Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny kolonisaatio mikrobien pysyvä läsnäolo mikrobien lisääntyminen elimistössä esim. avoimella haavapinnalla, mutta ei aiheuta infektiota infektio mikrobien lisääntyminen elimistössä, johon liittyy puolustusreaktio ja kudostuho, joko suoran mikrobi-invaasion tai toksiinien eli myrkkyjen välityksellä
Mikrobille altistumisen mahdolliset seuraamukset Altistuminen Ei tartuntaa Oireinen tauti Oireeton tauti= subkliininen Kuolema Kantajuus Paraneminen, ei immuniteettia Paraneminen, immuniteetti
Mitä ovat resistentit mikrobit? tavallisia bakteereita, jotka saaneet geneettisen materiaalin, joka kykenee aiheuttamaan resistenssin tavanomaisille antibiooteille MRSA, VRE, ESBL, CPE kyky levitä epidemioita
MRSA
Staphylococcus aureus tavallinen ihon ja limakalvojen bakteeri n. 20% väestöstä kantaa pysyvästi 20% ei koskaan 60% lyhytaikaisesti iho-, haavainfektiot, osteomyeliitti, sepsikset yleisin sairaala-alkuisten infektioiden aiheuttaja vierasesineet, leikkaukset Herkkä β-laktaamiantibiooteille (mm. Zinacef, Kefexin, Tazocin, Meronem)
MRSA=metisilliini resistentti st.aureus Normaalisti β-laktaamiantibiootit sitoutuvat bakteerin solukalvossa olevaan PBP (penisilliiniä sitova proteiini)-entsyymiin è bakteerin hajoaminen MRSA:ssa PBP-proteiini muuntunut èβ -laktaamiantibiootti ei voi sitoutua 1960-luvulla ensimmäiset löydökset BAKTEERISOLU
MRSA Proteiinin muuntumisen aiheuttaa kromosomissa sijaitseva meca-geeni voi siirtyä bakteerista toiseen transposonissa Tavallinen st.aureus
St.aureus labrakertymässä Viljely: STAPHYLOCOCCUS AUREUS ++ FUSIDINI S <0.5 IMIPENEM S S KEFALEKS S S KEFUROKS S S KLINDAMY S 0.25 LINEZOL S 2 MEROPENE S S OKSASILL S <0.25 PIPE+TAT S S RIFAMPIS S <0.03 SIPROFLO S <0.5 SULF+TRI S <0.5 TETRASYK S <1 TOBRAMYS S <1 VANKOMYS S 1 Viljely: STAPHYLOCOCCUS AUREUS FUSIDINI R 16 IMIPENEM R R KEFALEKS R R KEFUROKS R R KLINDAMY S 0.25 LINEZOL S 2 MEROPENE R R MUPIROSI S OKSASILL R >4 PIPE+TAT R R RIFAMPIS S <0.03 SIPROFLO S <0.5 SULF+TRI S <0.5 TETRASYK S <1 TOBRAMYS S <1 VANKOMYS S 1 + HUOM! Metisilliini/oksasilliiniresistentti Staph. aureus, MRSA, joka myös PENISILL/R, KEFALOSP/R, IMIPENEM/R ja MEROPENEM/R. Inf.torj. kannalta merkitsevä löydös. Kanta tunnistettu MRSA:ksi mec-a-geenin osoituksen perusteella.
