Hallitus 23.1.2012, LIITE 11 HUS-TILAKESKUS HANKESUUNNITTELUN VASTUUALUE Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, K 8191 00001 Hankesuunnitelma 3.1.2012
TIIVISTELMÄ Jorvin sairaala sijaitsee Espoossa Turuntien varrella. Sairaala on rakennettu vuonna 1976, rakennus on pääosin peruskorjaamaton ja nykyisille toiminnoille ahdas. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen 2.2.2009 hyväksymän yleissuunnitelman mukaisesti Jorvin sairaalan Turuntien puoleiseen päähän rakennetaan päivystyslisärakennus. Yleissuunnitelman hyväksymisen pohjalta laadittiin Päivystyslisärakennuksen hankeselvitys, joka esiteltiin HUS:n hallituksessa 10.5.2010 ja hallitus päätti esittää hankkeen hyväksymistä HUS:n valtuustolle. Valtuusto hyväksyi 16.6.2010 hankkeen rahoitukseksi 49 M. Lisäksi valtuuston päätöksen mukaan kustannuksissa voidaan ottaa huomioon tarjoushintaindeksin 4/2010 jälkeinen muutos. Päivystyslisärakennuksen tarpeellisuutta perustellaan Espoon seudun väestön kasvulla. Nykyisellään päivystyksen tilat ovat toiminnoilleen ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset. Tiloissa toimii myös Espoolta siirtynyt perusterveydenhuollon päivystys, joka osaltaan on lisännyt toimintoja ja kävijämääriä jo ahtaissa tiloissa. Osana HYKS:n kehittämistä Jorviin tullaan sijoittamaan aikaisempaa enemmän pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoidon toimintoja. Hankeselvitykseen sisältyi päivystysalueen ja sen potilaspaikkojen lisäksi tehoosaston, mahdollisen valtakunnallisen palovammakeskuksen, sairaalan opetustilojen ja välinehuoltokeskuksen sijoittaminen päivystyksen uudisrakennukseen. Hankkeen todettiin mahdollistavan yhteispäivystyksen kehittämisen siten, että voidaan vastata väistämättömään palvelukysynnän kasvuun ja ikääntyvien potilasryhmien lisääntyvään eriasteisen seurannan, valvonnan ja infektioeristyksen tarpeeseen. Lisäksi hanke mahdollistaa Töölön sairaalassa olevan palovammakeskuksen ja Jorvin teho-osaston uudistilat, näiden vaativien toimintojen yhteiset kehittämishyödyt ja mm. plastiikkakirurgisen osaamisen vahvistamisen Jorvin sairaalassa. Hankesuunnittelu aloitettiin heinäkuussa 2010. Suunnittelu käynnistettiin päivystyslisärakennukseen sijoitettavien yksiköiden toiminnan suunnittelulla ja nykyisten toimintaprosessien kriittisellä tarkastelulla. Toiminnansuunnittelun avulla laaditussa tilaohjelmassa on otettu huomioon erityisesti potilaan - ja hoitotyön näkökulma. Päivystyslisärakennus tulee liittymään kiinteästi vanhaan kantasairaalaan Turuntien puoleiseen päätyyn. Rakennuksessa tulee olemaan viisi kerrostasoa: T-taso, K- taso, 1-kerros, 2-kerros, 3-kerros (iv-konehuoneet) ja 4-kerros (varauksena olevan helikopterikentän tukitilat). Rakennuksen T-, K-, 1- ja 2-kerroksesta on yhteys kantasairaalan puolelle. Vähäiset tasoerot rakennusten välillä on ratkaistu luiskaa, henkilönostinta ja hissiä apuna käyttäen. T-kerrokseen rakennettava HUS-Desikon välinehuoltokeskus keskittää ja laajentaa toimintaansa Jorvin sairaalassa. Toimintaa tehostetaan uusien pesuprosessien ja teknologian avulla. Suurimpana ulkoisena asiakkaana on Espoon kaupunki. Hankkeen kiinteiden sairaalalaitteiden kustannuksista iso osa koostuu välinehuoltokeskuksen laitetarpeista. Välinehuollon volyymi tulee kasvamaan merkittävästi ja nykyinen laitekanta ei pysty ottamaan lisääntyvää välinemäärää, jonka vuoksi sitä on tarvetta lisätä. Tämä tukee myös asiakkaiden toimintaprosesseja (välineiden puhdistusaika lyhenee) ja sujuvoittaa sisäistä logistiikkaa sekä kasvattaa tuottavuutta. K-kerrokseen rakennettavissa lasten ja aikuisten päivystyksien toiminnansuunnittelussa lähdettiin ajatuksesta, että jokaiselle potilaalle tehdään hoidon kiireellisyyden arviointi, jonka perusteella potilas ohjataan kiireellisyyden
mukaiseen hoitoprosessiin. Päivystyksessä on laadittu kävelevien sekä tarkkailua ja valvontaa vaativien potilaiden hoitoprosesseja. Tilojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti myös infektioasiat. Epidemiatilanteissa potilaat on mahdollista kohortoida ja tiloihin on suunniteltu myös useita eristyshuoneita. 1-kerrokseen rakennettava Päivystysosasto vastaa päivystyspotilaan hoidon jatkuvuuteen mahdollistamalla valvontaa ja tarkkailua vaativien potilaiden hoidon. Kerrokseen tulee myös geneeriseksi tilaksi suunniteltu vuodeosasto, joka vastaa osin potilastornien peruskorjauksen aikaiseen väistötilatarpeeseen. 2-kerrokseen rakennettavan Teho-osaston ja palovammakeskuksen tarkoituksena on hoitaa sekä HYKS- Jorvin alueen tehostettua valvontaa ja tehohoitoa tarvitsevat potilaat ja vastata valtakunnan keskittämistä vaativien vaikeiden palovammapotilaiden hoidosta. Tiloihin rakennetaan palovammapotilaiden hoitoon erikoistunut teho-osasto, vuodeosasto, palovammapoliklinikka sekä leikkaussali ja kudospankki. Rakennuksen rakenteet suunnitellaan siten, että päivystyslisärakennuksen katolle on myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus rakentaa helikopterikenttä. Rakennuksen hyötyala on 8412,5 hym² ja bruttoala 17 212brm², hankesuunnitteluvaiheessa tarkistettu kustannusarvio on noin 55 milj. euroa. Suunnitelman mukaan hankkeen maanrakennus- ja louhintatyöt aloitetaan loppuvuodesta 2012. Rakentaminen aloitetaan vuonna 2013 ja rakennus valmistuu vuonna 2015. Jorvin sairaalasta vapautuvat nykyiset päivystyksen tilat otetaan päivystyslisärakennuksen valmistuttua Jorvin sairaalan 2.2.2009 hyväksytyn yleissuunnitelman mukaiseen käyttöön.
