ILOMANTSIN KUNTA Tarkastuslautakunta ARVIOINTI- KERTOMUS toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009
Sisällysluettelo 1. Ilomantsin n kunnan hallinnon ja talouden tarkastus.........3 1.1 Tarkastuslautakunta...3 1.2 Tilintarkastus...3 1.3 Esteellisyydet...4 2. Tarkastuslautakunnan toiminta............4 3. Vuoden 2008 arviointikertomuksen aiheuttamat t toimenpiteet.........5 4. Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen.........9 4.1. Taloussuunnitelman sitovat tavoitteet...9 4.2. Toiminnan yleiset tavoitteet...9 4.3. Toimielinkohtaisten tavoitteiden toteutuminen...15 4.4. Investointitavoitteet ja niiden toteutuminen...23 4.5. Kunnan taloudellisen aseman kehittyminen...23 4.6. Kunnan määräysvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen...24 5. Tarkastuslautakunnan tarkastustoimintaan perustuvat muut havainnot.........24 5.1. Tavoitteiden asettaminen ja toimintakertomus...24 5.2. Henkilöstön mitoitus ja kustannukset...24 5.3. Keskusvaalilautakunta...25 5.4. Viranhaltijapäätökset...25 5.5. Lautakuntien itsearvioinnit...26 5.6. Asiakastyytyväisyyskyselyt...26 5.7. Aloitteiden seuranta...26 6. Yhteenveto...............27
1. Ilomantsin kunnan hallinnon ja talouden tarkastus 1.1 Tarkastuslautakunta Ilomantsin kunnanvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Vuosittain tarkastuslautakunta laatii arviointikertomuksen talousarvion rinnalla hyödynnettäväksi ohjauksen ja toiminnan kehittämisen välineeksi. Lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään ovat toimineet: Jäsenet Varajäsenet Hassinen Taisto Karhapää Sirpa Nygrén Tuire Pesonen Tarmo Sissonen Raili Sivonen Hannu Vanhanen Taisto Turunen, Kari (25.5.2009 saakka) Martiskainen, Markku (25.5.2009 alkaen) Kymäläinen Pekka Kanninen Helena Puhakka Olli Sivonen Sirpa Wallén Maija Kukkonen Hilkka Lautakunnan puheenjohtajana ja esittelijänä on toiminut Tuire Nygrén, varapuheenjohtajana Taisto Vanhanen ja sihteerinä Ritva Kontkanen. Lautakunnan 8.4.2009 valitsemassa työjaostossa ovat toimineet Tuire Nygrén (pj.), Taisto Vanhanen (vpj.), Taisto Hassinen, Sirpa Karhapää ja Raili Sissonen sekä sihteerinä Ritva Kontkanen. 1.2 Tilintarkastus Ilomantsin kunnan tilintarkastajaksi valtuustokaudella 2009-2012 on valittu JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Aimo Hukkamäki ja avustavana tilintarkastajana KTM Taina Törrönen. Tilintarkastaja Hukkamäki on osallistunut lautakunnan kokouksiin sekä kerran työjaoston kokoukseen. 3 (27)
1.3 Esteellisyydet Esteellisyydet on otettu huomioon tarkastuslautakunnan kokouksissa sekä arviointikertomusta valmisteltaessa, jolloin esteellinen jäsen ei ole osallistunut ko. toimielimiä koskevien asioiden valmisteluun, käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Jäsen/varajäsen Esteellisyys Taisto Hassinen Helena Kanninen Tuire Nygrén Tarmo Pesonen Olli Puhakka Raili Sissonen Kari Turunen Taisto Vanhanen ympäristölautakunta varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta vapaa-aika- ja ympäristölautakunnat sekä Ilomantsin Lämpö Oy perusturvalautakunta perusturvalautakunta Keskusvaalilautakunta, Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot maaseutu-, vapaa-aika-, ympäristö- sekä varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnat Keskusvaalilautakunta, Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot 2. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta on vahvistanut toimintaansa varten tarkastussuunnitelman vuosille 2009-2012. Kullekin vuodelle on määritelty tarkastuksen painopistealueet. Vuoden 2009 painopistealueita olivat: - kunnanhallitus/yhteispalvelut - perusturvalautakunta/yleiset palvelut ja terveyspalvelut - varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta/hallinto sekä päivähoito ja koululaisten iltapäivähoito - teknisen toimen katselmus/kunnallistekniset palvelut ja investoinnit. Talousarviossa tarkastuslautakunnan tavoitteiksi on asetettu päätösten ajantasainen seuranta, katselmukset toimintayksiköissä, kuntalaisten kuuleminen ja hallinnonalojen ja tulosyksiköiden johtajien kuuleminen. Lautakunta on kokoontunut vuoden 2009 aikana 8 kertaa ja työjaosto 4 kertaa. Lisäksi 23.4.2009 lautakunnalla oli yhteiskokous edellisen valtuustokauden tarkastuslautakunnan kanssa. Tapaaminen kunnanhallituksen kanssa lautakunnalla oli 15.6.2009. Kokouksissaan lautakunta on kuullut: Kunnanjohtaja Markku Lappalaista 5.10.2009 ja 1.2.2010 Hallintojohtaja Hilkka Ikosta 5.10.2009 ja 1.2.2010 Perusturvajohtaja Esko Oikarista 4.9.2009 Johtava lääkäri Arto Mönttistä 1.2.2010 Sivistysjohtaja Marjut Ahokasta 22.6.2009 4 (27)
Kunnallistekniikan palveluvastaava Veijo Kurkea 4.9.2009 Työllisyysasiainsihteeri Päivi Puumalaista 2.11.2009 Vuoden 2009 toiminnan arviointia varten lautakunta on seurannut systemaattisesti valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien, YT-toimikunnan sekä kunnanhallituksen henkilöstö- ja elinkeinojaostojen esityslistoja ja pöytäkirjoja. Tilintarkastajat ovat selostaneet tarkastustyönsä etenemistä lautakunnan kokouksissa, saattaneet esille tulleita asioita tarvittaessa suoraan ao. viranhaltijoiden tietoon sekä toimittaneet tarkastuslautakunnalle seuraavat muistiot tarkastustyöstään: 29.5.2009 Tarkastuslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden käsittelystä kunnanvaltuuston kokouksessa 26.8.2009 Kunnallistekniset palvelut ja vuosisopimuksien kilpailutus 26.8. 2009 Päivähoito ja koululaisten iltapäivähoito 5.11.2009 Talous- ja toimintatilasto 2008 17.11.2009 Uuden taloushallinto- ja laskujen kierrätysohjelman käyttöönotto 26.11.2009 Terveyspalvelut: terveyskeskuksen vuodeosastojen ja hammashoidon laskutus sekä perintä 4.12.2009 Valtiolle ilmoitettujen oppilastilastojen tarkastus 15.2.2010 Tekninen lautakunta: Konetöiden ja aurausten vuosisopimuksien kilpailutus Katselmuksia tarkastuslautakunta suoritti kahteen kohteeseen. Teknisen toimen katselmus tehtiin rakennustarvikevarastolle 2.11.2009. Terveyskeskuksen vuodeosastojen katselmus toteu-tettiin siten, että lautakunnan jäseniä osallistui avustajina hoitotyöhön neljän aamuvuoron, kahden iltavuoron sekä kahden yövuoron ajan. Koulutukseen tarkastuslautakunnan jäsenet osallistuivat arviointivuoden aikana seuraavasti: - Luottamushenkilökoulutus 17.2.2009, 24.2.2009, 10.3.2009 ja 17.3.2009 - Aluekehityssäätiö: Tarkastuslautakunnan koulutuspäivä 25.3.2009 (Tarmo Pesonen ja Tuire Nygrén) - Aluekehityssäätiö: Tarkastuslautakunnan koulutuspäivä 19.11.2009 (Taisto Vanhanen, Hannu Sivonen, Raili Sissonen ja Taisto Hassinen) Kuntalaisille lautakunta esitteli toimintaansa Pogostan Sanomien toimittajalle 8.4.2009 annetun haastattelun pohjalta. 3. Vuoden 2008 arviointikertomuksen aiheuttamat toimenpiteet Kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan 25.5.2009/51 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2008 kunnanhallituksen valmisteleman esityksen pohjalta (vrt. tilintarkastajan muistio 29.5.2009). Arviointikertomuksen perusteella kunnanhallitus päätti 1.6.2009 172 ryhtyä toimenpiteisiin. 5 (27)
