Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa
|
|
- Anni Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa Mari Mankki 57356S
2 Sisällysluettelo 1. Värin fysiikka Värinmuodostus Värinäön toiminta Väriteoriat Trikromaattinen väriteoria Vastakkaisprosessointiteoria Värisokeus Värien havaitseminen Värit käyttöliittymän suunnitteluvälineenä Lähdeluettelo...9 2
3 1. Värin fysiikka Värit ja niiden havaitseminen tuntuu varsin itsestään selvältä, mutta on todellisuudessa varsin monimutkainen prosessi. Värin fyysinen stimulus on valon sähkömagneettisen säteilyn spektrin näkyvä osa, ja eri aallonpituudet on totuttu yhdistämään eri väreihin: nm violetti, nm sininen, nm vihreä, nm keltainen, nm oranssi ja nm punainen. Valo itsessään ei kuitenkaan ole minkään väristä (ts. valkoinen valo sisältää kaikkia aallonpituuksia), vaan havaittava väri riippuu kohteen reflektanssista eli ominaisuudesta heijastaa eri aallonpituuksia. [1] Kuva 1: Sähkömagneettisen säteilyn spektri [6] Värin käsitettä voidaan luonnehtia kolmella ominaisuudella: värikylläisyys, valoisuus tai kirkkaus ja värisävy. [2] Värisävyllä tarkoitetaan havaittavaa aallonpituutta, ja värit jaotellaan vielä kromaattisiin ja akromaattisiin sen mukaan miten ne heijastavat valoa. Akromaattisten värien heijastus on yhtä suuri koko spektrin alueella, ja tällaisia värejä ovat musta, valkoinen ja harmaan eri sävyt. Kromaattisten värien heijastuminen on sen sijaan epätasaisista, kohde ei heijasta kaikkia spektrin aallonpituuksia yhtä paljon, vaan se absorboi osan ja heijastaa loput aallonpituudet. Ilmiö on nimeltään selektiivinen heijastuminen ja siitä riippuu, minkä värisenä kohteen havaitsemme. Kromaattisia värejä ovat mm. punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Värikylläisyys eli saturaatio indikoi sitä, kuinka puhdas väri on. Värin valoisuudella tai kirkkaudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon värissä on mukana mustaa tai valkoista. [1], [2], [4] 1.1 Värinmuodostus Eri värisävyjä voidaan muodostaa sekoittamalla keskenään kahta tai useampaa väriä, sekoittamisessa eli värinmuodostuksessa voidaan erotella kaksi tapaa: summaava eli additiivinen ja vähentävä eli subtraktiivinen värinmuodostus. Näiden kahden tavan erot voidaan parhaiten havainnollistaa ajattelemalla punaisen, sinisen ja vihreän valon yhdistämistä ja vertaamalla lopputulosta vastaavan värisiä maaleja yhdistelemällä saatuun väriin. Valojen yhdistämisellä aikaansaadaan valkoisen värinen valo, kun taas eri maaleja yhdistelemällä saatu väri on jotakin ruskean tai mustan tapaista sekoitussuhteista riippuen. Erot johtuvat siitä, että additiivisessa värinmuodostuksessa pinnasta heijastuu kaikkia valon aallonpituuksia kun valo havaitaan valkoisena, eli valkoinen valo on aikaansaatu summaamalla yhteen eri aallonpituuksisia valoja, kun taas subtraktiivisessa värinmuodostuksessa on kyse selektiivisestä heijastumisesta ja eri väriset pinnat luodaan väripigmentein. Tietokonemaailmassa puhutaan myös CMYK- ja RGB-värijärjestelmistä, CMYK-värit on aikaansaatu subtraktiivisella ja RGB-värit additiivisella värinmuodostuksella. Printtimediassa käytetään useimmiten CMYK-värejä ja televisioissa ja monitoreissa RGB-järjestelmää. [1], [2], [4] 2. Värinäön toiminta Ihmisen ja monien eläinten kyvyn havaita eri aallonpituudet eri väreinä taustalla on monimutkainen näköjärjestelmä, joka koostuu aistiärsykkeiden vastaanotosta ja kyvystä prosessoida ja koodata niitä näköjärjestelmän kannalta hyödylliseen muotoon. Fysikaaliset stimulukset eli aallonpituudet heijastuvat 3
4 silmän mykiön läpi verkkokalvolle, jonka reseptorit vastaanottavat sen ja lähettävät signaalit sähköimpulsseina edelleen aivoille prosessoitavaksi. [1], [2], [4] Kuva 2: Silmän rakenne [4] Värinäön kannalta olennainen näköjärjestelmän osa on verkkokalvo ja sen rakenne. Verkkokalvo koostuu kuudenlaista reseptoreista: tärkeimpänä tappi- ja sauvasolut sekä horisontaali-, amakriini-, bipolaari- ja gangliosoluista. Verkkokalvo on jaettu solujakauman mukaan kahteen osaan: foveaan ja perifeeriseen alueeseen. Fovealla eli tarkan näön alueella on ainoastaan tappisoluja, jotka ovat erikoistuneet värinäköön, ja periferialla on sauvasoluja ja joitakin tappisoluja. Sauvasolut vastaavat hämäränäöstä, ne aistivat kaiken mustavalkoisena ja havaitsevat hyvin myös näkökentän äärialueilla tapahtuvan liikkeen. Sauvasoluja on n. 120 milj. ja tappisoluja n. 50 milj. kappaletta, joista 64 % on pitkäaaltoisen valon (punainen), 32 % keskipitkän (vihreä) ja 4 % lyhytaaltoisen valon (sininen) havaitsemiseen. Ihminen erottaa jopa n. 7 miljoonaa eri värisävyä ja 200 eri harmaasävyä. [1], [2], [4] Kuva 3: Verkkokalvon rakenne Tappi- ja sauvasolujen epätasaisen jakautumisen vuoksi ihmisen näkökyky on erilainen pimeässä tai hämärässä kuin kirkkaassa päivänvalossa. Siirryttäessä valoisasta pimeään silmät suorittavat hämäräadaptaation, eli siirtyvät tappinäöstä sauvanäköön (Purkinjeen siirtymä). Solujen eri spektraaliherkkyys johtuu niiden kyvystä absorboida eri aallonpituuksia, ja sauvasolujen hämäränäkökyvyn vuoksi pimeässä havaitaan parhaiten lyhytaaltoinen valo. Punainen väri ei näy pimeässä ollenkaan, mutta toisaalta se on ainoa aallonpituus, joka ei vie hämäränäkökykyä. [1] 4
