Hämeen liitto tiedottaa joulukuu 2011 Hämeen liiton Kulttuuritunnustuspalkinto 2011 jaettiin Osuuskunta Lasismille Tässä numerossa: Kulttuuritunnustuspalkinto 2011 jaettiin Osuuskunta Lasismille 1 Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinto uudistui 2 Vuosi vaihtuu! Miten meni vanha? Mitä tuo uusi? 3 Vahva talous pitää päätösvallan Suomessa 4 Maakuntahallituksen jäsenet vastaavat 5 Vanajavesikeskuksen kuulumisia 6 Maakuntia uudistamaan 7 Johannes Koskisesta Kanta-Hämeen kansanedustajien puheenjohtaja 7 Hyvinvointialan kehittäjät etsivät uusia ideoita ikääntyvän väestön haasteisiin 8 Joustavaa junakyytiä Sveitsissä 9 Rail Baltica ja Bothnian Corridor Hämeen kansainvälisiä kärkihankkeita 9 Talousarvioaloitteet vuoden 2012 budjettiin / Kanta-Hämeen kansanedustajat 10 Tarkastuslautakunnan tehtävä 10 Kuntajohtajat kyselypenkillä 11 Maakunnan kuntapäivä 13.10. Petäyksessä 12 Maanpuolustuskurssilla 12 Vuorotteluvapaaherran kertomuksia 12 Hämeen liitto mukana myös matkailun ja kulttuurin saralla 13 Muotoilusta mahdollisuus 14 Hämeen parasta teatteria! 15 Rifolasi-projektissa jalostetaan tuoteaihioita kierrätyslasista 16 Vuoden yhteistyöteko ylitti rajapinnat tuloksellisesti 17 Henkilökuvassa Mika Nirvi 18 Innopark kehittää yrityksiä 18 Muutoksen keskellä - kohti strategisia tulossopimuksia 19 Hämeen yhteistyöryhmä 20 Hämeen liitto valitsi vuoden kulttuuritunnustuspalkinnon saajaksi riihimäkeläisen Osuuskunta Lasismin, joka koostuu seitsemästä nuoresta tekijästä. Perusteluissa valitsijaryhmä painotti mm. innovatiivista toteutusta ja rohkeaa toimintatapaa. >>
Osuuskunta Lasismi on hieno osoitus nuorten tekijöiden uppoutumisesta ja tukeutumisesta vanhaan lasinpuhaltamisen maailmaan, kuitenkin niin että siihen pystytään tuomaan uutta ja rohkeaakin ilmettä. Taidelasin muodot, moninaisuus ja värikkyys ovat hieno osoitus esteettisistä kyvyistä ja vaikean tekniikan hallinnasta, sanoi palkinnon luovuttanut Hämeen liiton kulttuurityöryhmän puheenjohtaja Eeva Nurmi. Myös toimintatapa osuuskuntana vaikutti valintaan. Osuuskunta Lasismi on perustettu kesällä 2010. Osuuskunnan jäsenet ovat opiskelleet alaa yhtä aikaa Nuutajärvellä. He jatkavat puhaltajamestari Jaakko Liikasen jalanjäljillä lasihytissä, joka sijaitsee Riihimäen Lasitehtaan kupeessa. Tämä palkinto tuli meille täydellisenä yllätyksenä. Mutta mikäpä tässä intohimojaan seuraillessa kun tekee sitä mitä oikeasti haluaa, tuntuu tulevan tulostakin, sanoi Lasismin jäsen Erno Takala Aulangon-Heikkilässä järjestetyssä palkintotilaisuudessa. Lasismi valmistaa lasitöitä muotoilijoille, taiteilijoille, yrityksille sekä yksityishenkilöille. Jäsenillä on omaa mallistoa taidelasista piensarjatuotteisiin. Lasismi on aktiivisesti mukana taidelasialan näyttelyissä ja esittelyissä. Lisätietoja: Osuuskunta Lasismi, puh. 044 3493 400, www.lasismi.fi Erno Takala, puh. 040 832 0015 Hämeen liiton kulttuurityöryhmän pj. Eeva Nurmi, puh. 0400 428 629 Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinto uudistui suomalaisen puun kestävyys ja ajattomuus inspiroivat