FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta :00
|
|
- Juho-Matti Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FY8 Sivu 1 FY8_muistiinpanot 10. marraskuuta :00 Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä.
2 FY8 Sivu 2 Sähkömagneettinen säteily s marraskuuta :57 Magneettikenttä Sähkökenttä Etenemissuunta Aallonpituus Kiihtyvässä liikkeessä oleva
3 FY8 Sivu 3 Mustan kappaleen säteily s marraskuuta :57 Joka imee kaiken sinne saapuvan säteilyn sisäänsä Kappaleen lämpötilasta
4 FY8 Sivu 4 Planckin kvanttihypoteesi s marraskuuta :57 kvantin Energia-annoksina eli kvantteina jatkuvaa
5 FY8 Sivu 5 Fotonit s marraskuuta :57 fotoneista massaa Sähkövarausta Välittäjähiukkanen hiukkas Liike-energiaa massaa Liikemäärä
6 FY8 Sivu 6 Valosähköinen ilmiö s marraskuuta :57 elektronien Heinrich Hertz Albert Einstein
7 Valosähköisen ilmiön selitys s marraskuuta :57 elektroni Korkeimmalla energiatasolla olevat elektronit Metallihilan yhteiset elektronit Elektronin Elektronien Irrotustyö Elektroneja Energia säilyy FY8 Sivu 7
8 FY8 Sivu 8 Valosähköisen ilmiön käsitteitä s marraskuuta :57 pienin (samalla siis suurin aallonpituus) ylittyy metallista
9 Irrotustyö s marraskuuta :57 metallista sidosenergia pienempi pidempi FY8 Sivu 9
10 FY8 Sivu 10 Graafinen esitys s. 15 h Rajataajuus
11 Röntgensäteilyn historia s. 16 Röntgenin oma vaimo FY8 Sivu 11
12 FY8 Sivu 12 Röntgensäteily s. 17 n. 10 pm - 10 nm 100 ev kev
13 FY8 Sivu 13 Röntgenputki s. 18 Röntgensäteet anodimateriaaliin hehkulanka hehkutusjännitteen jäähdyttää tasajännitteen
14 FY8 Sivu 14 Jarrutussäteily s. 19 anodiin lämmöksi röntgensäteilyksi jatkuva
15 FY8 Sivu 15 Ominaissäteily s. 20 irrota ominaissäteilynä taajuudella
16 FY8 Sivu 16 Muut röntgenlähteet s. 22 synkrotronilla Hiukkasen radan muutoksessa vapautuva energia ilmenee sähkömagneettisena säteilynä
17 FY8 Sivu 17 Aaltohiukkasdualismi s. 23 aaltoluonne aineaallon elektronit
18 FY8 Sivu 18 Aaltohiukkasdualismia s. 24 aalto röntgensäteilyllä säteily
19 Davissonin ja Germerin koe s. 25 Samassa vaiheessa olevat aallot vahvistavat toisiaan FY8 Sivu 19
20 FY8 Sivu 20 Aaltohiukkasdualismi s. 27 täydentävät kaksi erilaista mallia kaksoisrakokokeen
21 FY8 Sivu 21 Thomsonin atomimalli s. 29 elektronin positiivisesti elektronit
22 FY8 Sivu 22 Rutherfordin atomimalli s. 30 sirontakokeessaan massa positiiviseen Elektronit
23 Bohrin atomialli s. 31 Bohr oli tanskalainen fyysikko Elektronikuori = pääkvanttiluku kvanttiteoria säteilyn Perustilan energiaa voidaan merkitä, sillä sen monimutkaisemmille molekyylien FY8 Sivu 23
24 Bohrin atomimallin oletukset s. 32 Coulombin voima Coulombin sähköinen Elektroni on ympyräradalla energiatilat Pääkvanttiluku fotonin taajuus Elektronin nopeus ja ratasäde ovat kvantittuneet -> pääkvanttiluku FY8 Sivu 24
25 Kvanttimekaaninen atomimalli s. 33 Elektronien energiatasojen kvantittuminen selittyy sillä, että vain tietylle ratasäteille mahtuu seisova aalto r Heisenbergin epätarkkuusperiaate A4tarkkuusperiaate aaltofunktiolla Seisova epätarkkuusperiaatteen paikkaa nopeutta FY8 Sivu 25
