S , Fysiikka IV (Sf), 2 VK

Samankaltaiset tiedostot
a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

:n perustilaan energiasta. e) Elektronien ja ytimien välinen vuorovaikutusenergia H 2

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

F e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi.

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

S Fysiikka III (EST), Tentti

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista

S Fysiikka IV (Sf) tentti

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

2.2 Monotoniset jonot

Kertaustehtävien ratkaisut

Polynomien laskutoimitukset

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

S Laskennallinen systeemibiologia

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

1. Oletetaan, että protonin ja elektronin välinen vetovoima on verrannollinen suureeseen r eikä etäisyyden neliön käänteisarvoon

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

S Fysiikka IV (ES) Tentti

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

Aineaaltodynamiikka. Aikariippuva Schrödingerin yhtälö. Stationääriset tilat. Ei-stationääriset tilat

= e on Schrödingerin yhtälön ratkaisu. ) on redusoitu massa. Aaltofunktio ψ

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

ν = S Fysiikka III (ES) Tentti Ratkaisut

Kertaustehtävien ratkaisut

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Signaalit aika- ja taajuustasossa

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Helsinki University of Technology

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

= a sanoo vain, että jonon ensimmäinen jäsen annetaan. Merkintä a. lasketaan a :stä.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

S Fysiikka III (Est), 2 VK Malliratkaisut (Arvosteluperusteita täydennetään vielä)

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Kvanttimekaniikan perusteet

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

LASKENTA laskentakaavat

Riemannin integraali

Kertaustehtävien ratkaisut

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

Luento 5. Atomimalli. J J Thomson

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

5 Epäoleellinen integraali

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

2.1. Lukujonon käsite, lukujonon suppeneminen ja raja-arvo

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

Testit laatueroasteikollisille muuttujille. Testit laatueroasteikollisille muuttujille. Testit laatueroasteikollisille muuttujille: Esitiedot

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

Kohinan ominaisuuksia

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

2. Laske tehtävän 1 mukaiselle 320 km pitkälle johdolle nimellisen p- sijaiskytkeän impedanssit ja admittanssit, sekä piirrä sijaiskytkennän kuva.

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

Riemannin integraalista

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

2 INTEGRAALILASKENTAA 2.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6/ / Sähkömagneettisiin aaltoihin liittyvä teho

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Transkriptio:

S-11446, Fysiikk IV (Sf, VK 455 1 Slitä lyhysti mutt mhdollisimm täsmällissti: Kskimääräis ktä mlli j itsäist lktroi roksimtio b Mo frmioi ltofuktio hiukksvihtosymmtri j s totutumi dtrmittiltofuktioss c Puli kiltosäätö d Alkuiid jksolli järjstlmä Bori j Ohimri roksimtio f Ylisttyt värähtlykoorditit Kuki lktroi jtll liikkuv itsäissti muid lktroi muodostm kskimääräis vrustihyd j ytim ositiivis vruks yhdssä muodostmss sähköstttisss ottiliss Tämä mhdollist mo lktroi ltofuktio kuvmis yksittäist lktroi siorbitli tisymmtrisoitu tulo b Mo frmioi ltofuktio viht mrkkisä jos khd frmioi ikk- j sikoorditit vihdt kskää Tämä hto täyttyy utomttissti jos kskimääräisssä ktässä lsktuist ltofuktioist muodostt s Sltri dtrmitti sijoittmll yksi lktroi kullki si-orbitlill c Yhdll siorbitlill void sijoitt vi yksi lktroi (muut dtrmittiltofuktio o oll kikkill d Kskimääräisssä ktässä lsktut siorbitlit (kvttiluvut, lm,, m täyttää limmst rgitilst lk Alkuit joid uloimmll lktroikuorll o smt kvttiluvut, l j sm määrä lktroit ovt kmillissti smkltisi l s Ytimillä o iki krt suurmi mss kui lktroill, jot lktroit htivät i mukutu ytimi välis täisyyd muutoks f Ylisttyissä koorditiss lsktut molkyylivärähtlyt void kuvt riiumttomill hrmoisill oskillttorill (muuos krtsisist koorditist ylistttyihi koordittihi oist värähtlijöid välis kytkä limmss krtluvuss CO-molkyylissä tomi väli tsiotäisyys r =,113 m j värähtly rustjuus f = 6,51 1 13 Hz Kokllissti määrittty dissositiorgi o 9,47 V Määritä