5 2.1 Väriteoriat Trikromaattinen väriteoria Psykologian alueella on voimassa kaksi toisiaan täydentävää teoriaa: trikromaattinen väriteoria ja vastakkaisten värien teoria (opponent-process theory). Hermann von Helmholzin ( ) kehittämän trikromaattisen teorian mukaan värin näkeminen riippuu kolmesta eri reseptorimekanismista, joista jokaisella on eri spektraaliherkkyys. Teoria olettaa, että tietyn aallonpituuden omaava valo ärsyttää eri tavalla jokaista kolmea eri pigmenttityyppiä, ja pigmenttien eri asteinen stimulaatio aiheuttaa värien havaitsemisen. Visuaalinen pigmentti koostuu opsin- ja retinal-osista, opsin on iso proteiini ja retinal on pieni valoherkkä molekyyli, joka vastaa visuaalisesta transduktiosta. Eri pigmenttityyppien erot johtuvat erilaisista opsin-osan aminohappoketjuista, joilla on erilaiset kyvyt absorboida valoa. [1] Metamerismi on ilmiö, jossa kaksi fyysisesti erilaista ärsykettä (valoa) näyttävät samanvärisiltä, koska ne ärsyttävät reseptoreita samalla tavalla. Värinäköön vaaditaan vähintään kaksi erilaista pigmenttityyppiä, sillä jos ihmisellä on vain yksi reseptorityyppi, voidaan eri aallonpituuksien intensiteettejä säätämällä aiheuttaa samantyyppinen stimulaatio reseptorissa. Kahden pigmenttityypin näöllä operaatio ei onnistu, sillä ei ole mahdollista aikaansaada molemmissa pigmenteissä samanlainen responssi samanaikaisesti. [1] Vastakkaisprosessointiteoria Ewald Heringin ( ) vastakkaisten värien teoria esittää värinäön aiheutuvan sinisen ja keltaisen sekä punaisen ja vihreän generoimista vastakkaisista responsseista. Teorian mukaan on olemassa vastakkaistyyppisiä neuroneja, jotka aiheuttavat tietylle aallonpituudelle fysiologisesti vastakkaiset inhibitoriset ja ekshibitoriset reaktiot, esimerkiksi sininen väri aiheuttaa reaktion sen jälkeen myös keltaiseen reagoivassa solussa. Samasta syystä aiheutuvat myös jälkikuvat, katsottaessa pitkään jotakin kromaattista väriä ja sen jälkeen kohdistetaan katse esim. valkoiseen seinään, näkyy seinällä vastavärien muodostama jälkikuva. Myös samanaikaisen värikontrastin ilmiö selittyy vastakkaisprosessointiteorialla: kun ympäröidään alue tietyllä värillä, alue itse näyttää ympäröivän värin vastavärin väriseltä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että useimpien ihmisten on vaikeampi visualisoida mielessään vastavärejä vierekkäin kuin mitä tahansa muita värisävyjä. [1] Molemmat teoriat pitävät paikkansa, sillä tappireseptorit sijaitsevat näköjärjestelmän alussa, ja vastakkaisprosessointiteorian selittämät havainnollinen parillistaminen (perceptual pairing) ja samanaikainen kontrasti tulevat vasta myöhemmin näköjärjestelmässä. On esitetty, että värit olisivat loppujen lopuksi vain omien aivojemme tuotteita eivätkä fysikaalisen maailman ominaisuuksia. Jokainen aallonpituus on koodattuna aivoihin eri tavalla, mutta mekanismi on vielä epäselvä. Ei myöskään tiedetä, kuinka värit esitetään aivokuorella, mutta siihen arvellaan liittyvän useampia eri alueita. [1] 3. Värisokeus Värien havaitsemisessa esiintyy useita poikkeavaisuuksia ihmisten kesken, ja näitä poikkeavaisuuksia nimitetään yleisesti värisokeudeksi. Värisokeus on suhteellisen yleistä, miehistä n. 8 % ja naisista n. 4 % on värisokeita, yleisin värisokeuden muoto on puna-vihersokeus-tyyppinen protanopia. Puna-vihersokeiden on vaikea erottaa punaista ja vihreää väriä toisistaan. Värisokeuden muotoja voidaan erotella reseptoreista aihetuviksi sekä aivoista johtuviksi. [1] Reseptoreista johtuvaa värisokeutta on kolmea lajia: monokromaatteja, dikromaatteja ja trikromaatteja. Monokromatismi on erityisen harvinaista (1: ) ja se on perinnöllistä. Monokromaateilla ei yleensä ole tappisoluja ollenkaan vaan ainoastaan sauvasoluja, joten he näkevät kaiken harmaan sävyissä. Monokromaateilla on poikkeuksellisen huono visuaalinen hahmottamiskyky ja he ovat herkkiä kirkkaalle valolle. Dikromaateilla on vain kaksi pigmenttiä ja he näkevät joitakin värejä. Dikromaatteja on kolmea tyyppia sen mukaan, mikä pigmentti puuttuu: protanopia, deuteranopia ja tritanopia. Dikromaatit havaisevat tyypillisesti vain kahta eri väriä spektrin alueella, joiden vaihtumispisteessä (neutraali piste) nähdään harmaata. Protanopiassa ihmiseltä puuttuu pitkäaaltoinen pigmentti, protanoopit havaitsevat vain sinistä ja keltaista ja neutraalipiste sijaitsee 492 nm:n kohdalla. Deuteranopiassa keskipitkäaaltoinen pigmentti puuttuu, ja deuteranoopit näkevät myös sinistä ja keltaista kuten protanoopitkin, mutta deuteranoopin 5