Tuuli Autiota Hämeen liiton myöntämän kulttuuritunnustuspalkinto on ollut kymmenen vuotta muotoilija Harri Koskisen suunnittelema. Uuden palkinnon materiaali vaihtuu tänä vuonna lasista puuhun. Humppilalaisen puuseppä Tuuli Aution suunnittelema, raidasta käsin veistetty vati symboloi muutosta ja palkinnonsaajan käymää kokemuksen tietä. Tuuli Autio sai idean palkinnon suunnitteluun hyvinkin läheltä. Puusepänliike Tuulipuun pihassa varastoidaan puuta lankkuina pinoissa; ajan patinoiman harmaan pinnan alta paljastuu aina terve puu, joka kelpaa hyvin edelleen jalostettavaksi. Kulttuuritunnustuspalkinnon saa oman alansa tunnustettu tekijä myös krouvissa puussa on tekijästään kiinni, minkälaiseksi materiaalinsa työstää. Vati kuvaa myös muutosta, harmaan pinnan alta paljastuu jotain uutta. Työ kuvaa myös sitä tietä, jonka tekijä kulkenut, Tuuli Autio kertoo. Valitessaan puun palkinnon materiaaliksi, Hämeen liitto halusi nostaa puun merkityksen maakunnalle esille. Puu ja puun jalostustaminen on merkittävä asia maakunnallemme. Uusiutuvana luonnonvarana ja monikäyttöisenä materiaalina haluaisimme nostaa sen esiin, jotta sen arvo jälleen huomattaisiin, perustelee Hämeen liiton yhteyspäällikkö Jouko Ylipaavalniemi. Ympyrä sulkeutui Tuuli Autiolla on Humppilassa miehensä Teemu Aution kanssa Puusepänliike Tuulipuu, jonka perustana laadukas puu ja ympäristöä kunnioittava tuotanto. Tuotannossa keskitytään suomalaisen kokopuun jalostukseen. Yritys valmistaa mm. julkisten tilojen erikoiskalusteita, lattia- ja kattolankkuja, huonekaluja mittojen mukaan ja pienesineitä. Uniikit puuvadit ja muut puuesineet kunnioittavat suomalaista puuta. Työssä näkyvät kädentaidot ja ajaton muotoilu. Puusepänliike Tuulipuu toimii Humppilassa Lounais-Hämeessä, Venäjän kylän vanhassa koulussa. Hämeen liitto on myöntänyt vuosittaisen kulttuuritunnustuspalkinnon vuodesta 1991 lähtien. Myöntämisen perusteena on esimerkiksi maakunnassa tehty kulttuuriteko tai maakunnan kulttuurin hyväksi tehty työ. Hämeen liitto haluaa kannustaa palkinnolla innovatiivisesti toteutettua kulttuuritoimintaa ja sen tavoitteena on toimia kannusteena saajalleen. Uudessa palkinnossa ympyrä sulkeutuu, sillä Puusepänliike Tuulipuu on saanut samaisen Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinnon vuonna 2003. Tuuli Autio on valittu myös Vuoden nuoreksi muotoilijaksi vuonna 2002. Teksti ja kuvat Jenni Mankonen 2
Vuosi vaihtuu! Miten meni vanha? Mitä tuo uusi? VUOSI 2011 tullaan kirjaamaan Hämeen liiton toiminnassa hyväksi vuodeksi. Sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan hyvin. Olemme onnistuneet hoitamaan liiton lakisääteiset tehtävät sekä jäsenkuntien ja sidosryhmien toimeksiannot. Ehkä eniten työpanosta vaatinut yksittäinen tehtävä on ollut vaihemaakuntakaavan valmistelu. Se on kuitenkin edennyt ennakkosuunnitelman mukaisesti. Vuoden ilonaiheita ovat olleet mm. Vanajavesikeskuksen saavutukset, VT2:n rahoituspäätökset, Humppila EcoAirportin -suunnitelmien saama positiivinen vastaanotto, maakunnan pärjääminen koulutuksen aloituspaikkakilpailussa