26 Kvanttimekaaninen atomimalli s. 34 Elektronin sijainnin todennäköisyys määritetään tällä C3%A4l%C3%B6 Kvanttimekaaninen atomimalli on modernin kemian perusta orbitaaleiksi Neljä kvanttilukua Pääkvanttiluku Sivukvanttiluku Magneettinen kvanttiluku Spinkvanttiluku Määrittelyjoukot MAOL-taulukkokirjassa magneettinen, XXX 4 kvanttilukua FY8 Sivu 26
27 Atomin energiatilat s. 35 elektronien alin viritys kvantittuneet virittää emittoida Huom! Kyseessä on Gustaf Hertz, ei kuuluisa Heinrich Hertz! Vetyatomin energiatilat FY8 Sivu 27
28 Fluoresenssi ja fosforesenssi s. 36 Setelien UV-aitoustarkistus perustuu fluoresenssiin Pimeässä loistavat lelut puolestaan loistavat niin pitkään säteilyn loppumisen jälkeen, että ne edustavat fosforesenssia nopea viivästynyt FY8 Sivu 28
29 Laser s. 37 Mikroaaltotaajuinen laser tunnetaan nimellä maser, sillä kyseessä ei tietenkään ole valo Populaatioinversio = atomeja on enemmän virittyneenä kuin perustilassa Stimuloitu toisen fotonin vaikutuksesta fotonit läpi FY8 Sivu 29
30 Spektri s. 39 Jatkuva Viiva intensiteettijakauma Spektriviivojen leveys selittyy näin: Viritystila on lyhyt Aika on siis tarkka Dopplerin ilmiö Atomien nopeus aineessa vaihtelee Heisenbergin epätarkkuusperiaate Kasvihuoneilmiö johtuu siitä, että kasvihuonekaasut virittyvät Maasta lähtevillä infrapunataajuuksilla sirottaen infrapunasäteilyä, jolloin osa siitä heijastuu takaisin Maahan Bohrin aallonpituuksia FY8 Sivu 30
31 Atomin ydin s. 42 Atomin suuruusluokka Atomin ytimen suuruusluokka Hyvä appletti FY8 Sivu 31
32 FY8 Sivu 32 Atomin ydin s. 43 nukleoneiksi Massaluku nukleonien kemiallinen Järjestysluku protonien
33 FY8 Sivu 33 Isotoopit s. 44 alkuaine neutroneja epästabiileja stabiileja radioaktiivisiksi kemialliset sekaisin
34 Ydinvoima s. 46 vahva Tämän vuoksi fuusio on vaikeaa saada käyntiin vierekkäiset FY8 Sivu 34
35 Suppea suhteellisuusteoria s. 47 Atomin massa on sen rakenneosasten massaa pienempi, sillä atomin rakentuessa vapautuu energiaa, jonka hiukkaset "ottavat" massastaan energiaan lepomassa massa nopeudesta FY8 Sivu 35
36 Massayksiköt s. 48 Atomimassayksikkö energian FY8 Sivu 36
37 FY8 Sivu 37 Sidosenergia ja massavaje s. 49 potentiaalienergiasta massa energiaa sidosenergiaksi massavajeeksi
38 FY8 Sivu 38 Sidososuus b s. 50 nukleonia nukleoni ytimeen pysyvyyden Pysyvimmillä ytimillä on suurin sidososuus
39 FY8 Sivu 39 Sidososuus eri ytimille s. 51 Vedyn fuusioiminen heliumiksi kasvattaa valtavasti sidososuutta nukleonia kohden, jolloin vapautuu energiaa
40 FY8 Sivu 40 Radioaktiivisuus s. 52 Epävakaa spontaanisti jatkuvasti hallita
41 Radioaktiivisuus s. 53 vapautuu hajoamis reaktio Kyseessä on siis eksoerginen reaktio, ei eksoterminen (energia vapautuu muuna kuin lämpönä jne.) liike-energiaksi gamma FY8 Sivu 41
42 FY8 Sivu 42 Radioaktiivinen säteily s. 54 ionisoivaa suuri viritystiloja
