MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI

MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI

2 MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin 1. Miten toimia? 1.1. Tärkeät puhelinnumerot 4 1.2. Hätäensiapuohjeet 5 1.3. Uhkaava ja vakava väkivalta 5 1.4. Tulipalon sattuessa 6 1.5. Tiedottaminen 6 2. Toimintamalleja kriisitilanteisiin 2.1. Koulukiusaaminen ja väkivalta 7 2.1.1 Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän määritelmä 7 2.2. Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa 7 2.3. Aggressiivisen henkilön kohtaaminen 8 2.3.1. Aggressiivisen lapsen kohtaaminen 8 2.3.2. Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen 9 2.4. Oppilaan, hänen läheisensä tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema 10 2.4.1. Oppilaan kuolema 10 2.4.2. Opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema 11 2.4.3. Oppilaan lähiomaisen kuolema 11 2.5. Oppilaan vakava sairaus 11 2.6. Itsemurhauhkailut, itsemurhan yritys/ itsemurha (aikuinen tai lapsi) 11 2.6.1. Itsemurhauhkailut 11 2.6.2. Itsemurhan yritys/ itsemurha 12 2.7. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily 12 2.8. Päihteiden väärinkäyttö 13 2.8.1. Oppilaan epäilty päihteiden käyttö 13 2.8.2. Jos huoltaja tulee päihtyneenä koululle 13 2.8.3. Henkilökunnan epäilty päihtyneenä työskentely 14 2.9. Perheväkivalta 14 2.9.1. Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta 14

3 2.9.2. Kun perheväkivalta tulee muuta kautta ilmi 15 2.10. Pommiuhka 15 2.11. Tulipalo ja säteilyuhka 15 3. Tiedottaminen kriisitilanteissa 16 3.1. Tiedottaminen koululla 16 3.2. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle 16 4. Jälkihoito 17 4.1. Miten jälkihoito järjestetään? 17 5. Taustatietoa kriiseistä ja henkisestä tuesta 18 5.1. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä 18 5.2. Traumaattisen kriisin vaiheet 18 6. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi 20 7. Liitteet Liite 1. Toimintakaavio Epäilty päihteiden käyttö Liite 2. Työturvallisuusilmoitus -lomake

4 1. MITEN TOIMIA? 1.1. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Yleinen hätänumero 112 Nurmijärven terveyskeskus 09-2500 3295 (vaihde) Myrkytyskeskus 09-471977 Poliisi 112 Työterveyshuolto ajanvaraus 09-2500 3071 Seurakunta 09-8789960 (vaihde) Kiireelliset lastensuojeluilmoitukset 09-250021 (vaihde) Hyvinkään kriisikeskus 044 0678966 *puhelinpäivystys ja ajanvaraus 019 4593910, 0400 755284 Koulun yhteystietoja Rehtori Kaija Latvala 040-3174181 Apulaisrehtori 040-317 4703 Vahtimestari 040-317 2426 Kuraattori 040-317 4550 Psykologi 040-317 3529 Terveydenhoitaja 040-317 2428 Opettajat yläkerta 040-317 2425 Opettajat uusi puoli 040-317 2419 Erityisopettaja 040-317 4480 Erityisopettaja 040-317 4942 Maaniitun päiväkoti 040-317 2061 Tapaturmatilanteessa kuljetus terveyskeskukseen tms. sairaalaan tilataan

5 ambulanssi (mikäli tilanne sitä vaatii) Taksi: Teemakuljetukset Oy p. 0500-400 820 1.2. HÄTÄENSIAPUOHJEET ONNETTOMUUDEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA arvioidaan mitä on tapahtunut VAKAVISSA TAPAUKSISSA varmistetaan hengittääkö potilas ja tuntuuko pulssi avataan hengitystiet ja turvataan hengitys hälytetään apua 112 (Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27, Nurmijärvi) annetaan tarvittaessa hätäensiapua ilmoitus rehtorille mahdollisimman pian, joka päättää ja huolehtii tiedottamisesta huoltajille yms. LIEVEMMISSÄ TAPAUKSISSA annetaan välitön ensiapu paikalla jatkohoidon selvittämiseksi soitetaan terveyskeskukseen huolehditaan siirrosta eteenpäin ja ilmoitetaan huoltajille 1.3. UHKAAVA JA VAKAVA VÄKIVALTATILANNE KOULUSSA väkivaltaan tulee aina puuttua opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua poliisilta rehtorille tiedotetaan välittömästi vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä

