Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.03.2017 Sivu 1 / 84 Kokoustiedot Aika 22.03.2017 keskiviikko klo 17:35-20:30 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo Toni Seppänen, saapui klo 17.50 :n 40 käsittelyn jälkeen, poistui klo 20.25 :n 47 käsittelyn aikana Nina From, saapui klo 17.53 :n 41 käsittelyn aikana Inka Hopsu Sami Humala Kaija Kalliola Jarmo Nieminen, saapui klo 17.40 :n 40 käsittelyn aikana Tiina Kujala Antti Kainulainen Henrik Vuornos Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Merja Vuori Muut saapuvilla olleet Jukka Vilske kaupunginhallituksen edustaja Aulis Pitkälä sivistystoimen johtaja Kaisu Toivonen suomenkielisen opetustoimen johtaja Virpi Mattila suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Juha Nurmi kehittämispäällikkö Ulla Valtonen varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Ilpo Salonen perusopetuslinjan päällikkö Tapio Erma lukiolinjan päällikkö Joona Aaltonen nuorisovaltuuston edustaja Markku Kälviä henkilöstön edustaja Terhi Pippuri erityissuunnittelija, poistui klo 17.50 :n 40 käsittelyn jälkeen Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo 18.05 :n 43 käsittelyn jälkeen Kaisa Pitkänen tiedottaja Tuija Seppänen sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.03.2017 Sivu 2 / 84 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 24.3.2017 Merja Vuori Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 31.3.2017 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.03.2017 Sivu 3 / 84 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 38 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 39 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 40 1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-2016) 6 raportointi (kh/kv) 41 2 Laajalahden koulu -hankkeen tarveselvitys 8 42 3 Tuomarilan koulu -hankkeen tarveselvitys 13 43 Leppävaaran koulun pienryhmien ja Veräjäpellon koulun 20 opetuksen järjestäminen 1.8.2017 alkaen 44 Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen yhdistäminen 1.8.2017 22 alkaen 45 Huoltajien vetoomus Tähtiniityn koulun kaksikielisessä 29 opetuksessa 6. luokalla opiskelevien oppilaiden sijoittamiseksi Kuitinmäen koulun kaksikieliseen opetukseen 46 Lukuvuoden 2017-2018 oppilaspaikoista päättäminen 32 vuosiluokilla 7-9 47 varhaiskasvatuslautakunnan evästykset Espootarinan 38 päivitykseen 48 Ryhmäperhepäiväkoti Viherompun ja Meriveden 40 päiväkodin toiminnan lopettaminen kesällä 2017 49 Vastaus valmistelukehotukseen koskien 42 koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttamista koulunkäynninohjaajaksi 50 Lisäopetusryhmien perustaminen lukuvuodelle 2017-2018 44 51 Espoon ryhmämuotoisen yksityisopetuksen järjestäminen 47 1.8.2017 alkaen 52 4 Suomenkielisen perusopetuksen tuntijaon tarkistaminen 51 53 5 Tarkennuksia esiopetusta järjestäviin yksiköihin 53 lukuvuonna 2017-2018 54 6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomus 59 vuodelta 2016 55 7 Suomenkielisen opetuksen toimintakertomus 2016 60 56 Olarin koulun ja Olarin lukion sekä Pohjois-Tapiolan 61 koulun ja lukion johtokunnat toimikaudella 2017-2021 57 Kantokasken koulun johtokunnan henkilökunnan 62 varaedustajan eropyyntö ja täydennysvaali 58 Päätökset ja kirjelmät 63 59 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 65 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 60 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset 79
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 22.03.2017 Sivu 4 / 84 38 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 16.3.2017 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 22.03.2017 Sivu 5 / 84 39 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Merja Vuori.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 22.03.2017 Sivu 6 / 84 1030/2017 12.04.00 40 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-2016) raportointi (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh. 043 826 6298 Elina Palojärvi, puh. 043 824 5721 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä merkitsee liitteenä olevan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013-2016 raportoinnin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013-2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.10.2013 129. Suunnitelman liitteinä ovat 1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä 2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti käsiteltiin valtuustossa 08.06.2015 92. Samalla hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015-2016 sekä oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luvuksi 4.5. Nyt käsiteltävänä olevassa raportoinnissa esitellään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2015-2016 asetettujen painopistealueiden toteutuminen. Lisäksi raportissa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategisten tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosina 2014-2016. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisen painopisteinä 2015-2016 olivat:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 22.03.2017 Sivu 7 / 84 - Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan - Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin - Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan - Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa - Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön - Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan o Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön Yhteenveto ja johtopäätökset painopisteiden toteutumisesta Nuorten (13-22 v.) päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjujen ja kustannusten nykytilaa koskeva analysointi toteutettiin ja selvitystä hyödynnetään palveluketjujen uudelleen muotoilussa asiakkaan hoidon saumattomaksi toteutumiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen monialaisessa yhteistyössä on jatkossakin keskeinen tavoite. Hyvinvointiraportointia kehitetään kaupunkitasoisesti. Tavoitteena on oikea-aikainen ja paremmin hyödynnettävissä oleva tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Jatkossa lasten ja nuorten omia kokemuksia ja palautetta tulee kerätä systemaattisemmin. Lasten ja nuorten omien kokemusten arvostetuksi ja huomioiduksi tuleminen ovat keskeinen tavoite kaikissa lasten ja nuorten palveluissa. Osallistamista on kehitetty ja toteutettu yhä enemmän ja sen perusteella kehitetty palveluja. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman ja Opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on lasten osallisuuden vahvistaminen. Erilaisilla toimintamuodoilla (esim. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, Kaikukortti) on lisätty kulttuurin saavutettavuutta. Tätä pidetään jatkossakin tärkeänä. Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden vieminen käytäntöön on toteutunut. Vieraskielisten lasten ja perheiden huomioimista kehitetään kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Espoo mukana pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) kehittämistyössä (2017-2018), missä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa. Monialaisen yhteistyön vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä on toteutunut. Kuluvalla valtuustokaudella lasten ja nuorten palveluiden yhteensovittavaan johtamiseen on saatu toimivat ja hyvät rakenteet. Jatkossa pyritään siihen, että kaikissa lasten ja perheiden palveluissa asiakkaille tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 22.03.2017 Sivu 8 / 84 1091/2017 10.03.02 41 Laajalahden koulu -hankkeen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh. 043 825 6113 Eija Riikonen, puh. 09 81623004 Kaisa Peltonen, puh. 050 363 3661 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä hyväksyy Laajalahden koulu - hankkeen tarveselvityksen liitteen mukaisena. Hanke sisältää 3-sarjaisen alakoulun ja tilat kahdelle varhaiskasvatuksen esiopetusryhmälle. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Oheismateriaalina olevaa alustavaa huonetilaohjelmaa käytetään rakennushankkeen suunnittelun pohjana. pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta ottamaan huomioon vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmassa esitetyn aikataulun vuosille 2018 2020. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Laajalahden koulu -hankkeen tarveselvityslomake - Laajalahden koulun alustava huonetilaohjelma - Koulut, kustannusvertailu 03 2017 - Päiväkodit, kustannusvertailutaulukko 03 2017 Sivistystoimen palveluverkkoa kehitetään Tapiolan alueella siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista toimintayksiköistä. Koulun ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Yhteinen oppimisympäristö ja turvalliset, läpikululta suojaisat piha-alueet voidaan toteuttaa hyvin Laajalahden koulun nykyiselle tontille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 22.03.2017 Sivu 9 / 84 Hankkeeseen toteutetaan tilat seuraavasti: Alakoulussa on 1-6-luokilla 18 perusopetusryhmää, kolme pienryhmää ja kaksi esiopetusryhmää. Koulun laskennallinen oppilasmäärä on 438, jossa lisäys on 130 oppilasta. Varhaiskasvatuspaikkojen rakenteellinen määrä on 42. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Koulu ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Laajalahden koulun peruskorjaus ja uudishanke on vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa varattu määrärahat vuosille 2018 2020. Hankkeen sijaintipaikka on liikenteellisesti hyvin ja turvallisesti saavutettavissa. Hanke toteutetaan Laajalahden koulun nykyiselle paikalle, Laajalahti ko 17018 Y-tontille (osoite Elisenvaarankuja 9). Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavanmuutosta, jonka valmistelun kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt. Palveluverkko ja väestön muutos Tapiolan aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetut alueet tulevat tiivistymään 8 500 uudella asukkaalla ja lisäksi Otaniemeen tavoitellaan 7 500 uutta asukasta 2030 mennessä. Väestöennusteen mukaan Suur-Tapiolan alueen lapsimäärä kasvaa noin 700:lla seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Palveluverkon suunnittelu ja hankkeen mitoitus perustuu varhaiskasvatus- ja oppivelvollisuusikäisten määrän kasvuun. Hankkeen laajuudessa otetaan huomioon koko palvelualueen pitkän tähtäimen kehitys: väestöennuste, asuin- ja liikerakentaminen, liikennejärjestelyt ja luopuminen epätarkoituksenmukaisista toimintayksiköistä. Laajalahden koulu sijaitsee Tapiolan suuralueella Turunväylän eteläpuolella. Alueella on useita peruskouluja: 1-6 luokkien koulutiloja on yhteensä noin 80:lle ja yläkoulutiloja noin 45:lle yleisopetuksen perusopetusryhmälle. Lisäksi alueella järjestetään erityis- ja muuta pienryhmäopetusta. Alueella on tällä hetkellä väistöjärjestelyjä koulurakennusten teknisten korjausten takia. Väestöennusteen mukaista oppilasmäärän lisäystä ei voida mitoittaa olemassa oleviin koulutiloihin. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 22.03.2017 Sivu 10 / 84 Tapiolassa varhaiskasvatukseen haetaan lapsia enemmän kuin muilla Espoon palvelualueilla. Varhaiskasvatuspalveluja tarvitsee yli 80 % alueen lapsista (keskimäärin Espoossa n. 75 %). Tapiolassa on jo usean vuoden ajan ollut pulaa varhaiskasvatuspaikoista ja hoitopaikkoja järjestetään poikkeusjärjestelyin olemassa oleviin tiloihin siten, että lapsia ja henkilökuntaa sijoitetaan niihin mitoitusta enemmän. Vaje on noin 100 päivähoitopaikkaa. Esiopetustilojen sijoittaminen koulun yhteyteen luo lisäkapasiteettiä alueen muihin päiväkoteihin. Tapiolan alueella 10 kk - 6-vuotiaiden lasten määrä kasvaa 10 vuodessa noin 500:lla ja 7-15-vuotiaiden noin tuhannella. Koko Tapiolan alueella lasten ja nuorten määrän kasvu on kymmenessä vuodessa noin 17 %. Väestöennuste Suur-Tapiola, suomen- ja vieraskieliset 10 kk. - 5v. 6-vuotta 7-11v. 12-14v. 15-17 v 2017 2665 593 2694 1389 1428 2018 2642 553 2791 1440 1425 2019 2725 527 2852 1490 1436 2020 2771 572 2872 1574 1427 2021 2893 502 2894 1653 1492 2022 3041 488 2856 1717 1544 2023 3104 589 2759 1815 1627 2024 3125 603 2791 1818 1698 2025 3142 610 2858 1799 1763 2026 3134 608 2875 1765 1860 Muutos 470 15 181 376 432 vuosi-ka. 47 2 18 38 43 Koulun ja esiopetuksen