Maukasta! Ilman muuta. Luomu on luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa alusta alkaen. Luomukasvit kasvavat ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita ja luomueläimet elävät niille luontaisen eläimellisen elämän. Luomuruoan maku tulee suoraan luonnosta. Luomukasvisten ja -marjojen aito maku kehittyy niihin kasvien oman hitaan kasvurytmin seurauksena. Luomukotieläintuotteiden laatuun vaikuttavat muun muassa eläinten vapaa liikkuminen ja niiden syömä luomurehu. Esimerkiksi luomumaidossa ja -lihassa on hieman enemmän terveydelle edullisia rasvahappoja kuin tavanomaisesti tuotetuissa. Luomuruoka on aitoa tavaraa. Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa saa käyttää vain vähän lisäaineita ja pääasiassa vain sellaisia, jotka ovat peräisin luonnosta. Luomussa ei käytetä lainkaan keinotekoisia arominvahventeita eikä makeutus- tai väriaineita. Säilöntäaineita saa käyttää vain luomulihavalmisteissa ja niissäkin niukasti, mutta esimerkiksi fosfaatteja luomulihaan ei lisätä lainkaan. Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa ei saa käyttää geenimuunneltuja ainesosia eikä säteilyttämistä. Luomumaito sopii herkälle vatsalle paremmin kuin tavismaitotuotteet. Luomua löytyy ihan tavallisista ruokakaupoista. Suomen ostetuin luomutuote on maito. Myös luomuhiutaleita, -öljyä ja -kananmunia ostetaan paljon. Monet kuluttajat ostavat sitruunat aina luomuna, vaikka eivät luomua muuten käyttäisikään. Neljäsosa suomalaisista ostaa luomutuotteita vähintään kerran viikossa.
Puhdasta! Ilman muuta. Luomusitruksista uskaltaa käyttää kuorenkin tarvittaessa. Luomuruoka tuotetaan mahdollisimman puhtaasti. Keinotekoisia torjunta-aineita ei käytetä luomussa, jotta ruokaan ei päätyisi pieniäkään määriä torjunta-ainejäämiä. Välttämällä keinotekoisia torjunta-aineita ja lannoitteita luomuviljelyssä halutaan säilyttää myös ympäristö mahdollisimman puhtaana. Suomalainen luomu on tutkitusti Euroopan puhtainta ruokaa. Valitsemalla kotimaisia luomukasviksia ja -vihanneksia tietää taatusti mitä suuhunsa laittaa. Luomuomenan voi syödä huoletta kuorineen ja luomumansikka on turvallista herkkua pikkulapsillekin. Luomueläinten rajoitetun lääkinnän ansiosta luomueläintuotteissa kuten maidossa, lihassa ja kananmunissa ei ole lääkejäämiä. Luomu säästää ympäristöä. Luomussa vältetään aineita, joiden ympäristövaikutuksia ei varmasti tunneta. Keinotekoiset kemialliset yhdisteet eivät vaikuta ainoastaan tiettyyn tuholaiseen tai rikkaruohoon, vaan myös muihin eliöihin. Luomu on erityisen turvallista pikkulapsille. Luomukasviksissa kuten porkkanassa, pinaatissa ja salaatissa on tavanomaista vähemmän pikkulapsille haitallista nitraattia. Tämä on seurausta siitä, että luomukasviksia ei lannoiteta keinotekoisella typpilannoitteella.
Eläimellistä! Ilman muuta. Luomulihavalmisteissa ei ole mitään ylimääräistä. Luomussa arvostetaan eläinten oikeuksia. Luomueläimet saavat liikkua vapaasti ja niillä on siihen hyvin tilaa. Näin eläinten stressi, häiriökäyttäytyminen ja sairastuvuus vähenevät. Kaikki luomueläimet pääsevät ulkoilemaan: eivät pelkästään naudat ja lampaat, vaan myös siat ja siipikarja. Hyvä alku aidolla maidolla. Luomupoikanen ruokitaan oman emän tai ainakin oman eläinlajin maidolla. Yli viikon vanha luomuvasikka saa kasvaa ryhmäkarsinassa toisten vasikoiden kanssa, kuten laumaeläimelle sopii. Luomueläinsuojissa huomioidaan eläimen luontaiset tarpeet. Makuualustojen on oltava kuivia ja puhtaita, ja tilaa on oltava niin paljon, että eläimet voivat levätä samanaikaisesti. Pahnat ja kuivikkeet ovat olkea tai jotain muuta luonnonmateriaalia. Tarjolla on oltava myös muita virikkeitä kuopsuttelua ja tonkimista varten. Luomueläin syö sille luontaista rehua. Esimerkiksi naudoille nurmi on erityisen tärkeää ravintoa, sillä se pitää nautojen mahat kunnossa. Luomurehu koostuu luomuviljellyistä raaka-aineista, eikä niihin lisätä geenimuunneltuja ainesosia tai antibioottisesti vaikuttavia aineita.