6 neutraali piste on 498 nm kohdalla. Tritanopian tarkkaa luonnetta ei ole selvitetty, mutta tritanoopeilta arvellaan puuttuvan lyhytaaltoinen pigmentti, sillä he näkevät sinisen ja punaisen sävyjä, ja tritanooppien neutraali piste on 570 nm:ssa. Kolmas reseptoreissa johtuva värisokeustyyppi on poikkeava trikromatismi, jossa henkilöllä on kolme eri pigmenttityyppiä, mutta normaalin trikromaatin näköön verrattuna huonompi värien erottelukyky. [1] Aivoista johtuva värisokeus eli cerebraalinen akromatopsia on värisokeuden muoto, jossa ihminen pystyy erottelemaan eri aallonpituuksia, mutta ei havaitsemaan värejä, sillä värinäkö edellyttää aallonpituusinformaation lisäksi sen myöhemmän prosessoinnin. [1] 4. Värien havaitseminen Vaikka värin fyysisen ärsykkeen luonne on varsin yksiselitteinen, värien havaitsemiseen vaikuttavat kuitenkin lukuisat tekijät. Edempänä mainittujen värisokeuden, hämäränäköominaisuuksien ja jälkikuvien lisäksi värien havaitsemiseen vaikuttavia ilmiöitä ovat värin konstanssi, kromaattinen adaptaatio, valoisuuden konstanssi, ympäröivät värit ja kolmiulotteisten objektien varjot. [1], [2] Siirryttäessä kaikkia aallonpituuksia sisältävästä auringonvalosta sisälle kellertävämpään hehkulampun valoon, näyttävät valkoiset vaatteet edelleen mielestämme valkoisilta, lukuun ottamatta ehkä pientä sävyeroa. Ilmiötä kutsutaan värin konstanssiksi, jonka ansiosta havaitsemamme väri pysyy suurin piirtein samana valaistuksesta riippumatta luonnollisissa olosuhteissa. Tämän saavuttaakseen näköjärjestelmä joutuu sopeutumaan uusiin, muuttuneisiin olosuhteisiin, ja muutoksesta vastaa kromaattinen adaptaatio. Kromaattinen adaptaatio muuttaa silmän spektraaliherkkyyttä siten, että pitempiaikainen altistuminen kromaattiselle valolle aiheuttaa kyseisen värin väristen kohteiden havaitsemisen vähemmän värikylläisinä kuin normaalisti. [1] Musta ja valkoinen sekä harmaan sävyt havaitaan kuitenkin aina samanvärisinä valaistuksesta riippumatta. Ulkoilmaan viety shakkilauta näyttää edelleen samanväriseltä kuin sisäilmassakin, vaikka suhteellinen valon määrä on ulkona paljon suurempi kuin sisällä. Ilmiö on nimeltään valoisuuden konstanssi, joka takaa akromaattisten värien havaitsemisen samana valaistuksesta riippumatta. Havaitsemisen vakioisuus eri intensiteettien valossa riippuu suhdelukuperiaatteesta (ratio principle), jonka mukaan havaittava väri pysyy samana, jos kohteen ja ympäristön intensiteettien suhde pysyy samana. Kolmiulotteisten objektien havaintoon vaikuttavat objektien muotojen aiheuttamat varjot, ja näköjärjestelmän onkin kyettävä erottamaan toisistaan kahden reflektanssiominaisuudeltaan erilaisen materiaalin vaihtumiskohta (reflektanssireuna) ja valon ja varjon reuna (valaistusreuna). [1] Samanaikaisen värikontrastin ansiosta ympäristön värit vaikuttavat myös havaitsemiseen (vastaväri-ilmiö), ja kohteen väri saattaa näyttää tummemmalta tai vaaleammalta ympäröivästä väristä riippuen. Värin konstanssi taas toimii parhaiten, jos ympärillä on mahdollisimman monta eri väriä vertailukohteena. Ihmisen hyvästä värien erottelukyvystä huolimatta jokapäiväisessä elämässämme on käytössä vain n eri värisävyä. Tämä johtuu ns. muistiefektistä, eli emme useinkaan muista tarkkoja värisävyjä niin hyvin, että pystyisimme mielessämme erottelemaan ne toisistaan. Tutut kohteet ja asiat muistetaan kaikkein värikylläisimpinä, kuten puut ovat vihreitä, taivas vaaleansininen, stop-merkki punainen jne. [1] 5. Värit käyttöliittymän suunnitteluvälineenä 5.1 Värien ilmaisuvoima Värit ovat varsin voimallinen väline käyttöliittymän suunnittelussa, ja oikeiden värien valinnalla voidaan tehdä käyttöliittymästä miellyttävä, kiinnostava, uskottava, helposti opittava ja muistettava, helpottaa navigointia ja luettavuutta, korostaa haluttuja kohtia ja kiinnittää käyttäjän huomio niihin. Tämän vuoksi värisuunnittelu kannattaa tehdä huolella, sillä valitsemalla väärät värit voidaan helposti pilata muuten onnistunut käyttöliittymä. Värien avulla voidaan myös varsin näppärästi koodata merkityksiä, ilmaista määrää, suhdetta, aikaa ja edistymistä. Väreihin liittyy myös paljon sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia ja emotionaalisia assosiaatioita, jotka kannattaa pitää mielessä käyttöliittymää suunniteltaessa. Suunnittelija voi kääntää assosioidut merkitykset edukseen, ja helpottaa niiden avulla käyttäjän tehtävien suoritusta. [2] 6
