MAAKUNTAUUDISTUS Kuntien ja seutujen rooli tulevaisuudessa seminaari Raahe 31.5.2017 Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen Jokilaaksojen pelastuslaitos
HALLITUKSEN LINJAUKSIA 5.4.2016 9.2.2017 Hallituksen linjaukset 21.12.2016: Vuoden 2019 alusta aloittavat 18 maakuntaa järjestävät kukin pelastustoimen omalla alueellaan -> pelastuslaitoksia on jatkossa 18 Pelastuslaitos voi toimia ensihoidon palveluntuottajana maakunnassa Reformiministeriryhmän linjaukset 9.2.2017: Sisäministeriön, Valtion lupa- ja valvontaviraston ja maakuntien rooli varautumisessa ja sen yhteensovittamisessa Pelastusopiston rooli alueellisten maanpuolustuskurssien ja maakuntien yhteisten häiriötilanne- ja valmiusharjoitusten järjestämisessä
HALLITUKSEN LINJAUKSET PELASTUSTOIMESSA Vuoden 2019 alusta aloittavat 18 maakuntaa järjestävät kukin pelastustoimen omalla alueellaan Pelastustoimen uudistus on osa maakuntauudistusta ja sillä on yhteys sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin Näin pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa pystytään varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi Sisäministeriö valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta Pelastustoimen alueista ja valtion ohjauksesta säädetään tulevassa pelastustoimen järjestämislaissa
HALLITUKSEN LINJAUKSET PELASTUSTOIMESSA Sisäministeriö vastaa vuoden 2019 alusta suoraan alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnallisesta yhteensovituksesta maakuntien kesken ja keskushallinnon tasolla Maakunnat huolehtivat alueensa toimijoiden yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen varautumista alueella toimivien kesken Maakuntien roolina on toimia alueellisen varautumisen yhteistyön edistäjänä, verkostojen ja toimintamallien rakentajana ja ylläpitäjänä sekä yhteisen tekemisen järjestäjänä Monialaisina toimijoina maakunnista tulee samalla myös vahvoja yhteiskunnan varautumisen keskeisiä alueellisia toimijoita ja yhteistyön järjestäjiä Pelastusopisto vastaa vuoden 2019 alusta lakkautettavien aluehallintovirastojen sijasta alueellisten maanpuolustuskurssien ja maakuntien yhteisten häiriötilanne- ja valmiusharjoitusten järjestämisestä Maanpuolustuskurssit järjestetään jatkossa Pelastusopiston, puolustusvoimien ja maakuntien tiiviissä yhteistyössä Useampien maakuntien häiriötilanne- ja valmiusharjoitukset toteutetaan yhteistyössä keskushallinnon ja aluetasolla maakuntien sekä muiden alueen toimijoiden kanssa
HALLITUKSEN LINJAUKSET PELASTUSTOIMESSA Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät
HALLITUKSEN LINJAUKSET ENSIHOIDOSSA Ensihoitopalvelu tuotetaan maakunnan omana toimintana, jota täydennetään hankkimalla erillisiä osakokonaisuuksia eli ensihoitoyksiköitä henkilöstöineen sekä maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvia kiireettömiä ambulanssipalveluita ja potilaiden siirtokuljetuksia muilta palvelun tuottajilta Nykyisten viiden yliopistollisen sairaalan rakenteen pohjalle muodostetaan viisi ensihoitokeskusta, joilla on nykyistä laajempia tehtäviä toimialan päivystystoiminnan ja varautumis- ja valmiustehtävien ohjauksessa Viisi ensihoitokeskusta tukevat maakuntien ensihoidon suunnittelua ja kehittämistä ja hoitavat maakuntien yhteisiä tietojärjestelmä- ja vastaavia palveluja Ensihoitopalveluun kuuluu myös ensivastetoiminta Maakunnan tulee hankkia kilpailuttamalla sosiaali- tai terveydenhuollon hoitolaitokseen sisään kirjattujen potilaiden siirtokuljetukset ja muut kiireettömät ambulanssia edellyttävät palvelut, joiden aikana potilas ei tarvitse vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa
