Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Samankaltaiset tiedostot
Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.

Tietoisuuden tutkimus

800 Hz Hz Hz

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600

Kuulohavainnon perusteet

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

Näköhavainnon perusteet

Visuaalisten objektien tunnistus

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit

8 "Puheenhavaitsemiselimistö"

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Luentomateriaali haettavissa netistä: (kognitiivinen psykologia 2)

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

Ihminen havaitsijana: Luento 1

Näkeminen on useimmille meistä itsestään

S Havaitseminen ja toiminta

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Silmän rakenne NÄKÖLUENTO. Näön fysiologia I. Verkkokalvon rakenne. Kuvan muodostuminen verkkokalvolle. SILMÄNPOHJA: Fovea, Papilla (Discus opticus)

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Luentomateriaali haettavissa netistä: (kognitiivinen psykologia 2)

SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

Hughlings Jackson (1876)

Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

Toiminnallisen näön profiili

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600

Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Lena Wahlroos-Hänninen, Tikoteekki 2009 TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Kognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista

Toiminnallisen näön profiili

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?

Ihminen havaitsijana: Luento 9. Jukka Häkkinen ME-C2000

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet

Neuraalinen inhibitio kognitiivisten toimintojen selittäjänä

Kuulohavainto ympäristössä

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Jo kokeellisen psykologian perustajana pidetty

Lasten näönkuntoutuksen uusista käsitteistä ja nimistä

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T Käyttöliittymäpsykologia VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170

Designing switchable nanosystems for medical applica6on

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

Näköjärjestelmän toiminta

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa , Nisse Suutarinen

Visuospatiaalinen hahmotus NMI- PR

Kytkeytyminen muuhun kurssiin. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Moniaistisuus. Puheen havaitseminen

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

YLEISURHEILU. 400 m:n juoksurata, mitoitus. L 1500 m. a5 a8. a4 a3 a2 maali. evolenttiviiva r=a

Värisuunnitteluopas.

Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa

Äärivalot L2347 ÄÄRIVALO LED MB A L2171 ÄÄRIVALO MB VASEN A L2172 ÄÄRIVALO MB OIKEA A ÄÄRIVALO MN 1,28M JOHDOLLA

NEURO- OFTALMOLOGIAA

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?

SAFETY SYSTEM Hinta ja tuotelista The modern concept Turvalliset & kevyet 3 vuoden takuu!

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT

Ihminen käyttäjänä Ärsykkeestä havaintoon

Tunne aivosi palaudu stressistä

WCAG 2.1 Uudet kriteerit

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS

Transkriptio:

Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1

Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2

Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2. Ääriviivatieto: Lateraali inhibitio 3. Muutos ja pysyvyys: Nopeat ja hitaat muutokset 4. Värit: Sini-Kelta, Puna-Viher 3

Verkkokalvo koodaa kuvan kontrasteina 4

Center-surround reseptiivinen kenttä Sijoitetaan reseptiivisen kentän keskelle valotäplä. Osuu eksitatoriseen osaan reseptiivistä kenttää. Siirretään valotäplä inhbitoriseen osaan reseptiivistä kenttää Gangliosolu aktivoituu paljon = aktiopotentiaaleja tiheästi Gangliosolu aktivoituu vähän = ei aktiopotentiaaleja 5

Reseptiiviset kentät välittävät eteenpäin kontrastieroja ON-rata - - - - + - On-center / Off-surround Ympäristöä vaaleammat - - OFF-rata + + + - + + Off-center / On-surround Ympäristöä tummemmat + + ON/OFF-reseptiiviset kentät peittävät koko verkkokalvon = kaksi versiota näkymästä 6

Ääriviivatieto 7

Center-surround vuorovaikutus on lateraalia inhibitiota Reseptorit Gangliosolu Reseptorit On-center / Off-surround - - - + - - - - Horisontaalisolut Biplolaarisolut Amakriinisolut Gangliosolut Eksitatorinen yhteys = lisää seuraavan solun aktiviteettia Inhibitorinen yhteys = vähentää seuraavan solun aktiviteettia 8

Machin nauhat http://www.michaelbach.de/ot/lum-machbands/ 9

Näkyy myös terävässä reunassa 1 0

Lateraali inhibition mekanismi Epäjatkuvuuskohdassa Inhibitio vaikuttaa eri tavalla, joten reuna-alue korostuu 100 100 20 20 Kukin hermosolu inhiboi viereisiä hermosoluja (tässä esimerkissä!) 10% -10-10 -10-2 -10-2 -2-2 80 88 8 16 Tasavärisellä alueella inhibitio on kummaltakin puolelta sama. 11

Center-surround siis korostaa ääriviivoja D Kuva Gangliosolujen vaste 12

Reunat ovat tärkeämpiä kuin pinnat: Craik-O Brien-Cornsweet-illuusio 1 3

Reunat ovat tärkeämpiä kuin pinnat: Craik-O Brien-Cornsweet-illuusio 1 4

Craik-O Brien-Cornsweet-illuusio Illuusion perusidea: Reunan kontrasti määrittelee pinnan kontrastia. http://en.wikipedia.org/wiki/file:cornsweet_illusion_explanation.svg 1 5