Lautakunnille esitetyt velvoitteet ovat tarkastuslautakunnan havainnoinnin perusteella toteutuneet seuraavasti: 3.1. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus lähetetään hallintokunnille. Arviointikertomus on toimitettu kaikille hallintokunnille. 3.2. Hallintokuntien tulee käsitellä kokouksissaan tarkastuskertomuksessa mainitut yleiset sekä hallintokuntakohtaiset huomiot ja puutteet sekä päättää niiden johdosta tehtävistä toimenpiteistä. Hallintokunnat ovat käsitelleet tarkastuskertomusta seuraavasti: Perusturvalautakunta on merkinnyt 13.8.2009 79 arviointikertomuksen tiedoksi ja todennut, että - ostopalvelusopimuksiin kiinnitetään huomiota - laboratorioliikelaitokseen liittymisestä luovutaan tällä erää - työterveyshuollon järjestämisestä on laadittu ehdotus - on ryhdytty toimenpiteisiin hoitoon pääsyn turvaamiseksi lääkärin vastaanotolle - toimenpiteisiin ryhdytään johtamiskoulutukselle, kehityskeskusteluille ja täydennyskoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi - viranhaltijapäätösten sisältöön ja muotoseikkoihin kiinnitetään enemmän huomiota - talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden suuriin muutostarpeisiin on vaikuttaneet mm. keskeisissä viroissa tapahtuneet henkilöstövaihdokset - MRSA-taudin leviämisen ehkäisemiseksi on tehty kaikki tarpeellinen ja hygieniataso Palvelukeskuksella on hyvä - erikoissairaanhoidon menojen kasvu vuonna 2008 oli suhteellisen hallittua - erikoissairaanhoidon jonotuspäiviä seurataan säännöllisesti ja jokaiselle jonossa olevalle pyritään löytämään mahdollisimman nopeasti oikea jatkohoitopaikka. Ympäristölautakunta on merkinnyt 22.9.2009 37 arviointikertomuksen tiedoksi ja todennut, että - elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun ja tuoteturvallisuuden osalta suunnitelma toteutettiin suunnitelman mukaisesti, vaikka se ei toteutunutkaan kokonaisuudessaan. Tilanne kuvaa sitä, että suunnitelma ei ollut realistinen ja toisaalta, että keskusvirastojen suosituksiin valvonnan määrästä ei ole mahdollista Ilomantsissakaan päästä. - henkilöstön kehityskeskustelut käydään vuoden 2010 aikana - viranhaltijoiden tekemät päätökset on merkitty riittävän tarkasti lautakunnan esityslistoihin. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on merkinnyt 19.8.2009 80 arviointikertomuksen ja kunnanhallituksen esille ottamat asiat tiedoksi ja päättänyt kiinnittää erityistä huomiota vuoden 2010 talousarviovalmistelussa tavoiteasetteluun oppilas- ja opiskelijaennusteiden mukaisesti. 6 (27)
Vapaa-aikalautakunta on merkinnyt 18.8.2009 40 arviointikertomuksen ja kunnanhallituksen esille ottamat asiat tiedoksi ja todennut, että - henkilöstöongelmiin on puututtu ja niitä on ratkaistu vuoden 2008 aikana ja vuoden 2009 kuluessa seurataan sovittujen toimenpiteiden toteutumista - kehityskeskustelut toteutetaan jatkossa vähintään kerran kahdessa vuodessa - tavoitteiden asettelussa painotetaan jatkossa erityisesti asiakasnäkökulmaa. Tekninen lautakunta on merkinnyt 8.9.2009 75 arviointikertomuksen tiedoksi ja todennut, että - ydinprosessien kuvausten, tiimien osaamiskartoitusten ja kehityskeskustelujen osalta on työntekijäpalavereissa painotettu sitä, että kuluvana vuonna tavoitteet saavutetaan - todettu, että jätehuoltomääräysten valmistelun viivästyminen ei ole johtunut teknisen osaston toiminnasta - hankintakoulutusta on hankittu ja menettelyjä täsmennetty - työhyvinvointikyselyjen tulokset on esitelty henkilöstölle ja ne käydään tarkemmin läpi tulosalueittain. Toimenpiteistä päätetään kuluvan vuoden aikana. - viranhaltijapäätökset on esitelty lautakunnalle kunnanhallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Maaseutulautakunta on merkinnyt 23.9.2009 29 arviointikertomuksen tietoon saatetuksi ja todennut, että - lomahallinto siirtyy Liperin kunnan hoidettavaksi vuoden 2010 alusta lukien. 3.3. Kunnanhallitus velvoittaa hallintokuntia seuraamaan käyttösuunnitelmiensa toteutumista vuoden aikana siten, ettei luvattomia määrärahan ylityksiä eikä tuloarvion alituksia synny. Muutostarpeet on ennakoitava hyvissä ajoin, ja toimielinten on sopeutettava käyttösuunnitelmat siten, että vuoden aikana esille tulevat uudet tarpeet voidaan toteuttaa annetuilla määrärahoilla. Mahdolliset talousarviomuutokset tulee hakea ajoissa ja ne on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tulosraportointi ei ole ollut ajan tasalla taloushallinnon järjestelmien vaihdoksesta johtuen. Kesän 2009 jälkeen on ollut käytettävissä luotettavia raportteja. Niiden perusteella mm. perusturvalautakunnassa on ryhdytty taloutta tasapainottaviin toimenpiteisiin, joihin loppuvuosi ei kuitenkaan ollut riittävän pituinen. Perusturvalautakunta on kokouksessaan 18.2.2010 esittänyt kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle muutoksia vuoden 2009 käyttötalousosan määrärahoihin ja tuloarvioihin. Perusturvalautakunta ei siten ole toiminut edellytetyllä tavalla, että mahdolliset talousarviomuutokset esitetään valtuustolle talousarviovuoden aikana. 3.4. Hallintokuntien tulee ennalta ehkäistä ja puuttua ajoissa työpaikoilla ilmeneviin ongelmiin. Pitkäkestoisissa tapauksissa ongelmat on tuotava johtoryhmän käsittelyyn. 7 (27)