Mors-ottilirgi ( r ( r E 1 r = D rmtri D rvo, ku värähtly ollist-rgi ott huomioo? rmtrit C O-sidoksll b Mikä o Hiil järjstysluku o 6 j h 8 Tsiotäisyys r =,113 m o yksi Morsottili rmtrist Muut sd tjuud f = 6,51 113 Hz j dissositiorgi E d = 9,47 V vull Otusmoist simrkissä 66 o rmtri välill johdttu hrmoisss roksimtioss lusk µω = D Jos ollist-rgi i ott huomioo, o rmtri D juuri molkyyli dissositiorgi, ts D 9,47 V CO-molkyyli rdusoitu mss o mcmo 1, 16, µ = 6,857 mu m + m 8, C O Sijoittmll rvot sd rmtri : 7 µ 6,857 1,6654 1 kg = ω 19 π 6,51 1 s,556 1 m D 9,471,61 J 13 1 1 1 1 5,1 m b Ergi, jok trvit molkyyli ioisoitumis o lktroitil rgi j ytimi rulsiorgi muutos ku ytimt siirrtää tsiotäisyydltä äärttömä kus toisist Trkmmss ktsoss tästä o vähttävä värähtly ollist-rgi 34 13 1 Nollist-rgi o E ( ω π = 1/,5 1,546 1 Js 6,51 1 s,135 V Nyt siis D= Ed + E 9,47 V +,135 V 9,6 V Tästä ihutuu ii muutos myös rmtrii Mors-rmtrii 3 Elktroi rgi ltovktori fuktio o räässä tight-bidig (tiukksidos mlliss Ek ( = E β cosk Mikä o lktroi fktiivi mss lktroivyö rull? b Mikä o lktroi ryhmäous 1 Brillouii vyöhykk rull? c Miksi kohd b tuloksll o hyvi vähä mrkitystä sähkö johtvuud klt käytäö sovllutuksiss?

d Mit tu rgi omvist Blochi tiloist muodostttu ltoktti liikkuu kitssä jos ulkoi sähkökttä o oll? Etä jos ulkoi sähkökttä i ol oll? Piillä ltovktori rvoill cos k 1 ( 1/ k muodoss ( ( β β β β Ek ( E + 1/ k = E + k k = E + m missä E E β fktiivi mss * Ergi void tällöi sittää = o lktroivyö ru rgi j m * /( β = o lktroi b 1 Brillouii vyöhykk rull k = π / jot ryhmäoudll sd dω de β d vg = = = cosk= dk dk dk sillä kosiifuktioll o mksimi istssä k = π /, jot s drivtt k: suht = tässä istssä c Elktroi i käytäössä voi sd äi suurt ltovktori rvo (liikmäärää kosk s siro äuhtustomist j fooist jo ljo Brillouii vyöhykk ru svuttmist d Jos ulkoi kttä o oll ltoktti liikkuu kitssä vkiooudll S lvys ksv disrsio tki j loult s hjo sirottu äuhtustomihi j fooihi (hilvärähtlykvttihi Ulkoisss sähköktässä til o muut sm itsi ttä ktti o kiihtyvässä liikkssä (vrt Ehrfsti torm 4 Todist Blochi torm 1-ulottisll riodisll hilll j b Lsk Blochi tilss olv lktroi liikmäärä odotusrvo Trkstll kidhil joss tomi välimtk o Elktroi äkmä ottili E x = E x+ Kosk hilss lktroirkt täytyy totutt tällöi riodisuushdo ( ( toistu muuttumttom siirryttässä hilkoist tois, o lktroii ltofuktioo liittyvä todäköisyystihyd totutttv sm riodisuushto, kui lktroi äkmä ottilirgi, toisi so ψ ( x ψ ( x = + (1