ja erityisesti se, että maakuntamme on nyt aluetalousbarometrin mukaan yksi parhaiten menestyviä maakuntia. Kanta-Hämeessä tulevaisuusodotukset ovat kaikista maakunnista positiivisimmat! Se on jopa yllättävä tulos. Vuoden pettymyksiin kuuluu Tampereen yliopiston toimintojen vetäminen pois maakunnasta. Opettajakoulutuslaitoksen ja Ammattikasvatuksen tutkimusja koulutuskeskuksen menettäminen oli paha isku maakunnalle. Harmittamaan jää myös se, että liitto ei löytänyt oikeaa roolia ammattikorkeakoulu- ja sairaanhoitopiiriasioissa! Maakuntavaltuusto linjasi syyskuun seminaarissaan maakunnan tulevaisuutta seuraavasti: Tämä maakunta säilytetään itsenäisenä niin pitkään, kun se on tarkoituksenmukaista Etelä-Suomen maakuntien lakisääteisen yhteistoiminta-alueen (Hämeet Uusimaa) tarjoamat synergiaedut maksimoidaan Odotetaan ja vauhditetaan metropoliratkaisua (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja sitten ryhdytään ajamaan aiemmin esittämäämme aluekehitysliittoideaa Tätä maakuntaa ei pilkota vaan valitaan kasvun strategia. Vuosi 2012 on täynnä uusia haasteita! Valtuusto hyväksyi vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) antaen jopa pientä kiitosta siitä. Uskon, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet taas saavutetaan. Vuoden vaihtuessa ajatus kulkee kuitenkin seuraavissa: Miten pärjäämme maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa koskevissa neuvotteluissa ministeriöiden kanssa (16.12.2011)? Miten korvaamme maakunnan kehittämisrahan (MKR) rajun pudotuksen (Valtion budjetti 2012)? Kuinka valmistaudumme seuraavaan EU:n rakennerahastokauteen (2014 +)? Mikä tulee olemaan Hämeen liiton rooli maan hallitusohjelman mukaisessa kuntarakenneuudistuksessa ja kuinka se toteutetaan meidän maakunnassa? Miten valmistaudumme ovella olevaan maakuntareformiin? Kuinka onnistumme Vanajavesi -säätiön perustamisessa? Miten saamme hoidettua ohjelmapolitiikan ja hankkeiden maksatustarkastukset sidosryhmiä tyydyttävällä tavalla? Miten pystymme maksimoimaan yhteistoiminta-alueen (Hämeet Uusimaa) tarjoamat synergiaedut? Vanhasta vuodesta kiitokset hyvän tuloksen tekijöille! Uuden vuoden haasteiden osalta vetoomus viraston väelle ja yhteistyökumppaneille: Tehdään hyvä vuosi 2012! Juhani Honka maakuntajohtaja 3
Vahva talous pitää päätösvallan Suomessa VUODEN LÄHESTYESSÄ loppuaan on todettava, että tätä vuotta on leimannut Euroopassa vellova talouskriisi. Ponnistelut kriisin taltuttamiseksi ovat vielä kesken, mutta kriisistä on vedettävissä joitakin johtopäätöksiä. Merkittävin opetus velkakriisistä meille suomalaisille on se, että ainoastaan hoitamalla taloutemme vastuullisesti varmistamme sen, että saamme tehdä meitä koskevat merkittävät ratkaisut jatkossakin itse. Esimerkiksi raskaasti ylivelkaantunut Kreikka on jo osaltaan mahdollisuuden täysin itsenäisiin ratkaisuihin menettänyt. Ratkaisuja tehdään neuvottelupöydissä ympäri Eurooppaa. Suomessa on nyt viimeistään herättävä siihen todellisuuteen, että entisenlainen velkaantuminen ei voi jatkua. Velanhoitokykyymme luotetaan