Kehittämishanke, jossa jaetaan osaamista koko kaupungin hyödyksi. HYVIN TOIMIVA KOULU: Perusopetuksen laatukriteerien käyttöönotto Helsingissä Perusopetuksen laatukriteerityö Helsingissä: Laatutyön esittely Määrätietoisen laatutyön haasteet 8.2.2011 Linjanjohtaja Outi Salo
Helsingin lähtökohdat - Koulujen toimintasuunnitelma - lukuvuositavoitteet perustuvat strategisiin painopisteisiin - Henkilöstön koulutus: - rehtori- ja apulaisrehtorikoulutukset, Jet johtoryhmäkoulutukset - Opettajille täydennyskoulutusta tuottaa mm. Mediakeskus, Kieppi, Matikkamaa, lisäksi mm. ympäristö ja oppilaiden osallisuuskoulutusta - Kaikki koulut tehneet EFQM:n (lv 2009-2010) ja kouluauditointia tehty aikaisemmin - Kaikki koulut TUPAssa v. 2010 alkaen: - tavoitteet perustuvat valtuustotavoitteisiin - Aktiivinen kehittämistoiminta - mm. TERO, LASU, TVT - Systemaattista tiedonkeruuta : - Mm. PKS -palvelukykytutkimus, kouluterveyskysely, TYHY kysely, valtakunnalliset kokeet ostettu kaikille
Laaturyhmä - Laatuyhdyshenkilöt osallistuvat laatujärjestelmän kehittämiseen vuorovaikutusprosessina ohjausryhmän kanssa - 15 hengen ryhmä: jokaisesta suurpiiristä 1-2 rehtoria, 2 ruotsinkielistä rehtoria, 2 oppilashuollon työntekijää sekä projektipäällikkö - lv 2010-2011 n. kerran kuussa valmennuspäivä vetäjinä Elina Mäkinen ja Jari Ojasti (Novetos oy) - n. kerran kuussa työparipäivä välitehtävien työstämiseen 3
Laaturyhmän työstämisen alla olevia asioita: Toimintasuunnitelma lähemmäksi koulun arkea Pohditaan mahdollisuutta muuttaa otsikointi perusopetuksen laatukriteereiden ja EFQM:n mukaiseksi Tavoitteena entistä enemmän kouluyhteisön prosessi Kaupungin ja opetusviraston arvot enemmän esille! Hyvin toimivan koulun malli Mallikuvauksia koulun keskeisistä toiminnoista Konkreettisten työkalua työn suunnittelun helpottamiseksi - Vuosikellot, prosessikuvauksia, rehtorin tsekkilista, kootaan hyviä käytänteitä eri kouluista Arviointijärjestelmän aikataulutus EFQM + auditoinnit Mittaamisen välineinä nykyiset kyselyt, laaturyhmä tuottaa ideoita tulostulkintaan ja käsittelyyn 4
Laatutyön eteneminen Helsingissä Lukuvuonna 2010-2011: Koulun tasolla tapahtuva laatutyön ideointi laaturyhmässä: Liikkeelle lähdettiin avoimella, vuorovaikutteisella työtavalla Laaturyhmäläiset ja projektipäällikkö tuovat koulumaailman substanssiosaamista, valmentajat laatuosaamista Syksyllä 2011: laatutyö jalkautuu kouluille, laaturyhmäläiset alueen koulujen tukihenkilöinä Lisäksi pohditaan opetuksen järjestäjän tasoa > alueorganisaatiouudistus 2012? 5
LAATU RYHMÄ TAVOITETILA: LAATUKRITEERISTÖN TOTEUTUMINEN KOULUN JOKAPÄIVÄISESSÄ TOIMINNASSA OHJAUS RYHMÄ Syksy 2011 LINJAN JOHTORYHMÄ OHR - KOULUTUKSET 2010- REHTORI- KOULUTUKSET LINJAN SEMINAARIT Kevät syksy 2010- Syksy 2011 LÄHTÖKOHTA: HELSINGIN HYVÄT KÄYTÄNEET MENOSSA OLEVAT HANKKEET (Kelpo, LASU, OPS)