6 1.4. TULIPALON SATTUESSA pelastetaan välittömässä vaarassa olevat rajoitetaan sulkemalla ovet ja ikkunat tehdään palohälytys laukaisemalla painike (Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27, Nurmijärvi) varoitetaan muita rakennuksessa olevia huolehditaan evakuoinnista ja siirrytään kokoontumisalueelle (kaikkien luokkien ovissa kartat) 1.5. TIEDOTTAMINEN Kaikissa kriisitilanteissa ilmoitus välittömästi rehtorille, joka tarkistaa tiedon oikeellisuuden päättää tiedottamisesta koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille antaa vain rehtori tai opetustoimen johtaja

7 2. TOIMINTAMALLEJA KRIISITILANTEISIIN 2.1. KOULUKIUSAAMINEN JA -VÄKIVALTA Väkivalta- tai häirintätilanteen selvittelyn aloittaa tapahtuman nähnyt tai kuullut opettaja Tarvittaessa oppilas tai oppilaat ohjataan terveydenhoitoon. Huoltajia tiedotetaan välittömästi Vakavassa häirintä- tai väkivaltatilanteessa otetaan yhteys poliisiin / sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisiin Vakavista väkivaltatilanteista tehdään Työturvallisuusilmoitus 2.1.1. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän määritelmä Väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä. Kiusaamisella tarkoitetaan tahallista ja toistuvaa pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamista, joka kohdistuu heikommassa valta-asemassa olevaan henkilöön. Häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan oppilaan henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä, seksuaalinen tai ahdistava ilmapiiri. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi siis olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä toisen vahingoittamista. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. 2.2. UHKAAVA JA VAKAVA VÄKIVALTATILANNE KOULUSSA Väkivaltaan tulee aina puuttua Opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua poliisilta Tiedottaa välittömästi rehtorille

8 Vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä Asioihin tulee reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Väkivaltatilanteiden selvittelyssä tulee aina ottaa huomioon osapuolten oikeusturva. Pahoinpitely on pääsääntöisesti asianomistajarikos. Jos teko tapahtuu koulun alueella, joka on yleinen paikka tai kohteena on alle 15-vuotias, pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jolloin poliisille syntyy velvollisuus toimia. Alle 15-vuotias ei rikosoikeudellisesti ole vastuussa teostaan, mutta hän on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Rehtori ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukana olleiden vanhempiin. Tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä. Tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteesta riippuen joko oppilaiden välityksellä tai suoraan. Tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman (kriisityö menee muiden töiden edelle). Ottaa tarvittaessa yhteyttä kriisikeskukseen. Luokanopettaja käy tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittelyn luokassa oppilashuoltohenkilöstön tai kriisiryhmän toimintaohjeiden ja mahdollisen avustuksen mukaan. Vakavissa väkivaltatilanteissa tulee keskustella rehtorin kanssa rikosilmoituksen tekemisestä. Otetaan tarvittaessa yhteys poliisiin ja työterveyshuoltoon. 2.3. AGRESSIIVISEN HENKILÖN KOHTAAMINEN 2.3.1 Aggressiivisen lapsen kohtaaminen ensisijaisesti pyritään rauhoittamaan oppilas puhumalla varmistetaan muiden oppilaiden turvallisuus tarvittaessa hälytetään apuvoimia jos puhe ei tehoa, voidaan ottaa oppilas hallintaan pyritään siirtämään hänet rauhalliseen tilaan eroon muista ilmoitus vanhemmille ja rehtorille tärkeää varata aikaa jälkiselvittelylle oppilaan rauhoituttua