tilat Laajalahden koulu otettiin käyttöön Laajalahden kansakouluna 1952. Rakennusta laajennettiin ja peruskorjattiin 1986 87. Nykyiset, huonokuntoiset tilat eivät täytä uuden opetussuunnitelman toiminnalle asettamia vaatimuksia. Espoon koulut suunnitellaan kaupunkitasoisten mitoitusperiaatteiden ja uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisiksi. Tilat toteutetaan osittain avautuviksi, yhdistettävissä oleviksi tiloiksi jotka tukevat yhteisöllisyyttä. Laajalahden koulun tilatarpeet esitetään alustavassa huonetilaohjelmassa. Muuntojoustavat tilat palvelevat eri-ikäistä käyttäjäjoukkoa ja ovat myös kuntalaiskäytössä. Päiväkodin tilat toteutetaan Espoon päiväkotien suunnitteluohjeen mukaan. Suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monimuotoisuus ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 22.03.2017 Sivu 11 / 84 joustavuus sekä pienryhmätoimintaan painottuva pedagogiikka. Esiopetustilat sijoittuvat rakennuksessa siten, että sisäänkäynniltä on suora kulkuyhteys lasten leikkipihalle. Rakennusten kerrosten väliset kulkuyhteydet suunnitellaan mahdollisimman hyvin turvallisiksi ja toimiviksi lasten jatkuvaan käyttöön. Koulun ja esiopetuksen saattoliikenne ja koulun huoltopiha suunnitellaan toisistaan erillisiksi. Suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien näkemys hyvästä työ- ja toimintaympäristöstä. Osallistavalla suunnittelulla ohjataan aktiivisesti käyttäjiä osallistumaan oman työn ja toimintaympäristönsä ja asukkaita oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen, millä keinoin rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua Espoossa. KulttuuriEspoo 2030 -strategia otetaan huomioon hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen ja alueen asukkaiden kanssa. Koulu- ja päiväkotitilojen yhteiskäyttö Laajalahden koulu -hanke toteutetaan yhteishankkeena, mikä lisää etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Hankkeen tilaohjelma on suunniteltu siten, että tilat ovat joustavasti peruskoulun ja esiopetuksen käytössä, osittain yhteiskäytössä. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat ruokailualueet, liikuntatilat oheistiloineen ja erikoisluokat. Kouluilla ja esiopetuksella on erilliset sisäänkäynnit ja toimintatilat. Henkilökunnan tauko- ja työtilat ovat pääosin yhteiset. Tilojen kuntalaiskäyttö Iltaisin koulun yleiset opetustilat sekä erikoisluokat ovat taiteen perusopetuksen ja kuntalaisten käytössä. Liikuntasali oheistiloineen on urheiluseurojen ja muiden kuntalaisten käytössä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Sekä liikuntatiloihin että muun kuntalaiskäytön alueelle on omat, erilliset sisäänkäyntinsä, joista ei ole pääsyä muualle koulun tiloihin. Ulkoalueet Piha-alueet peruskorjataan ja varustetaan uusin leikkivälinein pihasuunnitteluohjeen mukaisesti. Pallokenttä peruskorjataan sekä pintojen että rakenteiden (mm. salaojat) osalta. Kentän laajennusta pihasuunnitteluohjeen mukaisiin mittoihin (51 m x 69 m) tutkitaan. Kentän yhteyteen rakennetaan hiekkatekonurmipintainen aidattu monitoimikenttä 12-20 m x 23-40 m. Lisäksi kentän yhteyteen (aidan ulkopuolelle) rakennetaan pituushyppypaikka sekä mahdollisesti muita yleisurheilun suorituspaikkoja. Koulun piha-alue ja liikuntakentät tarjoavat sekä koululaisille että alueen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 22.03.2017 Sivu 12 / 84 asukkaille monipuoliset leikki- ja liikuntaolosuhteet. Aikataulu Laajalahden koulun peruskorjaus ja uudishanke on vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa varattu määrärahat vuosille 2018 2020. Hankkeen aikataulussa tulee ottaa huomioon, että koulu- ja esiopetustilat tulee saada käyttöön aina viimeistään toimintakauden alussa valmiiksi kalustettuna, mikä edesauttaa palveluverkon kehittämistä. Tilojen käyttöönotosta kesken toimintakauden voi aiheutua lisäkustannuksia tuottavia väliaikaisia tilajärjestelyjä ja haittaa asiakkaille. Tilapalvelut -liikelaitos arvioi hankkeen valmistuvan 11/2020. pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta toteuttamaan hankkeen investointiohjelman mukaisessa aikataulussa tai esittämään korvaavat tilat toiminnan tarpeelle. Rakennuksen mitoitus ja kustannukset Laajalahden koulu -hanke on Tilapalvelut-liikelaitoksen mukaan laajuudeltaan 6 994 br-m2 tai 5 945 ht- m2. Alustava tilaohjelman mukaan hankkeen laajuus on 4068 hy-m2. Hankkeen kustannusennuste on Tilapalvelut -liikelaitokselta 6.3.2017 saamien tietojen mukaan 20,63 milj. euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: yksikkö hy-m 2 hinta peruskoulu 3823 19,39 M päiväkoti (esiopetus) 245 1,24 M Uudishankkeen arvioidut vuokrakulut ovat noin 2,01 M /vuosi ja Siivouskustannukset n 93 000 /vuosi. Koulun osuus on 94 % ja varhaiskasvatuksen osuus 6 %. Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen - Arja Törmä, Tilahallinta - Juha Iivanainen, Tilahallinta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 22.03.2017 Sivu 13 / 84 1092/2017 10.03.02 42 Tuomarilan koulu -hankkeen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh. 043 825 6113 Eija Riikonen, puh. 09 81623004 Kaisa Peltonen, puh. 050 363 3661 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä hyväksyy Tuomarilan koulu - hankkeen tarveselvityksen liitteen mukaisena. Hanke sisältää 3-sarjaisen alakoulun ja tilat kahdelle varhaiskasvatuksen esiopetusryhmälle. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Oheismateriaalina olevaa alustavaa huonetilaohjelmaa käytetään rakennushankkeen suunnittelun pohjana. pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta ottamaan huomioon vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa esitetyn aikataulun vuosille 2018 2020. Käsittely Kainulainen puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta toivoo Tuomarilan koulun osalta seuraavaa: tutkitaan mahdollisuutta, että koulu toteutetaan yhtenäisenä ratkaisuna ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon naapurissa sijaitsevien taloyhtiöiden lausunnot. