Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020 Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020? Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Tavoitteita 2020 & Liikenne-ennuste UITP (Kansainvälinen Joukkoliikenneliitto) Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä Ruotsi (Kunnat, maakunnat, Paikallisliikenneliitto, Bussiliikenneliitto, Junaoperaattoriliitto, Taksiliitto) Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä Suomi (LVM) 100 milj. lisämatkaa vuoteen 2020 mennessä (+ 20 %) Suomi (Tiehallinto 2006) Liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes 30 %, vuoteen 2020 mennessä siis runsaalla 15 %:lla

Näyttää siltä, että Johtopäätökset Edes Länsimetro ja Kehärata eivät saa Suomen joukkoliikennettä nousuun Joukkoliikennelaki takaa sen, että edes suurten kaupunkien kehyskuntien orastavaa kysyntäpotentiaalia ei päästä hyödyntämään Varsinainen muutos bussimarkkinoilla tapahtuu vasta vuosien 2014 2020 välillä Perinteisen Linja-autoliiton jäsenpohja tulee pienenemään dramaattisesti Paikallisliikenteen ja nimenomaan julkisen sektorin vastaaman paikallisliikenteen rooli tulee vahvistumaan Paikallisliikenneliiton on mahdollista ottaa nykyistä vahvempi rooli Suomen joukkoliikenteen kehittämisessä

Lähtötiedot ja tarkastelukulma Lähtötiedot Linja-autoliiton tilastot + näitä täydentävät tilastot (mm. HKL, YTV, Tre, Tku, VR, TieH)) Ennusteet karkeita arvioita, joista vastaa esityksen pitäjä Tarkastelukulma Miten joukkoliikenne kehittyy? Miten eri liikennetyyppien markkinaosuudet kehittyvät vuoteen 2020 mennessä? Markkinaosuudet liikevaihdon valossa Markkinaosuudet matkoista/nousuista

350 Bussiliikenteen matkustajamäärät 2000-2008 (milj.) 300 250 200 150 100 Pika Vakio Paikallis Kaupunki Palvelu Tilaus Yhteensä 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lähtöolettamukset Toteutunut Kehitys 2000-2008 2008-2020 Pikavuoroliikenne +0,4 %/v +0,4 %/v Paikallisliikenne -1,8 %/v -1,8 %/v Vakiovuoroliikenne -2,7 %/v -2,7 %/v Sopimusliikenne 0,0 %/v +1,0 %/v Palveluliikenne +4,3 %/v +4,3 %/v Yhteensä -0,5 %/v -0,4 %/v

800 Bussiliikenteen kehitys 2000-2020 (linjaliikenne, M ) Perusennuste 700 600 500 400 300 200 Osto & Palvelu Sopimus Pika, Rahti & Muut Paikallis & Vakio 100 0 2000 2008 2014 2020

Liikenteen siirtymäolettamukset Pikavuoroliikenne Paikallisliikenne Vakiovuoroliikenne Sopimusliikenne Palveluliikenne Ei siirtymiä 50 % siirtyy sopimus- ja ostoliikenteeseen, 5 % palveluliikenteeseen (- 50 M ) 50 % siirtyy sopimus- ja ostoliikenteeseen, 5 % palveluliikenteeseen (- 55 M ) Kasvaa eo. johdosta (+ 95 M ) Kasvaa eo. johdosta (+ 10 M ) Yhteensä Muutokset +/- 0

Liikenteen volyymin muutosolettamukset Pikavuoroliikenne Paikallisliikenne Vakiovuoroliikenne Ei lisämuutoksia Ei lisämuutoksia Ei lisämuutoksia Sopimusliikenne 1 Liikenne supistuu 35 M Länsimetron ja Kehäradan johdosta Sopimusliikenne 2 Liikenne kasvaa 60 M kehyskuntien liikennetarjonnan lisääntymisen johdosta Palveluliikenne Ei lisämuutoksia Yhteensä Muutokset + 25 M

800 Bussiliikenteen kehitys 2000-2020 (linjaliikenne, M ) Perusennuste 700 600 500 400 300 200 Osto & Palvelu Sopimus Pika, Rahti & Muut Paikallis & Vakio 100 0 2000 2008 2014 2020

