnonrajojen (tiimit ja verkostot) asiakkaan löytämiseksi ja oikeaan palveluun ohjaamiseksi. 2. Henkilökohtainen, riittävän pitkäkestoinen ja yksilöllinen tuki, joka jatkuu palveluiden erilaisissa nivelvaiheissa aina työllistymiseen saakka ja sen jälkeen (työhönvalmentaja, koulutusvalmentaja, kuntoutusvalmentaja). 3. Perusteellinen palvelutarpeiden ja tuen tarpeiden kartoitus joko yksilöohjauksessa tai ryhmämuotoisesti asiakkaan osallisuutta tukien ja palveluiden räätälöinti hyödyntäen kaikkia palveluita (työvoimapalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, koulutuspalvelut). 4. Orientoiva tai palveluihin ja mahdollisuuksiin tutustuttava jakso työpajalla, oppilaitoksessa ja/tai työpaikalla, jolloin asiakas pääsee todella näkemään, millaiseen suunnitelmaan ja toimintaan hänen odotetaan sitoutuvan. 5. Palveluprosessien suunnitelmallinen seuranta ja arviointi sekä arvioinnin kriteerit.
Arvio pilotoitujen palveluiden käyttökelpoisuudesta ja siirrettävyydestä Toimintamallin pysyvyys työhallinnon näkökulmasta Toimintamalli 1 40 25 8 28 Toimintamalli 2 43 30 4 22 Toimintamalli 3 38 31 0 31 On käytössä, vaikka ESR-hanke on päättynyt/päättymässä On otettu käyttöön, mutta ei jatku todennäköisesti ESR-hankkeen jälkeen, Käyttöönotto ei näytä todennäköiseltä En osaa arvioida
Arvio pilotoitujen palveluiden käyttökelpoisuudesta ja siirrettävyydestä Paikalliseen työhallinnon peruspalveluun Ehdotuksesi 1 Paikalliseen työhallinnon peruspalveluun Ehdotuksesi 2 Paikalliseen työhallinnon peruspalveluun Ehdotuksesi 3 Muualle Suomeen työhallinnon peruspalveluun Muualle Suomeen työhallinnon peruspalveluun Muualle Suomeen työhallinnon peruspalveluun 11 14 8 11 Toimintamallin sirrettävyys peruspalveluihin 89 86 92 89 Muihin kuin työhallinnon peruspalveluihin Ehdotuksesi 1 31 69 Muihin kuin työhallinnon peruspalveluihin Ehdotuksesi 2 39 61 Muihin kuin työhallinnon peruspalveluihin Ehdotuksesi 3 10 90 Ei lainkaan siirrettävissä Varmasti tai mahdollisesti siirrettävissä,
Arvio pilotoitujen palveluiden käyttökelpoisuudesta ja siirrettävyydestä Sosiaalipalvelut (mm. kunnan sosiaalitoimi) Terveyspalvelut (mm. kunnan terveystoimi) Muut julkisen sektorin palvelut (mm. kunnan sivistys- Työpajat tai muut työllistämisyksiköt Yksityiset työnantajat Työmarkkinajärjestöt Muut yhdistykset tai järjestöt Oppilaitokset (ammattiopistot, ammattikorkeakoulut Kela Toimintamalli/palvelu 2 Sosiaalipalvelut (mm. kunnan sosiaalitoimi) Terveyspalvelut (mm. kunnan terveystoimi) Muut julkisen sektorin palvelut (mm. kunnan sivistys- Työpajat tai muut työllistämisyksiköt Yksityiset työnantajat Työmarkkinajärjestöt 0 Muut yhdistykset tai järjestöt Oppilaitokset (ammattiopistot, ammattikorkeakoulut Kela Toimintamalli/palvelu 3 Sosiaalipalvelut (mm. kunnan sosiaalitoimi) Terveyspalvelut (mm. kunnan terveystoimi) Muut julkisen sektorin palvelut (mm. kunnan sivistys- Työpajat tai muut työllistämisyksiköt Yksityiset työnantajat Työmarkkinajärjestöt Muut yhdistykset tai järjestöt Oppilaitokset (ammattiopistot, ammattikorkeakoulut Kela Toimintamallin siirrettävyys muihin peruspalveluihin hankkeiden näkökulmasta 43 50 64 57 56 67 60 67 89 83 89 75 83 83 67 57 50 36 43 44 40 11 17 11 25 17 17 0 0 0 0 0 Kyllä, olisi tärkeää ja voitaisiin siirtää Kyllä, olisi tärkeää, mutta on hankala siirtää