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kainulaisen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös hyväksyy Tuomarilan koulu - hankkeen tarveselvitystä liitteen mukaisena. Hanke sisältää 3-sarjaisen alakoulun ja tilat kahdelle varhaiskasvatuksen esiopetusryhmälle. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Oheismateriaalina olevaa alustavaa huonetilaohjelmaa käytetään rakennushankkeen suunnittelun pohjana.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 22.03.2017 Sivu 14 / 84 pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta ottamaan huomioon vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa esitetyn aikataulun vuosille 2018 2020. Lisäksi opetus- ja toivoo Tuomarilan koulun osalta seuraavaa: tutkitaan mahdollisuutta, että koulu toteutetaan yhtenäisenä ratkaisuna ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon naapurissa sijaitsevien taloyhtiöiden lausunnot. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Tuomarilan koulu -hankkeen tarveselvityslomake - Tuomarilan koulun alustava huonetilaohjelma - Koulut, kustannusvertailu 03 2017 - Päiväkodit, kustannusvertailutaulukko 03 2017 Sivistystoimen palveluverkkoa kehitetään Keski-Espoon alueella siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista toimintayksiköistä. Koulun ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Yhteinen oppimisympäristö ja turvalliset piha-alueet voidaan toteuttaa Tuomarilan koulun nykyiselle tontille. Hankkeeseen toteutetaan tilat seuraavasti: Alakoulussa on 1-6-luokilla 18 perusopetusryhmää, kolme pienryhmää ja kaksi esiopetusryhmää. Koulun laskennallinen oppilasmäärä on 450, jossa lisäys on noin 270 oppilasta. Varhaiskasvatuspaikkojen rakenteellinen määrä on 42. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Koulu ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Tuomarilan koulun peruskorjaus ja uudishankkeen toteutukselle on vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa varattu määrärahat vuosille 2018 2020. Hanke toteutetaan Tuomarilan koulun nykyiselle paikalle, Tuomarila ko 40325 Y-tontille (osoite Puistotie 13). Hankkeen sijaintipaikka on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Suunnittelussa varmistetaan turvalliset kulkuyhteydet koululle, esiopetukseen, viereiseen päiväkotiin ja koulun käyttämälle kentälle. Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavanmuutosta, jonka valmistelun kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 22.03.2017 Sivu 15 / 84 Palveluverkko ja väestön muutos Kaupunginhallitus on 30.11.2015 hyväksynyt Keski- ja Pohjois-Espoon osayleiskaavan tavoitteet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa 20 000 uutta asukasta Koillis-Espooseen, 30 000 uutta asukasta Luoteis- Espooseen ja 10 000 uutta asukasta tiivistyvän Keski-Espoon alueelle 2050 mennessä. Väestöennusteen mukaan Espoon keskuksen alueen lapsimäärä kasvaa noin tuhannella seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Ennuste ei ota vielä huomioon Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan uusia asukastavoitteita. Palveluverkon suunnittelu ja hankkeen mitoitus perustuu varhaiskasvatusja oppivelvollisuusikäisten määrän kasvuun. Hankkeen laajuudessa otetaan huomioon koko palvelualueen pitkän tähtäimen kehitys: väestöennuste, asuin- ja liikerakentaminen, liikennejärjestelyt ja luopuminen epätarkoituksenmukaisista toimintayksiköistä. Tuomarilan koulu sijaitsee Espoon keskuksen suuralueella junaradan eteläpuolella. Alueella on useita peruskouluja: 1-6 luokkien koulutiloja on yhteensä noin 40:lle ja yläkoulutiloja noin 13-14:lle yleisopetuksen perusopetusryhmälle. Kirkkojärven koulu on lähellä, junaradan pohjoispuolella. Lisäksi alueella järjestetään erityis- ja muuta pienryhmäopetusta. Väestöennusteen mukaista oppilasmäärän lisäystä ei voida mitoittaa olemassa oleviin koulutiloihin. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla. Keski- ja Pohjois-Espoossa on nyt varhaiskasvatuksessa hoitopaikkavajetta ja 15 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 noin 180 lapsella. Väestöennuste Vanhan Espoon eteläosa, suomen- ja vieraskieliset 611-613 10 kk. - 5v. 6-vuotta 7-11v. 12-14v. 15 17 v 2017 316 52 137 59 54 2018 340 44 169 59 60 2019 350 59 189 66 54 2020 363 65 220 76 62 2021 381 61 253 87 62 2022 389 67 281 94 69 2023 395 68 292 118 77 2024 399 71 312 128 89
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 22.03.2017 Sivu 16 / 84 2025 393 73 320 153 95 2026 381 73 325 161 115 Muutos 65 21 188 102 61 vuosi-ka. 7 2 19 10 6 Sivistystoimen palveluverkkoa kehitetään Tuomarilan alueella siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista toimintayksiköistä. Koulun ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Yhteinen oppimisympäristö ja turvalliset piha-alueet voidaan toteuttaa Tuomarilan koulun nykyiselle tontille. Hankkeeseen toteutetaan tilat seuraavasti: Alakoulussa on 1-6-luokilla 18 perusopetusryhmää, kolme pienryhmää ja kaksi esiopetusryhmää. Koulun laskennallinen oppilasmäärä on 450, jossa lisäys on noin 270 oppilasta. Varhaiskasvatuspaikkojen rakenteellinen määrä on 42. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Koulu ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Tuomarilan koulun peruskorjaus ja uudishanke on vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmassa vuosille 2018 2020. Hanke toteutetaan Tuomarilan koulun nykyiselle paikalle, Tuomarila ko 40325 Y-tontille (osoite Puistotie 13). Hankkeen sijaintipaikka on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Suunnittelussa varmistetaan turvalliset kulkuyhteydet koululle, esiopetukseen, viereiseen päiväkotiin ja koulun käyttämälle kentälle. Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavanmuutosta, jonka valmistelun kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt. Koulun ja esiopetuksen tilat Tuomarilan koulu on rakennettu vuonna 1959. Rakennus on peruskorjattu 1980-luvulla. Lisäksi rakennukseen on tehty pieniä toiminnallisia tilamuutoksia ja sitä on laajennettu vieressä olevaan asuntolarakennukseen 1990- ja 2000- luvuilla. Nykyiset, huonokuntoiset tilat eivät täytä uuden opetussuunnitelman toiminnalle asettamia vaatimuksia. Espoon koulut suunnitellaan kaupunkitasoisten mitoitusperiaatteiden ja uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisiksi. Tilat toteutetaan osittain avautuviksi, yhdistettävissä oleviksi tiloiksi jotka tukevat yhteisöllisyyttä. Tuomarilan koulun tilatarpeet esitetään alustavassa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 22.03.2017 Sivu 17 / 84 huonetilaohjelmassa. Muuntojoustavat tilat palvelevat eri-ikäistä käyttäjäjoukkoa ja ovat myös kuntalaiskäytössä. Päiväkodin tilat toteutetaan Espoon päiväkotien suunnitteluohjeen mukaan. Suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monimuotoisuus ja joustavuus sekä pienryhmätoimintaan painottuva pedagogiikka. Esiopetustilat sijoittuvat rakennuksessa siten, että sisäänkäynniltä on suora kulkuyhteys lasten leikkipihalle. Rakennusten kerrosten väliset kulkuyhteydet suunnitellaan mahdollisimman hyvin turvallisiksi ja toimiviksi lasten jatkuvaan käyttöön. Koulun ja esiopetuksen saattoliikenne ja koulun huoltopiha suunnitellaan toisistaan erillisiksi. Suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien näkemys hyvästä työ- ja toimintaympäristöstä. Osallistavalla suunnittelulla ohjataan aktiivisesti käyttäjiä osallistumaan oman työn ja toimintaympäristönsä ja asukkaita oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen, millä keinoin rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua Espoossa. KulttuuriEspoo 2030 -strategia toteutetaan hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen ja alueen asukkaiden kanssa. Tuomarilan koulun käytössä oleva Pitkännotkon pallokenttä peruskorjataan hankkeen yhteydessä. Koulu- ja päiväkotitilojen yhteiskäyttö Tuomarilan koulu -hanke toteutetaan yhteishankkeena, mikä lisää etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Hankkeen tilaohjelma on suunniteltu siten, että tilat ovat joustavasti peruskoulun ja esiopetuksen käytössä, osittain yhteiskäytössä. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat ruokailualueet, liikuntatilat oheistiloineen ja erikoisluokat. Kouluilla ja esiopetuksella on erilliset sisäänkäynnit ja toimintatilat. Henkilökunnan tauko- ja työtilat ovat pääosin yhteiset. Tilojen kuntalaiskäyttö Iltaisin koulun yleiset opetustilat sekä erikoisluokat ovat taiteen perusopetuksen ja kuntalaisten käytössä. Liikuntasali oheistiloineen on urheiluseurojen ja muiden kuntalaisten käytössä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Sekä liikuntatiloihin että muun kuntalaiskäytön alueelle on omat, erilliset sisäänkäyntinsä, joista ei ole pääsyä muualle koulun tiloihin. Ulkoalueet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 22.03.2017 Sivu 18 / 84 Piha-alueet peruskorjataan ja varustetaan uusin leikkivälinein pihasuunnitteluohjeen mukaisesti. Pihalle rakennetaan hiekkatekonurmipintainen aidattu monitoimikenttä. Koulun käyttämä pallokenttä (Pitkännotkon kenttä) peruskorjataan. Kentän yhteyteen (aidan ulkopuolelle) rakennetaan pituushyppypaikka sekä mahdollisesti muita yleisurheilun suorituspaikkoja. Kentän aitaa lisätään siten, että se kiertää koko kentän. Aitaan rakennetaan huoltoportti ja kulkuaukot. Kentän yhteyteen rakennetaan muutama pysäköintipaikka. Kentän valaistus tarkistetaan pihasuunnitteluohjeen mukaiseksi. Koulun piha-alue ja liikuntakentät tarjoavat sekä koululaisille että alueen asukkaille monipuoliset leikki- ja liikuntaolosuhteet. Aikataulu Tuomarilan koulun peruskorjaus ja uudishankkeen toteutukselle on vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa varattu määrärahat vuosille 2018 2020. Hankkeen aikataulussa tulee ottaa huomioon, että koulu- ja esiopetustilat tulee saada käyttöön aina viimeistään toimintakauden alussa valmiiksi kalustettuna, mikä edesauttaa palveluverkon kehittämistä. Tilojen käyttöönotosta kesken toimintakauden voi aiheutua lisäkustannuksia tuottavia väliaikaisia tilajärjestelyjä ja haittaa asiakkaille. Tilapalvelut -liikelaitos arvioi hankkeen valmistuvan 11/2020. pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta toteuttamaan hanke investointiohjelman mukaisessa aikataulussa tai esittämään korvaavat tilat toiminnan tarpeelle. Rakennuksen mitoitus ja kustannukset Tuomarilan koulu -hanke on Tilapalvelut -liikelaitoksen 6.3.2017 antamien tietojen mukaan laajuudeltaan 6 441 br-m 2. Alustava tilaohjelman mukaan hankkeen laajuus on 4 088 hy-m 2. Hankkeen kustannusennuste on Tilapalvelut -liikelaitoksen 6.3.2017 antamien tietojen mukaan noin 19,03 milj. euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: yksikkö hy-m 2 hinta peruskoulu 3943 17,9 päiväkoti (esiopetus) 245 1,14 Uudishankkeen arvioidut vuokrakulut ovat noin 1,819 /vuosi ja siivouskustannukset 95 200 /vuosi. Koulun osuus on 94 % ja varhaiskasvatuksen osuus 6 %.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 22.03.2017 Sivu 19 / 84 Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Kimmo Martinsen, Rakennuttaminen - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen - Juha Iivanainen, Tilahallinta - Pia Aaltonen, Tilahallinta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 22.03.2017 Sivu 20 / 84 1250/2017 12.01.01 43 Leppävaaran koulun pienryhmien ja Veräjäpellon koulun opetuksen järjestäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Merja Narvo-Akkola, puh. 043 825 4967 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen päättää, että 1.8.2017 alkaen Monikon (Leppävaaran koulukeskus) valmistumiseen saakka 1. Veräjäpellon koulun vuosiluokkien 1-6 yleisopetus järjestetään koulun käytössä tällä hetkellä olevissa siirtokoulutiloissa Veräjäpellon koulun läheisyydessä 2. Veräjäpellon koulun erityisluokkien ylimpien vuosiluokkien opetus järjestetään pääosin Kuitinmäen koulun kentällä sijaitsevissa siirtokoulutiloissa. Ne oppilaat, joiden koulumatka Kuitinmäkeen on vähintään 3 km, saavat koulumatkoja varten matkakortin, ellei heille ole myönnetty muuta koulumatkaetuutta. 3. Leppävaaran koulun pienryhmien osalta ryhmien sijoittuminen päätetään vuosittain vuosiluokkien 7-9 oppilaaksioton yhteydessä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Pöytäkirja huoltajien kuulemistilaisuudesta - Veräjäpellon koulun johtokunnan lausunto - Veräjäpellon koulun opettajakunnan lausunto - Veräjäpellon koulun oppilaskunnan lausunto Monikon eli Leppävaaran koulukeskuksen rakentaminen alkaa tarvittavilla purkutöillä syksyllä 2017. Tontilla toimivat tällä hetkellä Leppävaaran ja Veräjäpellon koulut, joten niiden opetus on järjestettävä purku- ja rakennustöiden aikana muualla. päätti kokouksessaan 20.12.2016 214, että Leppävaaran koulun yleisopetuksen ja liikuntapainotteisten luokkien opetus järjestetään 1.8.2017 alkaen Monikon valmistumiseen saakka pääosin Lintumetsän koulun yhteydessä sijaitsevissa siirtokoulutiloissa. Lisäksi hyödynnetään