SISÄLLYS: 1 JOHDANTO... 3 2 JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS... 4 3 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT... 5 3.1 Projektiorganisaatio ja vastuut... 6 3.2 Päivystyslisärakennukseen siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta... 8 3.2.1 Aikuisten ja lasten päivystyspoliklinikka... 8 3.2.2 Päivystysosasto... 8 3.2.3 Päivystyksen kuvantamispalvelut... 9 3.2.4 Päivystyksen laboratoriopalvelut... 9 3.2.5 Teho-osasto... 9 3.2.6 Palovammakeskus... 9 3.2.7 HUS-Desiko välinehuoltokeskus... 10 3.2.8 Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys... 11 4 LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITTUVA TOIMINTA JA TILATARVE... 12 4.1 T-kerros... 12 4.1.1 HUS-Desiko välinehuoltokeskus... 12 4.1.2 Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys... 14 4.1.3 Dekontaminaatiotila... 15 4.2 K-kerros... 15 4.2.1 Aikuisten päivystyspoliklinikka... 15 4.2.2 Lasten päivystys... 18 4.2.3 Päivystysröntgen... 19 4.2.4 Päivystyslaboratorion näytteenotto... 19 4.3 1. kerros... 19 4.3.1 Päivystysosasto... 20 4.3.2 Vuodeosasto... 20 4.4 2. kerros... 21 4.4.1 Teho- ja palovammakeskus... 21 4.4.2 Opetus- ja neuvottelutilat... 22 4.5 Tukipalvelut... 23 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA... 25 5.1 HUS-Desiko välinehuoltokeskus... 25 5.2 Aikuisten päivystys... 25 5.3 Lasten päivystys... 26 5.4 HUSLAB... 26 5.5 HUS-Röntgen... 26 5.6 Päivystysosasto... 26 5.7 Vuodeosasto... 27 5.8 Teho- ja palovammayksikkö... 27 6 TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS... 29 6.1 Kohteen sijainti ja laajuus... 29 6.2 Suunniteltu tilaratkaisu... 29 6.3 Logistiikka... 32 6.4 Rakennustekniset työt... 33
6.5 LVIA-tekniikka... 36 6.6 Sähkö- ja teletekniikka... 38 6.7 Kiinteät sairaalalaitteet... 45 6.8 Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa... 48 7 TILAJÄRJESTELYT TYÖMAANAIKANA JA VÄISTÖTYÖT... 49 7.1 Maanrakennus- ja louhintavaiheen tilapäisjärjestelyt... 49 7.2 Rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt... 50 8 HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA... 51 9 KUSTANNUSARVIO... 52 10 AIKATAULUTAVOITTEET... 54 11 HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET... 55 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Jorvin päivystyslisärakennuksen vuokravaikutukset tulosyksiköille Tilaluettelo ja pinta-alat KSL huonekohtainen laiteluettelo
3 1 JOHDANTO Jorvin sairaala sijaitsee Espoossa. Vuonna 1976 rakennettu rakennus on pääosin peruskorjaamaton ja ahdas. HUS:n hallituksen 2.2.2009 hyväksymän yleissuunnitelman mukaisesti ensimmäisenä hankkeena Jorvin sairaalan Turuntien puoleiseen päähän rakennetaan päivystyslisärakennus. Yleissuunnitelman hyväksymisen pohjalta laadittiin Päivystyslisärakennuksen hankeselvitys, joka esiteltiin konsernin hallituksessa 10.5.2010 ja hallitus päätti esittää hankkeen hyväksymistä valtuustolle. Valtuusto hyväksyi 16.6.2010 hankkeen rahoitukseksi 49 milj. euroa. Tämä hankesuunnitelma käsittää Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen rakentamisen. Hankkeessa on suunniteltu yleissuunnitelman ehdotuksen mukaisesti tilat HUS- Desikon välinehuoltokeskukselle, lasten- ja aikuisten päivystykselle, päivystysosastolle sekä Jorvin Teho-osastolle ja Töölöstä siirtyvälle palovammakeskukselle. Päivystystoimintaa tukevia tiloja on suunniteltu HUS- Röntgenille, HUSLAB:lle sekä palovammakeskuksen toimintaa tukevat tilat toimintaja fysioterapialle. Rakennukseen on suunniteltu myös opetus- ja neuvottelutiloja sekä opetuksessa käytettävä simulaatiotila. Rakennukseen on päätetty myös rakentaa Espoon kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystykselle vuokrattavat tilat. Hankkeen suunnittelu aloitettiin heinäkuussa 2010 toiminnan suunnittelulla. Päivystyslisärakennukseen sijoittuvien yksiköiden suunnitteluryhmät tarkastelivat nykyisiä toimintaprosessejaan kriittisesti ja pyrkivät luomaan uusia toimintamalleja. Esimerkiksi päivystyksen suunnittelussa on käytetty apuna Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman hankkeen Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet työryhmän raporttia (31.1.2010). Toiminnan suunnittelun avulla laaditussa tilaohjemassa on otettu huomioon erityisesti potilaan - ja hoitotyön näkökulma. Toiminnan suunnittelusta edettiin helmikuussa 2011 luonnossuunnitteluvaiheeseen. Luonnokset laadittiin toiminnansuunnittelun pohjalta laadittujen toiminnansuunnittelu raporttien ja tilaohjelman avulla. Luonnokset valmistuivat kustannusarviota varten syyskuussa 2011. Hanke on hyväksytty Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmaan 49 milj. euron suuruisena. Rakentamisen tarjoushintaindeksi (Haahtela-kehitys Oy 29.9.2011) on pääkaupunkiseudulla muuttunut julkaistulla laskentajaksolla 4/2010 9/2011 luvusta 75,0 lukuun 84,0. Hankkeen kustannukset voivat tähän perustuen nousta alkuperäisestä 49 milj. eurosta hankesuunnitelman kustannusarvion laskenta-ajankohtaan mennessä enintään 54,88 milj. euroksi.
4 2 JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS Jorvin sairaala sijaitsee Espoossa, Bembölen kaupunginosassa Turuntien varrella. Jorvin sairaala on valmistunut vuonna 1976 Espoon, Vantaan ja muiden Uudenmaan kuntien yhteiseksi aluesairaalaksi. Sairaalakiinteistöä on myöhemmin laajennettu useaan otteeseen. Sairaalan huoneistoala (sisäisesti ja ulos vuokrattavat tilat) on 78 000 htm2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamisen myötä vuonna 2000 Jorvin sairaalasta tuli HUS:n osa ja se liitettiin Helsingin seudun yliopistolliseen sairaalaan vuonna 2001. Jorvin sairaala kuuluu vuonna 2006 perustettuun HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Jorvin sairaala on rakentunut kolmen vuodeosastotornin ympärille. Sairaalan länsipuolelle sijoittuvassa rakennusosassa on ns. toimenpidetilat, pääsisäänkäynti ja nykyiset päivystyspoliklinikat, päivystysosasto sekä teho-osasto. Itäpuolella olevaan rakennusosaan sijoittuvat leikkaussalit. Rakennuksen eteläpäädyssä sijaitsevat lastenosastot sekä psykiatrian tiloja. Pohjoispuolelle Turuntien läheisyyteen ollaan sijoittamassa uutta päivystyslisärakennusta. Sairaalan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. psykiatrian vuodeosastot. Kaikki sairaalan toiminnot liittyvät toisiinsa tunneliverkoston kautta. Sairaala-alueella on myös päiväkoti, koulu ja henkilökunnan asuntoja. Erikoisaloista Jorvin sairaalassa toimivat mm. anestesiologia, teho- ja kivunhoito, keuhkosairaudet, kirurgia, kuntoutus, lasten ja nuorten sairaudet, leikkausosasto ja päiväkirurgia, naistentaudit ja synnytykset, neurologia, ortopedia, plastiikkakirurgia, psykiatria sekä sisätaudit. Jorvin sairaalassa toimii myös Espoon kaupungin terveyskeskuksen kolme vuodeosastoa. Jorvin sairaalan alueen kuntien väestömäärä vuoden 2010 lopulla oli yhteensä lähes 300 000, joista yli 65 -vuotiaita oli noin 34 000 eli yli 11 %. Taulukko 1. Jorvin sairaalan alueen kuntien väestömäärä vuoden 2010 lopussa. 31.12.2010 0-14 v 15-44 v 45 64 v 65 74 v 75+ v Yhteensä Espoo 48 403 106 964 64 167 17 462 10 974 247 970 Kauniainen 1 619 3 017 2 363 920 770 8 689 Kirkkonummi 8 507 14 231 10 230 2 558 1 416 36 942 Yhteensä 58 529 124 212 76 760 20 940 13 160 293 601 Koko HUS 259 655 637 860 417 410 123 288 90 066 1 528 279
5 3 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUS- TELUT Päivystyslisärakennuksen hankesuunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana pidetään Jorvin sairaalan alueen väestön kehitystä ja palvelukysynnän kasvua. Lisäksi Jorvin päivystyksen tilat ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset nykyisille toiminnoille, mm Espoon terveyskeskuspäivystyksen sijoittumista Jorvin päivystyksen tiloihin ei oltu aiemmin suunniteltu. Väestökehitys ennakoi huomattavan suurta terveyspalvelujen käytön ja kustannusten lisäystä. On kuitenkin tärkeää huomata, että väestömäärä on vain yksi terveyspalvelujen tarvetta ohjaava tekijä eikä palvelujärjestelmää suunnitella pelkän väestöennusteen mukaan. HUS:n ja sen jäsenkuntien yhteinen haaste on hallita ja ohjata kysyntää ja terveydenhuollon kustannuspaineita edistämällä ennaltaehkäisyä, potilaslähtöisiä prosesseja ja työnjakoa sekä erityisesti päivystyshoidon toimintamallia. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukasmäärän arvioidaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä noin 40 000 asukkaalla. Kasvu on selvästi suurempi kuin muissa HUS:n jäsenkunnissa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Jorvin alueella arvioidaan olevan yli 65 vuotta täyttäneitä vuonna 2020 lähemmäs 20 000 enemmän kuin vuonna 2010. Taulukko 2. Jorvin sairaala- alueen kuntien väestömäärän ennuste vuodelle 2020. 31.12.2020 e 0-14 v 15 44 v 45 64 v 65 74 v 75+ v Yhteensä Espoo 53 457 114 593 67 521 25 731 18 611 279 913 Kauniainen 1 630 2 916 2 366 1 025 1 081 9 018 Kirkkonummi 10 127 16 181 11 583 4 296 2 698 44 885 Yhteensä 65 214 133 690 81 470 31 052 22 390 333 816 Koko HUS 282 669 666 661 415 267 176 365 133 760 1 674 722 Palvelukysynnän kasvaessa on tarpeen korvata Jorvin sairaalan päivystyksen ja päivystysosaston tilat uusilla ja riittävillä, hyvin järjestetyn ja tehokkaan päivystyksen tiloilla. Samalla otetaan huomioon Jorvin sairaalan rooli opetussairaalana ja mahdollisuudet kehittää erityisesti päivystysopetusta uudessa yhteispäivystyksessä. Jorvin sairaalan yleissuunnitelmassa, jonka HUS:n hallitus hyväksyi 2.2.2009 pohjaksi jatkosuunnittelulle, sairaalan ensimmäiseksi suureksi rakennusprojektiksi ehdotettiin päivystyslisärakennusta. Hankkeen todettiin mahdollistavan yhteispäivystyksen kehittämisen siten, että sillä voidaan vastata väistämättömään palvelukysynnän kasvuun ja ikääntyvien potilasryhmien lisääntyvään eriasteisen seurannan, valvonnan ja infektioeristyksen tarpeeseen. Hanke mahdollistaa myös Töölön sairaalassa olevan palovammakeskuksen ja Jorvin teho-osaston uudistilat, näiden vaativien toimintojen yhteiset kehittämishyödyt ja mm. plastiikkakirurgisen osaamisen vahvistamisen Jorvin sairaalassa. Nykyään palovammayksikkö toimii Töölön sairaalassa erittäin ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Osa palovammapotilaista joudutaan hoitamaan muiden yksiköiden tiloissa.