Kärjistyneimpiin ongelmiin teknisen ja ympäristötoimen yhteistyökysymyksissä sekä vapaaaikatoimen henkilöstösuhteissa keskushallinto on puuttunut aktiivisesti. Tulokset ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Ongelmat heikentävät edelleenkin koko yhteisön työhyvinvointia ja resurssien tehokasta käyttöä. 3.5. Hallintokuntien tulee koko kuntaa koskevan tavoitteen mukaisesti pitää kehityskeskustelut vähintään kerran kahdessa vuodessa. Perusturvalautakuntaa lukuun ottamatta kehityskeskustelut ovat toimintakertomuksen perusteella toteutuneet tavoitteen mukaisesti. 3.6. Hallintokuntien tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota laadullisten tavoitteiden asetteluun ja merkitykseen sekä huomioida tavoitteiden ja resurssien tasapaino. Tavoitteita tulee asettaa erityisesti asiakasnäkökulma huomioiden. Asiakasnäkökulma on useimpien hallintokuntien tavoitteenasettelussa mukana aikaisempaa tehokkaammin. Laadullisten tavoitteiden suhteen edistystä ei merkittävässä määrin ole edelleenkään tapahtunut, mihin omalta osaltaan on saattanut vaikuttaa Balanced Score Card järjestelmän tarjoamat rajalliset mahdollisuudet laadullisten tavoitteiden määrittelyssä ja seurannassa. Ympäristötoimen kohdalla kunnanhallituksen ohjeistus tavoitteiden ja resurssien tasapainosta on jäänyt lausuma-asteelle. Tarkastuslautakunta on useina vuosina tuloksetta kiinnittänyt hallinnon huomiota resurssipulasta johtuvaan epänormaaliin tilaan, jossa budjetoidut määrärahat eivät lähtökohtaisestikaan riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tästä johtuen ympäristötoimi on pystynyt täyttämään lakisääteisiäkin valvonta- ja tarkastusvelvoitteita vain osittain. 3.7. Kunnanhallitus on jo terävöittänyt konserniyhteisöjen toiminnallisten tavoitteiden sisältöä ja antanut konserniohjeet. Seurantaa parannetaan. Kunnanhallitus on tarmokkaasti tehostanut Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalojen sekä kuntakonsernin ulkopuolella toimivan, mutta kunnan taloutta kuormittavan Pohjois-Karjalan kuntoutussäätiön/pääskynpesän taloudenhoidon ohjeistusta. Muiden konserniyhteisöjen taloustilanne ei tilinpäätöstietojen valossa ole merkittävässä määrin muuttunut aikaisemmista vuosista. 8 (27)
3.8. Hallintokuntien tulee toimia hankintoja tehtäessä hankintalainsäädännön ja kunnan antamien hankintaohjeiden mukaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hankintapäätösten oikeellisuuteen ja tiedoksiantoon. Hankintapäätöksiä tekeville järjestetään opastusta ja koulutusta. Hankintapäätöksistä vastaaville on järjestetty opastusta ja koulutusta. Hankintaosaamista parantavasti lienee vaikuttanut myös liittyminen maakunnalliseen hankintarenkaaseen. Tästä huolimatta kilpailuttamisessa on edelleenkin esiintynyt virheellisiä menettelytapoja. Teknisen toimen johdolle tilintarkastaja on myös raportoinut menettelytapavirheistä tarkastuksen kuluessa. 3.9. Kunnanhallitus kehittää arviointikertomuksen toimenpiteiden seurantaa siten, että kuluvan vuoden lopulla pyydetään hallintokunnilta selvitys 30.9.2009 mennessä siitä, mihin toimenpiteisiin hallintokunnat ovat ryhtyneet arviointikertomuksesta kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen evästysten ja päätösten osalta. Kokouksessaan 5.10.2009 251 kunnanhallitus on merkinnyt tiedoksi hallintokuntien selvitykset ottamatta kuitenkaan kantaa niiden riittävyyteen tai esitettyjen toimenpiteiden oikeansuuntaisuuteen. Omalta osaltaan kunnanhallitus ei ole antanut selvitystä toimenpiteistä, joihin se arviointikertomuksen perustella ryhtyy. 4. Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen 4.1. Taloussuunnitelman sitovat tavoitteet Kunnanvaltuuston päättämät sitovuustasot ovat vuoden 2009 talousarviossa seuraavat: - käyttötalousosa oli kaikkien toimielimien osalta sitova bruttomääräisenä - investointiosa oli irtaimen omaisuuden suhteen määrärahan ja tuloarvion osalta kaikkia toimielimiä sitova - investointiosa oli kiinteän omaisuuden suhteen S-kirjaimella merkityissä hankkeissa sitova määrärahan ja tuloarvion osalta - investointiosa oli muun kiinteän omaisuuden suhteen tehtäväalueittain sitova määrärahan ja tuloarvion osalta - kunnanhallitusta sitova tavoite oli rahoitusosan pitkäaikaisen lainan lisäyksen määrä todellisen käytön mukaan - työllisyysmenoihin varattuja määrärahoja ei saanut ylittää ja vuoden aikana toteutuneet työllisyysmenot ja tulot tuli jakaa määrärahoineen hallintokunnille vuoden lopussa todellisen käytön mukaan. 4.2. Toiminnan yleiset tavoitteet Taloussuunnitelman 2010-2011 ja vuoden 2009 talousarvion perusteella kunnanvaltuusto asetti vuoteen 2015 ulottuvina 36 koko kuntaorganisaatiota koskevaa tavoitetta, jotka ovat toteutuneet vuoden 2009 kuluessa seuraavasti: 9 (27)
4.2.1. Asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella 80 % vastaajista on tyytyväisiä peruspalveluihin. Toteutettujen asiakastyytyväisyyskyselyiden osalta tavoite on toteutunut. Katso myös kohta 5.6. 4.2.2. Taloussuunnittelun yhteydessä palveluiden kysyntä tasapainotetaan ja ennakoidaan. Toimintakertomuksen perusteella tavoitteen toteutumista ei ole mahdollista arvioida. 4.2.3. Tonttivarantoa on yli 5 vuoden tarvetta vastaavasti. Tavoite on toteutunut, mutta tonttivaranto ei tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kaikilta osin vastaa laadullisesti kysyntää. 4.2.4. Asuin- ja elinympäristö on viihtyisä ja turvallinen ja asukkaista tyytyväisiä on 80 %. Tavoitteen toteutumista ei toimintakertomuksen perusteella voida arvioida, koska asiaa valottavaa asiakastyytyväisyyskyselyä ei vuonna 2009 toteutettu. 4.2.5. Laajakaistayhteydet kattavat 95 % kunnan pinta-alasta. Tavoite ei ole vielä toteutunut. 4.2.6. Kuntalaisilla asiointimahdollisuus joukkoliikennettä hyödyntäen ainakin kerran viikossa. Valtaosa kuntalaisista pääsee kimppakyyti palveluliikenteen tai asiointiliikenteen piiriin halutessaan. Vuoden 2009 kuluessa asiointiaikaa lisättiin käyttäjäpalautteen tuloksena kahteen tuntiin. 4.2.7. Tiestön kunnossapito on ympärivuotista. Kuntaorganisaation hoidossa olevan tiestön kunnossapito on ympärivuotista. Kunnan tuella hoidettavien yksityisteiden kunnossapidon ympärivuotisuutta ei toimintakertomuksen perusteella ole mahdollista arvioida. 10 (27)
4.2.8. Rautatieyhteys on kunnossa raskaalle liikenteelle. Rautatieyhteys toimii, mutta Ilomantsi-Joensuu rataosalle suunnitellulle perusparannushankkeelle valtion budjetissa on myönnetty määrärahaa vain Heinävaara-Joensuu väliselle rataosuudelle. 4.2.9. Yritysneuvonnan piirissä on vähintään 94 yritystä. Yritysneuvonnan piirissä oli 86 yritystä. 4.2.10. Vuosittain perustetaan vähintään 9 uutta yritystä. Vuoden 2009 aikana on perustettu 20 uutta yritystä. 4.2.11. Kunnan talouden ylijäämä on 0. Kunnan talouden ylijäämä oli järjestelyerien jälkeen 19 585. Ilman järjestelyeriä kunnan talous oli 425 101 alijäämäinen. 4.2.12. Kehittämishankkeiden nettomenot vuosittain ovat korkeintaan 30 /asukas. Tavoite toteutui. Kehittämishankkeiden nettomenot olivat 13,90 /asukas. 4.2.13. Palvelujen kustannustaso vastaa Pohjois-Karjalan kuntien keskitasoa ottaen huomioon Ilomantsin erityisolosuhteet. Toimintakertomuksen perusteella tavoitteen saavuttamista voidaan arvioida vain varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan sekä perusturvalautakunnan osalta, joiden tavoitteenasettelussa yhdeksi kriteeriksi on asetettu kustannustaso suhteessa muihin vastaaviin kuntiin. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on yltänyt asettamaansa tavoitteeseen. Perusturvalautakunta ei ole yltänyt muiden 6000-7000 asukkaan kuntien keskimääräiseen kustannustasoon. Ylityksen määrä ei toimintakertomuksesta kuitenkaan ilmene. 4.2.14. Avoimeksi julistettuihin virkoihin ja toimiin saadaan vähintään yksi pätevä hakija. Tavoite toteutui. 11 (27)