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 22.03.2017 Sivu 21 / 84 Lintumetsän ja Lintuvaaran koulujen sekä Leppävaaran urheilupuiston tiloja. Veräjäpellon koulun osalta ehdotetaan, että yleisopetuksen vuosiluokkien 1-6 opetus järjestetään nykyisen Veräjäpellon koulun läheisyydessä sijaitsevissa siirtokoulutiloissa. Näissä tiloissa mahtuisivat toimimaan sekä yleisopetuksen luokat että koulun erityisluokat. Yleisopetuksen lisäksi Veräjäpellon koulussa on dysfaattisten lasten kaupunkitasoisia erityisluokkia vuosiluokilla 1-9. Näihin kaupunkitasoisiin erityisluokkiin oppilaat tulevat eri puolilta Espoota. varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotetaan, että erityisluokkien ylimpien vuosiluokkien oppilaiden opetus järjestettäisiin pääosin Kuitinmäen koulun kentällä sijaitsevissa siirtokoulutiloissa, jotka vapautuvat kesällä 2017 Päivänkehrän koulun peruskorjauksen valmistuessa. Ruokailu ja erikoisluokkatiloja vaativa opetus voidaan järjestää Kuitinmäen koulun tiloissa. Ne oppilaat, joilla koulumatka Kuitinmäkeen on yli 3 km, saisivat koulumatkoja varten matkakortin elleivät he saa muuta koulumatkaetua. Koska oppilaat tulevat eri puolilta Espoota, osalla oppilaista koulumatka lyhenee. Kuitinmäkeen on hyvät joukkoliikenneyhteydet eri puolilta Espoota. Veräjäpellon koulun johtokunnan, henkilökunnan ja oppilaskunnan lausunnot sekä muistio huoltajien kuulemistilaisuudesta ovat oheismateriaalina. Johtokuntien lausunnoissa esiin nostamista huolenaiheista oppilashuollon tiloihin haetaan ratkaisu samalla kun koulun pyörittämisen kokonaisuus hahmottuu toteutuvissa väistötiloissa. Piha-alueen turvallisuuteen pyritään vaikuttamaan tutkimalla voidaanko Leppävaaran lukion ja Uimahallin välinen viheralue muuttaa välituntialueeksi. Tällöin oppilaiden välituntitoiminta olisi kauempana ja suojaisempi suhteessa rakennustyömaahan ja sen liikenteeseen. Leppävaaran koulun maahanmuuttajien valmistava- ja pienryhmäopetuksen sijoittumisesta ehdotetaan päätettäväksi vuosittain oppilaaksioton yhteydessä. Leppävaaran koulussa nyt järjestettävälle joustavan perusopetuksen ryhmille ollaan hakemassa kaupungista toista pysyvämpää sijoituspaikkaa. Tiedoksi - Leppävaaran koulu - Veräjäpellon koulu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 22.03.2017 Sivu 22 / 84 479/2017 12.01.00.00 44 Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen yhdistäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 043 825 4966 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen 1. päättää, että Tähtiniityn koulusta ja Kuitinmäen koulusta muodostetaan 1.8.2017 alkaen yhtenäinen peruskoulu ja koulun nimeksi tulee Kuitinmäen koulu 2. päättää, että muodostettavassa yhtenäisessä Kuitinmäen koulussa on yksi johtokunta. Käsittely Kainulainen puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta kehottaa valmistelemaan uuden koulun nimeä. Virkamiehet kuuntelevat molempia osapuolia ja tuovat esityksen lautakunnalle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kainulaisen muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1. päätti, että Tähtiniityn koulusta ja Kuitinmäen koulusta muodostetaan 1.8.2017 alkaen yhtenäinen peruskoulu, 2. päätti, että muodostettavassa yhtenäisessä koulussa on yksi johtokunta. Lisäksi opetus- ja kehotti valmistelemaan uuden koulun nimen siten, että molempia osapuolia kuunnellaan ja esitys tuodaan lautakunnalle.. Oheismateriaali - Tähtiniityn koulun koti- ja kouluyhdistyksen lausunto - Kuitinmäen koulun henkilökunnan lausunto - Kuitinmäen koulun johtokunnan lausunto - Kuitinmäen koulun oppilaskunnan lausunto
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 22.03.2017 Sivu 23 / 84 - Espoon nuorisovaltuuston lausunto - Tähtiniityn koulun johtokunnan lausunto - Tähtiniityn koulun henkilökunnan lausunto - Tähtiniityn koulun oppilaskunnan lausunto - Jalavapuiston koulun vanhempainyhdistyksen lausunto - Muistio alueen asukkaille ja huoltajille järjestetystä tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta Selostus Perusopetusta koskeva opetuslainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet perustuvat ajatukseen yhtenäisestä perusopetuksesta. Hallinnollisesti yhtenäinen, 1-9 luokkien peruskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista. Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan 28.1.2010 7 päättämien suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteiden mukaisesti lähekkäin sijaitsevia kouluja liitetään yhtenäisen perusopetuksen kouluiksi, kun se on tarkoituksenmukaista. Kouluilla on tällöin yhteiset tilat, hallinto ja opiskeluhuolto sekä yhteiset opettajat. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 13 kohdan mukaan lautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu päättää palvelua tuottavan toiminnan käynnistämisestä ja lopettamisesta sekä toimintojen yhdistämisestä. Näin ollen koulujen yhdistämistä koskeva ratkaisuvalta on lautakunnalla. Valmistelu Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen yhdistämistä on tarkasteltu Espoon peruskoulujen ja lukioiden tilankäyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä, huomioiden suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen voimassa olevat periaatteet. Koulujen yhdistämistä koskeva valmisteluprosessi ja -aikataulu on hyväksytty suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johtoryhmässä 16.1.2017. Jäljempänä olevasta ehdotuksesta on järjestetty koulujen henkilökunnalle yhteistoimintalain ja yhteistoimintasopimuksen mukaiset työpaikkakokoukset 14.2.2017 ja 15.2.2017. Alueen asukkaille ja huoltajille sekä nuorisovaltuuston jäsenille on järjestetty ehdotuksen johdosta tiedotus- ja keskustelutilaisuus 1.3.2017. Tilaisuuteen on ollut kutsuttuina myös kaksikielistä opetusta tarjoavien koulujen vanhempainyhdistykset, sillä ehdotus yhtenäisen peruskoulun muodostamisesta vaikuttaa kaupunkitasoisesti järjestettyyn kaksikieliseen opetukseen. Koulujen johtokunnilla, henkilöstöllä ja oppilaskunnilla sekä Espoon kaupungin nuorisovaltuustolla ja kaksikielistä opetusta tarjoavien koulujen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 22.03.2017 Sivu 24 / 84 koti- ja kouluyhdistyksillä/vanhempainyhdistyksillä on ollut mahdollisuus antaa oma lausuntonsa 10.3.2017 mennessä. Lausunnot sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuden muistio ovat oheismateriaalina. Ehdotus Matinkylä-Olarin oppilasalueella toimivat Tähtiniityn koulu (Friisinkalliontie 4) ja Kuitinmäen koulu (Kuitinkuja 4) sijaitsevat vierekkäin. Tähtiniityn koulussa on noin 350 oppilasta ja Kuitinmäen koulussa noin 360 oppilasta. Päätösehdotuksen mukaisesti Tähtiniityn ja Kuitinmäen kouluista muodostetaan 1.8.2017 alkaen yhtenäinen peruskoulu ja koulun nimeksi tulee Kuitinmäen koulu. Koulujen yhdistäminen ja yhtenäisen peruskoulun muodostaminen on pedagogisesti perusteltua, sillä sen seurauksena - oppilaiden koulupolku on ennustettava - opetusresursseja ja tiloja on mahdollisuus hyödyntää jatkossa joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin - opettajien osaamista voidaan hyödyntää joustavasti kokonaisuuden tasolla ja kehittää opetusta monipuolisesti - oppilashuoltopalveluiden saatavuus paranee. Yhtenäisen peruskoulun muodostaminen on myös tarkoituksenmukaista, sillä koulujen yhdistäminen mahdollistaa Espoon kouluverkon kehittymisen kohti yhtenäistä perusopetusta. Yhdistämisen vaikutuksia 1. Oppilaat Muodostettavalla yhtenäisellä peruskoululla ei ole vaikutusta Tähtiniityn koulun nykyisten oppilaiden koulunkäyntijärjestelyihin. Koulutulokkaille osoitetaan kevään 2017 oppilaaksiotossa lähikouluksi Tähtiniityn koulu ja seitsemännelle luokalle siirtyville Kuitinmäen koulu. Kaksikieliseen opetukseen pyrkineet koulutulokkaat valitaan kevään 2017 oppilaaksiotossa Tähtiniityn kouluun ja seitsemännelle luokalle pyrkineet Kuitinmäen kouluun. Tähtiniityn koulun nykyisten yleisopetuksen ja erityisluokkien sekä kevään 2017 oppilaaksiotossa lähikouluun osoitettujen ja kaksikieliseen opetukseen valittujen oppilaiden koulun nimeksi muuttuu 1.8.2017 alkaen Kuitinmäen koulu. Oppilaat ovat 1.8.2017 alkaen yhtenäisen peruskoulun oppilaita ja voivat jatkaa koulussa perusopetuksen loppuun asti. Koulun kaksikieliseen opetukseen voidaan valita oppilaita myös muista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 22.03.2017 Sivu 25 / 84 kouluista, mikäli koulun kaksikieliseen opetuksessa jatkavien oppilaiden jälkeen on vielä tilaa. Oppilaiden koulumatkaetuutta koskevat päätökset tehdään lautakunnan päättämien koulumatkaetuuden myöntämistä koskevien linjausten mukaisesti, kuten ennenkin. 2. Koulun johtaminen Muodostettavassa yhtenäisessä Kuitinmäen koulussa on yksi rehtori ja yksi johtokunta. Tarkoituksena on, että koulussa on myös virkaapulaisrehtori (ks. kohta 11). 3. Tilat Muodostettavan yhtenäisen koulun käytössä on Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulurakennukset. Opetuksen järjestämiseen tarkoitettuja tiloja on mahdollisuus käyttää jatkossa aiempaa joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin palvelutarpeen mukaan. 4. Oppilas- ja koulukohtaiset määrärahat Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta oppilas- ja koulukohtaisiin määrärahoihin. Määrärahat määräytyvät oppilasmäärän mukaan. 5. Opetustuntiresurssi Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta opetustuntiresurssiin. Resurssi määräytyy oppilasmäärän mukaan. 6. Avustajapalveluresurssi Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta koulun saamaan avustajapalveluresurssiin. Resurssi määräytyy koulun oppilasmäärän mukaan. 7. Koulusihteeriresurssi Tähtiniityn ja Kuitinmäen kouluissa on omat koulusihteerit 5 päivää/viikko. Yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena koulusihteeriresurssia tullaan tarkistamaan siten, että se vastaa muiden oppilasmäärältään samansuuruisten yhtenäisten peruskoulujen koulusihteeriresurssointia. 8. Vahtimestariresurssi Tähtiniityn koululla ei ole tällä hetkellä vahtimestariresurssia. Kuitinmäen koulun vahtimestariresurssi on tällä hetkellä 3 päivää/viikko. Yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 22.03.2017 Sivu 26 / 84 vahtimestaripalveluiden tarve lisääntyy ja resurssointia tullaan tarkistamaan. 9. Kuraattori- ja psykologipalveluresurssi Kuraattoriresurssi kohdentuu tällä hetkellä siten, että Tähtiniityn koulun kuraattoriresurssi on 1,8 päivää/viikko ja Kuitinmäen koulun 1,7 päivää/viikko. Kouluilla on eri kuraattorit. Psykologiresurssi kohdentuu tällä hetkellä siten, että Tähtiniityn koulussa psykologiresurssia on 1,8 päivää/viikko ja Kuitinmäen koulussa 1,7 päivää/viikko. Kouluilla on sama psykologi. Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta kuraattoritai psykologipalveluiden laskennalliseen resurssiin. Koulujen yhteiset oppilashuollolliset työt on mahdollista yhdistää yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena, jolloin vapautuva aika voidaan kohdentaa aiempaa paremmin oppilaille, ts. oppilashuoltopalveluiden saatavuus paranee. 10. Rehtorin palkkaus ja opetusvelvollisuus Ehdotettava muutos vaikuttaa Kuitinmäen koulun rehtorin palkkaukseen. Oppilasmäärän kasvaessa työn vaativuuden arvioinnista maksettava summa on suurempi. Viranhaltijoiden palkkaus määräytyy kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Rehtorin viikoittainen opetustuntimäärä on tällä hetkellä 6 ja muutoksen seurauksena 0. 