Suunnitelmissa on perustaa valtakunnallinen palovammakeskus, joka hoitaisi koko maan teho-hoitoa vaativat palovammat. Tätä ajatusta on puollettu niin Kuopion kuin Oulun yliopistollisista sairaaloista, jotka nykyään hoitavat osan vaikeista palovammapotilaista. Hanke tulee mahdollistamaan myös välinehuollon laajentamisen ja palvelujen tarjoamisen ulkopuolisille asiakkaille. Lisäksi rakennukseen tulee opetustiloja sekä opetuksessa hyödylliseksi todettu simulaatiokeskus. 6 3.1 Projektiorganisaatio ja vastuut Hankkeen suunnittelua varten HUS-Tilakeskuksen johtaja nimesi projektiryhmän 28.8.2010. Projektiryhmää täydennettiin HUS-Kiinteistöt Oy:n edustajilla ja suunnittelijoilla helmikuussa 2011. HUS-Tilakeskuksen edustajat Hankkeessa HUS-Tilakeskus toimii toimeksiantajan eli omistajan ja rahoituksen edustajana ja valvoo kohteen sisältöä, aikataulua ja kustannuksia. Tilakeskuksen vastuulla on hankesuunnitelman laadinta ja sen vieminen päätettäväksi. hankesuunnittelun vastuualuejohtaja Salla Itäaho kiinteistöpäällikkö Timo Peltoniemi erikoissuunnittelija Krista Kopola suunnittelija Päivi Kuusela-Louhivuori HUS / HYKS sairaanhoitoalue Tulosyksiköiden tehtävänä on hankesuunnitteluvaiheessa kyseisen yksikön toiminnan ja siihen suunniteltujen muutosten arviointi ja esittäminen. Käyttäjät määrittelevät ne tarpeet ja toiveet, jotka kohdistuvat suunniteltavaan tilaan tai laitteeseen ja sen toimintaympäristöön. Käyttäjät ovat vastuussa oikeiden toiminnallisten lähtötietojen antamisesta suunnittelun pohjaksi. Operatiivinen tulosyksikkö ylilääkäri, Markku Hynynen osaston ylilääkäri, Leena Halme osastonylilääkäri, Jyrki Salmenkivi apulaisylilääkäri, Tero Varpula osastonylilääkäri, Jyrki Vuola osastonhoitaja, Riitta Donner Medisiininen tulosyksikkö klinikkaryhmän johtaja, Raija Malmström osastonhoitaja, Anniina Lahtinen osastonylilääkäri vs, Riitta Vahanne osastoryhmäpäällikkö, Eila Manninen-Kauppinen Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö osastonlääkäri, Annamari Pohjankyrö osastoryhmäpäällikkö, Briitta Klemetti osastonhoitaja, Kirsti Knaapi HUS-Röntgen ylilääkäri Juha Halavaara HUS-Tietotekniikka projektipäällikkö Kari Korpi
7 HUS-Desiko hankesuunnittelija Seija Venäläinen HUS-Kiinteistöt Oy:n edustajat HUS-Kiinteistöt Oy on konsernin rakennushankkeissa rakennuttaja / hankintayksikkö, jolta HUS-Tilakeskus on tilannut hankkeen suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut mukaan lukien suunnittelijoiden kilpailutuksen ja valinnan. Suunnittelijasopimukset on tehty HUS-Kiinteistöt Oy:n ja suunnittelijoiden välillä. projektipäällikkö Marita Perälä erikoissuunnittelija Riikka Ritola-Päivärinta rakennusvalvoja Ilkka Huuskonen LVI-valvoja Riitta Kiijärvi sähkövalvoja Jukka Tikkanen sähkövalvoja Reijo Vuosalmi Suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu: Työyhteenliittymä Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy Rakennesuunnittelu: Pöyry Finland Oy LVIA-suunnittelu: Ins.tsto Kontermo Oy Sähkösuunnittelu: Ins.tsto Tauno Nissinen Oy KSL-suunnittelu: Olof Granlund Oy Geo-suunnittelu: Ins.tsto Pohjatekniikka Oy Suurten rakennushankkeiden ohjausryhmä Suurten rakennushankkeiden ohjausryhmä ohjaa hankkeen toiminnallisen sisällön suunnittelua. Konsernin johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska on 4.5.2011 nimennyt hankkeeseen toiminnallisen suunnittelun projektipäälliköksi suunnittelija Päivi Kuusela-Louhivuoren ja varahenkilöiksi ylilääkäri Leena Halmeen sekä klinikkaryhmän johtaja Raija Malmströmin. He osallistuvat projektisuunnitteluun ja toimivat käyttäjäryhmien toiminnallisen suunnittelun koordinaattoreina ja yhdyshenkilöinä suhteessa hankejohtoon (HUS-Tilakeskus, HUS-Kiinteistöt Oy ja Suurten rakennushankkeiden johto). He raportoivat asiasta riippuen suoraan ohjausryhmälle tai vähintään projektinjohdolle ja koordinoivalle ryhmälle, kuten myös ao. tulosyksiköiden / klinikkaryhmien johdolle. Muut hankkeen suunnitteluun osallistuneet Projektiryhmän lisäksi hankkeen suunnitteluun on perustettu rakennukseen sijoittuvien yksiköiden henkilökunnasta koostuvia ryhmiä. Ryhmät ovat kokoontuneet suunnittelukokousten välillä useita kertoja. Ryhmien tehtävänä oli kuvata ja tarkastella olemassa olevia toimintaprosesseja. Toimintaprosessien kuvausten jälkeen laadittiin uusia toimintamalleja vastaamaan tulevaisuuden potilashoidon tarpeita. Tilaohjelma laadittiin uusien toimintaprosessien pohjalta.