4.2.15. Ennenaikaisten eläköitymisten määrä on alle 1 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Henkilöstöraportin perusteella tavoite kutakuinkin toteutui. 4.2.16. Työntekijöistä yli 97 % on päteviä. Perusturvalautakunnan kohdalla tavoite on toteutunut. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan työntekijöistä 96 % ja kunnanhallituksen työntekijöistä yli 95 % oli päteviä. Muiden hallintokuntien osalta tavoitteen toteutumista ei ole toimintakertomuksessa raportoitu. 4.2.17. Yrittäjäkyselyn perusteella Ilomantsi yltää 50 kiinnostavimman kunnan joukkoon. Toimintakertomuksen perusteella ei ole mahdollista arvioida onko yrittäjäkysely toteutettu vuonna 2009. 4.2.18. Ilomantsin kunta saa myönteistä julkisuutta kerran kuukaudessa. Tavoitteen toteutumista ei ole toimintakertomuksen perusteella mahdollista arvioida. Tarkastuslautakunnan oman arvion mukaan Ilomantsin kunta on saanut vuoden 2009 aikana vähintään tyydyttävästi myönteistä julkisuutta. 4.2.19. Toiminnasta vapautuneista tiloista ei aiheudu kustannuksia. Tyhjentyneiden toimitilojen osalta tavoite toteutui, mutta vuokralla asuvien asumismenoja tyhjillään olevat asunnot edelleenkin kasvattavat. 4.2.20. Tiloista on vajaakäytössä alle 10 %. Vajaakäytössä oleville tiloille asetetut tavoitteet toteutuivat (yritystiloista tyhjillään alle 20 % ja muista alle 10 %). 4.2.21. Johtamiskoulutus on 98 prosentilla esimiehistä. Tavoite ei ole toteutunut. Hallintokunnissa, joissa johtamiskoulutukselle oli asetettu määrällinen tavoite, toteutumaksi ilmoitettiin 30 50 %. Perusturvalautakunta ei ilmoittanut jo saavutettua tasoa. 12 (27)
4.2.22. Sairauspoissaoloja on keskimäärin vähemmän kuin 10 päivää/työntekijä. Koko kuntaorganisaation osalta tavoite toteutui, mutta kunnanhallitus, maaseutu-, perusturva- ja tekninen lautakunta eivät aivan yltäneet tavoitteeseen. 4.2.23. Työhyvinvointikyselyn tulos on vähintään hyvä (3). Henkilöstöraportin mukaan työhyvinvointikyselyä ei vuonna 2009 toteutettu, mutta toimintakertomuksen perusteella tavoite saavutettiin kunnanhallituksessa, perusturvalautakunnassa ja maaseutulautakunnassa. 4.2.24. Kaikki kehityskeskustelut on käyty kertaalleen kahden vuoden aikana. Perusturvalautakuntaa lukuun ottamatta tavoite on toteutunut. 4.2.25. Vähintään kaksi ryhmää ja 10 henkilöä palkitaan vuosittain. Tavoite on toteutunut. 4.2.26. Jokainen työntekijä saa täydennyskoulutusta vähintään 2 päivää vuodessa. Tavoite on toteutunut perusturva-, vapaa-aika-, maaseutu- ja ympäristölautakuntien osalta. Muiden lautakuntien työntekijät ovat saaneet vuonna 2009 koulutusta 0,8-1,5 pv/henkilö. Perusturvalautakunnan työntekijät saivat keskimäärin 3,8 pv täydennyskoulutusta, mutta koulutus jakautui henkilöstölle epätasaisesti. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan lautakuntien tulisi kiinnittää enemmän huomiota koulutusmahdollisuuksien tasapuoliseen tarjontaan ja tarvittaessa koulutukseen aktivoimiseen. 4.2.27. Omaehtoista koulutusta hankkii vähintään 10 työntekijää vuosittain. Tavoite on toteutunut. 4.2.28. Seudullisesti ja maakunnallisesti tuotetaan verkostoyhteistyönä enemmän kuin 25 palvelua. Toimintakertomuksen perusteella verkostoyhteistyönä tuotettiin vuoden 2009 aikana ainakin 10 palvelua kunnanhallituksen, maaseutulautakunnan ja varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisuudessa. 13 (27)
4.2.29. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearvioinnin keskimääräinen arvosana on parempi kuin 8. Tavoite toteutui. Itsearvioinnin soveltuvuus toiminnan tuloksellisuuden mittariksi on tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kuitenkin kyseenalainen ja saattaa mitätöidä itsearvioinnista muulla tavoin saatavan hyödyn. Kts. myös kohta 5.5. 4.2.30. Ilomantsia edustavat seutuvaltuustossa varsinaiset jäsenet. Tavoite on toteutunut. Ilomantsia edustaa seutuvaltuustossa kaksi varsinaista jäsentä. 4.2.31. Maakunnallisissa tehtävissä Ilomantsia edustaa enemmän kuin 6 luottamushenkilöä. Ilomantsilaisia luottamushenkilöitä on maakunnallisissa tehtävissä kuusi eli tavoite ei aivan täyttynyt. 4.2.32 AKO-ohjelmatyöhön Ilomantsi osallistuu jatkuvasti. Tavoite toteutui. 4.2.33. Yhteiskuntasuhteissa ollaan kosketuksissa vähintään viiteen tahoon. Tavoite toteutui. 4.2.34. Palveluketjun ydinprosessit on kuvattu yli 90 prosenttisesti. Palveluketjun kuvaaminen on toteutunut teknisessä toimessa yli 60 prosenttisesti. Muiden toimielimien osalta palveluprosessien kuvaaminen ei ollut vuoden 2009 toiminnallisten tavoitteiden joukossa. Em. tavoitteiden lisäksi kuntakonsernin tytäryhtiöiden tavoitteeksi oli asetettu niiden tuloksellinen ja kilpailukykyinen johtaminen sekä kunnossa oleva riskienhallinta. Tytäryhtiöiden tuli raportoida kunnanhallitukselle kaksi kertaa vuodessa sekä toimittaa kuntaan talousarvio ja toimintasuunnitelma vuosittain ennen sen lopullista hyväksymistä. Tavoitteen toteutumista on tarkasteltu kohdassa 4.6. 14 (27)
4.3. Toimielinkohtaisten tavoitteiden toteutuminen 4.3.1. Talousarvion toteutuminen Toimintatuottojen toteuma on 7,63 milj. euroa, joka on 0,23 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 0,35 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Toimintakuluja on kertynyt 41,7 milj. euroa, joka ylittää alkuperäisen talousarvion 0,45 milj. eurolla, mutta alittaa 0,47 milj. eurolla muutetun talousarvion. Toimintakatteeksi on muodostunut 34,0 milj. euroa, joka on 0,19 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi, mutta 0,86 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Toteutunut vuosikate 1,49 milj. euroa on 0,14 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 1,19 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikate 1,49 milj. euroa ei aivan riitä 1,62 milj. euron suunnitelmanmukaisiin poistoihin. Rahoitusosan talousarvion mahdollistamaa 2 milj. euron lainannostoa ei ole tarvinnut tehdä. Investointiosa kokonaisuutena on talousarviomuutosten jälkeen toteutunut likipitäen suunnitelman mukaisesti. 