Kiintymyssuhde. Varhaisen vuorovaikutussuhteen merkitys lapsen ja aikuisen elämässä. U. Koskinen



Samankaltaiset tiedostot
Kiintymyssuhde. Varhaisen vuorovaikutussuhteen merkitys lapsen ja aikuisen elämässä

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? Majakka Markku ja Virve Pellinen

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Investointi sijaisvanhempaanparas

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

Hyvää mieltä perheen arkeen

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari Mirjam Kalland

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Mielenterveys voimavarana

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Raskausajan tuen polku

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Mummot, muksut ja kaikki muut

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Mielenterveys voimavarana

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

JAKSO 3. Millä tavalla säätelet tunteitasi?

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Päihteet ja vanhemmuus

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja


Turvallisuus osana hyvinvointia

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Hyvää mieltä perheen arkeen

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

Lapsen vai aikuisen ongelma?

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO

Transkriptio:

Kiintymyssuhde Varhaisen vuorovaikutussuhteen merkitys lapsen ja aikuisen elämässä U. Koskinen

Esityksen sisältö Kiintymyssuhteen määritelmä Läheisriippuvuus Ensimmäisen elinvuoden merkitys Kehityksen esteitä, ulkoisia vaikutuksia Turvallinen/turvaton kiinnittyminen Kiintymyssuhteen puute Raamatun tieto, lapsen kunnioittaminen Lapsen tarpeet, lapsen ja perheen tukeminen Oman minän parantuminen

Kiintymyssuhteen määritelmä kiintymyssuhdeteoria teoria lapsen pyrkimyksestä käyttää äitiä turvallisena perustana ja ylläpitää äitiin läheisyyttä vauvan ja vanhemman välisessä suhteessa John Bowlby (1907-1990) teoria 1969,-73ja - 80 tunnusmerkkejä vahva tunneside, joka sisältää molemminpuolista tyydytystä tuovia elementtejä. Elinikäinen, dynaaminen suhde, joka kehittyy jatkuvasti vuorovaikutuksessa

Kääntöpuoli esim.läheisriippuvuus: sairaus tai sairauden kaltainen tila mitä se on, mikä sen voi aiheuttaa, miten siitä voi toipua Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöiden luokitus: riippuvainen persoonallisuus, F60.7 laaja-alainen, alistuva tukeutuminen toisiin ihmisiin omaa elämää koskevien suurten ja pienten päätösten teossa voimakas hylätyksi tulemisen pelko avuttomuuden ja kyvyttömyyden tunne alistuva mukautuu vanhempien ja muiden ihmisten toiveisiin heikko kyky vastata arkielämän vaateisiin tarmon puute, toiminnan tai tunne-elämän alueella siirtää mielellään vastuuta muille hyväksytyksi tulemisen tarve tarve kontrolloida niin itseään kuin muitakin läheisriippuvuus Mistä juontaa juurensa?

Läheisriippuvuus ihmissuhteissa parisuhteessa, jotta toinen voi olla hallitseva, on toisen oltava alistuva huono itsetunto, jatkuva itsekontrolli nämä piirteet hankaloittavat elämää työssä, vapaa-ajalla, opinnoissa ei ikä eikä sukupuolirajoja läheisriippuvainen on ihminen, joka kokee itsensä läheisriippuvaiseksi. tyypillinen tarve on halu pitää läheiset tyytyväisinä ja hyvällä tuulella alitajuntainen tunne, ettei itsekään saa olla iloinen tai onnellinen jos jollain toisella on paha olla vaistoaa helposti muiden mielialat ja yrittää parhaansa mukaan korjata tunnelmaa välttyäkseen tuntemasta ahdistusta toisen tunteista jos ei onnistu saamaan muita hyvälle tuulelle, oma mieliala laskee ja voi loputa itse huonommin vaikea antaa toisten kantaa vastuuta heidän omista tunteistaan