MRSA Suomessa 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 PPSHP v. 2014: 76 uutta tapausta
MRSA v. 2009ja v. 2014
MRSA- epidemiologia nenä, haavat, perineum, rektum (uloste), märkivät alueet leviää kosketustartuntana henkilökunnan kädet ympäristöstä leviäminen ei niin merkittävä, vaikkakin elää pinnoilla aerosoli (pneumonia, haavan hoito, hilseilevä ihottuma)
MRSA-miksi merkittävä? lisää kuolleisuutta huonontaa hoitotuloksia, pidentää hoitoaikaa, lisää kustannuksia hoidossa rajoitettu antibioottivalikoima vankomysiinin käyttö lisää VRE ja VRSA-riskiä
MRSA-Pitkäaikaishoitolaitokset monia riskitekijöitä kolonisaatiolle moniresistenttien bakteerien reservuaari infektiot harvinaisia vähän mikrobiologisia näytteitä pitkäaikaishoitolaitosten epidemioiden hallinta suojaa myös akuutti sairaanhoitoa
CA-MRSA community acquired mrsa= avohoito (koti)alkuinen MRSA aiemmin terveitä, ei sairaalakontakteja, nuoria ihoinfektioita, otiitteja, pneumonioita
VRE
Enterococcus faecium/faecalis ihmisen suolen normaaliflooraan kuuluva kokkibakteeri myös ympäristössä, eläimillä Opportunistibakteeri, heikko taudinaiheuttamiskyky infektioiden aiheuttaja muutenkin sairaille, tehohoitopotilaille, hematologisille potilaille vatsan alueen sekainfektioissa mukana yleinen sairaala-alkuisten infektioiden aiheuttaja virtsatieinfektiot (virtsakatetri) leikkausalueen infektiot sepsikset E.faecium resistentimpi (yleensä vain vanco ja teiko S)
VRE= vankomysiinille resistentti enterokokki Enaimmäiset löydökset 80-luvulla Englannissa alkuperäksi epäillään eläinrehun sekaan lisättyä avoparsiinia (vankomysiinin sukuinen ab) resistenssin aiheuttavat geenit vana, vanb sijaitsevat transposonissa muuttavat vankosiinin sitoutumiskohdan bakteerissa
VRE Suomessa 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 PPSHP v. 2014: ei uusia tapauksia
VRE- epidemiologia kosketustartunta uloste kolonisoituneet alueet elää pinnoilla ja esim. käsineissä pitkiä aikoja ympäristö: sängyt ym. tutkimusvälineet ulostekantajuus on pitkäaikaista
Resistentit gramnegatiiviset sauvat
Gram-negatiiviset sauvat jokaisella suoliston normaalifloorassa gram- sauvoja E.coli Klebsiella-lajit Enterobacter, Proteus, Serratia ym virtsatieinfektiot, erityisesti E.coli leikkausalueen infektiot vatsanalueen infektiot sairaalapneumonia
ESBL, CPE ESBL: extended spectrum β-lactamase =laajakirjoinen β- laktamaasi entsyymi, joka pilkkoo β-antibiootit Vakavat infektiot hoidetaan karbapeneemiantibiooteilla (Meronem, Tienam) ensimmäinen löydös 1982 Keski-Euroopassa CPE: carbapenemase-producing Enterobacteriaceae Pilkkoo myös karbapeneemit (Meronem, Tienam ym.) Hyvin vähän antibioottivaihtoehtoja
ESBL Suomessa 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 PPSHP v. 2014: 267 uutta tapausta
ESBL, CPE epidemiologia leviää kosketustartuntana ympäristöstä leviäminen ei merkittävä levinnyt viime aikoina nopeasti Merkitys Tehoavia antibiootteja vähän lisää hoitopäiviä, kustannuksia ja kuolleisuutta Yleisiä Aasiassa, Etelä-Euroopan maissa Matkailu
Riskitekijät moniresistentin bakteerin saamiseen ikä vaikea sairaus krooniset ihosairaudet, kr. haavauma immuunipuutos aiempi antibioottihoito pitkä sairaalahoito sairaalahoito edeltävän 6kk:n aikana hoito teho-osastolla, palovammayksikössä erilaiset mittaus- ja hoitolaitteet (kanyylit, virtsakatetrit, intubaatio) edeltävä kirurginen toimenpide viereisellä potilaalla moniresistentti bakteeri runsas potilasvaihtuvuus, vähäinen hlökuntamäärä, kokematon hlökunta suuret hoitoyksiköt
Moniresistentit mikrobit- Kolonisaatio versus infektio Kolonisaatiota ei tarvitse hoitaa Kolonisaatio ei oireile eikä näy päällepäin Väestössä moniresistenttejä mikrobeja- ei seulottu Kolonisaatio aiheuttaa harvoin infektion terveelle Merkitystä tiedolla hoitolaitoksissa, joissa muita sairaita Kotioloissa ei merkitystä Moniresistentit mikrobit tarttuvat (omien) käsien kautta Hyvä käsihygienia estää!
Yhteenveto Moniresistentit mikrobit ovat tavallisia bakteereita ongelma on niiden hankkima kyky pilkkoa antibiootteja Moniresistentit bakteerit eivät lennä tartunta tapahtuu käsien kautta Aiheuttavat harvoin vakavia infektioita terveelle Moniresistenttimikrobi tiedolla merkitystä vain hoitolaitoksissa