7 Loogisella värien valinnalla voidaan myös ryhmitellä käyttöliittymän komponentteja ja tehdä kokonaisuudesta looginen ja yhtenäinen sekä auttaa käyttäjää tunnistamaan eri toimintoja tai komponentteja. Värillä voidaan myös ilmaista käyttöliittymän eri tiloja eli moodeja, tai ilmaista jonkun toiminnon disabloituminen tai enabloituminen. Värit ponnahtavat käyttäjän silmiin jo esitietoisessa vaiheessa, joten niiden avulla voidaan nopeuttaa tietyn elementin tai kohdan hakua. [2], [3], [5] 5.2 Värisuunnittelu Eri värejä ei kuitenkaan kannata sotkea liian montaa, sillä lopputulos on helposti sotkuinen, epäselvä tai epämiellyttävä käyttää ja katsella. Hyvä värien määrä on työmuistin kapasiteetin mukaan 5+-2 väriä, jos käyttäjä joutuu muistamaan värien merkityksen. Kuten aiemminkin mainittu, eri värit vaikuttavat toisiinsa ja sen lisäksi värin havaintoon vaikuttavat sen koko, muoto ja sijainti. Eri värisävyt voidaan jaotella kylmiin ja lämpimiin värisävyihin, joista vaaleat, kirkkaat ja lämpimät värit näyttävät nousevan lähemmäksi katsojaa. Vaaleat siniset sävyt ovatkin pääsääntöisesti hyviä taustavärejä, mutta tämäkin riippuu muista, ympärillä olevista väreistä. Vahvat kromaattiset värit ovat huonoja taustavärejä, sillä ne nousevat esille ja vetävät käyttäjän huomion vahvasti puoleensa ja aiheuttavat väreilyä alueiden reunoilla. Kromaattisten värien aiheuttamien jälkikuvien vuoksi vahvoja värejä tulisikin käyttää harkiten, esim. korostamiseen ja huomioväriksi. [2], [5] 5.3 Estetiikka Käyttöliittymän suunnittelussa tavoitteena on tehdä visuaalisesta ilmeestä mielenkiintoinen ja harmoninen kokonaisuus. Suositukset värien valinnalle riippuvat siitä, millaisia asioita halutaan viestiä, mutta useimmissa tapauksissa turvallisinta on samantyyppisten värien yhdisteleminen. Väriharmonioita on neljää eri tyyppiä: lähiväriharmonia, vastaväriharmonia, yksiväriharmonia ja valööriharmonia. Lähiväriharmoniassa värit valitaan väriympyrästä suhteellisen rajoitetulta alueelta läheltä toisiaan, vastaväriharmonian teho perustuu vastakkaisten värien luomaan jännitteeseen, yksiväriharmoniassa käytössä on vain yksi sävy, jonka kirkkautta muunnellaan ja valööriharmonia aikaansaadaan käyttämällä vain akromaattisia värisävyjä. Värejä valittaessa kannattaa myös huomioida, että tekstin ja taustan värinen kontrasti on riittävä. [2], [5] Värien luomat symbolimerkitykset riippuvat kulttuurista ja sosiaalisesta ympäristöstä sekä yksilön historiasta. Korostaminen kannattaa tehdä vahvoilla kromaattisilla väreillä, tutkimusten mukaan huomioarvoltaan parhaimmat ovat punainen ja oranssi, jotka perinteisesti mielletään vaaran tai huomion väreiksi. Länsimaalaiset ihmiset tyypillisesti assosioivat punaiseen mm. vaaran, lämmön, hämmennyksen, veren, suuttumuksen ja vihan käsitteet. Emotionaalisesti punainen mielletään optimismin, aggressiivisuuden, rohkeuden ja tehokkuuden sekä intohimon ja rakkauden väriksi. Punaiseen liitettäviä poliittisia assosiaatiota ovat kommunismi ja vasemmistoliitto. Keltainen on paitsi huomioväri myös voittajan väri, ja se assosioidaan usein aurinkoon ja idealismiin. Vihreä on turvallisuuden, luonnon, varallisuuden ja rahan väri, mutta toisaalta liitetään myös kateuteen ja myrkyllisyyteen. Sininen on kylmyyden, rauhallisuuden ja tummansininen auktoriteetin väri. Valkoinen taas on valoisuuden, viisauden ja viattomuuden väri, ja liitetään usein lumeen ja joissain kulttuureissa suruun ja kuolemaan. Musta on pimeyden, yön ja paheellisuuden, toisaalta kuitenkin viisauden, arvokkuuden ja tyylikkyyden väri. [2], [5] 5.4 Erityisryhmien huomioiminen Käyttöliittymää suunnitellessa kannattaa ensimmäiset versiot suunnitella mustavalkoisiksi, ja vasta myöhemmin lisätä värit. Värisävy ei koskaan saisi olla ainoa tiettyä asiaa tai tilaa ilmaiseva vihje värisokeiden vuoksi. Monivärisiin kuvakkeisiin kannattaa liittää vihjetekstit ja huolehtia riittävästä kontrastista tekstin ja taustan välillä sekä kuvien sisällä. Vierekkäin ei kannata käyttää punaista, vihreää, ruskeaa, harmaata ja violettia väriä, sillä värisokeiden on vaikea erottaa niitä toisistaan. Parhaiten värisokeat erottavat sinisen, keltaisen, mustan ja valkoisen. Muuttuvia värisignaaleja tulee välttää, etenkin punaisesta vihreään, punaisesta keltaiseen tai vihreästä keltaiseen muuttuvia. Myös iäkkäämpien ihmisten värienerottelukyky on heikentynyt, ja heidän on vaikea erottaa etenkin sinisen sävyjä toisistaan. Iäkkäät ihmiset kannattaa huomioida pitämällä riittävä kontrasti tekstin ja taustan välillä. [2] 7