43 FY8 Sivu 43 Ydinreaktiot s. 57 Ytimessä Sähkövaraus Massaluku (massa kyllä muuttuu, mutta protonien ja neutronien kokonaismäärä säilyy) Energia Liikemäärä Pyörimismäärä
44 FY8 Sivu 44 α-hajoaminen s hiukkanen raskaiden reaktioyhtälö
45 α-hajoaminen s. 59 emoydin tytärydin kvanttina FY8 Sivu 45
46 α-säteily s. 60 Radon on α-aktiivista α-säteily pysähtyy vaatteisiin ja ihoon, mutta elimistöön päästessään α- aktiiviset aineet aiheuttavat suurta tuhoa 2-10 ionisoitumis 10 pysähtymistään senttimetrejä α-säteilyä verrataan usein norsuun posliinikaupassa FY8 Sivu 46
47 FY8 Sivu 47 β-hajoaminen s. 61 protoni kvarkkien Feynmanin graafi β-hajoamisesta Aika on y-akselilla
48 β-hajoaminen s. 62 kahdenlaista antineutriino Neutriinon merkki ei ole v, vaan kreikkalainen kirjain (nyy) neutriino positroni FY8 Sivu 48
49 FY8 Sivu 49 β-säteily elektroneista positroneista 1 ionisoivaa annihiloituu suuntaansa pidempi gammasäteilyä (kaksi gammakvanttia)
50 FY8 Sivu 50 Elektronisieppaus s. 65 siepata elektronin röntgensäteilyä
51 FY8 Sivu 51 Gammasäteily s. 66 viritystilat lyhyen Ytimen viritystilojen energia on kertaluokkia suurempaa kuin elektroneilla
52 FY8 Sivu 52 Gammasäteily s. 67 elektronien lyijyä elektroneja
53 FY8 Sivu 53 Heikennyslaki s. 68 paksuudesta materiaalista Matkavaimennuskerroin riippuu myös säteilyn aallonpituudesta
54 FY8 Sivu 54 Gammasäteily ja aine s. 69 Valosähköisessä ilmiössä Comptonin sironnassa aallonpituus Parinmuodostuksessa ytimen
55 FY8 Sivu 55 Monta radioaktiivista ydintä s. 70 tilastolliset
56 FY8 Sivu 56 Puoliintumisaika s. 71 hajonnut alkuperäisistä
57 FY8 Sivu 57 Hajoamislaki s. 72 radioaktiivisten hajoamisvakio hajoamisvakion
58 Aktiivisuus s. 73 Differentiaaliyhtälön ratkaiseminen a' la opettajamme - tietyssä ajassa (sekunnissa) becquerel Luonnollisen logaritmifunktion derivointi FY8 Sivu 58
59 FY8 Sivu 59 Hajoamissarjat s. 74 radioaktiiviseksi yhdelle kaikkien yhteenlaskettu Atomit vanhainkodissa
60 FY8 Sivu 60 Ydinreaktiot s. 75 spontaanista fuusiossa fissiossa neutroneilla
61 Fuusioreaktio s. 76 kahden kevyen eksoerginen Tähtien Kaikki raskaat alkuaineet äärimmäisen kuumuuden Aktivoitumisenergia tarvitaan Coulombin vallin voittamiseen Fuusio voidaan saavuttaa myös kvanttitunneloinnin avulla Fuusioreaktion tapahtumiselle törmäyksessä on tietty todennäköisyys, joka johtuu siitä, että törmäyksessä poikkipinta-alan (cross-section) on oltava riittävä FY8 Sivu 61
62 Fuusiovoimalaitos s. 77 EFDA ja JET ITER FY8 Sivu 62
63 FY8 Sivu 63 Fissioreaktio s. 78 keskiraskaaksi spontaaniksi fissioksi tiettyjä
64 FY8 Sivu 64 Keinotekoinen fissio s. 79 väliydin satunnaisiksi neutronia
65 FY8 Sivu 65 Ketjureaktio s. 80 halkaisevat ketjureatio kriittinen massa/koko säätösauvojen hallittu
66 FY8 Sivu 66 Ydinvoimalaitos s. 81 termisiksi lämpöliikkeen Raskas vesi on vettä, jonka vety on deuteriumia ->
67 Ydinvoimalaitos s. 82 Tässä vastavalmistunut Olkiluoto 3 paukkuu (Olkiluoto 3) FY8 Sivu 67