11. Henkilökunnan palvelussuhteet Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien Tähtiniityn koulun opettajien ja koulunkäyntiavustajien sijoituskouluksi muuttuu 1.8.2017 alkaen Kuitinmäen koulu. Muutoksen seurauksena henkilökunnan hallinnollinen esimies on Kuitinmäen koulun rehtori. Muutoksella ei ole vaikutusta oppilashuoltohenkilöstön hallinnolliseen esimieheen. Kuitinmäen koulun rehtori jatkaa rehtorin virassaan. Tähtiniityn koulun rehtorin tehtävät hoidetaan määräaikaisin järjestelyin 31.7.2017 asti. Tähtiniityn rehtorin virka muutetaan 1.8.2017 alkaen apulaisrehtorin viraksi (virka-apulaisrehtori) ja ensimmäiseksi sijoituskouluksi osoitetaan Kuitinmäen koulu. Koulusihteerien sijoituskoulutilanne ja työtuntimäärät tarkistetaan ja sovitaan asianomaisten henkilöiden kanssa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 22.03.2017 Sivu 27 / 84 Lausunnot Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen johtokunnat, henkilöstö ja oppilaskunnat sekä Espoon nuorisovaltuusto ja kaksikielistä opetusta tarjoavien koulujen koti- ja kouluyhdistykset/vanhempainyhdistykset ovat antaneet omat lausuntonsa koulujen yhdistämistä koskevaan esitykseen. 1. Kuitinmäen koulun johtokunta, henkilöstö ja oppilaskunta Koulun johtokunta, henkilöstö ja oppilaskunta puoltavat koulujen yhdistämistä. Henkilöstön täsmälliseen tiedottamiseen, opettajien työmäärään, vahtimestari- ja koulusihteeripalveluihin sekä oppilaiden turvalliseen liikkumiseen pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota koulujen mahdollisen yhdistämisen seurauksena. 2. Tähtiniityn koulun johtokunta, henkilöstö ja oppilaskunta Koulun johtokunta ja henkilöstö eivät puolla koulujen yhdistämistä. Vaikka yhteistyön vahvistaminen Kuitinmäen koulun kanssa ja oppilaiden koulupolun jatkuvuuden takaaminen on järkevää, koulujen yhdistämisessä katsotaan olevan enemmän haittoja kuin hyötyjä. Yhteistyön vahvistaminen ja koulupolkujatkumo katsotaan olevan mahdollista toteuttaa ilman koulujen yhdistämistä. Tähtiniityn koulun oppilaskunta katsoo koulujen yhdistämisellä olevan hyviä ja huonoja puolia. Mahdollisesti muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimeksi oppilaskunta esittää Tähtiniityn koulua. 3. Espoon nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto puoltaa koulujen yhdistämistä ja esittää, että muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimeksi tulee Kuitinmäen koulu. Espoon kaksikielisen opetuksen alakouluissa eli Jalavapuiston ja Niittykummun kouluissa opiskelevien oppilaiden jatkomahdollisuuksiin pyydetään kiinnittämään jatkossa huomioita, jotta näiden oppilaiden jatkomahdollisuudet kaksikielisessä opetuksessa eivät heikenny. Yhtenäisen peruskoulun opettajaresursseja esitetään käytettäväksi joustavasti, etenkin taito- ja taideaineissa. 4. Koti- ja kouluyhdistykset/vanhempainyhdistykset Tähtiniityn koulun Koti- ja kouluyhdistys puoltaa koulujen yhdistämistä ja esittää, että muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimi päätetään henkilökunnan ja oppilaiden äänestyksen perusteella myöhemmin keväällä. Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulurakennusten väliseen liikkumiseen pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota. Pienempien oppilaiden toivotaan opiskelevan Tähtiniityn koulurakennuksessa, jolloin voitaisiin minimoida rakennusten välillä liikkuminen. Jalavapuiston koulun vanhempainyhdistys katsoo, että koulujen yhdistäminen asettaa eri koulujen kaksikielisessä opetuksessa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 22.03.2017 Sivu 28 / 84 opiskelevat oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan. Koulujen mahdollisen yhdistämisen seurauksena kaksikielisen opetuksen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä tarjota kouluille kehittämiseen riittävää tukea. Muuta huomioitavaa Kunnallisvaalikausi päättyy 31.5.2017. Koulujen nykyiset johtokunnan jäsenet jatkavat kuitenkin toimintaansa siihen asti, kunnes uudet jäsenet on valittu. Johtokuntien jäsenten valinta tapahtuu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa sen jälkeen, kun valtuusto on valinnut uudet opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet. Tiedoksi - Talousyksikkö - Opetushallitus, ote - Kuitinmäen koulu - Tähtiniityn koulu - Tilastokeskus, ote - Henkilöstöyksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 22.03.2017 Sivu 29 / 84 1099/2017 12.01.02 45 Huoltajien vetoomus Tähtiniityn koulun kaksikielisessä opetuksessa 6. luokalla opiskelevien oppilaiden sijoittamiseksi Kuitinmäen koulun kaksikieliseen opetukseen Valmistelijat / lisätiedot: Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen 1. käsittelee vetoomuksen kuntalain 28 :n tarkoittamana kunnan toimintaa koskevana aloitteena ja päättää, että se ei anna aihetta muuttaa kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteita 2. jättää tutkimatta vaatimuksen oppilaiden valitsemisesta Kuitinmäen kaksikieliseen opetukseen, koska lautakunnalla ei ole toimivaltaa päättää yksittäisen oppilaan koulupaikasta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Tähtiniityn koulun kaksikielisessä opetuksessa kuudennella luokalla opiskelevien oppilaiden huoltajien (47 huoltajaa) vetoomus Selostus Tähtiniityn koulun kaksikielisessä opetuksessa kuudennella luokalla opiskelevien oppilaiden huoltajat ovat toimittaneet 5.3.2017 päivätyn vetoomuksen, jossa vaaditaan kevään 2017 haussa ensisijaiseksi hakutoiveekseen Kuitinmäen koulun kaksikielisen opetuksen esittäneet Tähtiniityn koulun oppilaat valittaisiin Kuitinmäen koulun kaksikieliseen opetukseen seitsemännelle luokalle lukuvuoden 2017-2018 alusta alkaen Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen yhdistyessä 1.8.2017. Vetoomuksen perusteluna on todettu, että oppilasvalintojen valmistelu 1.1.2017 voimaan tulleiden kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden mukaisesti ja koulujen yhdistämistä koskeva esitys asettaa Tähtiniityn koulun kaksikielisessä opetuksessa kuudennella luokalla opiskelevat oppilaat eriarvoiseen asemaan. Vetoomuksessa katsotaan, että nykyiset oppilaat ovat poikkeuksellisessa asemassa Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen mahdollisen yhdistämisen seurauksena.