Arvio pilotoitujen palveluiden käyttökelpoisuudesta ja siirrettävyydestä Otteita TE-toimistoille ja TYPeille suunnatusta kyselystä: TE-toimistoissa tulee ymmärtää yhteistyön merkitys hanketoimijan näkökulmasta. Toisin sanoen hanketoimijat pitävät TE-toimistoa ensiarvoisen tärkeänä yhteistyökumppanina, kun taas TE-toimisto ei aina näe hanketoimijaa tai tämän asiaa niin tärkeänä. Kaikki tietämäni hyvät, toimivat ja tulosta tuottavat käytännöt edellyttävät henkilökohtaista ohjausta ja ajan käyttämistä yhden yksilön asioiden selvittämiseen, asenteiden tarkistamiseen, päämäärän asetteluun ja polun luomiseen askel askeleelta kohti päämäärää. TE-hallinnon koko tavoite on taas anonyymit nettipalvelut mahdollisimman vähällä henkilöstöllä. Siksi ei maksa vaivaa paneutua hyviin käytäntöihin (joita tiedän olevan olemassa), koska mitään mahdollisuutta niiden omaksumiseen päivittäisessä työssä ei ole. Toimintamallien juurruttamiseen tarvitaan yhteistyötä ja sitoutumista resursseja osaamisen kehittämistä
Johtopäätöksiä Hanketoiminnan perusasiat kuntoon Jotta hanketyöstä olisi aidosti hyötyä peruspalveluille, TE-toimistot tulisi kytkeä tiivisti alusta lähtien hankkeiden suunnitteluun sekä kirjata konkreettisesti, miten ne osallistuvat kehittämistyöhön ja tulosten vakiinnuttamiseen. TE-toimistojen ja ELY-keskusten välille tulisi saada aikaan hankkeiden toteutusta ja tulosten levittämistä tukeva rakenne. Nämä rakenteet voisivat olla koordinaatiohankkeissa kokeillun mukaisia osaamisen kehittämistä ja ajankohtaisista asioista keskustelun käymistä mahdollistavia malleja. Toimintamallien hyviksi havaitut elementit käytännöksi Toimintamalleissa tulee vahvasti esille niiden soveltamisen tarve paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Yksilöllisesti räätälöidyt ja asiakkaan tarpeisiin nopeasti vastaavat toimintamallit vaativat uudenlaista työotetta ja panostusta asiakasohjaukseen.
Johtopäätöksiä Jatkoa toimintamallien hyviksi havaitut elementit käytännöksi Hyviksi havaituille toimintamalleille on yhteistä asiakasohjauksen ja tilannekartoituksen toimivuus, riittävästi tuettu osaamisen lisääntymistä ja työllistymistä tukeva toteutus sekä varmistetut siirtymät koulutukseen ja työelämään. Toimintamalleista ja palveluista tulisi muodostaa hankkeiden tavoitteina olevia palvelukokonaisuuksia. Aineiston mukaan TE-toimistossa on käytössä runsaasti palveluita, mutta niiden rakentaminen asiakkaiden etenemistä tukeviksi kokonaisuuksiksi puuttuu. Hyviksi havaituissa malleissa on ollut yhteisenä elementtinä myös se, että niissä on käytetty arvioinnin ja seurannan mittareita.