Tavallisimmat syyt laadun kehittämiselle henkilöstön työtyytyväisyys sekä asiakastyytyväisyys paranevat organisaation sisäinen työskentely tehostuu kopiokone on rikki tai muste lopussa kokouksista myöhästytään tai niissä puhutaan asian vierestä tieto ei kulje, että asiakastapaaminen on siirretty asioita unohdetaan.. käytetään vääriä tietoja / vanhoja lomakkeita tai ohjeita.. aina on kiire papereiden, tiedostojen ja tallenteiden etsimiseen menee liikaa aikaa 7
Miten laatu näkyy arjessa? Tehdään kerralla oikein Tehdään asiat valmiiksi Hallitaan kokonaisuuksia Opitaan tekemisestä; virheistä ja onnistumisesta Huolehditaan ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta Avainasiat onnistumisessa Suunnitelmallisuus, systemaattisuus Työnjako; selkeä vastuunjako, ajan hallinta Johtaminen, asioiden näkyväksi tekeminen. Pitkäkestoinen suunnitelmallisuus Palautteen kerääminen ja käsittely, systemaattinen itsearviointi, säännöllinen mittaaminen ja kyselyiden tulosten käyttäminen kehittämistyön pohjana Erilaiset suunnitelmat ja niiden suuntaiset toimenpiteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti Vuorovaikutus 8
Määrätietoisen laatutyön haasteet Resurssien riittävyys vai asennekysymys? Laadun kehittäminen koetaan helposti ylimääräiseksi työksi, josta pitäisi saada erillinen korvaus tai ainakin enemmän resurssia koululle mutta tavoitteena on aina hyvin tehty eli laadukas työ? Helsingin perusopetuksen resurssi valtakunnallisesti hyvällä tasolla, joten resurssien lisäämisen sijasta keskustelua enemmänkin resurssin jaosta ja sen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. 9
Määrätietoisen laatutyön haasteet Työmäärä/ olennaiseen keskittyminen Kouluilla paljon tehtävää, erilaisia hankkeita ja OPS uudistus. Laatuhanke saatetaan kokea ylimääräisenä, mutta laatutyö auttaa keskittymään olennaiseen; pyritään priorisointiin ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen 10
Määrätietoisen laatutyön haasteet Toimintojen kuvaaminen ja dokumentointi koetaan usein työlääksi, mutta ne selkiinnyttävät toimintoja organisaatiossa työskenteleville, ne helpottavat henkilöstön vaihtuessa, mahdollistavat hyvien käytänteiden parastamisen 11
Määrätietoinen laatutyö edellyttää Pitkäkestoista suunnittelua ja aikataulutusta lukuvuosi/ kalenterivuosieron hallittavuus monivuotiset tavoitteet, joita vuosittain tarkennetaan Jatkuvaa asioiden ja organisaation arviointia Onhan käytettävät työtavat tarkoituksenmukaisia vielä tänäkin päivänä? Emmehän tee päällekkäistä työtä? 12
Määrätietoinen laatutyö edellyttää Toimintaympäristön muutosten ennakointia Oppilasmäärien muutokset Helsingin koulujen monikulttuuristuminen Hallinnon ja koulujen jatkuvaa vuorovaikutusta Helsingissä esim. rehtorifoorum, aluekeskustelut 13
MITÄ LAATU ON? toiminta KESKITTYY PERUSTEHTÄVÄÄN TOIMINTA ON TARKOITUKSEN MUKAISTA Tehdään mitä on luvattu Lisätietoa Helsingin perusopetuksen laatuhankkeesta linjanjohtaja outi.salo@hel.fi projektipäällikkö hanna.valitalo@hel.fi 14
It s a simple task to make things complex, but a complex task to make things simple. Chinese proverb 15 14.2.2011 Tekijä