8 3.2 Päivystyslisärakennukseen siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta 3.2.1 Aikuisten ja lasten päivystyspoliklinikka Jorvin sairaalan aikuisten päivystys kuuluu medisiinisen tulosyksikön päivystys- ja valvontaklinikkaan, kun taas lastenpäivystys kuuluu Naisten- ja lastentautien tulosyksikön akuuttipediatrian klinikkaan. Jorvin sairaala vastaa sovitulta osin HYKSalueen ja myös HUS-alueen erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Erikoissairaanhoidon päivystys toimii ympäri vuorokauden. Päivystyksen erikoisalat ovat sisätaudit, kirurgia (erikseen pehmytosa-vatsaelinkirurgia ja ortopedia-traumatologia) ja lastentaudit. HYKS vastaa 1.1.2011 alkaen Jorvin päivystyksessä erikoissairaanhoidon lisäksi Espoon, Kauniaisten ja öisin Kirkkonummen järjestämisvastuulla olevasta perusterveydenhuollon päivystyksestä. Jorvin päivystyksessä hoidettiin vuonna 2010 yhteensä 62 000 potilasta. Aikuisia oli 45 400 ja lapsia 16 600. Käynneistä 10 300 oli sisätautisia, 9 400 kirurgisia, 1 100 lastenkirurgisia, 5 600 lastentautien käyntiä (v. 2010 lastentaudeilla oli 2½ kuukauden kesäsulku, jolloin erikoissairaanhoidon potilaat hoidettiin Lastenklinikalla), 25 800 aikuisten perusterveydenhuollon käyntiä ja noin 10 900 lasten käyntiä (lääkärikäyntejä 10 000 ja hoitajakäyntejä 900). Keskimäärin Jorvin päivystyksessä hoidettiin 124 aikuista ja 46 lasta vuorokaudessa. 3.2.2 Päivystysosasto Jorvissa toimii medisiinisen tulosyksikön hallinnoima 12-paikkainen päivystysosasto. Osaston potilaspaikoista kuusi on valvonta- ja kuusi vuodeosastotasoista paikkaa, joista yksi on eristyspaikka ilmasulkumahdollisuudella. Osastolla hoidetaan sisätautien (mm. keuhkotautien sekä neurologian) ja kirurgian erikoissairaanhoidon erilaista valvontaa, tarkkailua ja seurantaa vaativia aikuisia ( 16 v) potilaita. Potilaat tulevat osastolle pääosin päivystyspoliklinikan kautta. Osaston potilaista karkeasti ottaen 70 % on sisätautisia ja 30 % kirurgisia. Vuonna 2010 valvontapaikoilla tuotettiin 1 100 hoitojaksoa ja 1 600 nettohoitopäivää. Potilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 1,4 vuorokautta ja paikkojen keskimääräinen kuormitusaste 74 %. Valvontapaikkojen potilaista 83 % siirtyi jatkohoitoon toiselle osastolle. 10 % hoitokokonaisuus päättyi ja 7 % siirtyi avohoitoon tai toisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan vastuulle. Päivystysosaston muilla paikoilla tuotettiin 1 500 hoitojaksoa ja 1 400 nettohoitopäivää. Keskimääräinen hoitoaika oli 0,8 vuorokautta ja kuormitusaste 64 %. Potilaista 49 % siirtyi jatkohoitoon toiselle osastolle, 30 % hoitokokonaisuus päättyi ja 21 % siirtyi avohoitoon tai toisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan vastuulle. Kuormitukset on laskettu jakamalla kokonaisaika, jona paikalla on ollut potilas, jakson kokonaispituudella. Vaihtoaikoja, kuten paikan puhdistusta potilaiden välillä, ei ole laskettu mukaan. Päivystysosastotoiminnassa keskimääräisen käyttöasteen tulee olla normaalia vuodeosastotoimintaa matalampi, jotta osaston kyky vastaanottaa potilaita tarvittaessa säilyy. Vuonna 2010 valvontapaikat olivat täynnä 27 % ajasta ja muut paikat 23 % ajasta.
3.2.3 Päivystyksen kuvantamispalvelut HUS-Röntgenin Jorvin vastuuyksikön tilat sijaitsevat nykyisin päivystysyksikön vieressä. Jorvin päivystyksessä tilataan kuvantamistutkimus noin 49%:lle erikoissairaanhoidon ja 15 %:lle perusterveydenhuollon potilaista. Jorvin röntgenyksikkö toimii ympärivuorokauden, mutta päivystävä radiologi on paikalla arkisin 15.00-20.00 ja viikonloppuisin ja juhlapyhinä 11.00-15.00. HUS-Röntgenistä tilattiin mm. vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla (tammikesäkuu) päivystyspoliklinikalle 14 700 suoritetta, joista natiivitutkimuksia oli 10 000, UÄ-tutkimuksia 1 400 kappaletta, TT-tutkimuksia 1 600 kappaletta ja muita suoritteita 1 700 kappaletta. Palovammapotilaille tilattiin vuonna 2010 655 röntgentutkimusta, joista TT tutkimuksia oli 4. 9 3.2.4 Päivystyksen laboratoriopalvelut HUSLAB tuottaa Jorvin sairaalan päivystyksen laboratoriopalvelut. HUSLAB:n näytteenottajat käyvät päivystyksessä ottamassa näytteet vuodepaikoilla olevilta potilailta, kun taas kävelevät potilaat ohjataan päivystyspoliklinikalla olevaan laboratorion näytteenottotilaan. Jorvin päivystyksessä tehdään laboratoriotutkimuksia noin 73 %:lle erikoissairaanhoidon potilaista. Perusterveydenhuollon potilaista 42 %:lle tilattiin laboratoriotutkimuksia. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla (tammi-kesäkuu) päivystyspoliklinikalle tilattiin 134 800 HUSLAB:n tutkimusta. Tutkimuksista 22 400 tehtiin lapsille ja 112 400 aikuisille. 3.2.5 Teho-osasto Jorvin teho-osasto on operatiivisen tulosyksikön ATEK:n klinikkaryhmään kuuluvan tehohoitoklinikan osasto. Osasto vastaa pääosin Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen väestön tehohoidosta ja tehovalvonnasta. Osasto toimii 1980-luvulla rakennetuissa tiloissa, jotka ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset nykytoimintaan. Osastolla on seitsemän tavallista paikkaa ja yksi huone ilmaeristysmahdollisuudella. Hoitojaksoja teho-osastolla on vuonna 2010 ollut 346 ja hoitopäiviä 1 480. Potilaiden keskimääräinen hoitoaika on ollut 4,3 vuorokautta. Potilaista sisätautisia oli 62 % ja kirurgisia potilaita 35 % loput obstetriaa tai muita. Sairaalakuolleisuus oli 18.9 %. HYKS:n tehoklinikan työnjaon mukaisesti Jorvin teholle on keskitetty erityisesti vaativat pehmytkudosinfektiot, vaikeaa hengitysvajausta sairastavat sekä elvytyksen jälkeistä hypotermiahoitoa vaativat potilaat. 3.2.6 Palovammakeskus Töölön Palovammakeskus kuuluu operatiivisen tulosyksikön tukielinkirurgian klinikkaryhmän plastiikkakirurgian klinikkaan. Palovammakeskus toimii nykyään Töölön sairaalassa erittäin ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Kooltaan noin 300 m² kokoisen osaston kolmessa potilashuoneessa hoidetaan kolmea tehohoitoa ja kolmea vuodeosastohoitoa vaativaa potilasta. Vain kaksi huoneista on varustettu henkilösululla.
10 Suomessa tehohoitoa vaativia palovammapotilaita on vuosittain 50 60, joista Töölön palovammakeskus hoitaa noin 40. Hoitojaksoja Töölön palovammayksikössä vuonna 2010 on ollut 38 tehopotilasta (659 hoitopäivää) ja vuodeosastohoitoisia palovammapotilaita 258 (1202 hoitopäivää). Palovammaosaston tilanpuutteen vuoksi palovamma- ja paleltumapotilaita hoidetaan myös Töölön sairaalan tehostetun valvonnan osastolla, plastiikkakirurgian vuodeosastolla sekä huuli- ja suulakikeskuksessa. Lisäksi palovammaosasto hoitaa vuosittain noin 40 plastiikkakirurgista tehohoitopotilasta. Useimmiten nämä potilaat ovat pään- ja kaulanalueen syöpäpotilaita. Plastiikkakirurgisen tehopotilaan hoitoaika on merkittävästi lyhyempi kuin tehohoitoisen palovammapotilaan. Kuva: Maarit Hult Töölön palovammateho kesällä 2008 3.2.7 HUS-Desiko välinehuoltokeskus Jorvin sairaalan välinehuoltokeskus on osa HUS-Desiko liikelaitosta ja se toimii vuonna 1976 rakennetuissa peruskorjaamattomissa tiloissa. Nykyään välinehuoltokeskus toimii osittain keskitetyn välinehuoltotoimintamallin mukaan. Jorvin sairaalassa välinehuoltajat puhdistavat ja desinfioivat mm. 11 leikkaussalin ja 5 toimenpidehuoneen tuottamat instrumentit ao. yksiköissä, välinehuoltokeskukseen ne tuodaan vain sterilointia varten, kun taas osastoilta tulevat hoitotarvikkeet ja instrumentit puhdistetaan, desinfioidaan, pakataan ja steriloidaan välinehuoltokeskuksessa. Välinehuoltokeskus palvelee 39 eri yksikköä Jorvin sairaalassa. Sairaalan ulkopuolisia yksiköitä vuonna 2010 oli 1. Välinehuoltokeskuksen toimintatuotot (taulukko 4) muodostavat sisäisille ja ulkoisille asiakkaille myydyistä välinepalveluista. Toimintakulut sisältävät erilaisten tuotantotekijöiden aiheuttamat kuluerät ja muut sisäiset konsernin ja muiden tukipalveluiden veloitukset.
