766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

Samankaltaiset tiedostot
766326A ATOMIFYSIIKKA 1 - SYKSY 2017

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

S Fysiikka III (Est, 6,0 op) Viikko 11

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Luento5 8. Atomifysiikka

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Lisävaatimuksia aaltofunktiolle

FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

3. MATERIALISTISTEN HIUKKASTEN AALTOLUONNE

Kvanttimekaniikka: Luento 2. Mar$kainen Jani- Petri

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA

S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

Aineen aaltoluonne. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 4. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Kvanttimekaniikan perusteet

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

Kvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa

11. MOLEKYYLIT. Kvanttimekaniikka on käyttökelpoinen molekyyleille, jos se pystyy selittämään atomien välisten sidosten syntymisen.

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman

Kvanttifysiikan perusteet 2017

1. JOHDANTOA. Makroskooppinen aine koostuu atomeista ja molekyyleistä. Atomit koostuvat ytimestä ja elektroneista.

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Atomi- ja ydinfysiikka -verkkokurssin toteuttaminen

Spin ja atomifysiikka

ATOMIFYSIIKAN LUKIO-OPETUKSESTA JA JALOKAASUJEN TUTKIMISESTA ELEKTRONISPEKTROSKOPIAA KÄYTTÄEN

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

Luku 10: Atomien rakenne ja spektrit. Vedyn kaltaiset atomit Atomiorbitaalit Spektrisiirtymät Monielektroniset atomit

FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta :00

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Bohr Einstein -väittelyt. Petteri Mäntymäki Timo Kärkkäinen

FYSIIKKA. Perusopinnot

Luku 9: Atomien rakenne ja spektrit. v=bmivwz-7gmu v=dvrzdcnsiyw

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

FYS-6300 MOLEKYYLIEN JA NANO- RAKENTEIDEN KVANTTITEORIA VIIKKO. Luento. Laskuharjoituksia ja

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Kemian syventävät kurssit

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT

Luento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot

HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET

Sidotut tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 5. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Aineaaltodynamiikkaa

FYSIIKKA. Perusopinnot

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

53714 Klassinen mekaniikka syyslukukausi 2010

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Demo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

KVANTTIMEKANIIKAN PERUSTEET...57

Lukion kemia 6 Kemian kokonaiskuva 1.teema

Täydellinen klassinen fysiikka 1900

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

Kvanttimekaniikka kolmessa ulottuvuudessa Case vetyatomi

Aatofunktiot ja epätarkkuus

Luku 9: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin:

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

Kvanttimekaniikan perusteet

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

Kannustusta jatkuvaan oppimiseen Optima-ympäristön avulla. Saana-Maija Huttula OpinTori Oulun yliopisto 2015

Jakso 8: Monielektroniset atomit

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Suomeksi På svenska In English... 36

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luento Atomin rakenne

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Luento 6. Mustan kappaleen säteily

4. ATOMI. Kuva atomista?

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

Fysikaalinen kemia 2 (KEMA225, 4 op) syksy 2011

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,

Transkriptio:

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013 Luennot n. 46 tuntia Torstaisin 8-10 sali IT116 Perjantaisin 8-10 sali L6 Poikkeuksia: to 19.9. luento vain 8-9 to 17.10. luento vain 8-9 to 14.11. luento vain 8-9 Luennoitsija: Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Vastaanottoaika tiistaisin klo 10-11 huone FY218 (ei laskutehtävien näyttöjä) Laskuharjoitukset 12 kpl Tiistaisin klo 8-10 salissa L8 (laskupäivä) (POIKKEUS 10.9. sali PR119) Keskiviikkoisin klo 12-14 salissa L8 (laskupäivä) (POIKKEUS 13.11. sali PR102) Perjantaisin klo 12-14 salissa L8 (laskupäivä) Laskareissa mukana: Teemu Pennanen ja Juho Keskinen Laskaritehtävät (ja kaikki muukin kurssimateriaali) löytyy Nopasta https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/766326a/etusivu

Välikokeet Tiistaina 22.10. klo 14 salissa L1 Tiistaina 3.12. klo 14 salissa L1 Kurssin voi suorittaa välikokeilla vain, jos osallistuu aktiivisesti laskuharjoituksiin ja esittää laskupäivässä vähintään 83% (5/6) tehtävistä laskupäiväavustajalle. Päätekoe Tiistaina 3.12. klo 14 salissa L1 (Loppukokeita 2 kpl kevään 2014 aikana) 761105P Atomi- ja ydinfysiikka 3 op Ei luennoida enää erikseen, materiaali sama kuin AF I:n alkuosa. Päätekoe samaan aikaan Atomifysiikka I-kurssin ensimmäisen välikokeen kanssa. Päätekoe Tiistaina 22.10. klo 14 salissa L1