edelleen, mutta velkamme on suurempi kuin koskaan, lähes 90 miljardia euroa, ja on hyvä muistaa, että tästä vain 1,2 miljardia on käytetty muiden euromaiden tukemiseen. Olemme luoneet velkamme aivan itse ja omaa hyvinvointiamme rahoittaen aivan kuten kriisimaissakin. Hallitus suhtautuu velkaantumiseemme vakavasti. Hallitusohjelman tavoite velkaantumisasteen merkittävästä alentamisesta tällä vaalikaudella vaatii määrätietoisia päätöksiä, joiden horisonttina tulee olla tämän hetken edun sijaan lastemme ja lastenlastemme hyvinvointi. Säästötoimet ovat välttämättömiä, jotta vältämme Kreikan tien. Kuntauudistus on tämän hallituksen konkreettisin keino pitkän aikavälin rakenteelliseksi uudistukseksi ja valtiontalouden kestävyysvajeen korjaamiseksi, jolla voidaan hallintoa keventämällä saada aikaan tehokkuutta ja säästöjä. Uudistus on välttämätön, jotta kunnat kykenevät selviytymään tämän vuosikymmenen lopun ja koko ensi vuosikymmenen kovista muutoshaasteista, kuten voimakkaasta ikääntymisestä, kuntatalouden kestävyyden asettamista paineista sekä siitä, että taakkaa ei jätetä tulevien sukupolvien hoidettavaksi. Kuntalaisten kannalta tärkeää ei ole niinkään kunnantalon vaan koulujen, lääkärin tai neuvoloiden läheisyys. Nykyinen kuntarakenne ei turvaa lähipalveluita tulevaisuuden taloudellisten reunaehtojen valossa tilanne on jopa päinvastoin. Mikäli uudistuksessa ei onnistuta, hyvinvointivaltiotamme uhkaa todellinen alasajo. Toivonkin maakuntamme päättäjiltä rohkeutta puolustaa lähipalveluita ja lähteä etsimään vahvempia rakenteita, joilla ne pystytään turvaamaan tulevaisuudessa. Pidetään huolta toisistamme tekemällä oikeita ratkaisuja. Joulukuun aikaan sisältyy kovasta työnteosta riippumaton odotus. Odotus siitä, että rauhoitumme välillä arkea suurempien asioiden äärelle ja saamme hiljentyä Vapahtajamme syntymäjuhlaan. Arkista aherrusta leimaa iloinen tunne siitä, että jotakin suurempaa on tulossa. Pysähdytään siis hetkeksi. Toivotan Sinulle siunattua joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2012! Päivi Räsänen sisäasiainministeri Maakuntavaltuuston vuoden 2011 viimeistä kokousta vietettiin Aulangon Lomakylässä, Hämeenlinnassa. Kokoukseen mahtui paljon asiaa ja keskustelua, mutta myös Kulttuuritunnustuspalkinnon jako, ja vierailipa se joulupukkikin kokouksen jälkeen katsomassa ahkeria maakuntavaltuutettujamme. 4
Maakuntahallituksen jäsenet vastaavat Maakuntahallituksen jäsenet Matti Puotila ja Eino Järvinen katselevat valtuustokautta taakse- ja eteenpäin. Teksti Jenni Mankonen Eino Järvinen 1. Tätä valtuustokautta on jäljellä reilu vuosi. Missä tunnelmissa maakuntahallituksen jäsen on nyt? Uudet haasteet odottavat. 2. Miten luonnehdit maakuntahallituksen tähänastista työskentelyä ja aikaan saannoksia? Työskentely on ollut hyvää ja yhtenäistä, äänestyksiä ei ole ollut. 3. Olisiko hallituksen pitänyt hoitaa joku asia toisin? En harrasta jälkiviisautta. 