Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Samankaltaiset tiedostot
SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Horisontti

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

S2-opetuksen toimintamalli

ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämissuuntia

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien oppimisen haasteet. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMA - säädösten valmistelu

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara OPH

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Kieliohjelma Atalan koulussa

Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018

Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusjärjestelyt

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Monikulttuurinen koulu ja johtamisen haasteet. Katri Kuukka Rovaniemi

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta?

Liite 2: Opiskelijakysely

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla

LUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille

LUKIOKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

2018 Lempoisten koulu, vaativan erityisen tuen pienluokat. Sisäinen tarkastus, Tukipalvelukoordinaattori Mari Luosa

Tule tule hyvä tieto!

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

OPO-INFO Alatunniste

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

Transkriptio:

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen puhuminen luetun ymmärtäminen kirjoittaminen Oppilaan kielelliset ja sosiaaliset resurssit Opettajien pedagogiset ratkaisut Koulun resurssit S2-opetuksen tukena Opettajan arviointikäytänteet erityisesti päättöarvioinnissa 2

Arvioinnin volyymit Oppilaita 1530 lähes kaikki S2-oppimäärää opiskelevat 9.luokkalaiset tyttöjä 47,5 % (n = 727), poikia 52,5 % (n = 803) puhumisessa 52 % oppilaista mukana myös erityistä tukea saavat oppilaat ja kv. kielikoulujen oppilaat Kouluja 242 53, joissa 1 S2-oppilas - - 58, joissa yli 10 S2-oppilasta 50 prosenttia oppilaista pk-seudun kouluissa Opettajia 338, opettajakyselyyn vastanneita 62 % (n = 210) Rehtorikyselyyn vastanneita 70 % (n = 179) 3

Oppilaiden kielet 4

Oppilaiden synnyinmaat 5

Oppilaiden kielelliset resurssit oma arvio oman äidinkielen taidosta 6

Oppilaiden kielelliset resurssit oma arvio suomen kielen taidosta 7

Oppilaiden kokonaisosaaminen 8

Kielen osa-alueiden osaaminen 9

Kielen osa-alueiden osaaminen koulunkäyntiajan mukaan 10

Tyttöjen ja poikien osaaminen 11

Tyttöjen ja poikien osaaminen kielen osaalueilla 12

Osaaminen eri kieliryhmissä koulunkäyntiajan mukaan 13

Osaaminen ja eri opetusjärjestelyt (oppilaiden vastausten mukaan) 14

Oppilaan sosioekonomisen taustan yhteys osaamiseen koulunkäyntiajan mukaan Vanhempien koulutus a. ei koulutusta b. opintoja peruskoulussa tai vastaavassa c. peruskoulu tai vastaava koulu kokonaan d. ammattikoulu tai ammatillinen oppilaitos e. lukio tai vastaavat opinnot f. yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu Vanhempien elämäntilanne a. kokopäivätyössä b. osa-aikatyössä c. opiskelija d. on kotona (hoitaa kotia ja/tai lapsia) e. työtön f. muu tilanne 15

Koulut - kiinnittävät huomion oppilaalle parhaiten soveltuvan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärän valintaan ja kohdentavat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän resurssin tarkoituksenmukaisesti niille oppilaille, joilla ei ole riittävästi valmiuksia opiskella suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää. - vakiinnuttavat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus- sekä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää opettavien opettajien sekä aineenopettajien yhteistyön pysyvin järjestelyin. Yhteistyötä tehdään erityisesti tiedonalojen kielen opetuksessa, oppilaan opiskelutaitojen tukemisessa ja arvioinnissa. >> YHTEISVASTUU!

Opetuksen järjestäjät - varmistavat, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen kielitietoisuus ja tiedonalojen kielen opetus eri oppiaineissa todentuvat paikallisissa opetussuunnitelmissa. - takaavat riittävän tuen myöhään perusopetukseen tulleiden oppilaiden opiskelun jatkumon turvaamiseksi valmistavasta opetuksesta perusopetuksen loppuun ja toiselle asteelle. Hyviä nivelvaiheiden käytäntöjä hyödynnetään ja laajennetaan tarpeen mukaan.

Valtakunnallisesti - tiedonalojen kielen opettamiseen liittyvää koulutusta tarjotaan sekä opettajien peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa. - opettajien arviointitoimintaa kehitetään täydennyskoulutuksen avulla siten, että S2-oppimäärän ja muiden oppiaineiden arviointi toteutuu yhdenmukaisesti ja kriteeriperustaisesti.

Kielitietoisuus tienviittana - esimerkki PISA-suomesta > vrt. maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikot tulokset: PURJELAIVAT Yhdeksänkymmentäviisi prosenttia maailman kauppatavarasta kuljetetaan meritse noin 50 000 tankkerin, rahtilaivan ja konttialuksen voimin. Useimmat näistä laivoista käyttävät dieselpolttoainetta. Insinöörit suunnittelevat kehittävänsä tuulivoimasta tukea laivoille. Heidän ehdotuksensa on kiinnittää laivoihin leijapurjeita ja vähentää tuulivoiman avulla dieselin kulutusta sekä polttoaineen ympäristövaikutuksia. Tehtävä 37: PURJELAIVAT PM923Q01 Leijapurjeen käytön yhtenä etuna on, että se leijuu 150 m:n korkeudella. Siellä tuulennopeus on noin 25 % suurempi kuin alhaalla laivan kannella. Suunnilleen millä nopeudella tuuli puhaltaa leijapurjeeseen, kun konttialuksen kannella mitattu tuulennopeus on 24 km/h? A 6 km/h B 18 km/h C 25 km/h D 30 km/h E 49 km/h 19

Tutustuttavaksi: S2-arviointi http://karvi.fi/publication/perusopetuksen-paattovaiheensuomi-toisena-kielena-s2-oppimaaran-oppimistulostenarviointi-2015/ Kielitietoisuus http://www.espoo.fi/kieli-jakulttuuritietoisuus 20