Ensimmäisten 2 elinvuoden merkitys Ensimmäinen elinvuosi perustuvallisuus äidin odotusaika, synnytys, kokemukset tunnetasolla lapsen ensimmäinen suuri tehtävä muodostaa ihmissuhde äitiin avuttomana syntyvän lapsen eloonjääminen ja sosialisaatio edellyttävät lapsen pitkäaikaista kiinnittymistä ja kiintymistä hoitajaansa lapsi kiinnittyy ihmisiin, jotka ajallisesti riittävän paljon lapsen elämässä attachment (Sinkkonen 2003)- bonding lapsen tulisi saada ehdotonta ihailua voidakseen kehittyä normaalisti peilaus jos lapsi ei koe saavansa ehdotonta rakkautta, hän alkaa uskoa, että hänen on ansaittava se tekemisillään ja että omana itsenään hän ei ole tarpeeksi rakastettava

Säätelyteoriat ja kiintymyssuhde

Lapsen tasapainottelu kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi hänellä on halu tutkia ympäristöään keskeistä lapsen kompetenssin lisäämiselle äidin avulla lapsi kokoaa itsensä pyrkii pitämään yllä jatkuvuuden, mielekkyyden, hyvän olon kokemusta itsestään suhteessa muihin

Strategiasta malliksi lapsen kiin(nit)tymisen tavat määrittelevät strategian, jolla lapsi eri konteksteissa löytää optimaalisen tasapainon turvallisuuden tunteen säätelyn ja ympäristön tutkimisen välille kokemusten karttuessa primaarihoitajiin liitetyt työhypoteesit vakiintuvat vähitellen malleiksi hoitajat mentaalisia edustuksia mallien avulla havainnoi tapahtumia, ennustaa tulevaa ja muodostaa suunnitelman

Kehityksen esteitä tarpeisiin vastataan epäsäännöllisesti huomaamattomuus tahallinen pilkka ja nöyryyttäminen vähätteleminen, ivaaminen, huomiotta jättäminen, naurunalaiseksi tekeminen insesti lapsi väärää sukupuolta lapsen vaikeasti hallittava temperamentti

Ulkoisia vaikuttajia Neuvolat, perhekulttuuri tiukat ruokavälit, ei sylittelyä ennen vanhaan varotettiin kehumasta lasta liikaa Päiväkodit ei tarpeeksi sylittelyaikaa positiivista itsetuntoa kohottavia harjoituksia käytöskasvatus, toisten huomioonottaminen

Kiintymys ja eri kehitysympäristöt

Turvallinen/turvaton kiinnittyminen lapsi kiinnittyy hoitajaansa turvallisesti tai turvattomasti elinehto lapsen kontaktin haku; itku, hymy, imeminen, jokeltelu, syliin pyrkiminen ensimmäisestä ihmissuhteesta odotusmalli, miten olettaa muiden suhtautuvan häneen, vaikuttaa itsetuntoon ja omaan arvoon huolenpidon arvoisena (sk) vierastaminen merkki onnistumisesta vauvan symbioottinen suhde äitiin vahvistaa tunnetaitoja ja suhde isään sosiaalisia taitoja (sk)

Turvallisen kiintymyksen luonti tarpeisiin vastaaminen, ennakoitavuus ravinto ja läheisyys yhtä tärkeitä! syli, katsekontakti, hymy, juttelu suhde aikuisen ja lapsen välillä vuorovaikutuksesta tyydytystä rauhallinen ja turvallinen ympäristö rakkaus ja hellyys, kannustus, kehuminen apua ulkoa, kun voimavarat ei riitä: mll., neuvola, isovanhemmat, vertaistuki

Turvaton kiinnittyminen tarpeisiin vastataan epäsäännöllisesti jos äiti vastaa hitaasti lapselle paha olo, kielteiset tunteet vahvistuvat stressi johtaa ylivirittyneeseen, ärtyneeseen tilaan Turvattomasti kiintynyt lapsi voi olla kiintynyt joko takertuvasti, välttelevästi tai pelokkaasti. Turvattomasti kiintynyt lapsi pelkää aikuisena hylätyksi tulemista ja välttelee siksi läheisiä ihmissuhteita