Yhtälöstä 1 sur ttä ψ ( x Cψ ( x + =, missä C o suur jok totutt hdo ik C = 1 Näi oll voimm kirjoitt C =, missä k o milivlti rmtri Rtkismll yt dllä olvst yhtälöstä ltofuktio istssä x smm ψ ik ( x ψ ( x = + Krtomll molmmt uolt vihtkijällä ikx ik( x+ ψ x = ψ x+ ( ( Tästä sur ttä uk ( x ikx ψ ( x ollss Kirjoittmll yt ( x u ( x ikx, smm = o riodi fuktio muuttuj x suht, riodi ikx k ψ =, olmm todistt Blochi torm b Oltt ttä ltofuktio ψ ( x o ormitttu ykkösksi, jolloi * * ψψ dx= u udx= 1 Liikmäärä odotusrvo o * d v = ψ i ψdx dx Toislt drivoimll ltofuktio ikkkoorditi suht smm d ψ ikx ikx du = ik u( x + dx dx * ψ = ikx u * x smm dll Sijoittmll ( * * d v = k u udx + u i udx dx Kosk ormlisoitihdo rustll oikll uolll siityvä itgrli o ykkö, voimm kirjoitt dllä olv yhtälö v = k + u,v, missä u,v viitt ylhäällä yhtälössä tois itgrlii j sitä void itää liikmäärä kskirvo lktroi vuorovikuttss kit muodostvi tomi kss Voimm äi oll ktso, ttä kskimääräi liikmäärä kohdistuu khdst osst: (1 hilliikmäärästä, jok kuv likimi vt kiitässä iss tvää hiukkst j jok suuruus o k, j ( liikmäärästä, jok ihutuu lktroi vuorovikutuksst hil muodostvi tomi kss + - 5 K - j Cl -ioi tsiotäisyys KCl molkyylissä o r =,67 m ( Lsk ioi väli ttrktiivi ottilirgi olttmll, ttä ioit ovt istvruksi (b Kliumi ioistiorgi o 4,34 V j kloori lktroiffiittti o 3,6 V Lsk dissositiorgi Voit jättää rulsiorgi huomiott (c Mitttu dissositiorgi o 4,43 V Mikä o rulsiorgi suuruus? : Pottilirgi o muoto

U ( r = + Ex + Eio, 4πεr missä simmäi trmi o ttrktiivi os, Ex = A r kiltosääöstä surv rulsiivi tkijä j E io o molkyyli ioistiorgi li rgi, jok vdit lktroi siirtämis K:lt Cl:ll Pottili ttrktiivi os o Uttr ( r = 5,39V 4πεr b KCl molkyyli ioistiorgi o E io = ( K: ioistiorgi ( Cl: lktroiffiittti = 4,34V 3,6V =,7V Kosk rulsiorgi jättää huomiott, dissositiorgiksi sd Ediss = U( r = 5,39V 7V = 4,67V c Rulsiivis rgi rvo sd mittu j (b-kohdss lsktu dissositiorgioid rotuks E x = 4,67V 4,4V =,7V VAKIOITA 31 7 7 7 = = = = m 9,191 1 kg m 1,675 1 kg m 1,6748 1 kg mu 1,665 1 kg 19 8 34 4 1 c µ B = 1, 61 1 C =, 9979 1 m/s = 1, 545 1 Js = 9, 73 1 JT 1-1 - 6 = K = = Km = ε 8, 8544 1 C N m 1/ 4πε µ 1, 566 1 mkgc µ / 4π 11 3 1-1 -1-3 1 A γ = 6, 67 1 Nm kg N = 6, 5 1 mol R = 8, 3143 JK mol k=1,385 1 JK