4. Mikä on Kanta-Hämeen suurin haaste lähivuosina? Mihin suuntaudumme, mistä löytyvät yhteistyökumppanimme? Matti Puotila 1. Tätä valtuustokautta on jäljellä reilu vuosi. Missä tunnelmissa maakuntahallituksen jäsen on nyt? Ainahan tuntuu olevan sellainen tunne, että maailma muuttuu juuri nyt niin nopeasti, että tällaista kehitysvauhtia ei ole ollut koskaan ennen. Näin on erityisesti tällä hetkellä. Mieltä askarruttaa perinteiset kysymykset: Miten kuntahallintoa pitäisi rukata? Leikitäänkö yhteistyötä lahtelaisten, tamperelaisten vai pääkaupunkiseutulaisten kanssa? Rahat ovat kunnallistaloudessa loppumassa mistä leikataan? Jne. 2. Miten luonnehdit maakuntahallituksen tähänastista työskentelyä ja aikaan saannoksia? Olen ollut pitkään maakuntahallituksen pöydän ympärillä ja nauttinut sen yllä leijuvasta ilmapiiristä. Yhteishenki on ollut hyvä, ratkaisujahakeva ja jopa tuloksellinen. Erityisesti tällä hetkellä yhteistyö luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa sujuu erinomaisesti. Tuloksien mittaaminen konkreettisesti on vaikeahkoa, koska toimintajänne ulottuu niin pitkälle ajanjaksolle, mutta maakunnan erilaiset, uudet, numerolliset tilastot osoittavat viisarien osoittavan koiliseen. 3. Olisiko hallituksen pitänyt hoitaa joku asia toisin? Merkittäväksi toimintatappioksi on kirjattava OKL:n ja prof. Pekka Ruohotien laitoksen siirtyminen Tampereelle. Liitto yritti tehdä kyllä oman osansa, mutta koheesiota ei saatu alueella muiden toimijoiden suhteen synnytetyksi Savonlinnan esimerkin mukaisesti. 4. Mikä on Kanta-Hämeen suurin haaste lähivuosina? Moni pääkaupunkiseudun asukas on kysynyt minulta, miten Kanta-Hämettä on kyetty kehittämään vuosien saatossa niin harmoonisesti ja ihmislähtöisesti. Ratkaisevana pidän hyvää maankäytön suunnittelua erityisesti maakuntakaavoissa. Tämä edellyttää kiinteätä yhteistyötä jäsenkuntien ja eri valtion viranomaisten kanssa. Lähivuosina tulisi erityisesti kiinnittää huomiota pitkän aikavälin liikenneyhteyksien ratkaisuihin. 5
Vanajavesikeskuksen kuulumisia Moi kaikki! Se on sitte kiva, kun on tullu talvi, hämärämpää ja lepposampaa. Kesällä oli paljon menoa ja hulinaa, talvella saa olla vaan. Mäkin oon tehnyt oloni mukavaks täällä toimiston nurkassa. Tänne nurkkaan näkee ja kuulee kaikenlaista. Aikamoinen sutina täällä yleensä on. Välillä täällä käy nuoria ihmisiä. Semmosia, jotka tekee meille opinnäytetöitä. Vähän aikaa sitten yks tuleva ympäristöinsinööri, Hyyryläisen Jere, sai työnsä valmiiks ja kerto tuloksista toimittajillekin. Se selvitti, missä päin Vanajaveden aluetta virtaa väkevintä vettä, korkeimpia pitoisuuksia. Tiukimmat paikat löyty Puujoen seudulta, sieltä missä Punkanjoki ja Heinäjoki laskee Puujokeen, sekä Valteenjoesta, joka laskee Vanajanselkään. Nyt tiedetään sitte entistä paremmin, missä päin tarvitaan eniten apua. Suvi suunnittelee, että me laitettais pömpeleitä joittenkin purojen varrelle. Täytettäis ne ferrisulfaatilla, jota varisis veteen samaan tahtiin kuin vettä ohi virtaa Viisas syö kalaa! ja fosfori saostuis siihen paikkaan. Ja eri sorttisia laskeutusaltaita, perinteisiä ja uudenlaisia ihan patentoitujakin keksintöjä, on kans suunnitelmissa. Se mitä olen Suvin hommia katellut, niin