9 Opetus- ja muu koulun henkilöstö voi joutua uhkaaviin tilanteisiin niin lasten kuin vanhempien taholta. Ihmiset eroavat tavoistaan reagoida yllättävissä tilanteissa ja sen takia on hyvä pysähtyä pohtimaan itseään ja omia toimintatapojaan. Kriisitilanteita varten on hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet. Reagointitapoja, esimerkiksi väkivaltatilanteita vastaan, voi harjoitella etukäteen mielikuvaharjoitusten kautta ja laatimalla turvasuunnitelmia. Opettajan velvollisuutena on luokan aikuisena taata oma ja lasten turvallisuus sekä estää koulun ja oppilaiden omaisuuden rikkoutuminen. Mikäli oppilas alkaa kouluaikana riehua ja satuttaa itseään tai muita, on aikuisella siis oikeus ja velvollisuus estää se. Aina ensin on syytä yrittää rauhoittaa lapsi puhumalla. Myös vanhemmille tiedottaminen ja heidän koululle pyytäminen on ensisijaista. Jos lapsi ei rauhoitu puheella, voi hänet ottaa tiukasti syliin tai asettaa maahan tai sohvalle makuulle. Tällainen ns. kiinnipitotilanne on myös aikuiselle raskas fyysisesti ja psyykkisesti ja siinä on hyvä lapsen koosta ja voimista riippuen olla vähintään kaksi aikuista paikalla. Mikäli huomataan oman tunnekontrollin pettävän, tulee pyytää jotain toista aikuista pitelemään lapsesta kiinni. Pyritään kantamaan lapsi mahdollisimman pian rauhaisaan paikkaa pois toisten lasten luota esimerkiksi tyhjään luokkaan tai opettajainhuoneeseen. Tärkeää on myös varata aikaa tilanteen jälkiselvittelyyn lapsen rauhoituttua ja vanhempien saavuttua. On tärkeää myös käydä tapahtunut läpi kaikkien asianosaisten kanssa. Kts. Perusopetuslaki 1.8.2003 36b Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen 2.3.2. Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen Aggressiivisesti käyttäytyvän aikuisen kanssa annetaan hänelle tilaa ja säilytetään hänen reviirinsä myötäillään, vaikka ei voisikaan luvata hänelle kaikkien toiveiden täyttymistä ollaan mieluummin joustavia kuin jyrkkiä ei vähätellä uhkaajaa tai tilannetta, ei tule nauraa vältetään äkkinäisiä liikkeitä ja kerrotaan mitä tehdään ja varmistetaan, että se sopii

10 pyritään saamaan hänet istumaan soitetaan tarvittaessa poliisi Joskus opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva saattaa myös joutua fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi vanhempien taholta. Myös sanallista uhkailua tapahtuu tai seksuaalissävytteistä vihjailua. Uhkatilanteet on hyvä ennakoida ja varautua niihin olematta silti hysteerinen. Mikäli koetaan epävarmuutta tai pelkoa jonkun vanhemman kohtaamisessa, ensisijaisen tärkeää on pyytää työpari tapaamisiin mukaan, kuten erityisopettaja, koulukuraattori tai koulupsykologi ja kertoa tälle etukäteen tunteistasi ja kokemuksistasi. Henkilöstöhallinnon laatimasta Apua uhkatilanteisiin monisteesta löytyy hyviä vinkkejä uhkatilanteista selviämiseen. Rikoslain hätävarjelupykälän mukaan kaikilla on oikeus itsensä suojeluun riippumatta työstä, jota tehdään. Väkivallan uhka ja kokemus ovat aina traumaattisia kokemuksia ja niiden työstämiseen saa apua työterveyshuollosta. Tilanteen käsittely esimiehen ja työtovereiden kanssa on tärkeää. Myös sanallisen uhkailun edessä pyritään säilyttämään rauhallisuus ja tyyneys. Ei kannata alkaa väittelemään aiheesta. Palaverin voi myös keskeyttää ja todeta, että asiasta on parempi jatkaa keskustelua rauhallisemmissa merkeissä. Työntekijänkään ei tarvitse kaikkea sietää! Sanallinen uhkailu voi tapahtua myös puhelimitse. Uhkaavat tilanteet tulee aina kirjata heti ylös ja pyrkiä lopettamaan puhelu mahdollisimman pian. Tapahtuneesta tulee kertoa esimiehelle ja/tai työsuojeluvaltuutetulle. Tappouhkaukset ovat aina poliisiasia. 2.4. OPPILAAN TAI HÄNEN LÄHEISENSÄ TAI HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA 2.4.1. Oppilaan kuolema (sairaus/onnettomuus/itsemurha) ilmoitus rehtorille, joka tarkistaa tiedon oikeellisuuden rehtori päättää tiedottamisesta henkilökunnalle ja koululle muistohetki ja suruliputus luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa lasten kanssa (surulaatikko) tiedottaminen, valokuva, kynttilä, surumusiikki, puhuminen, piirtäminen, leikkiminen, laulaminen, oppilaan pulpetin säilyttäminen luokassa. yhteys kotiin ja surunvalittelukäynti sovitulla kokoonpanolla