Jatkuvan stressin vaikutukset Stressin vastakohta: riittävä uni liikunta arkiset velvollisuudet oppiminen,läksyt toisten huomiointi irti päihteistä yhteisruokailu Hippokampus-asiat stressi kutistaa Mantelitumake tunteet -kasvaa

Kiintymyksen eri muodot aikuisuudessa Bartholomew'n (1997) aikuisen kiintymyssuhteen nelikenttämallin termejä seuraavasti: Turvallinen kiintymistyyli (secure, Silvén: autonominen) Takertuva kiintymistyyli (preoccupied, anxiously, Silvén: jumiutunut, Ainsworth/Hazan & Shaver: ristiriitainen, ambivalent). Välttelevä (dismissing, Silvén: etäännyttävä, hylkäävä, Männikkö: itseriittoinen) Pelokas (fearful)

Aikuisen ihmissuhteet -kiintymys

Kiintymyksen nelikenttä/aikuinen Turvallinen hyvä itsetunto, hyvinvointi luottamus omiin kykyihin vuorovaikutustaidot pyytää ja antaa apua perustarpeet tyydytetty Välttelevä haluaa pärjätä itse vaikea pyytää apua ristiriitatilanteessa etäisyys työ, harrastukset keskeisiä Takertuva * itsensä vähättely * omien tarpeiden mitätöinti * mustasukkainen * pitääkö toi minusta? * miellyttää, vaatii, vihastuu Pelokas *ahdistunut yksin ja seurassa ei luota omiin kykyihinsä ei uskalla pyytää apua altis psyyk.sairastumiselle

Kiintymyssuhteen puute aivojen kehitys häiriintyy stressinsietokyky vajaa koulussa lukihäiriöt vaarana etsiä rakkautta vääristä lähteistä seksuaalinen hyväksikäyttö aikuisiässä ei osaa solmia suhteita ylireagoinnit

Kiintymys lapsuudessa Turvallinen kiinnittyminen luottaa hoitajan läsnäoloon tunnesuhde tasapainoinen suhde vanhempiin läheinen, avoin aikuisenakin tasapainoisia ja tyydyttäviä ihmissuhteita osaa käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla Turvaton kiinnittyminen ei luota hoitajaan hakee huomiota negat. välttelee tarvitsevuutta takertuva joutuu mukautumaan hoitajan mielialoihin seurallinen, pelkää hylkäämistä

jatkoa turvattomaan itseriittoisa oppinut pärjäämään hakee etäisyyttä hyvä itsetunto, epäluuloinen pelokas syvä turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne vaikeuksia ihmissuhteissa, mahdoll. alkoholi, huumeet, vaikea korjata

Vaurioitunut minäkäsitys ohjautuu ulkoapäin kerjää aikuisen huomiota takertuu ystäviin, ahdistaa heitä vihaa itseään kostonhalu ei jaksa ponnistella syrjäytymisriski vaara joutua kiusatuksi tai kiusaajaksi

Suomalaisten miesten ja naisten kiintymyssuhdejakauma tutkineet mm. Nauha ja Silvén (2000). Turvallinen kiintymystyyli naisilla yli 50 % miehillä alle puolella. Takertuvia oli naisista alle 25 %, miehistä vain muutama. vältteleviä miehistä n.50 % naisista lähes 25 % Tämän mukaan suomalaisen miehen erityispiirre on välttelevyys kun taas naisilla yleisin kiintymystyyli on turvallinen kiintymystyyli.