on siinä kyllä ihan kauhea työ tommosten mun mielestä simppelien juttujen valmistelussa. Väkisinkin menee kuukausi kaupalla aikaa ennen kuin saadaan kaikki tiedot, laskelmat, suunnitelmat ja luvat kuntoon ja päästään maastohommiin. Mika ja Heidi on viuhtoneet ympäriinsä semmoseen tahtiin, että mun täytyy tunnustaa, etten ihan pysy kärryillä kaikesta. On opintoretkeä, lasten työpajaa, kalaruokakurssia, kiertävää näyttelyä ja uutta DVD:tä. Onneks Mika kirjottaa niiden riennoista itte. Mun mielestä hienointa on, että ne on monilla retkillään saanu monet vesien omistajat, osakaskunnat, innostumaan. Kun me saadaan vesien omistajat mukaan, niin mehän voidaan tehdä yhdessä vaikka mitä Vanajan hyväksi! Uudenlaisista kuvioista kaikkein hienoin on kyllä Vanajavesisäätiö. Jussi on junaillut koko jutun ihan älyttömän hyvin: meillä on nyt säätiölle kahdeksan vahvaa ja vaikutusvaltaista perustajajäsentä! Kattokaa vaikka: Hämeenlinnan kaupunki, Hattulan kunta, Janakkalan kunta, Valkeakosken kaupunki, Hämeen Sanomat, MTK Häme, Hämeen Yrittäjät ja Palvelualojen ammattiliitto PAM! Parastaikaa on säätiön säännöt näillä jäsenillä tuumittavina ja alkuvuodesta päästään varmaan allekirjoittamaan säädekirjaa, jolla säätiön perustamislupaa hienosti Patentti- ja rekisterihallituksesta haetaan. Mä kuulen jo historian siipien havinaa, sen verran isosta asiasta on kyse. Mä toivotan teille kaikille oikein hyvää joulunodotusta ja jään itte odottamaan sitä, että nää jo lähtis täältä toimistolta joulun viettoon ja tulis oikeesti hiljaista. Mä olen nimittäin nähny, että kaapissa on mun herkkuja, särkeä purkissa. Ne on varmaan mua varten... t. Onni-Monni Kokkailua Hauhon Koukussa kalaan -kalaruokakurssilla. Vanha sanonta: syö särkee, se kasvattaa järkee, on viisaasti sanottu. Kalan rasva sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat hyväksi mm. aivojen ja näkökyvyn kehitykselle sekä piristävät mielialaa. Vanajavesikeskuksen kesän tapahtumissa monet kävijät toivoivat enemmän kalaa ruokapöytään. Kalan käsittely ja kotimaisen kalan valmistaminen ruuaksi otettiinkin ykköstavoitteeksi, kun Koukussa kalaan -kalaruokakurssien suunnittelu loppukesästä alkoi ProAgrian maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Kurssit polkaistiin käyntiin Janakkalassa keskiviikkona 9.11. ja jo seuraavana iltana fileoitiin kalaa Lammilla. Seuraavalla viikolla kohteina olivat Hämeenlinna, Hattula ja Hauho. Lyhyen kalan terveysvaikutuksista, tuoreen kalan tuntomerkeistä ja säilytyksestä kertovan tietoiskun jälkeen saivat kurssilaiset pyöreitä kaloja leikkuulaudalleen. Kouluttajien demonstraation jälkeen pääsi jokainen harjoittelemaan fileointia kuhalla ja ahvenella. Sitten jaettiin ruokaohjeet ja pienryhmissä valmistettiin herkullisia mutta yksinkertaisia kalaruokia kirjolohesta, silakasta, siiasta, ahvenesta ja kuhasta. Illan kruunasi aina kuuden ruokalajin kalamenu. Kurssipalaute oli varsin positiivinen ja kalan käsittelyä toivottiin lisää. Näin ollen ensi kesänä jatketaan kalankäsittelypäivällä Suomen suvessa. Ohessa vielä kuhakeiton resepti ja varoituksen sana; pidä kielestäsi kiinni kaksin käsin, kun maistat tätä! Mika Soramäki Kuhakeitto 6 annosta 8 dl kalalientä 1 sipuli ½ fenkolia 6 perunaa 2 porkkanaa 2 valkosipulinkynttä voita 6-8 maustepippuria shampanja- tai valkoviinietikka 2-3 dl kuivaa valkoviiniä (loput kokille!) 