POHJOIS-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Oulu-Koillismaa Jokilaaksot Yhteensä Asukasluku (31.12.2015) 285 121 121 846 406 967 Pinta-ala, km 2 23 160 13 762 36 922 Kuntien lkm 12 17 29 Paloasemien lkm - 24/7-miehitetty 5 2 7 - päiväaikaan miehitetty 12 18 30 - miehittämätön 4 4 8 - yhteensä 21 24 (2018: 23) (1 - joista ensihoitoyksiköiden 14 (kaikki asemat 24/7 13 (10 asemaa 24/7- sijoituspaloasemia miehitettyjä) miehitettyjä) Tehtävien lkm - pelastus 4 336 2 683 7 019 - ensihoito 45 866 (sis. Vaala) 27 797 73 663 - yhteensä 50 202 30 480 80 682 Henkilöstön lkm - pelastus päätoim. ja hallinto 213 97 310 - pelastus sivutoim. ja vpk:t 416 446 862 - ensihoito 197 166 363 - yhteensä 826 709 1 535 Menot (TA2017), M - pelastus 18,2 11,6 29,8 - ensihoito 14,4 13,4 27,8 - yhteensä 32,6 25,0 57,6 1 Raahen VPK siirtyy Raahen paloaseman tontille paloaseman laajennuksen valmistumisen jälkeen 45 (2018: 44) (1 27 (24 asemaa 24/7- miehitettyjä) Vaalan kunnan asukasluku on 3074 ja pinta-ala 1764 m2. Vaalan kunnassa on yksi päiväaikaan miehitetty paloasema ja pelastustoimen henkilöstöä yksi päätoiminen ja 12 sivutoimista. Pelastustoimen tehtävämäärä oli 102 kpl vuonna 2016. Vaalan kunnan pelastustoimen menot (TA2017) ovat n. 350.000 euroa.
PALOASEMAVERKKO POHJOIS-SUOMESSA Lappi 37 kpl Alue Lappi Kainuu Oulu-Koillismaa Jokilaaksot Keski-Pohjanmaa Paloasematiheys 2713 km 2 /asema 1792 km 2 /asema 1103 km 2 /asema 573 km 2 /asema 311 km 2 /asema Oulu-Koillismaa 21 kpl Jokilaaksot 23 kpl Kainuu 12 kpl Keski- Pohjanmaa 20 kpl
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen organisaatio = Pelastuslaitokset (OKPL, Jopela) edustettuna
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN ORGANISOINTI Pelastustoimen ja varautumisen varsinaisen valmistelun alatyöryhmät: Pelastuslaitoksen organisaatio ja johtamisjärjestelmä Pelastustoiminta, operatiivinen johtaminen, tilannekeskus Sopimuspalokuntatoiminta Riskianalyysi, palvelutasopäätös Riskienhallinta; valvontatoiminta, turvallisuusviestintä Ensihoito (palvelutuotannon näkökulma), evy-toiminta Maakuntakonsernin oma varautuminen Maakunnan alueellisen varautumisen yhteensovittaminen (ex. AVI:n tehtävät) Turvallisuus (Security-asiat) ja työsuojelu Pelastustoimen varautuminen Taloushallinto, yleishallinto Henkilöstöhallinto, työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen, koulutustoiminta Tekniikka, kunnossapito, hankinnat, logistiikka Ict-toiminnot Omaisuus ja kiinteistöt
PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLINEN UUDISTAMISHANKE (Sisäministeriön ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhteishanke) Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää
PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLINEN UUDISTAMISHANKE Pelastustoimen uudistuksen tavoitteet Pelastustoimen alueiden ja sote-alueiden organisointi saman oikeushenkilön toimintana varmistaa, niin hyvin kuin on tässä tilanteessa mahdollista, pelastustoimen mahdollisuuden toimia ensihoidossa palveluntuottajana nykyisen kaltaisella tavalla Hallitusohjelman kirjausten toteuttaminen mahdollisimman kattavasti edellyttää pelastustoimen ja sen ohjausjärjestelmän uudelleenorganisointia siten, että toimialan kehittäminen voidaan toteuttaa valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein ja tehokkaasti Pelastustoimen strategian toimeenpano työryhmien työn kautta Itsehallinnollisten alueiden käynnistyksen tukeminen Kustannusten nousun taittaminen (1,8 %/vuosi 0,9 %/vuosi 2030)
PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLINEN UUDISTAMISHANKE Hankkeen työryhmät (päivitys: SM:n päätös 4.5.2017) 1. Pelastuslain uudistaminen 2. Talousryhmä 3. Tietohallintoryhmä 4. Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa 5. Riskianalyysi ja sen alatyöryhmänä poikkeusolojen riskianalyysi 6. Kansainvälinen pelastustoiminta 7. Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen 8. Viestintätyöryhmä (UUSI TYÖRYHMÄ) 9. Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen 10. Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen 11. Pelastuslaitoksen prosessit 12. Palveluiden tuottavuuden kehittäminen 13. Pelastuslaitokset ensihoidon palveluntuottajana 14. Henkilöstöryhmä 15. Työhyvinvointiryhmä
PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLINEN UUDISTAMISHANKE Työryhmien ohjaus ja seuranta jakautuu sisäministeriön ja pelastuslaitosten kesken Sisäministeriö ohjaa työryhmiä 1-8 Pelastuslaitokset ohjaavat työryhmiä 9-15 pelastusjohtajien sopimalla tavalla Kaikki työryhmät raportoivat pelastustoimen uudistushankkeelle Esitykset ja linjaukset kaikkien työryhmien työtä koskien päätetään pelastustoimen uudistuksen ohjausryhmässä
PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLINEN UUDISTAMISHANKE Pelastustoimen uudistuksen ohjausryhmä on linjannut, että seuraaviin asiakokonaisuuksiin keskitytään uudistuksen työryhmissä: Pelastuslain ja asetusten tekeminen Pelastustoimen ja ensihoidon synergian vahvistaminen Talous Varautuminen ICT Pelastustoimen organisointi maakunnassa (oma liikelaitos) Johtokeskus-/tilannekeskusratkaisut Palvelutasopäätös ja sen perustana olevat asiat (riskianalyysi, pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy)
MIKÄ PELASTUSTOIMESSA MUUTTUU? Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille -> uusi työnantaja, liikkeenluovutus Rahoitus tulee kokonaisuudessaan valtiolta Maakunnallisessa pelastustoimessa muutoksia nykyiseen 22 pelastuslaitoksen järjestelmään tulee Uudellamaalla, Pohjois- Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla Uudellamaalla Helsinki, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaalla Oulu-Koillismaa ja Jokilaaksot yhdistyvät Pohjanmaan pelastuslaitokseen yhdistetään Keski-Pohjanmaalta Pietarsaari, Luoto ja Kruunupyy maakuntajaon mukaisesti
MIKÄ PELASTUSTOIMESSA MUUTTUU? Valtion ohjaus vahvistuu Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi pelastustoimen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset sekä valtakunnalliset lainsäädäntöä täydentävät strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiseksi Valtioneuvosto voi päättää palvelurakenteen ja tiedonhallinnan ohjauksesta strategisella tasolla Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin on mahdollista Informaatio-ohjaus ja raportointi vuorovaikutteisella neuvottelumenettelyllä Sisäministeriön ohjausta vahvistetaan yhteistä varautumista koskevissa tehtävissä valtion keskushallinnon tasolla