11 Taulukko 3. Välinehuoltokeskuksen toimintatuotot Vuosi Toimintatuotot Toimintakulut 2009 2010 1 868 181 1 633 631 1 568 355 1 496 506 Taulukko 4. Välinehuoltokeskuksessa huolletut välinepakkaukset Vuosi Asiakkaat yhteensä Leikkausosasto Päiväkirurgian yksikkö 2008 240 946 46 876 15 242 2009 215 733 42 753 12261 2010 158 314 41 775 11327 Taulukko 5. Välinehuoltokeskuksen laitteiden käyttökerrat Vuosi Pesu- ja desinfiointikoneet 4kpl Autoklaavit 4kpl Matalalämpösterilointilaite 1kpl 2008 3 163 6 676 771 2009 2 810 6 718 703 2010 3 458 6 349 735 3.2.8 Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnoima sosiaali- ja kriisipäivystys on ympärivuorokautinen päivystysyksikkö. Sen tehtävänä on sosiaali- ja kriisipäivystys Espoon ja Kauniaisten alueella sekä virka-ajan ulkopuolinen lastensuojelupäivystys Kirkkonummella. Yksikkö on jatkuvasti valmiudessa normaaliolojen poikkeustilanteiden ja suuronnettomuuksien varalta, jolloin sen tehtävänä on käynnistää ja organisoida psykososiaalinen tuki. Suurin osa tehtävistä alkaa puhelimitse. Kiireellisissä asioissa yksikkö tekee kotikäynnin. Asiakkaita voidaan myös tavata sosiaali- ja kriisipäivystyksen tiloissa, poliisilaitoksella tai muissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä. Onnettomuustilanteissa yksikkö voi mennä suoraan onnettomuuspaikalle esim. tulipalopaikalle. Vuonna 2010 sosiaali- ja kriisipäivystykseen tuli 7 828 yhteydenottoa. Näistä 467 oli tapaamisia sosiaali- ja kriisipäivystyksen tiloissa ja 261 kotikäyntejä.
12 4 LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITTUVA TOIMINTA JA TILATARVE Taulukko 6. Päivystyslisärakennuksen tilat kerroksittain Kerros Yksikkö yksikkö / toiminta T HUS-Desiko Välinehuoltokeskus Espoon kaupunki Sosiaali- ja kriisipäivystys HUS-Desiko Siivouskeskus Rakennuksen yhteiset Pukutilat Rakennuksen yhteiset Dekontaminaatiotila Rakennuksen yhteiset Sänkyvarasto Rakennuksen yhteiset Huoltotila K Naisten- ja lastentaudit Lasten päivystys Medisiininen ty Aikuisten päivystys HUS-Röntgen Päivystys röntgen HUSLAB Päivystyksen näytteenotto 1. Medisiininen ty Päivystysosasto Vuodeosasto Rakennuksen yhteiset Lääkäreiden lepotilat (5) 2. Operatiivinen ty Teho- ja palovammayksikkö Sairaalan yhteiset Neuvottelu- ja opetustilat Rakennuksen yhteiset Lääkäreiden lepotilat (6) Jorvin päivystyslisärakennukseen rakennetaan neljä kerrosta T-, K-, 1-, ja 2-kerros. Rakennukseen tulee sijoittumaan taulukossa 6. esitetyt tilat. Rakennuksen katolle rakennetaan IV-konehuone. Lisärakennuksen katolle varaudutaan myös mahdollisesti myöhemmin rakentamaan helikopterikenttä. 4.1 T-kerros Päivystyslisärakennus tulee sijoittumaan kantasairaalan Turuntien puoleiseen osaan. Lisärakennuksen T-kerros sijaitsee Turuntien puolelta katsottuna maantasossa. Tälle tasolle rakennetaan lastauspiha, joka palvelee välinehuoltokeskusta sekä muita sairaalan yksiköitä. T-kerrokseen tulee myös sisäänkäynti sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakkaille ja päivystyslisärakennuksen henkilökunnalle. Sairaalan vainajat noudetaan myös tämän sisäänkäynnin kautta. 4.1.1 HUS-Desiko välinehuoltokeskus Suurin muutos välinehuoltokeskuksen toiminnassa nykyiseen verrattuna tulee toimintaprosessien muutoksesta. Esimerkiksi leikkaus- ja päiväkirurgisilta osastoilta tullaan tulevaisuudessa lähettämään välineistö välinehuoltokeskukseen koko huoltoprosessia varten ilman esikäsittelyä, kun nykyään välineistö on tullut pestynä ja osittain pakattuna vain sterilointia varten. Tämän muutoksen myötä leikkaus- ja päiväkirurgisella osastoilla vapautuu huoltotiloja osaston muuhun käyttöön.
Leikkausosastoilla instrumenttien pesukoneita ja autoklaaveja riittää vähäisempi määrä, kun välineistö huolletaan keskitetysti. Tämä ja Espoon alueen terveysasemien ja hammashoitoloiden suuri välinemäärä nostavat pestävien instrumenttien määrää välinehuoltokeskuksessa merkittävästi. Toiminnan kasvun ja laajentumisen jäsenkuntien suuntaan aiheuttamat muutostarpeet edellyttävät useiden seikkojen, kuten aukioloaikojen, tilaratkaisujen ja laitekapasiteetin huolellista suunnittelua. Jorvissa HUS-Desikon välinehuoltokeskuksen suurimmat sisäiset asiakkaat ovat: Operatiivinen tulosyksikkö: Leikkausosasto, päiväkirurginen yksikkö, teho- ja palovammayksikkö, kirurgian poliklinikka sekä K-tornissa sijaitsevat kirurgiset vuodeosastot. Naisten ja lastentautien tulosyksikkö: Synnytysosasto, naistentautien poliklinikka, lasten päivystys, lasten vuodeosastot 2 ja 3 sekä N-tornissa sijaitsevat vastasyntyneiden vuodeosastot 6 ja 7 sekä muut lasten poliklinikat ja vuodeosastot. Medisiininen tulosyksikkö: päivystysalue, päivystysvalvontaosasto sekä S-tornin sisätautivuodeosastot. Psykiatrinen tulosyksikkö: Psykiatrisen tulosyksikön tarve välinehuoltokeskuksen palveluille on vähäinen. HUSLAB/ Jorvin kiinteistön yksiköt ja Espoon perusterveydenhuollon laboratoriot HUS- Röntgen/ Jorvin kiinteistön yksiköt ja Espoon perusterveydenhuollon röntgenit HUS- Apteekki Jorvi Työterveyshuolto Jorvi Välinehuoltokeskuksen tulevina ulkoisina asiakkaina ovat Espoon HUSLAB:n toimipisteiden välineistön huolto ja Espoon kaupungin perusterveydenhuolto, suurimpana hammashuolto. Uudenmaan Sairaalapesula Oy (USP) tekstiilien sterilointiprosessin mahdollisesta siirtymisestä on käyty keskustelua. Taulukko 7. Välinehuollon toimintaennuste vuosille 2016 ja 2020 2010 2016 2020 Korit kpl/ vuosi 24 756 43 000 Laatikot kpl/ vuosi 46 020 53 000 Containerit kpl/ vuosi 12 000 Espoo laatikot kpl/vuosi 37 500 Espoo hal. tarjottimet kpl/ vuosi 217 000 Espoo hal. instrumentit kpl/vuosi 217 000 Espoo terv. asemat koria/ vuosi 7 080 V.2016 mukainen taso 586 580 Hasun mukainen ennuste toiminnan kasvulle koria/ vuosi 30 000 Uusi asiakas 10 000 Yhteensä 70 776 586 580 626 580 13 Vuoden 2020 toimintalukuihin (taulukko 7) on päästy käyttämällä v. 2016 tasoa ja lisäämällä siihen hankesuunnitelmassa ennustetut toiminnan lisäykset, joista on laskettu lisääntyvä instrumenttien määrä.