800 Bussiliikenteen kehitys 2000-2020 (linjaliikenne, M ) + 50 % paik. & vakiov. -> sopimus- & ostoliikenne 700 600 500 400 300 200 Osto & Palvelu Sopimus Pika, Rahti & Muut Paikallis & Vakio 100 0 2000 2008 2014 2020

800 Bussiliikenteen kehitys 2000-2020 (linjaliikenne, M ) + 5 % paikallis- ja vakiovuoroliikenteestä -> palvelul. 700 600 500 400 300 200 Osto & Palvelu Sopimus Pika, Rahti & Muut Paikallis & Vakio 100 0 2000 2008 2014 2020

800 Bussiliikenteen kehitys 2000-2020 (linjaliikenne, M ) + Länsimetron ja Kehäradan vaikutus 700 600 500 400 300 200 Osto & Palvelu Sopimus Pika, Rahti & Muut Paikallis & Vakio 100 0 2000 2008 2014 2020

800 Bussiliikenteen kehitys 2000-2020 (linjaliikenne, M ) + sopimusliikenteen kasvu kehyskunnissa (Hki, Tre, Tku) 700 600 500 400 300 200 Osto & Palvelu Sopimus Pika, Rahti & Muut Paikallis & Vakio 100 0 2000 2008 2014 2020

300 Bussiliikenne 2000-2020 (linjaliikenne, milj.matkaa/v) Perusennuste 250 200 150 100 Osto & Palvelu Sopimus Pika Paikallis & Vakio 50 0 2000 2008 2014 2020

300 Bussiliikenne 2000-2020 (linjaliikenne, milj.matkaa/v) Kaikki muutokset huomioitu 250 200 150 100 Osto & Palvelu Sopimus Pika Paikallis & Vakio 50 0 2000 2008 2014 2020

80% Liikennetyyppien markkinaosuudet (% liikevaihdosta) Perusennuste 70% 60% 50% 40% Markkinehtoinen linjaliikenne Sopimusliikenne 30% 20% 10% 0% 2000 2008 2014 2020

80% Liikennetyyppien markkinaosuudet (% liikevaihdosta) Kaikki muutokset huomioitu 70% 60% 50% 40% Markkinehtoinen linjaliikenne Sopimusliikenne 30% 20% 10% 0% 2000 2008 2014 2020

Joukkoliikenteen kysynnän kehittyminen 2000-2020 Kaikki muutokset huomioitu 600 500 400 300 Bussiliikenne Raitiovaunu-ja metroliikenne Rautatieliikenne 200 Yhteensä 100 0 2000 2008 2014 2020

80% Liikennemuotojen markkinaosuudet (% matkoista) Kaikki muutokset huomioitu 70% 60% 50% 40% 30% Markkinaehtoinen bussiliikenne Bussien sopimusliikenne Raideliikenne 20% 10% 0% 2000 2008 2014 2020

Mahdollinen kehityskulku Näyttää siis siltä, että Edes Länsimetro ja Kehärata eivät saa Suomen joukkoliikennettä nousuun Joukkoliikennelaki takaa sen, että edes suurten kaupunkien kehyskuntien orastavaa kysyntäpotentiaalia ei päästä hyödyntämään Varsinainen muutos bussimarkkinoilla tapahtuu vasta vuosien 2014 2020 välillä Perinteisen Linja-autoliiton jäsenpohja tulee pienenemään dramaattisesti Paikallisliikenteen ja nimenomaan julkisen sektorin vastaaman paikallisliikenteen rooli tulee vahvistumaan Paikallisliikenneliiton rooli Suomen joukkoliikenteen kehittämisessä on nykyistä vahvempi

Kehitys ei näytä hyvältä Johtopäätökset Jos näin jatkuu niin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vuonna 2020 nykyisellä tasollaan Mitä siis tehtävä? On asetettava konkreettiset tavoitteet joukkoliikenteen kulkumuotoosuudelle (alueittain & koko maa) On hyväksytettävä tavoitteet korkeimmissa päättävissä elimissä On rakennettava konkreettiset askeleet tavoitteeseen pääsemiseksi On varmistettava kehittämisen rahoitus perustelemalla, että rahoituksen avulla saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset (erik. liikenteen sujuvuus, väyläinvestointien säästöt, ympäristön laatu) On toimittava alan sisällä kumppanuudessa toinen toisiimme luottaen!

24