MIKÄ PELASTUSTOIMESSA MUUTTUU? Palvelutason arviointi sisäministeriölle Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia Maakunnan valtuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta Sisäministeriö arvioi pelastustoimen palvelutasopäätöksiä Uudelle perustettavalle virastolle (LUOVA) kuuluu pelastustoimen laillisuusvalvonta
MIKÄ PELASTUSTOIMESSA MUUTTUU? KANSALAISEN NÄKÖKULMA Pelastustoimen siirtyessä maakunnille vuoden 2019 alusta alkaen ovat vaikutukset yksittäiselle kansalaiselle vähäiset Muutos on pääasiassa hallinnollinen ja nykyisiä alueellisia pelastuslaitoksia yhdistävä Sisäministeri Risikko: Pelastustoimi on lähipalvelua Muutoksessa: Kiireellisen avun saanti ei muutu, toimintaketju käynnistyy soittamalla hätänumeroon 112 Pelastustoimen hallinto keskittyy, mutta se ei vaikuta varsinaiseen palvelutuotantoon kentällä palvelun tarvitsijan näkökulmasta Nykyiset paloasemat säilyvät kunnissa palokunta säilyy lähellä kuntalaista Ensihoito säilyy ennallaan lähellä kansalaista
MIKÄ PELASTUSTOIMESSA MUUTTUU? Muutoksessa: Palotarkastajat tekevät työtään pääasiassa entisiltä toimipaikoiltaan, joten tuttuun palotarkastajaan saa yhteyden entiseen tapaan. Vaikka jokaiselta paloasemalta ei löytyisikään palotarkastajaa, osataan lähipaloasemalla neuvoa mihin pitää ottaa yhteyttä kun tarvitsee opastusta tai neuvoja Valistajat ja turvallisuusviestijät löytyvät omalta läheiseltä paloasemalta Erikoisosaamista vaativissa tilanteissa lähipaloasemalta löytyy ohjeita mihin voi ottaa yhteyttä Lupia ja suunnitelmien hyväksyntää edellyttävien toiminnot (yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat, ilotulituslupa jne.) hoituvat nykyisillä toimintamalleilla Pelastustoiminnan muutos ei ole itsetarkoitus vaan tuloksena tulee olemaan parempi elinympäristön turvallisuus ja lähellä kansalaista sijaitsevat paloasemat
Miten uudistus huomioi pelastuspalvelut ja varautumisen, ja miten palvelutaso turvataan Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa? Ratkaisevia asioita: Tulevien säädösten vaatimukset? Millaista suoritus- ja palvelukykyä säädöksissä edellytetään tulevaisuudessa? Mitä mahdollisuuksia säädökset antavat esim. kuntien varautumisen tukemiseen tulevalle pelastuslaitokselle? Muille kuntia tukeville tehtäville? SM:n ohjaus? Keskeisimpiä riskianalytiikkaohjeistus ja toimintavalmiuden suunnitteluohje Rahoitus? VM:n ohjaus? Uudistuksen vaatimat, muutokseen liittyvät muutoskustannukset ja niiden rahoitus? Erillisrahoitusta? Rahoitus nykyisistä toimintamenoista ja investoinneista? Maakunnan yleiskatteellinen rahoitus maakuntavaltuuston päättämä maakunnan pelastuslaitokselle suunnattu rahoitus Alueen yleinen kehittyminen? Elinvoima? Riskien kehittyminen? Muuttotappio/-voitto / väestön ikärakenteen kehitys sopimushenkilöstön saatavuus tulevaisuudessa?
LISÄTIETOJA PELASTUSTOIMEN UUDISTUKSESTA http://intermin.fi/pelastustoimenuudistus alueuudistus.fi -> Ajankohtaista -> Sote-uudistus -> Maakuntauudistus -> Tiekartta
LISÄTIETOJA PELASTUSTOIMEN UUDISTUKSESTA www.popmaakunta.fi -> Maakuntauudistus -> Dokumentit -> Muistiot, esityslistat ja pöytäkirjat -> Työryhmä 3. Pelastustoimi ja varautuminen
KIITOS Lisätietoja ja tarkennuksia: Pelastusjohtaja Petteri Helisten, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos s-posti: petteri.helisten@ouka.fi p. 044 703 8601 Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, Jokilaaksojen pelastuslaitos s-posti: jarmo.haapanen@jokipelastus.fi p. 044 429 6001