4.3.2. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan toiminta on vastannut asetettuja tavoitteita sekä pysynyt talousarvion puitteissa. Kulut ja nettomenot olivat 1,3 % (431 ) budjetoitua pienemmät. Itsearvioinnin numeerisessa tarkastelussa merkittävin heikennys edelliseen vuoteen verrattuna on tapahtunut väittämän Tarkastuslautakunnan ja viranhaltijajohdon roolit ovat selvät ja välit hyvät ja luottamukselliset kohdalla. Muita olennaisia muutoksia kumpaankaan suuntaan ei ole tapahtunut. Itsearvioinnin kattavuus oli 100 % ja vapaamuotoiset kannanotot viestivät vastaajien kokemasta tarpeesta parantaa lautakunnan tehtävien tunnettavuutta kunnanvaltuuston työrukkasena. 4.3.3. Kunnanhallitus Kunnanhallitus on toiminut toimintatuloilla ja kuluilla arvioituna muutetun talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 1,4 % (9 330 ) ennakoitua suuremmat ja kulut 8,4 % (357 762 ) ennakoitua pienemmät. Nettomenot jäivät 17,9 % (704900 ) alkuperäistä ja 10,1 % (367 092 ) muutettua talousarviota pienemmiksi. 15 (27)
Toimintakertomuksen perusteella kunnanhallitukselle asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat valtaosin toteutuneet. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin kolme pv/työntekijä enemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu ja työterveyshuollon kustannukset ylittyivät hieman. Täydennyskoulutusta ja johtamiskoulutusta saaneiden osuudet eivät aivan yltäneet tavoitteeseen. Muina havaintoinaan kunnanhallituksen toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa: Pohjois-Karjalan Kuntoutuskeskus/Pääskynpesän vuosia jatkuneisiin talousongelmiin kunnanhallitus on puuttunut kiitettävällä aktiivisuudella. Kunnanhallituksen keskimääräinen asioiden valmistelunopeus on ollut hyvä, mutta eräiden asioiden osalta viiveet ovat olleet kohtuuttomia (esim. jätehuoltomääräykset, teknisen virkanimikepäätökset ja Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalojen talousongelmat, joiden ratkaisemiseksi on tehty useiden vuosien ajan erilaisia selvityksiä. Talouden tervehdyttämissuunnitelma vuosille 2009-2011 antaa tietyin edellytyksin mahdollisuuden tilanteen korjaamiseksi, mutta tulokseen pääseminen edellyttäisi kunnanhallitukselta pikaista ratkaisua vuokraustoiminnan selkeyttämiseksi ja asuntojen saatavuuden parantamiseksi). Valmisteluun tulevien asioiden tiedottaminen on ollut usein riittämätöntä. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kunnanhallituksen tulisi kiinnittää omalta osaltaan enemmän huomiota ja kannustaa myös muita toimielimiä riittävän aikaiseen ja perusteelliseen valmistelussa olevien asioiden tiedottamiseen kuntalaiskeskustelun mahdollistamiseksi ja demokratian toimivuuden varmistamiseksi. Kunnanhallituksen rooli talousarviovalmistelussa on viime vuosina edelleen korostunut. Lautakuntien talousarvioesitykset saatettiin vuonna 2009 kunnanvaltuutetuille tiedoksi ilman liitteitä (vuonna 2008 myös ilman päätöspöytäkirjatekstejä) eivätkä kunnanhallituksen lautakuntien esityksiin tekemät muutokset aina tule ilmi valtuustolle tuoduissa esityksissä. Lautakunnille ei myöskään suoda mahdollisuutta lausunnonantoon kunnanhallituksen niiden esityksiin tekemistä muutoksista. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kunnanhallituksen tulisi kiinnittää huomiota sekä valtuuston parempaan tiedonsaantiin että lautakuntien lausunnonanto-oikeuksiin valmistellessaan talousarvioesityksiä valtuuston käsiteltäväksi. Yksittäisissä elinkeinollisissa asioissa kunnanhallitus valmisteli asiat valtuuston käsittelyyn salaisina ilman riittäviä perusteita. Tarkastuslautakunta yhtyy alan asiantuntijoiden ilmaisemaan huoleen kuntien päätöksenteon piiloutumisesta julkisuudelta, jolloin myös kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon ja valvoa sen asianmukaisuutta jäävät toteutumatta. Viranhaltijoiden hankintarajat kunnanhallitus määritteli vuonna 2009 kaikkia toimielimiä koskeviksi ja ylitti näin toimivaltuutensa. Vuonna 2010 virhe ei kuitenkaan enää toistunut kunnanhallituksen pitäytyessä antamaan lautakunnille vain suositukset hankintarajoista. Kunnanvaltuuston päättämästä kuorma-auton hankinnasta kunnanhallitus vaati tekniseltä toimelta selvitystä ennen kuin pani päätöksen täytäntöön. 16 (27)
Kunnanhallitus on vastuussa valtuuston päätösten laillisuusvalvonnasta, mutta on kyseenalaista onko kunnanhallituksella oikeutta tarkoituksenmukaisuusharkintaan valtuuston päätösten osalta. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kunnanhallituksen tulisi vastaisuudessa kiinnittää tarkemmin huomiota toimivaltuuksiensa rajoihin. Tarkastuslautakunnan muista lautakunnista poikkeava asema suoraan valtuuston alaisuudessa toimivana valtuuston työrukkasena, jolla on valvontavastuu myös kunnanhallituksen toiminnasta, ei ollut arviointivuoden alussa kunnanhallitukselle vielä selkiytynyt. Tästä aiheutui useampia ongelmia: 1) kädenvääntö asiakirjojen saamiseksi tarkastuslautakunnan käyttöön vei kohtuuttomasti kummankin tahon voimavaroja, 2) tarkastussääntö kirjattiin osaksi hallintosääntöä, jonka mukaan Tarkemmat ohjeet tämän säännön soveltamisesta antaa kunnanhallitus eli kunnanhallitus on oikeutettu ohjeistamaan tapaa, jolla myös kunnanhallituksen toimintaa valvotaan ja arvioidaan sekä 3) vuoden 2008 arviointikertomuksen valmistelu kunnanvaltuustolle tapahtui virheellisesti (vrt. tilintarkastajan muistio 29.5.2009) ja oli myös pöytäkirjaamisen osalta hallintosäännön vastainen. Ympäristötoimen epäkohtien osalta kts. kohta 3.6. Kunnanhallituksen itsearvioinnin kattavuus oli alhainen (42 %) ja sanalliset arviot esitetty toimintakertomuksessa muutamaan lauseeseen tiivistettyinä. Kokonaisarvionaan tarkastuslautakunta toteaa kunnanhallituksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuneen pääosin hyvin. Kiitettävänä tarkastuslautakunta pitää kunnanhallituksen tiukkaa talousohjausta kuntatalouden jouduttua ennakoimattomaan tilaan talouslaman käynnistyessä vuoden 2008 lopulla. 4.3.4. Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta on toiminut toimintatuloilla ja kuluilla arvioituna muutetun talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 2,3 % (20 160 ) ennakoitua suuremmat ja kulut 15,1 % (198 398 ) ennakoitua pienemmät. Nettomenot jäivät 34,1 % (119 559 ) alkuperäistä talousarviota ja 48,6 % (218 558 ) muutettua talousarviota pienemmiksi. Toimintakertomuksen perusteella maaseutulautakunnalle asetetuista harvalukuisista tavoitteista suurin osa toteutui, mutta lomituspäivän hinta sekä sairauspoissaolojen määrä ylittivät selvästi tavoitteen. Lomituspalveluja koskeva asiakastyytyväisyyskysely jäi toteuttamatta. Muina havaintoinaan maaseutulautakunnan toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa: Asiointiliikenteen piirissä olevien asiointiaika kaksinkertaistui ja oli samalla erinomainen esimerkki palveluiden kehittymisestä kuntalaisten oman aloitteellisuuden tuloksena. Lautakunta perustelee asiakastyytyväisyyden mittaamatta jättämistä sillä, että lomitus siirtyy vuonna 2010 Liperiin. 17 (27)
Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan asiakastyytyväisyyden mittaaminen olisi ollut perusteltua juuri siksi, että lomitus siirtyy Liperin vastuulle. Toteutettuna asiakastyytyväisyyskysely olisi luonut edellytykset verrata ja valvoa ilomantsilaisten lomituskohteiden tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen tapahtuneen muutoksen. Maaseutulautakunnan itsearvioinnin kattavuutta ei toimintakertomuksessa ilmoiteta, mutta lautakunnan pöytäkirjan mukaan se oli 88 %. Numeerisista arvioista vain väittämät Olen riittävän usein kokenut onnistuneeni maaseutulautakuntatyöskentelyssä ja Maaseutulautakunnan ja lautakuntien valta ja vastuut ovat oikeassa suhteessa saivat alhaisemman arvosanan kuin 9/10. Sanalliset arviot on toimintakertomuksessa esitetty kolmeen lauseeseen tiivistettyinä. Kokonaisarvionaan maaseutulautakunnan toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa supistuvien toimintojen toteutuneen jokseenkin tavoitteenmukaisina. 4.3.5. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta ei toimintamenoilla ja kuluilla arvioituna onnistunut pysymään muutetunkaan talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 5,5 % (189 216 ) ennakoitua suuremmat ja kulut 1,5 % (361 825 ) ennakoitua suuremmat. Nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 8,7 % (1 633 063 ) ja muutetun talousarvion 0,9 % (172 609 ). Lisäksi kunnanvaltuusto joutui vuoden 2010 puolella myöntämään toimintatuloihin 193 000 euron ja toimintakuluihin 393 000 euron ylitysoikeuden. Tosiasialliset nettomenot olivat näin 9,8 % (1 833 063 ) alkuperäistä talousarviota suuremmat. Toimintakertomuksen perusteella perusturvalautakunnalle asetetut toiminnalliset tavoitteet valtaosin toteutuivat. Palvelujen kustannukset kuitenkin ylittivät tavoitetason. Ylityksen suuruutta ei kertomuksessa ilmoiteta. Lääkärin vastaanotolle kuntalaiset joutui-vat jonottamaan tavoitetta pidempään, mutta keskimääräistä odotusaikaa ei kertomuksessa ilmoiteta. Johtamiskoulutukselle ja kehityskeskusteluille asetetut tavoitteet eivät toteutuneet ja kuntoutuksen asiakastyytyväisyyskysely jäi toteuttamatta. Muina havaintoinaan perusturvalautakunnan toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa: Toiminnot oli budjetoitu jo alunperin epärealistisesti. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan perusturvalautakunnan toiminnan suunnitteluun ja sitä vastaavaan budjetointiin tulee kiinnittää tulevien vuosien talousarvioita laadittaessa aivan erityistä huomiota. Uusitun taloudenhallintaohjelmiston edellytyksiä hyödyntäen talousseuranta tulee saada ajantasaiseksi ja kaikkien toimintojen taloudellisuuden tarkastelu toiminnalliseksi ohjenuoraksi potilaiden hyvinvoinnista ja palvelujen laadusta tinkimättä. Lääkäriaikojen varauskäytäntö on kuntalaisten kannalta työläs, joustamaton ja perinteisissä kaavoissa pysyttelevä. Mediatri ohjelmiston avulla käytäntöihin tulisi löytää asiakkaiden tarpeet paremmin huomioivia toimintamalleja. 18 (27)
Vuodeosastoilla suoritetun tarkastuksen perusteella ilmapiiri osastoilla on lämmin ja potilaiden hyvinvoinnista huolta pitävä ja potilastyytyväisyys aivan ilmeinen. Kuitenkin henkilöstön riittävyydessä on edelleenkin aukkokohtia. Myös kuntoutuksen puute/riittämättömyys todettiin osastoilla olevien potilaiden toipumista ja omaehtoisuutta heikentäväksi tekijäksi. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kotihoitopalveluiden kohdentumisen tasapuolisuus tulisi selvittää ja ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Kuntoutuspalveluihin kohdistunut kuntalaispalaute kiirehtii asiakastyytyväisyyskyselyn viiveetöntä toteuttamista. Työaikamuodon muutos vastaamaan KVTES:iä henkilökunnan kannanotoista piittaamatta oli kuntalaisnäkökulmasta tarkasteltuna hyödyiltään kyseenalainen toimenpide. Tarkastuslautakunta suosittaa huolehtimaan asiakaspalvelun jatkuvuudesta myös lounasaikaan. Arvioinnin kannalta perusturvalautakunnan tavoitteenasettelu ja toimintakertomus olivat niukasti tietoa antavia kun otetaan huomioon, että perusturvan toimintoihin kuluu lähes 60 % kunnan budjetista. Tarkastuslautakunta ehdottaa erillistä tavoitteenasettelua yleis-, sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluille. Perusturvalautakunnan itsearvioinnin kattavuutta ei toimintakertomuksessa ilmoiteta, mutta lautakunnan pöytäkirjan mukaan se oli 54 %. Sanalliset arviot esitetään pöytäkirjassa yksityiskohtaisesti, mutta toimintakertomuksessa vain kolmen lauseen tiivistelmänä. Kokonaisarvionaan tarkastuslautakunta toteaa perusturvalautakunnalle asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutuneen kohtalaisen hyvin, mutta taloudellisten tavoitteiden heikosti. 4.3.6. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on toiminut toimintamenoilla ja kuluilla arvioituna talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 9,8 % (2 019 ) ja menot 10,7 % (23 822 ) ennakoitua pienemmät. Nettomenot jäivät näin 10,8 % (21 803 ) arvioitua pienemmiksi. Toimintakertomuksen ja raportoinnin perusteella tarkastuslautakunta toteaa tavoitteiden toteutumisesta seuraavaa: Ympäristölautakunnan krooninen henkilöstövajaus ilmenee varsin selkeästi asetettujen tavoitteiden ja toteutuneen valvonnan suhteissa: - elintarvikevalvonnassa kohteita 188, tarkastustavoite 52, toteutuma 40 eli 77 %, esim. maidontuotantokohteita 25, tavoite 8, toteutuma 2 eli 25 % - kemikaalivalvontakohteita 25, ei tavoitteita tai toteutumaa, valvontakohteita kartoitettiin, toteutumasta ei mainintaa 19 (27)
