GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti



Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

VIHERTEHOKKUUS GREEN FACTOR. Ohje suunnittelijoille

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS

VIHERTEHOKKUUSTYÖKALUN KEHITTÄMINEN Jyväskylän asuntomessujen 2014 pilottikortteli

Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Green Factor työkalun kehittäminen täydennysrakennettaville asuinalueille Case Kaukovainio

VIHERKERROINMENETELMÄN AVULLA KOHTI ILMASTONKESTÄVÄMPÄÄ HELSINKIÄ

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun

Viheralan hulevesipäivä Lahti

Liite 1 1 (10) Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Ojala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

Viherkertoimeen sisällytetyt elementit. Elementtejä täytetty, kpl

Tehdashistorian elementtejä

kasvimaa ja kaupungin valot northern gardens & city lights

GREEN FACTOR -TYÖKALUN KEHITTÄMINEN VANHOILLE, TÄYDENNYSRAKENNETTAVILLE ASUINALUEILLE

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Liite 1 1 (13) Biosuodatus Biopidätys, sadepuutarhat, viherpainanteet... 4 Luonnonmukaiset avouomat... 6

PERIAATTEITA: Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Jani Laasanen, p

LIDL, VANTAANLAAKSO HULEVESISUUNNITELMA KAAVAMUUTOSTA VARTEN. Tilaaja Lidl Suomi Ky. Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma. Päivämäärä

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

ILTANÄKYMÄ ARTTURINAUKIOLLE DUO TONTINLUOVUTUSKILPAILU - KIRSTINPUISTO, TURKU 1/8

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

HULEVEDET. HULEVEDET HYÖDYKSI ohjeita hulevesien käsittelyyn omakotitontilla

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

Espoon hulevesiohjelma. Katariina Peltola

Vesi kaavassa, yleiskaava

Jyväskylän Kankaan alueen ideakilpailu KANGAS. Anne Sandelin, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki

Luontoperustaiset järjestelmät

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia

Tourujoen kärkihanke: Case: Puutarhakatu, hulevesien hallintaa vihreän infran keinoin. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa katu- ja pysäköintialueet, Lainaankatu - Pirkkakatu

Luonto kaupunkisuunnittelussa

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

KIVERIÖ LPA LPA. AK ju-1 ai 1ap/80 1ppp/40 dba. A-2701a. is-1. ajo-1. is-1 VIII. a-2. ju-1. is-2. 1ppp/40. ajo-1. nä ju-2 VIII 3200.

"Helminauha" 5: :5 1:2655 1:2655 1:1717 2:215 2:195 1:2713 1:2767. Myllypolku 1:1714 1:2179 1:1729. Muorinkuja

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

HULEVESIEN LUONNONMUKAINEN KÄSITTELY

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

SUURPELTO KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELI 21028, TONTIT 1-12 JA KORTTELI 21047, TONTIT 1-3

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakennustapaohje

1 (5) KOHTEEN KUVAUS

TURUN SINIVIHERKERROIN

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

VANBRONNIITTY HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA. Antti Harju Sami Marttila Suunnitelmaselostus. Vastaanottaja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Hienon asuinalueen muodostuminen

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta)

RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

ARK. "Puattipoukama" Huoltohalli ja varasto KANSI. Temmikatu 4, MIKKELI. Urpo Manninen, rkm :38:11

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

PYSYVÄT JA TILAPÄISET KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET. Julius Kulppi - Tampere University of Technology

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Transkriptio:

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti viherpolitiikan toimenpide periaatteen osana 12/2012 valmistui maisema-arkkitehtuurin diplomityö (Marja Pelo): Vihertehokkuus rakennetussa ympäristössä diplomityössä mukana myös ydinkeskustan kerrostalokortteli 2014 HAMK opinnäytetyö (Mari Kiili): Vihertehokkuus-työkalun kehittäminen Jyväskylän asuntomessuilla