Tilatarve Lisärakennuksen valmistuttua HUS-Desiko välinehuoltokeskus saa nykyvaatimukset täyttävät tilat ja EU- direktiivien ja -suositusten mukaiset laitteet. Tällöin potilaiden tutkimuksissa ja hoidossa käytetty välineistö lähetetään puhdistettavaksi, desinfioitavaksi, tarkastettavaksi, pakattavaksi ja steriloitavaksi tuotanto-ohjattuun, keskitetyn toimintamallin mukaisesti toimivaan välinehuoltokeskukseen. Lisäksi voidaan ottaa huollettavaksi jäsenkuntien ja muiden ulkoisten terveydenhuoltoyksiköiden välineistöä. Välinehuoltokeskuksessa huollettaville välineille valitaan soveltuva huoltoprosessi. Huoltoprosessin valintaan vaikuttavat mm. valmistajan antamat huolto-ohjeet, välineen valmistusmateriaali, välineen ominaisuudet, kokoonpano, käytettävissä olevat pakkausmateriaalit ja sterilointimenetelmät. Välinehuoltokeskuksessa Gemini- tuotannonohjausjärjestelmällä ohjataan välineistön huoltoprosessia, välineiden kokoamista, tunnistamista, laadun hallintaa, prosessin suorituskykyä ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Gemini-Web tilausjärjestelmällä asiakas tilaa välineistön huollon. Toiminta uusissa tiloissa tullaan käynnistämään vaiheittain, jolloin vanha välinehuoltokeskus toimii taustalla, kun uutta välinehuoltoa laitteineen otetaan tuotantokäyttöön. Tällä järjestelyllä turvataan toiminnan jatkuminen käyttöönottovaiheessa. Ottamalla kerralla yhden - kahden osaston välineet uusiin tiloihin huollettavaksi, henkilökunta ehtii paremmin oppia uusien laitteiden käytön. Laitejärjestelmien ja tuotannonohjausjärjestelmän yhteensovittamisessa tapahtuvat mahdolliset toimintahäiriöt voidaan välttää. 14 4.1.2 Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys Vuonna 2015 arvioidaan henkilöstömäärän olevan noin 18 20. Asiakasmäärä kasvaa vuodessa noin 3,4 %, nykyisellä toimintaperiaatteella. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintaan tulee muutos lähiaikoina, niin että kriisipäivystys toimii ympäri vuorokauden. Tämä tuo mukanaan tapaamisia ja kotikäyntejä ympäri vuorokauden eikä vaan virka-ajan ulkopuolella. Keväällä 2011 tehtiin kokeilu kriisipäivystys 24h - asiasta. Virka-aikana asiakastapaamisia oli noin 2 / päivä ja koko vuorokauden aikana 2-5 tapaamista toimistolla. Kokeilun aikana asiakasmäärä nousi 34 %. Tilatarve Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tilojen tulisi sijaita lähellä päivystyspoliklinikkaa, päivystystyön-luonteen takia. (Asiakkaita tulee harvoin sosiaali- ja kriisipäivystykseen terveyskeskuspäivystyksen kautta virka-ajan ulkopuolella.) Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakastapaamishuoneiden, avotoimistotilan ja sosiaalitilan tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Espoossa tapahtuvissa suuronnettomuustilanteissa yksikkö järjestää onnettomuuden uhreille ja heidän läheisilleen psykososiaalista tukea, johon sisältyy mm. henkinen tuki, kriisiapu ja sosiaalityön palvelut. Suuronnettomuustilanteissa uhreja tulee Jorvin päivystykseen. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tilojen sijainti lähellä päivystystä, mahdollistaa Jorvin päivystyksen henkilökunnan keskittymisen sairaanhoitoon ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilökunnan keskittymisen psykososiaalisen tuen antamiseen.
4.1.3 Dekontaminaatiotila Jorvin sairaalan valmiusvastuisiin sisältyy NBC-vaaratilanteisiin (ydinsäteily -, biologinen - ja kemiallinen altistuminen) liittyvä dekontaminaatiotoiminta eli kontaminoitujen henkilöiden puhdistaminen. Toimintaan osoitetaan tila, joka pitää sisällään riisuuntumis- suihkutus- ja pukeutumistilat. Toimenpiteen jälkeen potilaat siirtyvät päivystykseen. 15 Rakennukseen sijoittuvaa toimintaa tukevat tilat T-kerrokseen rakennetaan pukeutumistilat lisärakennuksessa työskentelevälle henkilökunnalle (460). Pukeutumistilat toimivat tarvittaessa myös väestönsuojatiloina. Lisäksi kerrokseen rakennetaan siivouskeskus, huoltotilat sekä sänkyvarasto. 4.2 K-kerros K-kerros tulee sijoittumaan huoltopihan puolelta kantasairaalan K-kerroksen tasolle ja länsipäässä oleva tasoero (68 cm) on ratkaistu hissillä ja tasonostimella sekä portailla. Turuntieltä rakennetaan ajoväylä K-kerroksessa sijaitseviin päivystyspoliklinikoiden tiloihin. Turuntien suunnasta kävellen päivystykseen tulevien asiakkaiden on mahdollista käyttää joko porrasta tai ulkohissiä noustessa K-kerroksen tasolle. Lasten ja aikuisten päivystykset sijoittuvat vierekkäin ja niille molemmille on oma sisäänkäynti. Rakennuksen pohjoissivulle rakennetaan ambulanssien läpiajohalli, joka on tarkoitettu ambulanssipotilaiden luovuttamiseen. Halliin mahtuu vähintään neljä ambulanssia yhtä aikaa luovuttamaan potilasta. Myös ambulanssihallissa lastenja aikuisten potilaiden vastaanotto on erotettu toisistaan. 4.2.1 Aikuisten päivystyspoliklinikka Jorvin päivystys suunnitellaan mahdollisimman geneeriseksi siten, että tulevaisuudessa voidaan helposti mukautua uusiin potilasryhmiin ja toiminnan muutoksiin. Vuodepaikkaa tarvitsevien tilat suunnitellaan mahdollisimman tehokkaisiin moduuleihin, joiden kaikki potilaspaikat on identtisesti suunniteltu. Tällöin toimintaa voidaan muuttaa mm. väestön sairastuvuudessa tapahtuvien muutosten ja HUS:n uudenlaisten työnjakojen mukaan. Vastaavasti myös epidemiatilanteissa potilaat voidaan sijoittaa huoneisiin kohortointitarpeen mukaisesti. Espoossa on keskusteltu virka-aikaisen pientraumapäivystyksen ja siihen liittyvien kontrollien mahdollisesta järjestämisestä Jorvin päivystyksessä vuoden 2015 jälkeen. Tätä mahdollista muutosta ei ole otettu huomioon volyymiarvioinneissa, mutta tilojen osalta toiminta mahtunee vastaaviin tiloihin, joita käytetään päivystysaikana näiden potilasryhmien hoidossa. Tästä mahdollisesta toiminnan muutoksesta päätettäneen tulevien vuosien aikana. Päivystyksen suunnittelussa on pyritty huomioimaan kaikkien henkilöstöryhmien työskentelyolosuhteet. Tavoitteena on ollut, että kullakin työntekijällä on potilaiden hoidon toteuttamista varten riittävät tilat potilaiden lähellä ja lisäksi tarvittavat, rauhalliset kansliatilat ja taukotilat. Päivystyksen sairaanhoitajien ja eri lääkäriryhmien yhteistyön sujuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota tilasuunnittelussa. Henkilökunnan turvallisuuteen liittyvät seikat ovat erityisen merkittäviä päivystyspoliklinikan vaihtelevissa tilanteissa. Päivystyksen