68 Ydinpolttoaine s. 83 rikastettua (eihän se pala ) enemmän transuraaneja Ydinjätteen hajoamisketju U-239 Np-239 Pu-239 FY8 Sivu 68
69 Perheet s. 88 Protoni u u d Neutroni u d d Neutriinon merkki ei ole v, vaan kreikkalainen kirjain nyy FY8 Sivu 69
70 Kvarkit s. 89 Kvarkit vaihtavat värejä keskenään "Aallot" kvarkkien välillä ovat gluoneja, jotka ovat vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkasia FY8 Sivu 70
71 Välittäjähiukkaset s. 90 gravitaation teoreettinen välittäjähiukkanen on gravitoni FY8 Sivu 71
72 Standardimallin haasteet s. 91 Nyt Higgsin bosonia vastaava hiukkanen on löydetty Diassa oleva internetlinkki Neutriinoilla joko ei ole massaa tai se on häviävän pieni FY8 Sivu 72
73 Viikkotehtävät marraskuuta :10 Tehtävä 3 FY8 Sivu 73
74 Tutkimus 15. marraskuuta :24 Deadline muutettu perjantain ja lauantain väliselle yölle Uusi teorioita mullistava eksoplaneetta Alkuperäinen tutkimus: Tutkimuksen julkaisuajankohta: Etelän ristin tähtikuviosta on löydetty supermassiivinen eksoplaneetta, joka kiertää emotähteään äärimmäisen kaukana. Sen massa on 11 kertaa Jupiterin massa ja ratasäde 650 AU. Nykyteorioiden mukaan tämän ei pitäisi olla mahdollista. Veden merkkejä viidellä eksoplaneetalla Alkuperäiset tutkimukset: Julkaistu Julkaistu Eksoplaneetoilta on jälleen löydetty merkkejä vedestä. Näiden tutkimusten kohteena oli viisi eksoplaneettaa, joista osalla vettä on huomattavasti ja osalla vähän. Tutkimukset perustuivat planeetan emotähtensä valoon aiheuttamaan muutokseen, josta voidaan päätellä planeetan koko ja kaasukehän koostumus. Koostumuksen analysointi puolestaan perustuu nimenomaan kaasukehän absorbtiospektriin. Ja tämä lähdeviite ei puolestaan toimi :D Tässä uutisessa hyvin häiritsevää oli se, että Nasan sivuilla olevan version ( videon efektiäänet ovat Supreme Commander -tietokonepelistä. Kolme nuorta eksoplaneettaa Asdf Alkuperäinen tutkimus Julkaistu Kepler-avaruusteleskoopin ansiosta 2500 valovuoden päässä olevan Kepler-90- tähtijärjestelmän on havaittu olevan hyvin omamme kaltainen. Järjestelmässä on seitsemän planeettaa, jotka kiertävät hieman omaa Aurinkoamme suurempaa pääsarjan tähteä. Planeettojen ratasäde on kuitenkin hyvin pieni, sillä uloimman planeetan vuosi on vain 331 Maan vuorokautta. FY8 Sivu 74
75 FY8 Sivu 75 Pyyhkäisyelektronimikroskopia 22. marraskuuta :43 Pyyhkäisyelektronimikroskopia, englanniksi scanning electron microscopy eli SEM, perustuu näytteen analysoimiseen voimakkaan elektronisuihkun avulla. Elektronisuihku vuorovaikuttaa näytteen kanssa, ja heijastuvista elektroneista ja sähkömagneettisesta säteilystä voidaan päätellä näytteen pintarakenne ja jonkin verran myös sen kemiallisista ominaisuuksista. Syntyvä sähkömagneettinen säteily on pääosin röntgentaajuista, sillä se syntyy elektronisuihkun irrottaessa atomien sisäkuorten elektroneja, jolloin ulompien elektronien pudotessa alemmille energiatasoille energiaa vapautuu fotoneina. Näytteen valmistelu Jotta näytettä voidaan analysoida pyyhkäisyelektronimikroskoopilla, siitä on tehtävä sähköä johtava, ja se on maadoitettava staattisen sähkön ehkäisemiseksi. Sähkönjohtavuus toteutetaan biologisille näytteille usein kullan, kultapalladiumlejeeringin, platinan, osmiumin tai iridiumin, volframin, kromin tai grafiitin avulla. Myös pinnoittamattomia näytteitä voidaan käyttää matalilla jännitteillä tai korkeassa paineessa. Laitteisto