600 g fileoitua kuhaa (tai ahventa ) 2 dl kermaa 150 g ranskankermaa suolaa silputtua persiljaa, basilikaa tai tilliä Paloittele ruodoton kuhafilee annospaloiksi. Kuullota paloitellut kasvikset voissa kattilan pohjalla. Voit laittaa joukkoon myös lorauksen valkoviini- tai shampanjaetikkaa. Lisää joukkoon kalaliemi ja maustepippurit. Kypsennä kasvikset melkein kypsiksi ja lisää joukkoon valkoviini ja kalat. Kypsennä hetken ja lisää kermat, mausta suolalla ja yrteillä. 6
Maakuntia uudistamaan Kuntaliiton yhtenä neuvottelukuntana toimii maakuntahallitusten puheenjohtajista koostuva elin, joka usein kokoontuu myös yhdessä maakuntajohtajien kanssa. Tällaisesta yhteiskokouksesta virisi ajatus lähteä näyttämään tietä maakuntauudistuksella, joka vääjäämättä on edessä kuntauudistuksen myötä vuosikymmenen lopulla. Vedän maakuntauudistusryhmää, jossa puoluekenttä ja eri maakunnat ovat edustettuina. Alkukevääksi kootaan esitys maakuntauudistuksesta, sen aikataulusta ja vaihtoehdoista. Pohjana on vahva yhteinen näkemys siitä, että maakuntatason tehtävät ja aluejaot on katsottava uusiksi sekä kuntien yhteistoiminnan että valtion aluehallinnon puolella. Valtion aluehallinto, AVIt ja ELYt on rauhoitettu täksi vaalikaudeksi, mutta vuoden 2015 jälkeen varmasti tapahtuu. Samoin kuntauudistuksen, ammattikorkeakoulujen ja erikoissairaanhoidon uudistusvaiheen yhteydessä on lähivuosina toteutettava järkevää kehittämistyötä aluekehityksen vauhdittamiseksi ja hallinnon tehostamiseksi. Selvää on, että jatkossakin nykyistä vahvempien peruskuntien ja valtakunnantason väliin on rakennettava maakunta- tai vastaava aluehallinto. Tälle tasolle luontevasti kuuluvat tehtävät ja toimivallat listataan ja nykyistä suurempien maakuntien aluejaon vaihtoehdot kartoitetaan. Myös Hämeen liitossa hellityt ideat aluekehitysliitoista kehityskäytävien suuntaisesti tulevat tässä pohdintaan. Olennaista on löytää mahdollisimman selväpiirteiset ja kansanvaltaiset mallit uudistuvalle maakuntahallinnolle. Kun maakunnat ja maakuntahallitukset ovat ajoissa liikkeellä suuntaamassa tulevaa uudistustyötä, uskon sen edesauttavan hyvää lopputulosta kuntalaisten itsehallinnon ja tasapainoisen aluekehityksen kannalta. Suomea ei voida rakentaa pelkästään suurimpien kasvukeskusten sanelulla. Johannes Koskinen Johannes Koskisesta Kanta-Hämeen kansanedustajien puheenjohtaja Kansanedustaja Johannes Koskinen on valittu Kanta-Hämeen kansanedustajien puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Toiminta on säännöllistä ja tapaamme kuukausittain joko eduskunnassa tai maakunnissa eri kohteissa vieraillen ja näin tullaan toimimaan jatkossakin. Olemme kiertäneet Lounais-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä näin saamme tietoa maakunnan kaikista kunnista, Koskinen