Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Transkriptio

1 Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

2 Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien hallintaperiaatteet Puutarhakatu Green Street

3 Hallituksen kärkihanke

4 1 1 Savulahden hulevesienhallintatoimet 2 Eerolanpuron kosteikko Tourujoen kunnostussuunnittelu Kankaan hulevesikanava Green Street-pilottihanke Jyväskylän kaupunki on mukana Ympäristöministeriön kärkihankkeessa. Siinä suunnitellaan Tourujoen kunnostus sekä toteutetaan koko valuma alueella useita vesien tilaa parantavia toimenpiteitä.

5 Puutarhakadun ys Green Street menetelmän keinoin

6 SIJAINTI KAUPUNKIRAKENTEESSA Katu on nykyään kaksikaistainen, jossa on lisäksi pysäköintipaikat pohjoispuolella. Katu on kokonaan asfalttipintainen ja reunakivet ovat graniittia. Katualue on n. 15 metriä poikkileikkaukseltaan ja se on jaettu kahteen jalkakäytävään Puutarhakadulla ei ole lainkaan puita tai muutakaan kasvillisuutta katualueella.

7 MIKÄ ON GREEN STREET? tarkoitetaan hulevesien hallintaa katualueilla vihreän infrastruktuurin keinoin. määrällisen hulevesien hallinnan lisäksi tavoitellaan hulevesien laadun parantamista johdattamalla vedet kasvillisuuspeitteisille alueille sekä suodattamalla niitä maakerrosten läpi malli on otettu Portlandista, Yhdysvalloista. tuo samalla vihreyttä olemassa olevien kaupunkikeskustojen katualueille. Katutilaan lisätään läpäisevää pintaa esimerkiksi erilaisten viherpainanteiden ja istutusalueiden avulla. Läpäisevän pinnoitteen avulla vesi ohjautuu maanalaiseen viivyttävään rakenteeseen puut ja muu vihreä infrastruktuuri lisäävät katujen viihtyisyyttä, parantavat ilmanlaatua ja edesauttavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta Portland

8 VESI POSITIIVISENA RESURSSINA Strategisesti suunniteltu sinivihreä infrastruktuuri yhdistyy toiminnallisesti harmaaseen infrastruktuuriin ja ottaa huomioon kaupunkiympäristön erilaisille pinnoille satavan veden määrän ja laadun. Sadevesi ositellaan pieniin ja laadultaan samantyyppisiin vesijakeisiin, jolloin vettä voidaan ohjata vesitalouden kannalta tarkoituksenmukaisiin hallintaketjuihin. Tämä mahdollistaa veden fiksun hyödyntämisen ja käsittelyn. Sadevesi on sinivihreässä infrastruktuurissa resurssi.

9 TAVOITE? 1. Pilotoida erilaisia hulevesien hallinnan ratkaisuja 2. Selvittää hulevesiratkaisujen toimivuus seuraamalla ylläpidon toimivuutta, kasvillisuuden menestymistä sekä mahdollisesti myös eri pintamateriaalien vedenläpäisevyyttä 3. Parantaa katukuvaa uusilla istutuksilla ja kiveyksillä

10 HULEVESIEN HALLINTAPERIAATE

11 Technical solutions? Tekniset ratkaisut? Puutarhakatu: leveys keskimäärin 15 metriä pysäköintikaistan leveys 2,5 metriä kevyenliikenteenväylän leveys 3+3metriä ei viherkaistaa

12

13

14

15

16

17 BIOSUODATUS

18 KASVILLISUUDEN PERIAATTEET tavoitteena monilajisena ja kerroksisena kehittyvä kasvillisuus kasvustrategialtaan hyvin tai kohtuullisesti leviäviä monenlaisiin kosteusolosuhteisiin sopeutuvia kasvilajeja. Vältetään liian aggressiivisesti leviäviä ja toiset lajit tukahduttavia kasvilajeja. kasvilajeja, joiden juuristorakenteet täydentävät toisiaan. kasvillisuusvalinnoissa on otettava huomioon, että kasvillisuudella on katuympäristössä monia tehtäviä mm. kaupunkikuvan vehreyttäjä, kaupunkitilan jäsentäjä, pölyn sitoja, pienilmaston säätelijä Reunakasvillisuus; vehreyttäjä, haittaaineiden ja ravinteiden sitoja Puut /latvuskerros; jäsentäjä, vehreyttäjä, pölynsitoja, pienilmaston säätelijä; maarakenteen läpäisevyyden ylläpitäjä; maanparantaja Pensas-/perennakerros; jäsentäjä, vehreyttäjä, pölyn sitoja, haittaaineiden ja ravinteiden sitoja, maarakenteen läpäisevyyden ylläpitäjä Pohjakerroksen kasvillisuus; maarakenteen suojaaja, vehreyttäjä, haitta-aineiden ja ravinteiden sitoja

19 YLLÄPIDON PERIAATTEET Biosuodatusalueille istutettava kasvillisuus on helppohoitoista ja monimuotoista ja kerroksellista. Aluskasvillisuuden tulisi olla kerran tai kaksi kertaa vuodessa hoidettavaa. Reunakivilinjan aukoista ja jalkakäytäviltä ohjattavan veden mukana kulkeutuva hiekka ja isompi kiintoaines kerätään reunakivilinjan kouruihin sekä aukkojen sisäpuolella oleville kiveysalueille ylläpitoa helpottamaan. Läpäisevän kiveyksen tai asfaltin päälle ei ole suositeltavaa läjittää lunta.

20

21 AIKATAULU? Yleissuunnitelma valmistui elokuussa 2017 Rakennussuunnitelma valmis arviolta tammikuu 2018 Rakentaminen kesällä 2018 Rakentamisaika arvioilta 2 vuotta

22

23 Kiitos! Lisätietoa Paula Tuomi, tai puh