76 Laserappletti 27. marraskuuta :09 FY8 Sivu 76
77 Alkeishiukkaset 3. joulukuuta :56 Hiukkaset Hadronit Fermionit Bosonit Nukleonit Protoni Neutroni Baryonit Hyperonit Kvarkit Ylös & alas Lumo & outous Totuus & kauneus Leptonit Elektroni & elektronin neutriino Myoni & myonin neutriino Tau & taun neutriino Mittabosonit Fotoni Gluoni W-välibosoni Z-välibosoni Higgsin bosoni(t) Yhdistelmäbosonit Eivät ole alkeishiukkasia Mesonit Koostuvat kvarkista ja antikvarkista FY8 Sivu 77
78 Läksyt 12. marraskuuta :35 t. 1-4, 1-5, 1-7 t s. 39. testaa osaatko (2p arvoinen), t. 1-34, 1-35 t. 2-11, 2-12, 2-17 Viikkotehtävät, s. 72. t. 3-11, 3-13 t. 4-9, 4-10, 4-11 Viikkotehtävät palautetaan perjantaina, ja uudet saadaan tiistaina t viikkotehtäviin korjaus: kyseessä on teho, ei intensiteetti Tutkimustyön palautus perjantain ja lauantain välisenä yönä! Lähtö Olkiluotoon klo 7.30 Viikkotehtävien mysteeritehtävä ilmestyy Wikiin illalla Palautus jo perjantaina! FY8 Sivu 78
79 FY8 Sivu 79 Koealue 10. joulukuuta :20 Kirjan alusta kappaleeseen 6.2 asti
80 FY8 Sivu 80 Kertauskurssi 19. joulukuuta :55 Kertauskursiilla ei ole varsinaista kirjaa, mutta opettajamme suosittelee abi fysiikkaa (Otavan) Kurssille tarvitaan Yo-tehtävät Yo-ratkaisut , saatavilla esim. osoitteesta mafyvalmennus.fi maksaa (ei pakollinen) 2013-> YTL:ltä
Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotFYS08: Aine ja Energia
FYS08: Aine ja Energia kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 6.12.2009 Sisältö 1. Sähkömagneettinen säteily 3 1.1. Sähkömagneettinen säteily 3 1.2. Mustan kappaleen säteily 3 1.3. Kvantittuminen
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotAlkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:
Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
Lisätiedot2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).
11 2.2 RÖNTGENSÄTEILY Erilaisiin sovellutustarkoituksiin röntgensäteilyä synnytetään ns. röntgenputkella, joka on anodista (+) ja katodista () muodostuva tyhjiöputki, jossa elektrodien välille on kytketty
LisätiedotA Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotHiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura
Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotHiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson
Hiukkasfysiikkaa Tapio Hansson Aineen Rakenne Thomson onnistui irrottamaan elektronin atomista. Rutherfordin kokeessa löytyi atomin ydin. Niels Bohrin pohdintojen tuloksena elektronit laitettiin kiertämään
Lisätiedotraudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.