8 5.5 Yleisiä suunnittelusääntöjä Käyttöliittymäsuunnittelun tarkoituksena on tehdä koneen ja ihmisen välisestä rajapinnasta sellainen, että sen käyttö on ihmiselle luontevaa ja intuitiivista. Värien valinta ja visuaalinen suunnittelu on osittain makukysymys, mutta yleisiä, hyväksi havaittuja suunnitteluperiaatteitakin on olemassa, ja ne kannattaa ottaa huomioon. Merkityksen koodaaminen värien avulla on mahdollista, mutta esimerkiksi määrää ei voi ymmärrettävästi ilmaista värisävyllä, vaan siihen tulee käyttää värikylläisyyden ja valoisuuden eri asteita. Jos kuitenkin välttämättä haluaa ilmaista määrän värisävyjen avulla, tulee asteikon järjestyksenä käyttää spektrin järjestystä. Värien syvyysvaikutuksen vuoksi lämpimät, tummat ja puhtaat värit ovat huonoja taustavärejä. Verkkokalvon rakenteesta johtuen tarkan näön alueella sininen väri erottuu huonosti ja reuna-alueella hyvin. Tämän vuoksi etenkin vaaleat sinisen sävyt ovat huonoja valintoja tekstin väriksi. Samasta syystä äärialueilla tapahtuva liike havaitaan varsin hyvin, ja sitä voi käyttää hyväksi mm. käyttäjän huomion kohdistamiseen esimerkiksi virhetilanteessa. Mikäli käyttöliittymää on tarkoitus käyttää pimeässä, parhaiten havaitaan vaalea teksti keskitummalla pohjalla ja huonoiten punainen väri. Valoisiin olosuhteisiin paras valinta on tumma teksti, ohuet viivat ja pienet muodot vaalealla pohjalla. [2], [3] 8
9 6. Lähdeluettelo [1] Goldstein, E. Bruce: Sensation and Perception. Wadsworth Group, Sixth Edition, [2] Sinkkonen et al.: Käytettävyyden psykologia. Edita, 2. painos, [3] TKK: T Käyttöliittymäpsykologia, Raino Vastamäki: luentokalvot 2003 URL: Viitattu [4] Volantis Oy: Värien havaitseminen, 2003 URL: Viitattu [5] Revonkorpi, Minja: Käyttöliittymän visuaalinen suunnittelu, 2003 URL: Viitattu [6] Electromagnetic Spectrum URL: Viitattu
Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 8 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 8: Värit 2 Luennon rakenne 1. Kolmiväriteoria 2. Vastakkaisväriteoria 3. Illuusioita 4. Värien pysyvyys 3 4 Värit Värinäkö tarkoittaa
LisätiedotVÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)
VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto
LisätiedotTilkkuilijan värit. Saana Karlsson
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä
LisätiedotVÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT
VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.
LisätiedotVärijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan
LisätiedotVärien käyttö tiedottavissa www-sivuissa
Värien käyttö tiedottavissa www-sivuissa 12.01.2004 Natalia Kaijalainen 55198D natalia.kaijalainen@hut.fi SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 VÄRIN MÄÄRÄYTYMINEN... 1 SILMÄN VÄRINTUNNISTUS... 1 VÄRI TAUSTALLA
LisätiedotVÄREISTÄ JA VAAROISTA
VÄREISTÄ JA VAAROISTA VÄRIEN KÄYTTÖ 1/2 asioiden ryhmittelyyn huomion kiinnittämiseen houkuttelevuuden lisäämiseen tyylikkyyden tavoitteluun kuitenkin liian paljon värejä = värikaaos (5+-2 väriä)
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotPERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,
LisätiedotVärisuunnitteluopas. www.e-weber.fi
okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotMarrin teorian pääpointti: Reseptorit
Marrin teorian pääpointti: V1 Reseptorit Valo -Kun halutaan tunnistaa objekteja, tarvitaan: a) Tarkoituksenmukainen muistiedustus objektista b) Tarkoituksenmukaisesti käsitelty kuvaus objektin tuottamasta
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotThe acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!
Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan
LisätiedotHavaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotVäritehtävä. Pohdi millä sävyllä kuvailisit tämän aamuista tunnetilaasi. Valitse mielestäsi parhaiten tunnettasi kuvaileva sävy Tunne Väri- kartasta.
TUNNE VÄRI Väritehtävä Pohdi millä sävyllä kuvailisit tämän aamuista tunnetilaasi. Valitse mielestäsi parhaiten tunnettasi kuvaileva sävy Tunne Väri- kartasta. Värihavainto ja värien muodostuminen VÄRI
LisätiedotIHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet
IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu
LisätiedotVERKOSTO GRAAFINEN OHJE
2018 SISÄLTÖ 3 Pikaohje 4 Tunnus ja suoja-alue 5 Tunnuksen versiot 6 Tunnuksen käyttö 7 Fontit 8 Värit 9 Soveltaminen ----- 10 Verkosto Lapset 2 suoja-alue Tunnuksen suoja-alueen sisäpuolella ei saa olla
LisätiedotTunne Väri. Tikkurila Oyj
Tunne Väri Tikkurila Oyj Väritehtävä Kuvaile näkemääsi väriä vierustoverillesi. Kuvailun perusteella vierustoveri valitsee sävyn ilman, että näyttää sen sinulle Tunne Väri kartalta. 2 Värien muodostuminen
LisätiedotYliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa
Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun
LisätiedotMAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)
MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden
LisätiedotKÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu
KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö
LisätiedotKuvan pehmennys. Tulosteiden hallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Tulostinajuri tuottaa parhaan mahdollisen tulostuslaadun erilaisiin tulostustarpeisiin. Joskus saattaa kuitenkin olla tarpeen muuttaa tulostettavan asiakirjan ulkonäköä enemmän kuin tulostinajuri sallii.
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.