11 perheen kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta 2.4.2. Opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema toimitaan samalla tavalla kuin oppilaankin kuoleman sattuessa läheisin työtoveri käy kuolleen kotona 2.4.3. Oppilaan lähiomaisen kuolema yhteys oppilaan kotiin ja surunvalittelukäynti huomioi lapsen ja perheen uskonto kunnioittamalla heidän uskomuksiaan ja tapojaan luokanopettaja tarkistaa perheeltä luvan kertoa asiasta luokassa luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa asian tultua tietoon ja myöhemmin oppilaan paikalla ollessa (sovittava oppilaan kanssa) luokanopettaja valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun tieto tapahtuneesta terveydenhoitajalle 2.5. OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa, mitä muille oppilaille kerrotaan kunnioitetaan oppilaan omaa mielipidettä opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle rohkaistaan koulutovereita pitämään yhteyttä sairastuneeseen 2.6. ITSEMURHAUHKAILUT, ITSEMURHAN YRITYS/ITSEMURHA (aikuinen tai lapsi) 2.6.1. Itsemurhauhkailut suhtaudutaan vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittäneeseen hänen esille tuomia pulmia ei saa vähätellä pyritään suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta voi kysyä esim. Mitä tarkoitat sanoessasi, että sinun elämälläsi ei ole väliä? Tiedätkö mitä itsemurha tarkoittaa?

12 oppilashuoltoryhmä neuvoo ja antaa lisäohjeita tarvittaessa terveyskeskuspsykologille sekä kasvatus- ja perheneuvolaan voi aina soittaa ja konsultoida 2.6.2. Itsemurhan yritys/itsemurha perheen mielipide ratkaisee, käsitelläänkö asiaa luokassa ja mitä asioita voidaan kertoa syyllisyydentunteet ovat erittäin voimakkaita, joten oppilaiden ja opettajan tunteita on käsiteltävä jos itsemurhan yritys tai itsemurha koskettaa luokkaa, asiaa tulee voida käsitellä luokassa 2.7. LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILY Kuunnellaan lasta ja osoitetaan, että häntä uskotaan ei kuulustella tai pakoteta tunnustamaan. sanatarkasti kirjoitetaan ylös, mitä lapsi on sanonut epäilyksistä kannattaa keskustella kriisiryhmän kanssa ja tarvittaessa voidaan nimettömästi konsultoida sellaisten toimipisteiden työntekijöitä, joilla on asiasta kokemusta (perheneuvola, poliisi, lastensuojelun työntekijät) Muistetaan, että lähtöoletus on aina, että hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut. Vasta sen jälkeen aletaan puhua vanhemmille, kun tämä oletus kumoutuu. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on useimmiten hyvin hankalaa. Vain harvoin tapahtumalla on selviä todisteita tai silminnäkijöitä. Kuitenkin työntekijä voi huomata lapsessa erilaisia oireita ja kykenee näiden pohjalta tekemään päätelmiä. Lapselta löydettävää sukupuolitautia lukuun ottamatta kaikki muut oireet ja käytöshäiriöt voivat olla merkki myös muista kehityshäiriöistä. Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut lapsi muuttuu usein käyttäytymiseltään ja luonteeltaan. Hän saattaa masentua, sulkeutua ja alkaa karttaa aikuisia. Lapsen on vaikea luottaa ihmisiin, koska aikuinen on pettänyt hänet. Lapsi saattaa kääntää hyväksikäyttäjäänsä tuntemansa raivon, vihan ja pettymyksen itseensä. Tämä usein ilmenee masennuksena, itsetuhoajatuksina ja/tai oman ruumiin tahallisen/tahattomana vaurioittamisena (raapiminen, viiltely). Lapsella voi olla