sairaanhoitajien työ suunnitellaan siten, että he voivat keskittyä aina tiettyyn hoidon vaativuuden tasoon. Päivystyksen ennakoitu potilasmäärä vuonna 2020 esitetään taulukossa 8. Ennuste pohjautuu kolmen erillisen ennusteen yhdistelmään. Hankeselvityksen ennuste on tehty vuoden 2009 käyntimäärien pohjalta muokattuna oletettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksella, väestönkasvulla sekä ikärakenteen ja terveydentilan oletetuilla muutoksilla. Konsultointipalveluja tarjoavan Delfoi Oy:n selvitys perustuu vuoden 2009 ja alkuvuoden 2010 tietoihin. Keskeisempänä erona hankeselvitykseen on suunnitelma siirtää ilta-aikaista päivystystoimintaa Kirkkonummelta Jorviin. Kirkkonummen ohella keskeisiä potilasmääräarvioon vaikuttavia arvioituja muutoksia ovat lastenkirurgian potilaiden siirtyminen aikuisten päivystyksestä lastenpäivystykseen ja lastenpäivystyksen kesäsuluista luopuminen. Tarkennettu ennuste perustuu vuoden 2010 ja tammi-helmikuun 2011 lukuihin. Jorvin yleislääketieteen siirtyminen HUS:n vastuulle vuoden 2011 alussa mahdollisti ennusteen vähäisen tarkentamisen aiempaa kattavampien potilastietojen ansiosta. Tämän lisäksi tarkennetussa ennusteessa on huomioitu vuosien 2000-2010 todellinen potilasmäärän kehitys. Edellisten ennusteiden pohjalta on määritetty käyntimäärän oletettu vaihteluväli, jonka mukaan hankesuunnitelma on laadittu. 16 Taulukko 8. Ennakoitu potilasmäärä päivystyksessä 2020 Käyntimäärä 2009 Hankeselvityksen ennuste Delfoin ennuste Tarkennettu ennuste Vaihteluväli, jonka mukaan hanke on mitoitettu Lapset esh 6 700 9 750 9 800 9 800 9 000-10 000 Lapset pth 6 900 12 750 16 400 14 800 14 000 17 000 Aikuiset esh 19 900 24 25 000 24 900 22 900 22 000-25 000 Aikuiset pth 22 400 30 000 40 600 37 500 37 000-41 000 Yhteensä 55 900 76 500 91 800 85 000 82 000-93 000 Taulukko 9. Potilasmäärän jakauma kunnittain 2010 2010 Espoo Kirkkonummi Kauniainen Muut Lapset esh 47 % 7 % 1 % 45 % Lapset pth 82 % 3 % 2 % 13 % Aikuiset esh 77 % 13 % 3 % 7 % Aikuiset pth 89 % 3 % 2 % 6 %
17 Taulukko 10. Potilasmäärän jakauma kunnittain 2020 2020 Espoo Kirkkonummi Kauniainen Muut Lapset esh 48 % 7 % 1 % 44 % Lapset pth 67 % 20 % 2 % 11 % Aikuiset esh 77 % 14 % 3 % 6 % Aikuiset pth 74 % 19 % 2 % 5 % Tilatarve Aikuiset päivystyspotilaat saapuvat päivystykseen joko omatoimisesti, saattaen tai ambulanssilla. Sekä omatoimisesti, että ambulanssilla päivystykseen saapuville potilaille on varattu omat vastaanottotilansa. Potilaat vastaanotetaan heti sisäänkäynnin jälkeisessä aulatilassa, johon rakennetaan tilat potilaiden kiireellisyyden arviointia varten. Tilat ollaan suunniteltu siten, että jokainen potilas tapaa ensimmäisenä sairaanhoitajan, joka ensiarvion ja kiireellisyyden arvioinnin tehtyään ohjaa potilaan oikeaan hoitoprosessiin. Hoitoprosessit on jaettu käyntipotilaiden, tarkkailupotilaiden ja valvontaa tarvitsevien potilaiden tiloihin. Käyntipotilaat ovat potilaita, jotka eivät tarvitse päivystyskäynnin aikana sänkypaikkaa. Potilaat tulevat pääosin kävellen, joitain potilaita voidaan ohjata käyntialueelle ambulanssisisäänkäynnin alkuarviosta. Käyntipotilaita hoitavat sairaanhoitajat ja eri erikoisalojen lääkärit. Tyypillisiä käyntipotilaiden tulosyitä ovat mm. erilaiset vammat ja infektiot. Käyntipotilaiden prosessi pitää sisällään myös maailmalla käytetyn ns. fast track eli nopean linjan toiminnan. Suuronnettomuustilanteessa vastaanottohuoneita voidaan käyttää myös sosiaali- ja kriisipäivystyksen aputiloina potilaiden ja omaisten keskusteluja varten. Epidemiatilanteissa koko käyntipotilaiden alue tulee voida jakaa kahteen osaan, joiden kokoa voidaan vaihtaa. Odotustilat, vastaanottohuoneet, toimenpidehuoneet, kulkureitit ja wc:t tulee sijoittaa siten että kohortointi kahteen osaan onnistuu. Päivystyksessä sänkypaikkaa tarvitsevat potilaat kuuluvat tarkkailu- ja valvontaalueelle. Potilaat tulevat ambulanssilla, mutta osa tulee myös kävelevien potilaiden ensiarviosta. Potilaita hoitavat eri erikoisalojen lääkärit yhdessä sairaanhoitajien kanssa. Tyypillisiä tarkkailupotilaita ovat lonkkamurtumapotilaat ja rintakipupotilaat. Jatkuvaa valvontaa edellyttävät potilaat ohjataan valvontaa varten suunniteltuun tilaan (9 paikkaa). Näihin potilaisiin kuuluvat mm. hätätilapotilaat ja vaikeat hengenahdistus- ja vuotopotilaat. Tarkkailupaikoilla (44 paikkaa) hoidetaan sisätautien (ja neurologian sekä keuhkotautien), kirurgian ja yleislääketieteen yli 16-vuotiaita potilaita. Potilaspaikat voidaan osoittaa keskitetysti tietyille potilasryhmille, esim. rintakipu ja hengenahdistus potilaat yhteen tilaan, vatsakipuiset potilaat yhteen tilaan. Tilojen ollessa samantasoisesti varustellut voidaan niitä käyttää joustavasti käyttötarpeen mukaan. Tarvittaessa yhtä tai useampaa hoitotilaa käytetään potilaiden kohortointiin (esim. ripuliepidemian aikana). Tarkkailupaikkojen potilaiden eristystarve on yleensä
kosketuseristystarve. Tarkkailupaikoilla hoidetaan kaikkia niitä potilaita, jotka eivät voi odottaa tutkimuksia ja hoitoa istuen. Päivystyksen käyntimääräarviosta ei suoraan voida johtaa vuodepaikkojen tarvetta. Vain osa potilaista tarvitsee vuodepaikkaa ja toisaalta potilaiden viipymällä ja kuormitushuipuilla on merkittävä vaikutus tarpeeseen. Delfoin tekemän laskelman mukaan potilaspaikkojen tarpeen arvioidaan olevan n. 53 paikkaa. 18 Taulukko 11. Ennakoitu paikkojen tarve aikuisten päivystyksessä 2020 (Delfoi). Vaikuttava tekijä Selite Vaikutus Paikkojen määrä 2010 Sisätaudit, kirurgia ja yleislääketiede yhteensä 41 Nykytilanteen mitoitusvajaus Kirurgian lapsipotilaiden siirtyminen lastenpäivystykseen Nykytilanteessa 14 % yleislääketieteen käytöstä ei mahdu tähän allokoiduille paikoille 9 % käynneistä ja 7 % kirurgisten paikkojen käytöstä kohdistuu nykytilanteessa lastenkirurgialle 4 1,0 Kirurgian käytön lisäys Kirurgian keskittämissuunnitelmiin perustuva arvio 3 Hoidon laadun takaaminen Yle-toiminnan tehostuminen Esh- toiminnan tehostaminen Väestönkasvu 2010 2020 Väestön vanheneminen Hätätilapotilaiden, elintoimintohäiriöpotilaiden ja muiden vaativien potilaiden hoidon takaaminen Organisaatiomuutoksen johdosta 2020 mennessä saavutettava hyöty Päivystysosaston resursoinnin paraneminen ja terveydenhuollon kehitys Väestöennusteen mukaan olettaen että suhteellinen käyttö ei muutu 12,8 % Ikääntymisen vaikutus vuoteen tarpeeseen 1 %, ikääntymisen vaikutus käytön määrään 11 % 2 2 6 5,3 5,0 Väestön terveyden paraneminen Oletettu terveen eliniän pitenevän 2 % 2,8 Kirkkonummen virka-ajan ulkopuolisen päivystystoiminnan siirtyminen Jorviin Kokonaisvaikutusarvio vuoden 2020 loppuun mennessä 4 Yhteensä Pyöristettynä 53 4.2.2 Lasten päivystys Jorvin kaikista terveyskeskuspäivystyskäynneistä (yhteensä 37 000) lasten osuus on noin 30 % (noin 11 100 käyntiä). Väestönkasvun ennakoidaan lisäävän potilasmäärää lasten päivystyksessä 10 % vuodesta 2010 vuoteen 2020 ks. taulukot 8-10. Tuleviin käyntilukuihin tulee vaikuttamaan myös Kirkkonummen ilta- ja viikonloppupäivystyksen siirtyminen Jorviin (on jo yö-päivystys) ja lastenkirurgian siirto aikuisten päivystyksestä. Oletetaan, että vuonna 2020 Jorvin lasten päivystyksessä hoidetaan 10 000 lasta erikoissairaanhoidossa ja 16 000 lapsipotilasta yleislääkärillä eli yhteensä 26 000 lapsipotilasta. Lisäys on lähes 9 000 potilasta vuoteen 2010 verrattuna. (Jorvin sairaalan päivystyksen potilasvirtojen analysointi 27.12.2010/Delfoi).