LisätiedotMAASEUDUN SIVISTYSLIITON GRAAFINEN OHJEISTO 1.1. Maaseudun Sivistysliiton graafinen ohjeisto 1.1
Maaseudun Sivistysliiton graafinen ohjeisto 1.1 Hahmo Design Oy 2.3.2018 Sisällysluettelo Ydinilme MSL:n tunnus 3 Tunnuksen käyttö 4 Tunnusoriginaalitiedostot 5 Värit 6 Typografia 7 2 ydinilme > tunnus
LisätiedotNäe luonnon värit. Akutex FT värivalikoima
Näe luonnon värit Akutex FT värivalikoima Näe luonnon värit Akutex FT värivalikoima Uusia värejä hakiessamme olimme yhteydessä laajaan joukkoon eurooppalaisia arkkitehtejä sekä sisustusja tekstiilisuunnittelijoita.
LisätiedotSuunnittelijan sana. 3 Logo 4 Logon eri versiot 5 Logon käyttö 6 Logon virheellinen käyttö 7 Värimaailma 8 Typografia
Graafinen ohjeisto Sisältö 2 Suunnittelijan sana 3 Logo 4 Logon eri versiot 5 Logon käyttö 6 Logon virheellinen käyttö 7 Värimaailma 8 Typografia Suunnittelijan sana Tämän graafisen ohjeiston tarkoitus
LisätiedotArvokas. Graafinen ohjeistus
Graafinen ohjeistus Sinä olet arvokas! -ohjelma rakentaa yhdenvertaisempaa Suomea, jossa jokaisella lähtökohdista ja elämäntilanteesta riippumatta on mahdollisuus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöä
LisätiedotPMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k)
PMS 288 C PMS 360 C PMS 220 C PMS 1525 C PMS 143 C SANOMALEHTIIN 95c, 50m, 10y, 5k 35c, 0m, 100y, 0k 15c, 85m, 17y, 5k 10c, 45m, 95y, 2k 100c, 0m, 50y, 5k 0c, 20m, 100y, 0k KÄYTÖSSÄ ON KAKSI ISKULAUSETTA.
LisätiedotOppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä.
Oppitunti 4 Värit 2 musta - Tämä on musta väri. musta salkku - Tämä salkku on musta. musta sähköpistoke - Tämä sähköpistoke on musta. musta kissa - Tämä kissa on musta. Käännä omalle kielellesi. 1 vaaleanvihreä
LisätiedotGraafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia
Graafinen ohjeistus Taustaa Logon elementit Mittasuhtet Suoja-alue Värimääritykset Logon sijoittelu Kirjasintyypit eli typografia Taustaa Nuorten Kotkien alkuperäinen logo on vaakunamalliseen kehyksen
LisätiedotSaksanpystykorvien värit
Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai
Lisätiedot10/2011 Vinkkejä värivastaavuuden määritykseen
Sävyvastaavaisuus Hyvä korjaustyö edellyttää joskus että sävyvastaavuus saavutetaan sävyttämällä tai häivytyksen avulla, tai kiillottamalla vanha maali. On siis tärkeää että vertaus alkuperäisen maalin
LisätiedotLajittelu 10 Transponointi 12 GRAAFINEN ESITTÄMINEN 14 KAIKILLE KAAVIOTYYPEILLE YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA 16 KAAVIOTYYPIT 18
SISÄLTÖ NUMEERISEN TIEDON ESITTÄMINEN 7 ESITYSTAVAN VALINTA 7 HAVAINNOLLINEN TAULUKKO 10 Lajittelu 10 Transponointi 12 GRAAFINEN ESITTÄMINEN 14 KAIKILLE KAAVIOTYYPEILLE YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA 16 KAAVIOTYYPIT
LisätiedotTikkurila-opisto: Väristä sävytykseen. Päivi Luomahaara & Evalotte Lindkvist-Suhonen 03/2015
Tikkurila-opisto: Väristä sävytykseen Päivi Luomahaara & Evalotte Lindkvist-Suhonen 03/2015 Esityksen pääkohdat Väri ja valo Värien ominaisuudet Värin mittaaminen Värien tekeminen maaleissa ennen ja nyt
LisätiedotGimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä
Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8 Tasot ja kanavat Yleistä Tasot eli layerit ovat tärkeä osa nykyajan kuvankäsittelyä. Tasojen perusidea on se, että ne ovat läpinäkyviä "kalvoja", joita
Lisätiedot1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.
3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen
LisätiedotProjektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa
Lisätiedot1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko
Sisällys Sisällys 1. Esipuhe Teksti 2. Liikemerkki ja värit eri käyttötilanteissa 2.1 Esimerkkejä liikemerkin käytöstä eri taustoissa 3. Liikemerkin mitat ja suoja-alue 4. Logo ja liikemerkki 5. Slogan
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa
LisätiedotSISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA
Suomen Lions-liitto ry:n GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA 2 3 4 5 6 Suomen Lions-liitto ry:n graafinen ohjeisto on tehty yhtenäistämään järjestön
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO. kesä 2017 / v.1.0
GRAAFINEN OHJEISTO kesä 2017 / v.1.0 JOHDANTO Tämän graafisen ohjeiston tarkoitus on ohjeistaa Eläinterapeutin visuaalisen ilmeen käyttöä ja määritellä ulkoasua, sekä visuaalista viestiä. Graafisen ohjeistoon
LisätiedotSuupohjan koulutuskuntayhtymä. Graafinen ohjeisto
Suupohjan koulutuskuntayhtymä Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto Tämä graafinen ohjeisto antaa perusohjeet Vuoksin visuaalisen ilmeen käytöstä markkinointiviestinnässä. Graafisen ohjeiston noudattamisella
LisätiedotKVPS Tukena Oy Graafinen ohjeisto 04/2018
1 KVPS Tukena Oy Graafinen ohjeisto 04/2018 2 Graafinen ohjeisto Tervetuloa tutustumaan KVPS Tukena Oy:n graafisiin ohjeisiin. Tämä ohjeisto sisältää ohjeita ja vinkkejä brändi-identiteetin käyttöön ja
LisätiedotG R A A. Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus
G R A A FI O HJ E IS Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus N E N T US Logo Kaarinan Pojat ry:n logon tulee näkyä kaikissa KaaPon materiaaleissa, myös joukkueiden tuottamissa materiaaleissa. Logoa käytetään
LisätiedotTunnus. Tunnusta käytetään ensisijaisesti valkoisella pohjalla vihreä-mustana. Hyrräkuvio on aina vihreä. Tunnuksen minimileveys on 30 mm.