Vihertehokkuus-menetelmä Yksinkertaistettuna: enemmän vihreää tonteille Yksi keino, jolla voidaan vastata nykyistä paremmin mm. ilmastonmuutoksen ympäristölle aiheuttamiin haasteisiin Kasvipeitteisten alueiden lisääntyminen hiiltä sitovan pinta-alan lisääntyminen, kaupunkiympäristön monimuotoisuuden lisääntyminen, ilmansaasteiden suodattaminen, hulevesitulvariskien vähentäminen, hulevesien laadun parantaminen, vihreä ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Tavoitteena edistää mm: kasvillisuuden monipuolista käyttöä, kerroksellista kasvillisuutta läpäisevien pinnoitteiden innovatiivista hyödyntämistä vihreitä kattoja ja julkisivuja puiden käyttöä

Vihertehokkuus-menetelmä

Vihertehokkuus-menetelmä Pisteytysjärjestelmä, jossa pihan vihreille elementeille annetaan kerroinarvo väliltä 0,1 1,0 Pisteet syötetään excel-taulukkopohjaan, joka laskeen tontin kokonaistehokkuusarvon Esimerkki Malmössä käytetyistä viherkertoi mista Yksi elementti voi saada useamman kertoimen Esim. istutusaltaissa voidaan laskea sekä kasvualustan paksuus että kasvipeitteen pinta-ala Esim. kasvillisuuspeitteinen alue, jos se toimii myös hulevesien imeytysalueena, voi saada pisteet molemmista syistä

Vihertehokkuus-menetelmä Elementtien pisteytys, esimerkkinä päällysteet Päällysteiden vedenläpäisykyky erilaiset kertoimet Läpäisemättömät pinnoitteet vihertehokkuuskerroin 0.00 (esim. asfaltti) - Estävät ilman, veden ja maan välisen luonnollisen aineenvaihdunnan usein negatiivisia vaikutuksia kaupunkiympäristöön Puoliläpäisevät päällysteet vihertehokkuus-kerroin esim. 0.3 0.4 (esim. saumatut kiveykset) Läpäisevät päällysteet vihertehokkuus-kerroin esim. 0.5-0.6 (Esim. sorakäytävä, ruohosaumatut kiveykset)

Vihertehokkuus-menetelmä Lähtöisin Berliinistä, Äijälänrannassa pohjana Malmössä kehitetty taulukkopohja Malmössä vihertehokkuus sidottu ympäristöohjelmaan (Miljöbyggprogram), vihertehokkuus on sidottu miljööluokituksiin

Vihertehokkuusmenetelmä Berliinissä määritelty aluekohtaisia ja toiminnan luonteen mukaan vaihtelevia vihertehokkuus-lukuja Vihertehokkuus-luvulla ja määritetyillä kertoimilla tavoitellaan hieman erilaisia asioita eriluonteisilla alueilla Esim. kaupallisilla alueilla tärkeää haitallisten vaikutusten lieventäminen (mm. hulevesien laadun parantaminen)

Vihertehokkuuden laskeminen Lasketaan pihasuunnitelmasta Pääasiassa määrällinen luku, ei siis ohjaa pihan toiminnallista tai esteettistä laatua joustava työkalu, joka mahdollistaa monentyyppiset suunnitteluratkaisut