Korjaaminen: Raamatun tieto minusta PERSOONALLINEN ALKU Ps. 139 = Jumala ilmoitti olemassaoloni Hänessä me elämme liikumme ja olemme varhaislapsuus perusturvallisuus minut tunnustetaan osaksi itseäni suurempaan suunnitelmaan liityn johonkin minulla on historiani, joka on ollut ennen minua (KKK,SS)

Lapsen kunnioittaminen lapsi on Jumalan kuva lapsi ei ole vain tuleva aikuinen, vaan aina täysi ihminen lapsen kehitysvaiheen ja elämän- tilanteen huomioon ottaminen Ps 139:14

Lapsen tarpeet rakkauden tarve hoiva, perusturva huomio, kiitos, ohjaus, tieto Jumalasta ensimmäinen vuosi tunne-elämän kivijalka turvallisuus ja luottamus (sk) herkät eroahdistus- kaudet 8 kk ja 1,5 v Tarpeiden kolmijako: kuulua jollekulle, kuulua johonkin, olla joku

Oman minän parantuminen Eri teitä, yhteisiä elementtejä Krito, Healing room, Arkenin menetelmät Face, trace, erase- kohtaa ongelma, jäljitä mistä johtuu, mitä tapahtunut esim. lapsuudessa, pyyhi Jumalan avulla pois (esim. rukous, läpikäynti tunnetasolla) rukous ja anteeksianto lähtökohta: Jumala on sanonut kohdallasi tahdon, hänellä on suunnitelma elämääsi varten parantuminen usein prosessi, ei kertarukous koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus

Kouluikäisen tukeminen RISKI- JA HAAVOITTUVUUS- TEKIJÄT perheväkivalta -ulkoinen tarkkaavaisuushäiriö sisäinen huumeiden tarjoaja haavoitt. avioero seksuaalinen hyväksikäyttö koulukiusaaminen (hiljainen, verbaalinen, fyysinen) VOIMAVARATEKIJÄT joku erityislahjakkuus selviytymiskykyiset (resilient) vanhempien hyvä huolenpito vanhempien keskinäinen suhde lapsilähtöinen kasvatus yhteisöpystyvyys naapurusto isovanhempi musiikki, harrastus

Perheiden tukeminen vauvaperhetyö, Kiikku-malli perheterapia, theraplay, sadutus vanhemmuuden tukiohjelma vilkkaiden lasten perheille vaihtoehto väkivallalle hoitomalli ym. koti: minulla on läheiset ihmiset koulu: minä osaan yksityinen elämänpiiri, kaverit: minä olen

Kirjallisuutta Terve kiintymys, Rakkautta etsimässä, Puhu rakkaudesta ja Rikotusta eheäksi Seppo Jokinen Pesästä lentoon - Kirja lapsen kehityksestä kasvattajille Sinkkonen 2003 Yhdessä isän kanssa, Jari sinkkonen, WSOY Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen, Kalland, Sinkkonen 2001 WSOY Lapsen kanssa, hyvinä ja pahoina päivinä, Jari Sinkkonen 2006 Rakasta lasta suojele lapsuutta, Marianne Heikkilä, Pertti Luumi Perhe ja vanhemmuus suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen, Anna Rönkä ja Ulla Kinnunen (toim), PS-kustannus Vauvaperhetyö, Anne Korhonen, Seija Sukula PS-kustannus Anna mun olla lapsi, Saara Kinnunen, Kirjapaja Hallintaa vai huolenpitoa. Kirjapaja (riippuvuussuhteesta) Hänen haavojensa kautta olemme parantuneet kirja sielun parantumisesta. Linda Bergling Arken Auta minua Jeesus, minä kärsin hylkäämisestä kirja jumalan parantavasta ja eheyttävästä rakkaudesta, Linda Bergling, Arken Hylkäämisestä yhteyteen, Toor Spiik, Tavoitteena elämä, mitä ihmettä varten olen täällä? Tarkoitus vie eteenpäin Rick Warren, Päivä Jumalan Isänsydän, Floyd McClung, Jr. lähetysnuoret Vanhemmuutta elämän nopeudella, Rick Osborne, Päivä boldilla ne missä erityisesi kiintymyssuhteen synnystä Mikä lapsiamme uhkaa? Marjatta Bardy, Minna Salmi ja Tarja Heino Stakes Raportti Mitä tehdä levottomille lapsille, Keijo Tahkokallio 2003, WSOY