- terveydensuojelukohteita 98, tavoite 16, toteutuma 10 eli 63 % - tuoteturvallisuusvalvontakohteita 226, tavoite 4, toteutuma 3 eli 75 % - tupakkalain valvontakohteita 42, ei tavoitteita eikä toteutumaa. Kaikkiaan valvontakohteita oli 584, tavoite 77, toteutuma 56 eli 77 %. Perusteluina valvontasuunnitelman heikolle toteutumisasteelle kaikissa osioissa on mainittu resurssien riittämättömyys, kun samanaikaisesti ympäristötoimen tehtävien kirjo on huomattavasti lisääntynyt. Toimenpiteenä tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavaan suunnitelmaan mainitaan lisätyövoiman pyyntö kunnalta (kuten aiemminkin). Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto on jo aiemmin mm. 21.12.2009 arvioinnissaan todennut, ettei kunta ole esittänyt tarkempia selvityksiä miksei tavoitteita ole saavutettu kuten ei myöskään toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi. Lautakunnan itsearvioinnin kattavuus oli 86 % ja vastausten sanalliset arvioinnit esitettiin tiivistämättöminä toimintakertomuksessa. Itsearvioinnin pohjalta työskentelymotivaatio on ollut varsin hyvä. Toisaalta lautakunnan jäsenten onnistumisten kokemukset ovat olleet merkittävästi heikompia kuin vuoden 2008 lautakunnan. Vastaukset kielivät jäsenten turhautumisesta, jossa keskeisessä asemassa ovat olleet ilmeisen heikosti toimivat yhteistyösuhteet teknisen toimen kanssa ja tulevat muutokset ympäristötoimen vastuualueella, joka on koettu pyrkimykseksi koko ympäristötoimen alasajoon. 4.3.7. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on toiminut toimintatuloilla ja kuluilla arvioituna muutetun talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 1,7 % (4 284 ) ennakoitua suuremmat ja kulut 3,0 % (202 030 ) ennakoitua pienemmät. Nettomenot jäivät 8,9 % (605 243 ) alkuperäistä ja 3,2 % (206 314 ) muutettua talousarviota pienemmiksi. Toimintakertomuksen perusteella varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle vuodeksi 2009 asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat miltei kaikki toteutuneet. Myös lukio-opetuksen oppilaskohtaiset kustannukset, joiden suuruuteen vuoden 2008 arviointikertomuksessa kiinnitettiin huomioita, olivat muiden vastaavien kuntien tasolla. Vain päivähoitoryhmien käyttöaste sekä päivähoitopaikan saamisnopeus alittivat hieman niille asetetut tavoitteet. Lautakunnan itsearvioinnin kattavuutta ei toimintakertomuksessa ilmoiteta, mutta lautakunnan pöytäkirjan perusteella se oli 100 %. Sekä sanallisten että numeeristen arvioiden perusteella on pääteltävissä, että lautakunnan jäsenet kokevat työnsä mielekkäänä ja ovat työskentelyolosuhteisiinsa tyytyväisiä. Kokonaisarvionaan tarkastuslautakunta toteaa varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle asetettujen tavoitteiden toteutuneen erinomaisesti sekä taloudellisesti että toiminnallisesti, mitä saavutusta korostaa arviointivuoden kuluessa toteutettu hallinnollinen uudistus varhaiskasvatuspalveluiden tultua osaksi lautakunnan toimialaa. 20 (27)
4.3.8. Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunta on toiminut toimintatuloilla ja kuluilla arvioituna muutetun talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 38,7 % (38 250 ) ennakoitua suuremmat ja menot 3,4 % (39 496 ) ennakoitua pienemmät. Nettomenot jäivät 6,2 % (65 716 ) alkuperäistä ja 7,3 % (77 746 ) muutettua talousarviota pienemmiksi. Toimintakertomuksen perusteella vapaa-aikalautakunnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: Vapaa-aikalautakunta on varsin hyvin onnistunut tavoiteasettelun toteutuksessa. Palvelujen käyttäjän eli kuntalaisen kannalta palvelutasoa ja määrää on ylitetty useimmilla toimintaaloilla asetettuihin tavoitteisiin nähden. Mm. sairauspoissaolot tavoite alle 10, toteutuma 6,38. Muina havaintoinaan vapaa-aikalautakunnan toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa: Esittelijäkysymykseen kulminoituvat henkilöstöongelmat ovat ratkaisuyrityksistä huolimatta edelleen olemassa ja vaikeuttavat huomattavasti normaalia toimintakäytäntöä ja päätöksentekoprosessia. Hallinnon tulisi kiirehtiä ratkaisua, jolla tilanne voitaisiin normalisoida. Lautakunnan itsearvioinnin kattavuus oli 100 %. Numeerisessa arvioinnissa heikoimman arvosanan sai väittämä Vapaa-aikalautakunta saa kokouksissaan riittävästi asiantuntijatietoa viranhaltijoilta. Sanalliset arvioinnit esitettiin sekä toimintakertomuksessa että lautakunnan pöytäkirjassa tiivistetyssä muodossa. Kokonaisarvionaan tarkastuslautakunta toteaa vapaa-aikalautakunnan toiminnallisten tavoitteiden toteutuneen kohtuullisen hyvin ja taloudellisten tavoitteiden erinomaisesti. 4.3.9. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta on toiminut toimintamenoilla ja kuluilla arvioituna muutetun talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 6,8 % (133 781 ) ennakoitua suuremmat ja kulut 0,02 % (803 ) ennakoitua suuremmat. Nettomenot nousivat 2,9 % (76 575 ) alkuperäistä talousarvioita suuremmiksi, mutta jäivät 4,7 % (132 977 ) muutettua talousarviota pienemmiksi. Toimintakertomuksen perusteella tekniselle lautakunnalle asetetut toiminnalliset tavoitteet valtaosin toteutuivat. Vajavaisesti toteutuivat henkilöstön osaamiseen liittyvät tavoitteet: esimieskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen määrät sekä tiimien osaamiskartoitukset. Sairauspoissaolot ovat vuoden 2008 suotuisan kehityksen jälkeen nousseet jälleen hieman tavoitetason yläpuolelle. Myöskään palveluprosessien kuvaaminen ja tiimien osaamiskartoitukset eivät ole arviointivuoden aikana edistyneet 21 (27)
Muina havaintoinaan teknisen lautakunnan toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa: Teknisen toimen kunnossapitohoidossa olleiden teiden talviaurausten laatu on saanut kiittävää kuntalaispalautetta. Kilpailuttaminen ja hankintasopimusten teko sekä erityisesti hankintapäätösten tiedoksi saattaminen kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille, johon asiaan tarkastuslautakunta jo vuoden 2008 arviointikertomuksessa kiinnitti huomiota, ei ole kaikilta osin edelleenkään tapahtunut hankintalainsäädännön ja muiden säännösten mukaisesti (tilintarkastajan muistiot 26.8.2009 ja 15.2.2010). Jo usean vuoden aikana osa valvovan viranomaisen toimenpidekehotuksista lain edellyttämien korjausten suorittamiseksi on jäänyt vaille asianmukaista huomiota (ilmastointikanavien puhdistukset, vuokra-asuntojen, keittiötilojen ja leikkikenttien korjaustarpeet, jätepisteiden siistimistarpeet). Paitsi terveydellistä ja toiminnallista haittaa laiminlyönnit ovat kuormittaneet tarpeettomasti heikosti resursoitua valvovaa viranomaista. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan laiminlyönneillä on ollut merkittävä rooli myös teknisen ja ympäristötoimen yhteistyöongelmissa. Risujen, oksien ja käsittelemättömän puutavaran vastaanottopistettä on käytetty väärin, koska alueen käyttöä on valvottu puutteellisesti. Pogostan yläasteella (ent. Parppein koulu) vuonna 2007 tapahtuneen tulipalon jälkihoito on jäänyt kesken ja vakuutuskorvaukset saamatta. Teknisen lautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat tiedollisesti erittäin niukkoja ja valtaosa liiteaineistoista jaetaan lautakunnan jäsenille taustamateriaalina, joka ei ole valtuutettujen ja kuntalaisten saatavilla. Asiantila heikentää demokratian toimivuutta, kuntalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia valvoa lautakunnan ja erityisesti delegoidulla vallalla toimivien viranhaltijoiden päätöksentekoa. Asiakasnäkökulman huomioon ottamisessa on ollut kuntalaispalautteen perusteella toivomisen varaa. Lautakunnan itsearvioinnin kattavuutta ei toimintakertomuksessa kerrota ja sanalliset arviot puuttuvat. Päätöspöytäkirjoissakaan tarkempaa tietoa ei ole, koska itsearvioinnin tulokset on muista lautakunnista poiketen saatettu vain lautakunnan jäsenten tietoon Tiedoksi esiteltävänä asiakirjana. Kokonaisarvionaan tarkastuslautakunta toteaa valtuuston tekniselle lautakunnalle asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuneen keskimäärin kohtalaisen hyvin ja eräiltä osin kiitettävästi. Parantamisen varaa kuitenkin esiintyy mm. asiakasnäkökulman huomioon ottamisessa, valvontaviranomaisen esittämien korjausvelvoitteiden toteuttamisessa sekä päätöksenteon pohjana olevan tiedon saatavuudessa. 22 (27)
4.4. Investointitavoitteet ja niiden toteutuminen Arviointivuosi oli vähäisten investointien vuosi. Vuoden mittaan tehtiin merkittäviä pienennyksiä investointisuunnitelmiin eivätkä kaikki muutettuunkaan talousarvioon sisältyneet investoinnit toteutuneet. Myös tulopuolen suunnitelmat toteutuivat heikosti. Vain Mekrijärvi-Pötönvaara viemärihankkeeseen saatiin 20 000 euron valtionapu. Ainoa yli 100 000 euron investointikohde oli Pääskynpesän uimahallin korjaus, joka jatkui vuoden 2010 puolelle. Kaikkiaan investointien nettomenot olivat vajaat 1,5 milj. euroa. Merkittävä osa hankkeista onnistuttiin toteuttamaan suunniteltua pienemmillä kustannuksilla. 4.5. Kunnan taloudellisen aseman kehittyminen Kunnan taloutta kuvaavat keskeiset tunnusluvut ovat kehittyneet vuosina 2002 2009 seuraavasti: 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tuloslaskelma Toimintatuotot/-kulut, % 21 22 20 20 19 19 18 18 Vuosikate / poistot, % 118 107 105 59 185 137 179 92 Vuosikate, e/asukas 244 214 216 118 370 330 495 240 Verotulot yhteensä (1.000 e) 13.047 12.308 12.784 13.032 14.231 14.805 15.890 15.653 Valtionosuudet (1.000 e) 12.935 15.224 15.720 15.636 16.881 16.889 18.772 19.621 Tase Omavaraisuusaste, % 70 71 72 73 67 67 70 69 Lainakanta (1.000 e) 3.832 3.349 2.986 2.533 5.140 6.294 5.382 4.480 Lainat, e/asukas 563 501 457 394 814 1.015 889 744 Rahoituslaskelma Investointien tulorahoitus, % 89 96 98 63 52 138 177 105 Kassan riittävyys, pv 28 28 27 15 27 15 23 26 Konsernitase Omavaraisuusaste, % 47 48 48 48 46 47 51 50 Lainakanta (1.000 e) 14.053 13.490 12.917 12.017 14.526 15.386 13.374 13.029 Lainat, e/asukas 2.065 2.018 1.976 1.871 2.301 2.480 2.210 2.164 Asukasmäärä 31.12. 6.804 6.686 6.538 6.421 6.312 6.203 6.052 6.021 Vuonna 2009 kunnan taloudessa on tapahtunut selkeä käänne heikompaan suuntaan. Vuosikate on puoliintunut edellisen vuoden 3,0 milj. eurosta 1,5 milj. euroon. Heikennys on syntynyt toimintakulujen kasvusta. Tasapainossa olevan talouden tunnusmerkkiä, jolloin vuosikate vastaa suunnitelman mukaisia poistoja, ei ole aivan saavutettu. Uutta korollista lainaa ei ole nostettu vuoden 2009 aikana ja entisiä lainoja on lyhennetty suunnitelman mukaisesti. Kunnan maksuvalmius on ollut kunnossa. Kertyneet taseen ylijäämät vuoden 2009 lopussa ovat 4,1 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksen lukujen kehitys mukailee kunnan tilinpäätöstietojen suuntaa, koska kunnan luvuilla on olennainen painoarvo konsernissa. 23 (27)
4.6. Kunnan määräysvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalojen sekä Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö/Pääskynpesän osalta riskienhallintaa on arviointivuoden aikana hoidettu tehostetusti kunnanhallituksen terävöitettyä konserniohjausta. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan tiukkaa konserniyhteisöiden ohjausta on syytä jatkaa myös tulevina vuosina, jotta toimintakertomuksen lopussa todetut konserniyhteisöiden sekä Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiöön liittyvät riskit onnistuttaisiin torjumaan. Muiden asuntoyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden tilikauden tuloksen informaatioarvo on vähäinen, koska tilikauden tulokseen voidaan vaikuttaa mitoittamalla pysyvistä vastaavista kirjattavat poistot tulokseen nähden sopiviksi. 5. Tarkastuslautakunnan tarkastustoimintaan perustuvat muut havainnot 5.1. Tavoitteiden asettaminen ja toimintakertomus Kunnanvaltuusto on asettanut vuoteen 2015 ulottuvat tavoitteet, jotka on hyväksytty myös vuotta 2009 koskevassa talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa. Näiden pitempiaikaisten tavoitteiden saavuttamista ei kuitenkaan ole vuoden 2009 toimintakertomuksessa systemaattisesti seurattu. Tästä syystä arvioinnin suorittaminen osoittautui eräiltä osin työlääksi tehtäväksi, koska lautakuntien tavoitteet vuodelle 2009 olivat hyvin yksilöllisiä ja ottivat varsin eri tavoin huomioon pitemmän aikavälin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan lautakuntien vuotuista tavoitteenasettelua sekä toimintakertomusta tulisi yhteismitallistaa ja ohjeistaa sekä ottaa myös pitemmän aikavälin tavoitteet huomioon. Toimintakertomuksen laatiminen vuotuisen sekä pitkäjaksoisemman tavoitteenasettelun tarkasteluna todennäköisesti helpottaisi kulloistenkin toiminnallisten tulosten arvioimista. 5.2. Henkilöstön mitoitus ja kustannukset Henkilöstöä koskevat tiedot on koottu henkilöstöraporttiin, jossa henkilöstön määrällistä kehitystä seurataan voimassa olevien palvelussuhteiden määrillä eli seurannan kannalta informaatioarvoltaan heikolla menetelmällä. Ongelmaa havainnollistaa se, että kaikkien työsuhteiden määrä on vuodesta 2007 lähtien kasvanut 33:lla ja vakituisten työsuhteiden osalta 18:lla. Todennäköisesti työkuukausien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut, koska kuntaorganisaation määrätietoisena tavoitteena on ollut jo vuosia henkilöstömäärän pienentyminen asukasmäärän pienetessä. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan henkilöstön määrää tulisi jatkossa seurata myös henkilötyövuosina vastaavalla tavalla kuin tapahtuu mm. Juuassa ja Liperissä. 24 (27)