Vihertehokkuuden laskeminen Vihertehokkuusluku % Puiden lkm Pinta-ala Vihertehokkuus Kertoimeen perustuva viherpinta-ala HUOMIO- ID Kiinteistöt 0,60 tontin pinta-ala - vihertehokkuusarvo - tavoiteviherpinta-ala 1000,00 600,00 1 rakennettu pinta-ala 0,00 2 tontin vapaa pinta-ala 1000,00 Nurmikko 0,00 0,3 0,00 Maanpeitekasvillisuus (alle 10 cm) 0,00 0,5 0,00 Perennat, matalat pensasryhmät (yli 10cm) 0,00 0,7 0,00 3 Istutusalueet, joilla käytetty luonnonmukaista lajistoa 0,00 0,8 0,00 4 Luonnontilainen alue 0,00 1,0 0,00 5 Kasvillisuus seinillä (köynnöskehikko, ulkoviherseinä) 0,00 0,7 0,00 6 Viherkatto 0,00 0,8 0,00 Kasvillisuus istutusaltaassa, kasvualustan syvyys < 800mm 0,00 0,4 0,00 7 Kasvillisuus istutusaltaassa, kasvualusta syvyys > 800mm 0,00 0,6 0,00 7 Yksittäispensas, monirunkoinen puu, korkeampi kuin 3 m 0,00 0,6 0,00 8 Yksittäispuu, korkeampi kuin 3 m (25 neliömetriä per puu) 0 0,7 0,00 9 Vesiaiheet; lammet, purot ("koristeaiheet") 0,00 0,3 0,00 10 Hulevesien viivytys-, imeytyspainanteet; sadepuutarhat 0,00 0,8 0,00 11 Hulevesien ohjaaminen läpäisemättömiltä pinnoilta läpäisevälle kasvillisuudelle maassa (pinnankallistukset, vesikourut, -painanteet) 0,00 0,6 0,00 12 Hulevesien viivytys rakenteellisesti 0,00 0,4 0,00 13 Hulevesien varastointi ja käyttö kastelussa 0,00 0,7 0,00 14 Ohjeistuksessa on tarkemmin kuvattu kertoimien laskennassa huomioon otettavaa (huomio-id) Esim. bonuselementit, hulevesien ohjaaminen tai varastointi, pinnoitteet Kompostointi 0,00 0,8 0,00 15 Hyötypuutarha 0,00 0,8 0,00 16 Läpäisemätön pinnoite 0,00 0,0 0,00 17 Puoliläpäisevä pinnoite 0,00 0,2 0,00 18 Läpäisevä pinnoite 0,00 0,3 0,00 19 Tavoitekerroin ja pinta-ala 0,00 0,00

1. Laivalaituri + uimaranta 2. Green Factor - kortteli 3. Messuaikainen ulkonäyttelyalue 4. Leikkipuisto 5. Ylikulkusilta 6. Koirapuisto 1. Jyväskylän Asuntomessualue, Äijälänranta 6.. 2. 3. VIHERLANDIA 5. 4. RANTARAITTI

Asentomessupihojen rakennustapaohjeet Green Factor korttelilla omat periaatteet Vihertehokkuus-vaatimus 0.6 Muillakin tonteilla toivottavaa soveltaa vihertehokkuusperiaatetta Lisäksi laadittiin mallipihasuunnitelmat neljältä tontilta sekä tarkempi ohjeistus vihertehokkuuden soveltamisesta 18.6.2014 11

Rakennustapaohjeet Green Factor -kortteli Rakennusten sijoittuminen kadun reunaan yhtenäisen sadevesipuutarhan muodostuminen korttelin keskelle Hulevesien johtaminen lähivirkistysalueelle Rasitesopimukset naapurien kesken Ylivuoto hulevesiverkostoon Läpäisevien pinnoitteiden käyttö 18.6.2014 12

Vihertehokkuus keskustakorttelissa Vihertehokkuus on työkaluna soveliaampi tiiviimmän kaupunkirakenteen suunnittelussa Asuntomessualueen omakotitalokorttelin lisäksi diplomityöhön (Pelo 2012) otettiin mukaan yksi ruutukaavakeskustan kortteleista Kortteliin tehtiin teoreettinen täydennysrakentamissuunnitelma, vihertehokkuus laskettiin neljälle eri tilanteelle Nykytilanteelle sellaisenaan Nykytilanteeseen verrattuna tehdään pihojen ym kehittämistä (rakennusoikeus ei lisäänny) Kahdelle erilaiselle täydennysrakentamisvaihtoehdolle

Vihertehokkuus ja täydennysrakentaminen Nykyinen vihertehokkuus 0,08 Tavoite-vihertehokkuudeksi asetettiin 0,5 Rakennusoikeus lisääntyy n. 1500 k-m² Parannustoimenpiteet: Pysäköintiä nykyistä enemmän kannen alle Hulevesien viivyttämis- ja imeyttämisratkaisut Pihakasvillisuuden monipuolistaminen Viherkatot Läpäisevät pinnoitteet Vihertehokkuudeksi saatiin 0,55

KIITOS