Kurssikirja: Arthur Beiser: Concepts of Modern Physics McGraw-Hill International Editions, painos 5. tai 6. Kirjastosta tai edullisimmin Adlibris nettikaupasta www.adlibris.com (noin 51 eur) Kurssin 1. osa: kappaleet 1-5 ja osa kappaleista 11-12 Kurssin 2. osa: kappaleet 6-8

Alustava kurssisuunnitelma syksy 2013: Vk 36 Vk 37 1 Johdantoa 2 Sähkömagneettisten aaltojen hiukkasominaisuudet 2.1. Sähkömagneettiset aallot 2.2. Mustan kappaleen säteily 2.3. Valosähköinen ilmiö 2.4. Valo? Aaltoja? 2.5. Röntgensäteily 2.6. Röntgensäteilyn diffraktio 2.7. Compton ilmiö 2.8. Parinmuodostus 2.9. Fotonin absorptio kooste 3 Materialististen hiukkasten aaltoluonne 3.1. de Broglie aallot 3.2. Aallon kuvaaminen 3.3. Todennäköisyyskäsite 3.4. Aallon vaihe- ja ryhmänopeudet 3.5. Hiukkasten diffraktio 3.6. Hiukkanen laatikossa 3.7. Vielä todennäköisyyskäsitteestä 3.8. Heisenbergin epätarkkuusperiaate 3.9. Epätarkkuusperiaatteen soveltaminen

Vk 38 4 Atomi 4.1. Atomin rakenne - ydin 4.2. Elektroniradat planeettamalli 4.3. Bohrin atomimalli 4.4. Vetyatomin energiatasot 4.5. Frankin ja Hertzin koe 4.6. Ytimen liike 4.7. Atomien spektrit 4.8. Vastaavuusperiaate 4.9. Atomien viritykset - esimerkkejä 4.10. Laser Vk 39 5 Kvanttimekaniikkaa 5.1. Kvanttimekaniikka 5.2. Aaltofunktio 5.3. Aaltoyhtälö 5.4. Ajasta riippuva Schrödingerin yhtälö 5.5. Lineaarisuus ja superpositio 5.6. Odotusarvot 5.7. Operaattorit ja odotusarvot 5.8. Operaattorin ominaisfunktio ja ominaisarvot 5.9. Schrödingerin yhtälön aikariippuvuuden erottaminen

Vk 40 Vk 41 5.10. Hiukkanen potentiaalikuopassa 5.11. Äärellinen potentiaalikuoppa 5.12. Tunneli-ilmiö 5.13. Harmoninen oskillaattori 6 Ydinfysiikkaa 6.1. Ytimen rakenteesta 6.2. Ytimen ominaisuuksia 6.3. Stabiilit ytimet 6.4. Sidosenergia 6.5. Ydinvoimista 6.6. Radioaktiivisuus 6.7. Alfahajoaminen 6.8. Beetahajoaminen 6.9. Gammahajoaminen 6.10 Radioaktiiviset sarjat 6.11. Ydinreaktioita 6.12. Fissio 6.13. Ydinvoima energian tuotannossa 6.14. Fuusio 1. välikokeen alue loppuu tähän

Vk 42 Vk 43 Vk 44 Kertausta 1. välikokeen alueesta 7 Vedynkaltaisen atomin kvanttiteoria 7.1. Schrödingerin yhtälö vedynkaltaisella atomilla 7.2. Muuttujien erottaminen 7.3. Kvanttiluvut 7.7. Todennäköisyystiheys 7.8. Säteilevät siirtymät 7.9. Valintasäännöt 7.10. Normaali Zeeman-ilmiö 8 Monielektroniset atomit 8.1. Elektronin spin 8.2. Kieltosääntö 8.3.Symmetriset ja antisymmetriset aaltofunktiot 8.4. Jaksollinen järjestelmä 8.5. Atomirakenne 7.6. Vielä jaksollisesta järjestelmästä 8.7. Spin-rata kytkentä 8.8. Kokonaisliikemäärämomentti

Vk 45 Vk 46 Vk 47 8.9. Röntgenspektri + Auger siirtymät 9 Molekyylit 9.1. Molekyylisidos 9.2. H 2 + ioni 9.3. H 2 molekyyli 9.4. Monimutkaiset molekyylit 9.5. Rotaatioenergiatasot 9.6. Vibraatioenergiatasot 9.7. Molekyylien elektroniset spektrit Kertaus 2 vk:n alueesta Kysyttävää kurssiin liittyen? Muistakaa ilmoittautua!