13 myös fyysisiä oireita (mustelmat, haavat, infektiot, puremat, siemennestettä sukupuolielimissä) ja psykosomaattisia oireita (masennus, syömishäiriöt, väsymys, kastelu, tuhriminen). Myös seksuaalisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voi tapahtua muutoksia lapsen muuttuessa ikäänsä nähden ylikorostuneen seksuaaliseksi pukeutumisessaan ja vuorovaikutuksessaan. Pornokuvien piirtäminen, julkinen masturbaatio, ylikorostetut seksuaaliset leikit ja jatkuva sukupuoliasioista puhuminen voivat olla viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös taantumiseen, rajuihin mielialan vaihteluihin ja fantasiamaailmaan uppoamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja alkaa tarkastella lapsen elämää lähemmin ja pyytää apua oppilashuoltoryhmältä, koulupsykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. 2.8. PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖ 2.8.1. Jos epäillään oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen poistetaan hänet luokasta ja huolehditaan valvonnasta hälytetään apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa viedään oppilas rauhalliseen tilaan, esim. terveydenhoitajan huoneeseen asiasta pyritään keskustelemaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu jne.) vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet kotiin. otetaan välittömästi yhteys rehtoriin alle 18-vuotiaasta lapsesta tehdään aina lastensuojeluilmoitus, josta kopio toimitetaan rehtorin arkistoitavaksi. Verikokeisiin ei voida pakottaa, vaan siihen tarvitaan oma suostumus ja vanhempien lupa. Jos yläkoulun oppilas tavataan päihtyneenä ala-asteen puolelta, otetaan yhteys yläkouluun ja oppilaan kotiin. Jos oppilas on väkivaltainen tai ei ole muuten hallittavissa, voidaan kutsua poliisi. Kts. Liite 1. 2.8.2. Jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä koululle

14 häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan tarvittaessa voidaan soittaa poliisi paikalle. Juopuneena/huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevan ihmisen kanssa ei kannata alkaa keskustelemaan. Voi pyytää huoltajaa palaamaan asiaan hänen olleessaan selvä. Ennen kuin lasketaan lapsi kotiin, varmistetaan, että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen häntä siellä vastaanottamassa tai hankitaan lapselle aikuinen saattajaksi. Jos lapsi ei voi mennä kotiin, tarkistetaan onko hänellä sukulaista tai naapuria, jonka luokse voi mennä. Keskustellaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä koulukuraattorin tai psykologin kanssa. 2.8.3. Henkilökuntaan kuuluvan epäilty päihtyneenä työskentely Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulisi olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimies ja työterveyshuolto ovat avainasemassa hoitoon ohjauksessa. Myös mielenterveyden sairauksiin, uupumiseen ja masennukseen tulisi olla rohkeutta puuttua, sillä asianomainen itse ei aina osaa pyytää apua. Myötäelävä ja asiallinen puuttuminen voi kuitenkin olla alku tarvittavan avun saamiselle. Kunnioitetaan työntekijän omia toiveita tiedottamisesta muille. 2.9. PERHEVÄKIVALTA 2.9.1. Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta, lasta kuunnellaan ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen ei saa luvata olla puhumatta asiasta muille aikuisille todetaan lapselle, että tarvitaan muiden aikuisten apua, jotta häntä ja hänen perhettään voidaan auttaa paremmin ohjataan lapsi tai mennään hänen kanssaan terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, hänet tulee välittömästi ohjata kouluterveydenhoitajan luo