19 Tilatarve Lapsilla ja nuorilla on oma erillinen päivystysalueensa aikuisten päivystyksen rinnalla samassa kerroksessa. Lasten ja aikuisten rinnakkaisilla päivystyspoliklinikoilla saavutetaan tärkeitä synergiaetuja mm. laboratorio- ja röntgenpalveluiden osalta. Lasten päivystyksessä toimivat rinnakkain yleislääkäri, lastenlääkäri, kirurgi ja tarvittaessa lastenneurologi. Lasten päivystyksellä on oma lasten akuutteihin sairauksiin koulutettu ja sitoutunut NaLa:n alainen henkilökunta. Kaikille lapsipotilaille tehdään heti tulotilanteessa NaLa:n sairaanhoitajan toimesta hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio ja hän ohjaa potilaan joko sairaanhoitajalle tai lääkärille. Lasten päivystyksessä on 8 seurantapaikkaa ja 2 eristyshuonetta, sekä ensiapu- ja toimenpidehuoneet. Lapsilla on omat odotustilat. Lasten päivystys tulee käyttämään aikuisten päivystyksen kanssa yhteistä kipsaushuonetta, joka sijoitetaan päivystyksen keskeiselle paikalle. 4.2.3 Päivystysröntgen K-kerrokseen suunnitellaan modernit ja nykyajan vaatimukset täyttävät tilat kuvantamispalvelulle. Tiloissa tullaan tekemään natiivi-, tietokonetomografia - sekä ultraäänitutkimuksia. Yksikkö palvelee pääsääntöisesti päivystyslisärakennuksessa toimivia yksiköitä. Tilatarve Alueelle tulee hankittavaksi suoradigitaalinen natiivikuvauslaite ja lisäksi alueelle sijoitetaan kiinteä ultraääni (UÄ)-laite. Tietokonetomografiset (TT) palvelut sijoitetaan myös päivystysalueelle. Näiden lisäksi tarvitaan tilat potilaiden pukeutumiselle sekä radiologien työasemille. Lisärakennuksen tarpeisiin sijoitetaan myös 2 liikuteltavaa natiivikuvauslaitetta osastokuvauksia varten. 4.2.4 Päivystyslaboratorion näytteenotto Kerrokseen tullaan sijoittamaan myös HUSLAB:n näytteenottotilat, jotka palvelevat sekä aikuisten, että lasten päivystyspotilaita. Kävelevät päivystyspotilaat tulevat näytteenottoon itse. Laboratorion henkilökunta käy ottamassa näytteitä vuodepotilaiden luona näytteenottotilasta käsin. Tilatarve Hyvät ja toimivat näytteenottotilat nopeuttavat asiakaspalvelua. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen päivystyksen tiloihin suunnitellaan HUSLAB:n preanalytiikan käsikirjan suositusten mukaiset näytteenottotilat. Palvelun nopeuttamiseksi rakennetaan putkipostiyhteys näytteenottotiloista laboratorioon. Putkiposti on eduksi myös yksiköiden ottamien näytteiden (esim. virtsanäytteet) kuljetuksessa. 4.3 1. kerros Päivystyslisärakennuksen 1. kerros tulee liittymään kantasairaalan 1. kerrokseen. Rakennusten väliin jää reilun 20 cm tasoero, joka on ratkaistu hisseillä ja luiskalla. Kerrokseen sijoittuu päivystys- ja vuodeosaston lisäksi kaikkien yksiköiden käyttöön tarkoitettu jäähyväishuone sekä osa päivystävien lääkäreiden lepohuoneista.
20 4.3.1 Päivystysosasto Päivystyslisärakennuksen 1. kerrokseen suunnitellaan tilat päivystys- ja valvontaosastolle. Päivystyspoliklinikan toiminnan sujuvuus edellyttää valvontahoitoa ja tarkkailua vaativien potilaiden pääsyä viivytyksettä päivystysosastolle. Tavoite saavutetaan päivystysosaston riittävällä resursoinnilla. Lisäksi HUS:n somaattisen päivystyksen järjestämissuunnitelman mukaisesti Jorvin sairaalan roolia alueen toisena päivystyskirurgisena keskuksena kehitetään erityisesti Helsingin ulkopuolisen HUSalueen keskuksena suurten kirurgisten erikoisalojen, kuten gastroenterologian ja yleiskirurgian sekä ortopedian ja traumatologian osalta. Kirurgisen päivystyksen keskittäminen Jorviin lisää päivystysosastopaikkojen tarvetta. Päivystysosaston toimintaa kehitetään yhdessä päivystyspoliklinikan kanssa. Tavoitteena on, että toiminta päivystysalueella on yhtenäistä ja potilaan hoito toteutetaan potilaan kannalta tarkoituksenmukaisimmassa paikassa. Tilatarve Päivystysosaston tilat jaetaan valvonta- ja tarkkailutiloihin. Valvontatiloihin suunnitellaan 14 sairaansijaa ja tarkkailutiloihin 16 sairaansijaa. Tilojen potilaspaikat suunnitellaan identtisiksi, jotta niitä voidaan käyttää joustavasti tarpeen mukaan. Osastolla hoidetaan sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon valvontaa, sydänvalvontaa, tarkkailua ja seurantaa vaativia aikuisia potilaita (16 vuotta täyttäneitä). Valvonnassa hoidetaan potilaita, joilla on sairauden, vamman tai kirurgisen toimenpiteen vuoksi elintoimintahäiriöitä, jotka vaativat jatkuvaa seurantaa ja hoitoa. Hoitohenkilökunta on läsnä valvontahuoneissa 24h. Tarkkailussa hoidetaan tarkkailu- ja seurantapotilaita, joilla on päivystyksellinen ongelma ja heidän tilansa vaatii lyhytaikaista hoitoa, diagnoosin tarkennusta tai arviota jatkohoitopaikasta. Lisäksi tarkkailuhuoneissa hoidetaan potilaita, joiden oletetaan vaativan hoitotoimenpiteitä ja seurantaa enemmän kuin vuodeosastoilla on mahdollista toteuttaa ja joiden tila ei kuitenkaan vaadi valvonta- tai tehohoitoa. 4.3.2 Vuodeosasto Päivystyslisärakennuksen 1. kerrokseen suunnitellaan myös tilat vuodeosastolle. Tiloja tullaan käyttämään vuoteen 2020 asti Jorvin kantasairaalan vuodeosastotornien peruskorjauksen väistötiloina. Suunnitteilla on tulevaisuudessa kehittää osastosta akuuttigeriatrinen osasto päivystyspoliklinikalta tulevien potilaiden arviointia ja hoitoa varten. Tavoitteena on luoda geriatrijohtoinen osasto, jossa hoitoajat ovat 2-5 vuorokautta. Tilatarve Tilat suunnitellaan geneeriseksi. Sairaansijoja suunnitellaan 24. Paikat sijoittuvat 8 yhden hengen huoneeseen ja 8 kahden hengen huoneeseen. Kahdessa yhden hengen huoneessa on lisäksi sulkutila. Kaikissa huoneissa on oma wc-suihku, johon sopii myös suihkupaari. Kerroksen yhteiset tilat 1. kerrokseen rakennetaan jäähyväishuone sekä viisi lepohuonetta päivystäville lääkäreille.