Kestävää! Ilman muuta. Luomuviljely on vastuullista ruoantuotantoa. Se perustuu luonnonvarojen aidosti kestävään hyödyntämiseen. Luomutuotannon tavoitteena on, että luonnon monimuotoisuus säilyy, ravinteet kiertävät ja niukat luonnonvarat säästyvät. Luomu pitää perhoset pelloilla. Luomupelloilla elää lähes kolmannes enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Monipuolinen viljelykierto luo hyvät elinolot useille lajeille. Rikasta lajikirjoa vahvistaa myös se, että luomussa ei käytetä keinotekoisia torjunta-aineita. Luomuhedelmät eivät ole muotovalioita, vaan yksilöllisiä. Luomu säästää niukkoja luonnonvaroja. Kasvien tärkeimmät ravinteet ovat fosfori ja typpi. Luomutuotannossa niitä ei louhita kallioperästä tai valmisteta öljyä käyttäen, vaan kierrätetään: luomupellolla karjanlanta luovuttaa ravinteita kasvien käyttöön, ja apilat sitovat ilman typpeä maahan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Luomu on ruoantuotannon tulevaisuutta. Luomussa testattuja viljelymenetelmiä siirrytään käyttämään yhä enemmän myös tavanomaisessa maataloustuotannossa. Luomu on edelläkävijä, kun ruoantuotantoa kehitetään kestävämmälle pohjalle.
Luotettavaa. Ilman muuta. Luomutuotanto on tarkoin määritelty tapa tuottaa ruokaa. Mitä tahansa ei saa myydä luomuna, vaan luomuruoka on tuotettava ja valmistettava EU:n luomuasetuksen mukaan. Tämä koskee myös unionin ulkopuolelta tuotuja luomutuotteita. Riista ja luonnonkala eivät ole luomua, koska niiden kasvuolosuhteita ei voida valvoa. Luomuyrityksiä valvotaan. Luomulla on hankala huijata, sillä sekä luomumaatilojen että luomuruokaa valmistavien ja maahantuovien yritysten on kuuluttava luomuvalvontajärjestelmään. Luomutilat ja -yritykset tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Suomessa luomuvalvonnasta vastaavat Evira, ELY-keskukset, Valvira ja Tulli. Luomun tunnistaa Lehtimerkistä. Lehtimerkki on pakollinen luomutunnus kaikissa pakatuissa luomuelintarvikkeissa, jotka on valmistettu EU:n alueella. Merkki kertoo, että tuotteen valmistuksessa käytetyistä maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 % on luomua (suola ja vesi eivät ole maatalousperäisiä). Lehtimerkin lisäksi luomutuotteessa voi olla kansallisia luomutunnuksia kuten Aurinkomerkki, Leppäkerttumerkki tai biodynaamisesta viljelystä kertova Demeter. Fenkoli-omenavuoka 2 kookasta luomufenkolia, yhteensä 700 800 g 2 kotimaista luomuomenaa 1/2 luomupurjoa 150 g raastettua, voimakasta kermajuustoa 75 g raastettua mozzarellajuustoa 4 dl luomukermaa 2 tl maldon-suolaa tuoretta luomupersiljaa valkopippuria 1/4 tl muskottipähkinää luomuvoita Leikkaa fenkolit ohuiksi siivuiksi. Poista omenasta siemenkodat ja leikkaa omenat renkaiksi. Silppua persilja. Voitele iso, pyöreä uunivuoka. Aseta pohjalle puolet fenkoleista, päälle puolet siivutetusta purjosta sekä persiljasilppua ja 1/3 juustoraasteita. Ripottele väliin suolaa ja rouhaise päälle valkopippuria. Lisää kerros omenarenkaita ja ripottele niiden päälle 1/3 juustoraasteesta. Tee viimeinen kerros fenkolista ja purjosta, lisää suolaa ja valkopippuria. Mausta kerma hippusella muskottia ja kaada se vihannesten päälle. Peitä pinta lopulla juustoraasteella sekä muutamalla voisiivulla. Paista vuokaa uunissa 200 asteessa noin 1 1/2 h, ensimmäiset 45 minuuttia folion alla ja loppuaika ilman foliota. Luomuporsaan sinappinoisetit (4:lle) 600 g luomuporsaan sisäfilettä maldon-suolaa mustapippuria 4 tl karkeaa Dijon-sinappia luomuvoita ja -öljyä paistamiseen Leikkaa sisäfilee pari senttiä paksuiksi, pieniksi noiseteiksi. Suolaa, pippuroi ja hiero pintaan vielä rakeista Dijonia. Paista noisetit kuumalla pannulla voiöljyseoksessa noin 2-3 minuuttia per puoli, kunnes porsas on kypsää. Tarjoa noisetit fenkoli-omenavuoan kanssa. Ohje ja kuva: Mari Moilanen/Jotain maukasta -blogi
Kuvat: Jan Jernmark, Pro Luomu, Anniina Kivilahti, ScanStockPhoto Taitto: Milla Kissaniitty, Paino: Kopio Niini Reseptejä ja muuta mukavaa: Tämä esite on toteutettu Suomen valtion tuella. Esitteen puhekuplat ovat Luomun kuluttajabarometriin 2013 vastanneiden aitoja kommentteja.