15 kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja sopii opettajan kanssa työnjaosta ja hoitaa jatkoyhteydet sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin 2.9.2. Kun lapsen vanhempi kertoo väkivallasta tai se tulee muuta kautta ilmi kuunnellaan vanhempaa ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen annetaan tunnustusta siitä, että hän on uskaltanut ottaa väkivallan esille ohjataan vanhempi joko suoraan avun piiriin (turvakoti) tai koulukuraattorille tai psykologille, perhe- ja kasvatusneuvolaan. kerrotaan vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen on tärkeää otetaan perheväkivalta puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjataan hänet kuraattorille, psykologille, kasvatus- ja perheneuvolaan tai terveydenhoitajalle. Jos tieto perheväkivallasta saadaan muuta kautta, pyritään selvittämään turvallisessa tilanteessa, mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita. Voidaan ottaa esim. perheväkivalta jossain vaiheessa esille yleisemmässä muodossa, kuten Kaikissa perheissä riidellään, millaisia riitoja teidän perheessänne on ja miten ne selvitetään? Perheväkivalta ei ole yksityisasia! Se edellyttää rohkeutta puuttua asiaan. Koulun henkilökunnan ei tarvitse osata hoitaa lasta, vaan tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista lasta puhumaan väkivallasta ja ohjata lapsi lisäavun piiriin. Oppilashuoltoryhmältä voi tarvittaessa pyytää apua. 2.10. POMMIUHKA Ilmoitus välittömästi poliisille ja rehtorille Oppilaat ja henkilökunta ohjataan ulos kokoontumisalueelle Toimitaan muutoin poliisin antamien ohjeiden mukaan Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti.

16 2.11. TULIPALO JA SÄTEILYUHKA Toimitaan koulun turvallisuusohjeiden mukaisesti (ks. turvakansio) 3. TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA Kaikissa kriisitilanteissa ilmoitus välittömästi rehtorille, joka tarkistaa tiedon oikeellisuuden päättää tiedottamisesta koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille antaa vain rehtori tai opetustoimen johtaja 3.1. Tiedottaminen koululla Koululla tapahtuvasta kriisistä tiedotetaan aina ensin rehtorille. Rehtori tarkastaa tilanteen tietojen oikeellisuuden ja vastaa tiedottamisesta kriisitilanteeseen läheisesti liittyville. Rehtori kutsuu koolle oppilashuoltoryhmän jäsenet, tavoitteena saada 2-3 jäsentä paikalle. Mikäli rehtori ei ole tavoitettavissa, kokoonkutsujana toimii vararehtori tai joku heille määrätty sijainen. Oppilashuoltoryhmä tekee toimintasuunnitelman, sopii toimintatavoista ja tiedottamisesta koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä muihin asiantuntijoihin ja sopii jatkotoimenpiteistä. Tapahtuman pääkohdat kerrotaan mahdollisimman selkeästi ja nopeasti, jotta huhuilta vältyttäisiin. Muiden on hyvä pidättäytyä lausunnoista, jotta liikkeelle saadaan oikeaa ja luotettavaa tietoa. Muiden lasten vanhempia ja muita henkilöitä pyritään rauhoittamaan ja kehotetaan odottamaan kunnes tiedotteita annetaan. 3.2. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle Viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille (esim. lehdistö) antaa ainoastaan rehtori tai opetuspäällikkö. Jokaisella viranomaisella on ILMOITTAMISVELVOLLISUUS LASTENSUOJELUSTA Lastensuojelulaki 40. Ilmoitusvelvollisuus. Jos sosiaalihuollon ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa

17 oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaaliviranomaisille. Mihinkään muuhun toimenpiteeseen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvilla tahoilla ei ole velvollisuutta ryhtyä. 4. JÄLKIHOITO 4.1. Miten jälkihoito järjestetään? Käydään tilanne, tunteet, ajatukset ja tuntemukset läpi välittömästi esim. oppilashuoltohenkilöstön, koulun rehtorin, erityisopettajan tms. kanssa. Tilanne tulee käydä läpi ennen kuin lähdetään pois koululta. Tapahtuneesta keskustellaan myös luokan oppilaiden kanssa. Luokassa kannattaa kertoa, mitä todella tapahtui. Väkivaltatilanteessa mukana oleminen on tunteita kuohuttavaa ja aiheuttaa turvattomuuden tunteita ja pelkoa sekä lapsissa että aikuisissa. Väkivallan kohteeksi joutuminen saattaa olla häpeällistä ja itsetuntoa loukkaavaa. Väkivaltatilanteet saattavat herättää myös syyllisyyttä, taikka vihaa ja suuttumusta. Tunteita ja tilannetta ei tule vähätellä eikä tapahtunutta saa tai kannata salailla. Oppilashuoltohenkilöstön kanssa mietitään, tarvitaanko kriisiryhmän apua. Nurmijärven kunta ostaa kriisiryhmän palveluja Hyvinkään kriisikeskuksesta. Kunnassa ei ole tällä hetkellä omaa kriisiryhmää. Tapahtuneessa mukana olleen oppilaan perheen tai lapsen kanssa pyritään mahdollisimman pian sopimaan tapaaminen, kunhan tilanne ja asianosaiset ovat rauhoittuneet ja ehtineet käsitellä tapahtunutta. Vihaisena, ahdistuneena tai muuten tunteiden vallassa ei pysty ajattelemaan järkevästi. Tilanne kannattaa käydä lapsen kanssa läpi (esim. Vastuun portaat). Tekoa ei tule hyväksyä, mutta lasta ei saa hylätä!. Vanhempien kanssa keskusteltaessa on suositeltavaa ottaa mukaan toinen koulun aikuinen. Stressireaktiot voivat myös ilmetä vasta viikkojen päästä tapahtuneesta. Tyypillisiä oireita posttraumaattisessa stressireaktiossa voivat olla ahdistus, alakuloisuus, väsymys, ärtyisyys, itkuisuus, tyhjyyden tunne, fysiologiset oireet kuten päänsärky tai univaikeudet. Tarvittaessa tulee ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Lapsia varten on mm. kasvatus- ja perheneuvolan palveluja.

18 5. TAUSTATIETOA KRIISEISTÄ JA HENKISESTÄ TUESTA 5.1. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä aikuisia ja lapsia. Tällaisia tilanteita voivat olla vakava onnettomuus, sairaus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka, oppilaan/oppilaan lähiomaisen tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema. Myös päihteiden käytön ja lapseen kohdistuvan perhe- ja seksuaalisen väkivallan ilmitulo ovat koulussa mahdollisia eteen tulevia asioita ja sisältyvät kriisisuunnitelmaan. Kriisit muuttavat tuttua ja turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Kriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisin tunnusmerkkejä ovat ennustamattomuus, kontrolloimattomuus, elämäntilanteen muuttuminen ja elämänarvojen uhka. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, kuten kuolemasta tai onnettomuuteen joutumisesta. Usein traumaattiseen tapahtumaan on sisältynyt tekijöitä, jotka uhri on kokenut hengenvaarallisiksi: kuolemanvaara, vakavia fyysisiä vammoja tai fyysisen koskemattomuuden uhka. Tilanne, johon ei voi toiminnallaan tai käyttäytymisellään vaikuttaa aiheuttaa usein epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit, silminnäkijät jne. 5.2. Traumaattisen kriisin vaiheet Kriisin kohtaamisessa on erotettavissa erilaisia vaiheita: shokkivaihde reaktiovaihe