Vinkkejä tenttiin lukemiseen Virallisesti kurssin kirjoina on siis University Physics ja Eisberg&Resnick, mutta luentomoniste paljastaa, mitä olen pitänyt tärkeänä, joten jos et ymmärrä luentomuistiinpanojen
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
Lisätiedot2. Fotonit, elektronit ja atomit
Luento 4 2. Fotonit, elektronit ja atomit Valon kvanttiteoria; fotoni Valosähköinen ilmiö ja sen kvanttiselitys Valon emissio ja absorptio Säteilyn spektri; atomin energiatasot Atomin rakenne Niels Bohrin
Lisätiedot6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA
6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA Atomin elektronirakenne tunnettiin paljon ennen ytimen rakenteen tuntemista: elektronien irrottamiseen atomista tarvitaan paljon pienempiä energioita (muutamia ev)
Lisätiedot766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013
766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013 Luennot n. 46 tuntia Torstaisin 8-10 sali IT116 Perjantaisin 8-10 sali L6 Poikkeuksia: to 19.9. luento vain 8-9 to 17.10. luento vain 8-9 to 14.11. luento vain 8-9
LisätiedotLuento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot
Luento 3 7 Ydinfysiikka Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot Ytimien ominaisuudet Ydin koostuu nukleoneista eli protoneista ja neutroneista Ydin on
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
LisätiedotHiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
Hiukkasfysiikka Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Nobelin palkinto hiukkasfysiikkaan 2013! Robert Brout (k. 2011), Francois Englert, Peter
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
Lisätiedotelektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni
3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotAineen rakenteesta. Tapio Hansson
Aineen rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotMODERNIA FYSIIKKAA, SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIÄ YO-TEHTÄVIEN LAAJENNUKSINA
2009 pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä MODERNIA FYSIIKKAA, SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIÄ YO-TEHTÄVIEN LAAJENNUKSINA Yo-kirjoituksissa usein kysyttyjen aiheiden kertausta Aiheittain niputettuja yo-tehtäviä
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
Lisätiedotn=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1
10.1 RÖNTGENSPEKTRI Kun kiihdytetyt elektronit törmäävät anodiin, syntyy jatkuvaa säteilyä sekä anodimateriaalille ominaista säteilyä (spektrin terävät piikit). Atomin uloimpien elektronien poistamiseen
LisätiedotKvanttisointi Aiheet:
Kvanttisointi Luento 5 4 Aiheet: Valosähköilmiö Einsteinin selitys Fotonit Aineaallot ja energian kvantittuminen Bohrin kvanttimalli atomille Bohrin malli vetyatomille Vedyn spektri Mitä olet oppinut?
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan näkökulmasta, vastaavia
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotPerusvuorovaikutukset
Perusvuorovaikutukset Mikko Mustonen Mika Kainulainen CERN tutkielma Nurmeksen lukio Syksy 2009 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Perusvuorovaikutusten historia... 3 3 Teoria... 6 3.1 Gravitaatio... 6 3.2 Sähkömagneettinen
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli Aineen rakenteen teoria alkoi hahmottua, kun 1800-luvun alkupuolella John Dalton kehitteli teoriaa atomeista jakamattomina aineen perusosasina. Toki
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotSTANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set
STANDARDIMALLI Fysiikan standardimalli on hiukkasmaailman malli, joka liittää yhteen alkeishiukkaset ja niiden vuorovaikutukset gravitaatiota lukuun ottamatta. Standardimallin mukaan kaikki aine koostuu
LisätiedotATOMIFYSIIKAN LUKIO-OPETUKSESTA JA JALOKAASUJEN TUTKIMISESTA ELEKTRONISPEKTROSKOPIAA KÄYTTÄEN
ATOMIFYSIIKAN LUKIO-OPETUKSESTA JA JALOKAASUJEN TUTKIMISESTA ELEKTRONISPEKTROSKOPIAA KÄYTTÄEN PRO GRADU -TUTKIELMA MARJUT PARRILA OULUN YLIOPISTO FYSIKAALISTEN TIETEIDEN LAITOS 005 Sisällysluettelo 1.