Aikaulottuvuus: Muutos ja pysyvyys 16

Nopeat ja hitaat gangliosolut Nopeat magnosellulaarigangliosolut M-solut Hitaat parvosellulaarigangliosolut P-solut Valon voimakkuus Valon voimakkuus Aika Aika Gangliosolun aktivaatio Aika Gangliosolun aktivaatio Aika Nopeat solut viestivät äkkinäisistä muutoksista, hitaat solut näkökentän rakenteesta 17

M-, P- ja K -radat Parvosellullaarirata (70 %) Magnosellulaarirata (10%) Koniosellulaarirata(10%) Pieni reseptiivinen kenttä Suuri reseptiivinen kenttä Ei center-surroundrakennetta Värierottelu Värisokeita Sininen-keltainen Lähellä foveaa Tasaisesti verkkokalvolla Tasaisesti verkkokalvolla Hitaita Nopeita Nopeus P:n ja M:n välissä Huono kontrastiherkkyys Hyvä kontrastiherkkyys Kontrastiherkkyys P:n ja M:n välissä Korkea näkötarkkuus Alhainen näkötarkkuus Näkötarkkuus P:n ja M:n välissä 18

Näkörata Optinen kiasma Lateral geniculate nucleus = LGN = ulompi polvitumake Superior colliculus = ylempi nelikukkula V1, Primaarinen näköaivokuori 19

Gangliosolutyyppi Aivokuoren V1 kerrokset Lähde: Nassi & Callaway (2009) Parallel processing strategies of the primate visual system. Nature Reviews Neuroscience 10, 360-372. 20

Näkörata Lähde: Nassi & Callaway (2009) Parallel processing strategies of the primate visual system. Nature Reviews Neuroscience 10, 360-372. 21

Näkörata 22

Näkörata Julie Blumberg & Gabriel Kreiman (2010) How cortical neurons help us see: visual recognition in the human brain. Journal of Clinical Investigation 120(9) 3054-3063 23

Ventraalinen rata Ventraalinen rata (Temporal) ITC = Inferior Temporal cortex PIT = Posterior IT CIT = Central IT AIT = Anterior IT 24

Vauriot Akromatopsia: värisokeus Form agnosia: näkee vain osia Prosopagnosia: kasvosokeus Topographic agnosia: visuaalinen navigoiminen vaikeaa Ventraalinen rata (Temporal) ITC = Inferior Temporal cortex PIT = Posterior IT CIT = Central IT AIT = Anterior IT 25

Dorsaalinen rata Dorsaalinen rata (Parietal) MT = Medial temporal Cortex MST = Medial superior Temporal Cortex Parietal lobe 26

Vauriot Akinetopsia: liikesokeus Hemispatial neglect: tarkkaavaisuus eí suuntaudu näkökentän puoliskoon Simultagnosia: vaikeus nähdä useita objekteja Optinen ataksia: vaikeus tarttua objekteihin visuaalisen tiedon avulla Okulaarinen apraksia: vaikeus liikuttaa silmiä haluttuun kohtaan Dorsaalinen rata (Parietal) MT = Medial temporal Cortex MST = Medial superior Temporal Cortex Parietal lobe 27

Otsalohko ja hippocampus Otsalohkovauriot Päätöksenteon ongelmat Riskinotto Sosiaalisen käyttäytymisen muutokset Vauriot hippocampuksessa Mieleenpainamisen ongelmat Navigoimisongelmat 28

Todellinen näkörata Felleman & van Essen (1991) Distributed hierarchical processing in primate cerebral cortex. Cerebral Cortex 1(1) 1-47. 29

Ventraalinen ja dorsaalinen rata: Havaitseminen ja toiminta 30

Potilas DF Milner & Goodale: Dorsaalinen = toiminta, ventraalinen = havainto 31

Aivokuori V1: Monimutkaisempia reseptiivisiä kenttiä 32

33

Reseptiivinen kenttä + + + - + + + + Off-center / On-surround - - - + - - - - On-center / Off-surround On- ja Off-radat 34

Primaarinen näköaivokuori, V1 Viivalle herkän reseptiivisen kentän voi rakentaa pyöreistä reseptiivisestä kentistä 35

Herkkyyskäyrä 36

Yksinkertainen solu, simple cell Koko- ja suuntavalikoivuus Gabor-funktio 37 http://en.wikipedia.org/wiki/file:gabor_filter.png

Muut solut Kompleksisolu: Koko- ja orientaatio-valikoivuus, mutta ei paikkavalikoivuutta Hyperkompleksi/End-stopped solu: pituusvalikoivuus 38 http://en.wikipedia.org/wiki/file:gabor_filter.png

Primaarisen näköaivokuoren prosessointiyksikkö: Hypersarake Analysoi yhdestä verkkokalvon kohdasta Orientaatio Koko Liikesuunta Silmien väliset erot - stereonäkö 39

Hypersarake Blob Hypersarake Silmävalikoivat sarakkeet Orientaatiovalikoivat sarakkeet 40