19 käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Yksittäisten vaiheiden kesto oi vaihdella ja ne voivat myös tulla samanaikaisesti tai eri järjestyksessä. Shokkivaihe ilmenee välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen ja voi kestää muutamia vuorokausia tai saattaa tulla viivästyneenä. Shokkivaiheelle on tunnusomaista, että uhrin voi vaikea uskoa tapahtunutta ja hän voi reagoida psyykkisesti tavallisuudesta poikkeavalla tavalla (tunteiden puuttuminen, epätodellinen olo, yli- tai alireagointia). Auttajalle tärkeä tehtävä on taata uhrille turvallinen olo ja välitön ensiapu. Reaktiovaihe ilmenee muutaman päivän tai viikon kuluttua ja sille on tunnusomaista se, että uhri alkaa pikku hiljaa ymmärtää mitä todella on tapahtunut. Reaktiovaihe auttaa jäsentämään tapahtumia ja tänä aikana saatu tuki vaikuttaa siihen miten uhri alkaa tapahtunutta jäsentää. Tässä vaiheessa oleva uhri tarvitsee aktiivista apua, vaikkei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Tälle vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot. Käsittelyvaiheessa traumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä käydään läpi. Suru alkaa saada enemmän tilaa. Eri ihmisillä voi kestää viikkoja ja jopa vuosia traumaan liittyvien tunteiden käsittely ja jäsentäminen riippuen kokemuksen pituudesta, laajuudesta ja järkyttävyydestä. Uudelleen suuntautumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja uhri voi ajatella tapahtumaa ilman suurta tuskaa. Vähitellen fyysiset stressireaktiot sekä tapahtumaan liittyvät tunteet ja muistot saadaan hallintaan. Uhrista tulee työkykyinen ja hänen itseluottamuksensa ja uskonsa elämään ja muihin palautuu. Välitön tuki ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin huomioitava erityisesti: rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen ja ymmärtäminen uhrin kertomuksen kuunteleminen, vaikka olisi itse kokenut jotakin vastaavaa, pyritään olemaan puhumatta omista kokemuksistasi tässä vaiheessa

20 tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, yritetään varmistaa ettei uhri jää yksin tietojen pitäminen ajan tasalla Jatkossa on hyvä huomioida, että kriisi lisää tarvetta läheisyyteen. Lapsille on myös annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtuneesta. Väärinkäsitykset ja ymmärrykset on selvitettävä. Lasten ja nuorten reaktiot ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla. On hyvä jakaa myös tietoa tavallisista reaktiotavoista. Eri-ikäiset lapset käsittelevät asiaa eri tavoin. Lapsen ikä, kehitystaso, aiemmat kokemukset jne. vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi traumaattiseen tapahtumaan. Ala-asteikäisillä voi esiintyä kehityksen taantumista, maagista ajattelua, epärealistisia pelastus- ja kostoajatuksia, univaikeuksia, painajaisia ja erilaisia somaattisia oireita. Lapsen oppiminen voi heikentyä joksikin aikaa. Trauman oireet saattavat muistuttaa tarkkaavaisuushäiriön oirekuvaa. Aikuisten on hyvä huomioida lapsen tarve käydä tapahtumaa läpi. Lapsi voi tehdä sen puhumalla, toimimalla, leikkimällä tai piirtämällä. Välitön reaktio tapahtumaan voi lapsellakin olla sen kieltäminen. Aikuisen on hyvä jakaa omia ajatuksiaan tapahtuneesta eikä omia tunteitaan tarvitse peitellä. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin koulutyöskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuoviin rutiineihin. 6. TOIMENPITEET KRIISIVALMIUDEN YLLÄPITÄMISEKSI Kriisisuunnitelma tulee päivittää aina syyslukukauden alussa ja sen sisältö annetaan tiedoksi opettajille, koulunkäynninohjaajille sekä muulle henkilökunnalle. Kouluun uusina työntekijöinä tulevat perehdytetään kriisisuunnitelman sisältöön. 7. LIITTEET Liite 1 Toimintakaavio Epäilty päihteiden käyttö Liite 2 Työturvallisuusilmoitus-lomake

21