Tunnus Tunnusta käytetään ensisijaisesti valkoisella pohjalla vihreä-mustana. Hyrräkuvio on aina vihreä. Tunnuksen minimileveys on 30 mm. Tunnuksen negatiivi-versiota käytetään vain, jos tunnus on pakko
LisätiedotIHTE-2100 KaSuper Luento 3: visuaaliset suunnitteluperiaatteet, värit. Aiheet tänään. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet - Sommittelu.
IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 3: visuaaliset suunnitteluperiaatteet, värit Aiheet tänään Visuaaliset suunnitteluperiaatteet - Sommittelu Värit Visuaaliset suunnitteluperiaatteet (Mullet & Sano) Yksinkertaisuus
LisätiedotMyytävänä olevat tölkinvedin kukkarot
1 MUSTA/HOPEA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys, pronssinvärinen nappi Hinta euroa 30 euroa+ postikulut 3 euroa MUSTA/KULTA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys,
LisätiedotLOGO 2. LOGO. Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo.
8 LOGO Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo. Autokeskuksen logoa käytetään aina vaakamuodossa. Logoa ei saa latoa, piirtää tai asetella uudelleen. Logon mittasuhteita tai väritystä ei saa muuttaa.
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty:
Päivitetty: 8.2.2016 Liikemerkki - vaaka Woikosken liikemerkki muodostuu aina tekstilogosta ja sen yhteydessä olevasta tunnuksesta. Liikemerkin muotoja tai niiden suhteita ei saa venyttää tai vääristää
LisätiedotGraafinen ohjeistus 03/2016
Graafinen ohjeistus 03/2016 Sisältö Laatukeskuksen visuaalisen ilmeen tavoitteena on ilmentää laatua, ammattimaisuutta, uskottavuutta ja erinomaisuutta. Viestinnässä pyritään luomaan yksinkertaisen tyylikäs
LisätiedotHERCULES-KORTTELIN VÄRISUUNNITELMAn INSPIRAATIOTA / Kaavavaihe POLTETTU UMBRA Herculeskortteli värisuunnitelma /
HERCULES-KORTTELIN VÄRISUUNNITELMAn INSPIRAATIOTA / Kaavavaihe raikastava vesi Lämpö kirkastava punavioletti POLTETTU UMBRA Pohjoisen valkoinen lämpimät maavärit 1 HERCULES-KORTTELIN VÄRISUUNNITELMA /
Lisätiedot2. Graafi nen yrityskuva
2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA
LisätiedotMikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012
Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
Lisätiedot4.1 Samirin uusi puhelin
4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen
LisätiedotTänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)
Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista
LisätiedotKanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus
Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus Koodit eli kansain väliset tunnukset muuttuvat koko ajan, mutta ovat euroopassa laajasti käytössä,
LisätiedotTämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.
Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta
LisätiedotGraafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään
versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ
GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä
LisätiedotVÄYLÄVIRASTO GRAAFINEN OHJEISTO 4/2019
VÄYLÄVIRASTO GRAAFINEN OHJEISTO 4/2019 YKSINKERTAINEN ON KAUNISTA Väylän liikemerkki koostuu sanasta VÄYLÄ ja sinisen sävyisestä tunnuksesta. Tunnuksessa on V-kirjain, jonka negatiivisesta tilasta muodostuu
LisätiedotGraafinen ohjeisto 1
Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen
LisätiedotTunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita.
Graafinen ohjeisto Tunnus Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Visio: Suomi on Euroopan kilpailukykyisin
LisätiedotTeollisuusliitto Graafinen Ohjeisto Graafinen Ohjeisto
1 Graafinen Ohjeisto 5 Logo Logo Teollisuusliiton pääelementti, jota suositellaan käytettäväksi itsenäisesti ilman muita elementtejä. 6 Logo Suomi / Suoja-alue & minimikoko Suoja-alue on pienin mahdollinen
LisätiedotKenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5
Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
LisätiedotTEKSTI // FRANK SEBASTIAN HANSEN. Hallitse KUVATYYLIT A S P N F M. Digikuva 2016
TEKSTI // FRANK SEBASTIAN HANSEN Hallitse KUVATYYLIT A S P N F M L 34 Kuvatyylillä Maisema tulee taivaan sinisestä ja kasvien vihreästä kylläisiä. 1/200 SEKUNTI F10 ISO 200 24 MM Jo kuvausvaiheessa voit
LisätiedotRullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT
KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti
LisätiedotLUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO
LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.
LisätiedotAleksanterinkadun Appro. Tunnusohjeisto 25.2.2015
Tunnusohjeisto 25.2.2015 sisällys tunnus 3 1 tunnus tekstillä 4 2 tekstitön tunnus 5 tunnuksen väriversiot 6 tunnus kuvan päällä 7 tunnus 1 n tunnus eli visuaalinen tunniste viittaa muotokieleltään Lahden
LisätiedotVärin valinta Tikkurilan värikartoista
Värin valinta Tikkurilan värikartoista Miksi on erilaisia värikarttoja? 12/4/2014 Marika Raike, Tikkurila OYj 2 Tikkurilan värikartat räätälöity maalimateriaalille, peittävyys ja kestävyys optimoitu omat
LisätiedotTERVETULOA VÄRIANALYYSIIN!