LisätiedotVoima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen
Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen Mene osoitteeseen presemo.helsinki.fi/kontro ja vastaa kysymyksiin Tavoitteena tällä luennolla Miten määritetään voima kun potentiaalienergia U(x,y,z)
LisätiedotModerni fysiikka (Fysiikan kurssi 8) Juhani Kaukoranta Raahen lukio
Moderni fysiikka (Fysiikan kurssi 8) Juhani Kaukoranta Raahen lukio Klassisen fysiikan kriisi 1800-luvun loppupuolella fysiikassa kaikki oli selvää: Newtonin mekaniikka selitti liikkeen aukottomasti Maxwellin
LisätiedotAineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto
Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
Lisätiedot8. MONIELEKTRONISET ATOMIT
8. MONIELEKTRONISET ATOMIT 8.1. ELEKTRONIN SPIN Epärelativistinen kvanttimekaniikka selittää vetyatomin rakenteen melko tarkasti, mutta edelleen kokeellisissa atomien energioiden mittauksissa oli selittämättömiä
Lisätiedotja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
ja KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006 WYP 2005
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
LisätiedotTehtävien ratkaisut. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 8. Aine ja säteily. Sanoma Pro Oy Helsinki
Tehtävien ratkaisut Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 8 Aine ja säteily Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällys Johdantotehtävien ratkaisut... 4 1 Säteily ja kvantit... 6 Atomi
LisätiedotKemian syventävät kurssit
Kemian syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma aineen rakenteen ja ominaisuuksien selittäminen KE3 Reaktiot ja energia laskuja ja reaktiotyyppejä KE4 Metallit ja materiaalit sähkökemiaa: esimerkiksi
LisätiedotKvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman
Kvanttimekaaninen atomimalli "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman Tunnin sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Kvanttimekaaninen atomimalli Orbitaalit Kvanttiluvut Täyttymisjärjestys
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,
Lisätiedotraudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.
Vinkkejä tenttiin lukemiseen Friday 11 May 2018 Virallisesti kurssin kirjoina on siis University Physics ja Eisberg&Resnick, mutta luentomoniste paljastaa, mitä olen pitänyt tärkeänä, joten jos et ymmärrä
Lisätiedot3. MATERIALISTISTEN HIUKKASTEN AALTOLUONNE
3. MATERIALISTISTEN HIUKKASTEN AALTOLUONNE 3.1. DE BROGLIE AALLOT 1905: Aaltojen hiukkasominaisuudet 1924: Hiukkasten aalto-ominaisuudet: de Broglien hypoteesi Liikkuvat hiukkaset käyttäytyvät aaltojen
LisätiedotKVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka KVANTTITEORIA Metso Tampere 13.11.2005 MODERNI
LisätiedotEXPLORANIUM GR-130 minispec- Gammaspektrometrin käyttöohje
Pohjois-Suomen yksikkö Q 15/25/2006/1 Rovaniemi 20.2.2006 EXPLORANIUM GR-130 minispec- Gammaspektrometrin käyttöohje Pertti Turunen 2006 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 20.2.2006 Tekijät
LisätiedotValo ja muu sähkömagneettinen säteily
Valo ja muu sähkömagneettinen säteily Valon luonne on yksi kvanttimekaniikan omituisuuksista. Joissakin tilanteissa valo käyttäytyy kuin aaltoliike, toisissa kuin hiukkaset. Valohiukkanen eli fotoni on
LisätiedotAlkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat
Alkeishiukkaset perushiukkaset kvarkit (antikvarkit) leptonit (antileptonit) hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat baryonit mesonit mittabosonit eli vuorovaikutuksien välittäjähiukkaset Higgsin
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria
Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Modernin fysiikan sukupuu Klassinen mekaniikka
Lisätiedottutkijankloppi pani fysiikan uusiksi...
Cromalin-godk. Red sek.: Layouter: HB.: Prod.: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 39 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 Niels
Lisätiedot55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen
LisätiedotIonisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
LisätiedotFYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne
i FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne Laajuus: 7 ECTS Luennot: 56 h Tapio Rantala, prof., SG219 Ti 13 15 SJ204/TB219 8 10 SG312 FirstName.LastName@tut.fi http://www.tut.fi/~trantala/opetus Harjoitukset:
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
LisätiedotSUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa
SUPER- SYMMETRIA Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa Teemu Löyttinen & Joni Väisänen Ristiinan lukio 2008 1. Sisällysluettelo 2. Aineen rakenteen standardimalli
LisätiedotVIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT
VIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT Radioaktiivisessa hajoamisessa on neljä perusmuotoa: fissio alfahajoaminen betahajoaminen sisäinen siirtymä Viime vuosikymmeninä on havaittu paljon harvinaisempiakin
LisätiedotAineen aaltoluonne. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 4. Mikro- ja nanotekniikan laitos
Aineen aaltoluonne Harris luku 4 Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Aineaallot Heisenbergin epätarkkuusperiaate Fourier-muunnos ja epätarkkuusperiaate Aineaaltojen
LisätiedotLHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski 30.3.2009 Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: mikroskooppiset mustat aukot outokaiset magneettiset monopolit tyhjiökuplat Emmi Ruokokoski
LisätiedotHiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta
Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta @ CERN Risto Paatelainen CERN Theory Department KUINKA PÄÄDYIN CERN:IIN Opinnot: 2006-2011 FM, Teoreettinen hiukkasfysiikka, Jyväskylän yliopisto 2011-2014 PhD,
LisätiedotRöntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia
Röntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 1 Saatteeksi... 2 1. Atomi- ja röntgenfysiikan perusteita... 2 Sähkömagneettinen säteily...3 Valosähköinen
LisätiedotHajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360)
Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Jarmo Ala-Heikkilä, VIII/2017 Useissa tämän kurssin laskutehtävissä täytyy ensin muodostaa tilannekuva: minkälaista säteilyä lähteestä tulee, mihin se kohdistuu,
LisätiedotLukion kemia 6 Kemian kokonaiskuva 1.teema
Lukion kemia 6 Kemian kokonaiskuva 1.teema Kuva: The International Society for the Philosophy of Chemistry (ISPC) - Lehti: Hyle Kurssin sisältö Ylioppilaskirjoitukset Tehtävien jakautuminen Tehtävien luonne
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Kertaustehtävien ratkaisut Etsi tehtävissä 1 1 oikea vaihtoehto laskealla. 1. a) Kvantin energia on E hf 15 1 4,135669 1 evs,3 1 Hz 1, ev.. a) Valosähköisessä iliössä osa valon energiasta kuluu fotoelektronien
LisätiedotKERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT
KERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT 1. a) Karkea virhe on seurausta mittaamisvälineen epätarkoituksenmukaisesta ja väärästä käsittelystä tai lukemavirheestä. Mittaussarjan karkeat virheet paljastuvat usein tuloksia
Lisätiedot3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS
35 3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS Säteilyn hiukkaset ja kvantit vuorovaikuttavat aineen rakenneosasten kanssa. Vuorovaikutusten aiheuttamat prosessit voivat muuttaa aineen rakennetta ja ominaisuuksia,
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY JA SEN VUOROVAIKUTUS MATERIAN KANSSA
SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY JA SEN VUOROVAIKUTUS MATERIAN KANSSA PRO GRADU -TUTKIELMA HENRIK VAHTOLA OULUN YLIOPISTO FYSIKAALISTEN TIETEIDEN LAITOS OULU 2000 Alkusanat Kiitän professori Helena Akselaa ja
LisätiedotFysiikan maailmankuva 2015
Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 9/Juha Vaara juha.vaara@iki.fi (Merkittävä osa esitettävästä materiaalista on peräisin FT Teemu S. Pennaselta) Symmetria Aineen rakenne SISÄLTÖ Kuuluisia fyysikoita (ajan
LisätiedotYdinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
LisätiedotSynkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa
Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia Tutkimus Oulun yliopistossa Ryhmätyö Keskustelkaa n. 4 hengen ryhmissä, mitä on synkrotronisäteily ja miten sitä tuotetaan. Kirjoittakaa ylös ajatuksianne.
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen
LisätiedotFY1 Fysiikka luonnontieteenä
Ismo Koponen 10.12.2014 FY1 Fysiikka luonnontieteenä saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Ville Vierimaa Janika Tang Luennot 9 ja 10: Sironta kiteistä torstait 13.4. ja 20.4.2017 Aiheet Braggin sirontaehto Lauen sirontaehto
LisätiedotSäteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo
LisätiedotValo ja muu sähkömagneettinen säteily
Valo ja muu sähkömagneettinen säteily Valon luonne Valon luonne on yksi kvanttimekaniikan omituisuuksista. Joissakin tilanteissa valo käyttäytyy kuin aaltoliike, toisissa kuin hiukkaset. Valoaallot eivät
LisätiedotYdinfysiikka. Luento. Jyväskylän synklotroni. Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Ydinfysiikka Atomin ydin kuuluu silmillemme näkymättömään maailmaan, mutta ydinfysiikan ilmiöt ovat osa modernia teknologiaa. Esim ydinvoima, ydinfysiikan käyttö lääketieteessä, ydinjätteet. Luennon tavoite:
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
Lisätiedot