TERVETULOA VÄRIANALYYSIIN! www.imagokoulu.fi VÄRIANALYYSI & VÄRIKARTAT 10/21/15 Värianalyysi - Syksy Värianalyysi - Kevät Värianalyysi - Talvi Värianalyysi - Kesä Sopimattomat värit voivat: Tehdä väsyneen
LisätiedotMAKULIHAN YRITYSILMEEN GRAAFINEN OHJEISTO
MAKULIHAN YRITYSILMEEN GRAAFINEN OHJEISTO 2011 Tämä graafinen ohjeisto esittelee Makulihan logon ja sen sovellukset, sekä antaa ohjeet yritysilmeen käyttöön. Ohjeistoa ja sähköisiä originaaleja käytetään
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY
GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY Ohjeiston sisältö Tämän ohjeiston tarkoitus on antaa selkeät suuntaviivat Ollila Trans Oy:n viestinnälle. Annettuja ohjeita noudattamalla yrityksestä annetaan yhtenäinen,
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0
GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0 THE VOICE The Voice on hyväntuulinen ja positiivinen ystävä jonka elämäntehtävä on viihdyttäminen! The Voicen idea on soittaa uptempoista pop-musiikkia, jota höystetään mielenkiintoisilla
LisätiedotTunnus. 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan
Graafiset ohjeet 1 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan Tunnus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus on järjestön nimen alkukirjaimista muodostettu nimilogo,
Lisätiedot1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO
GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...
LisätiedotVÄRIEN NIMEÄMINEN JA LASKENNALLINEN ENNUSTAMINEN LUONNOLLISISTA VÄRIKUVISTA
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Tuuli Nurminen VÄRIEN NIMEÄMINEN JA LASKENNALLINEN ENNUSTAMINEN LUONNOLLISISTA VÄRIKUVISTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotTork LinStyle -valikoima Oikean lautasliinan vaikutus asiakaskokemukseen
Tork LinStyle -valikoima Oikean lautasliinan vaikutus asiakaskokemukseen Miten jälkiruoan saa maistumaan makeammalta? Ennen kuin lisäät sokeria, kokeile tarjoilemista korallinvärisen lautasliinan kera.
LisätiedotSINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ
SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ SISÄLTÖ TUNNUS JA SEN KÄYTTÖOIKEUS 3 TUNNUKSEN RAKENNE 4 VÄRIT 5 TUNNUKSEN KÄYTTÖ 6 CO-BRANDING 9 SJ-TUNNUS ja YHTEISÖmerkit 11 TYPOGRAFIA 14 GRAAFISIA
LisätiedotVALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ
VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA
LisätiedotTriangle Colorscale. Created for design CMYK GUIDE. Intuitiivinen, tarkka ja käytännöllinen
Created for design CMYK GUIDE Intuitiivinen, tarkka ja käytännöllinen CMYK GUIDE -kartasta värit löytyvät nopeasti, ja ne ovat painettuina juuri sitä mitä valittiinkin! INTUITIIVINEN Suunnittelijan nopea
LisätiedotOhjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1
Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),
LisätiedotGraafinen ohjeistus. 3. versio / 2019
Graafinen ohjeistus 3. versio / 2019 Alkusanat Helmet-logo on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen logo. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen kirjastoverkko.
LisätiedotTunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm
Graafinen ohje Tunnus Oulu Sinfonian tunnuksena käytetään ensisijaisesti ohessa kuvattua liikemerkin ja nimilogon kiinteää yhdistelmää. Käytössä on huolehdittava, että tunnuksen mittasuhteet sekä nimilogon
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti
LisätiedotIGORA ROYAL. Klikkaa tästä saadaksesi tuotteista enemmän tietoa: IGORA ROYAL HAPETE LUONNONSÄVYT VAHVISTETUT NEUTRAALISÄVYT VAALENNUSVÄRIT 10- SARJA
start IGORA ROYAL Klikkaa tästä saadaksesi tuotteista enemmän tietoa: IGORA ROYAL HAPETE LUONNONSÄVYT VAHVISTETUT NEUTRAALISÄVYT MUOTISÄVYT VAALENNUSVÄRIT 10- SARJA VAALENNUSVÄRIT 12- SARJA LUOVAT PASTELLISÄVYT
Lisätiedotohjeistus retkikerho
Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon
Lisätiedotmuistijärjestelmä Ympäröivä aisti-informaatio Tiedon valikoiminen tarkkaavaisuuden avulla taustatietoa muistista MUISTI 7
muisti taustatietoa muistista Ympäröivä aisti-informaatio muistijärjestelmä AISTIMUISTI Tiedon valikoiminen tarkkaavaisuuden avulla Mieleen painaminen TYÖMUISTI SÄILÖMUISTI Mieleen palautus MUISTI 7 kim-leikki
LisätiedotEssity Engagement Survey 2018
Essity Engagement Survey 2018 Tiimiraportin luomisohje EUCUSA Consulting GmbH Mariahilfer Straße 187/39 A-1150 Wien Tel: +43-1-817 40 20-0 Fax: DW 20 FN 174750 k Handelsgericht Wien www.eucusa.com e-mail:
LisätiedotGraafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1
Graafiset ohjeet Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Sisältö Tunnus...3 Typografia...4 Värit...5 Käyntikortit ja sähköinen allekirjoitus...6 Lomakkeet
LisätiedotGraafinen ohjeisto 1.0
Graafinen ohjeisto 1.0 01 01 Peruselementit Logo POP vakuutuksen logo on suunniteltu digitaaliseen ympäristöön ja siksi digitaalinen näkyvyys määrittelee ilmeen. Play-elementti Play-elementti painikkeenomaisena
LisätiedotGraafinen ohjeisto. Päivitetty Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö GRAAFINEN OHJEISTO 1
Graafinen ohjeisto Päivitetty 4.6.2018 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö GRAAFINEN OHJEISTO 1 Tavoitteena yhtenäinen ja tunnistettava järjestöilme Graafinen ohjeisto antaa ohjeet ja mallit siitä,
LisätiedotLED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa
LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),
Lisätiedot