kertoo toiminnasta. Kanta-Hämeen kansanedustajat toimivat säännöllisessä yhteistyössä maakunnan kehittäjien, kuntapäättäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Hämeen liitto ja kansanedustajat kokoontuvat maakunnan edunvalvontaan ja kehittämiseen liittyen. Johannes Koskinen toimii myös maakuntahallituksen puheenjohtajana. Roolit tuottavat synergiaa, sillä Kanta-Hämeen kansanedustajien puheenjohtajuus limittyy maakuntahallituksen puheenjohtajuuteen monessa asiassa. Esimerkiksi tietyissä lobbaustilanteissa pystymme reagoimaan ja vaikuttamaan nopeasti päättäjiin. Samoja asioita käsitellään molemmissa ryhmissä, hän mainitsee. Tärkeitä kysymyksiä riittää Maakunnan tärkeimpinä kysymyksinä lähitulevaisuudessa Koskinen pitää peruspalvelujen ratkaisemista ja kuntauudistukseen liittyviä asioita. Sosiaali- ja terveyspuolella päällimmäiseksi hän nostaa vanhusten palvelujen turvaamisen. Myös infrassa riittää ratkaistavaa. Keväällä 2012 on tulossa isojen liikennehankkeiden paketin selonteko. Siihen on saatava kaikki voimat liikkeelle, jotta Kanta-Hämeen asiat menevät eteenpäin esimerkiksi rautatien ja 10- ja 12-valtateiden osalta, Koskinen sanoo. 7
Hyvinvointialan kehittäjät etsivät uusia ideoita ikääntyvän väestön haasteisiin Hämeenlinnassa Yli 60 hyvinvointialan kehittäjää ympäri Suomea kokoontui hakemaan uusia ideoita ja ajatuksia sekä Suomesta että Euroopasta ikääntyvän väestön haasteisiin 10.11. Aulangolle. CREATOR-ohjelman ja KOKO-ohjelman kansallisen hyvinvointiverkoston yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin hyviä toimintamalleja, tuotteita ja palveluja, joilla ikäihmisten elinolo-suhteita voidaan parantaa, ja joilla väestön ikääntymisen haasteesta voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esillä oli yhteensä yli 40 hyvää käytännettä Kanta-Hämeestä, muualta Suomesta ja Euroopan kuudelta alueelta. Näiden lisäksi kuultiin Finnish Well Being Centeristä, suomalaisesta hyvinvointikeskuskonseptista ja vientituotteesta, jossa yhdistyvät aikuisten ja ikääntyvien tarvitsemien kuntouttavien palveluiden, hyvinvointiteknologian ja arkkitehtuurin osaaminen ja kehittäminen. Verkostoon kuuluu parikymmentä suomalaista yritystä. Kuluvan vuoden syyskuussa avattiin kolmas hyvinvointikeskus Japanissa ja vastikään julkistettiin yhteistyösopimus japanilaisen jättiyhtiön STARTS:n kanssa. Kyseessä on aito suomalaiseen osaamiseen ja hyvinvointimalliin sekä yritysten verkostoitumiseen perustuva vientituote, Finnish Well Being Centerin toimitusjohtaja Hilkka Tervaskari toteaa. Asturiasin alueella Pohjois-Espanjassa on valjastettu olemassa olevat laitteet kuten televisio, tietokone ja matkapuhelin helpottamaan hankalasti tavoitettavilla alueilla asuvien ikäihmisten kotihoidon järjestämistä. Keskeistä on uusien toimintamallien kehittäminen olemassa olevien laitteiden varaan sen sijaan, että ikäihmisten tarvitsisi opetella uusien teknisten laitteiden käyttöä. Muita tilaisuudessa esiteltyjä vastaavantyyppisiä teknisiä ratkaisuja ovat mm. ruotsalaiset Agnes ja ACTION, joiden tavoitteena on helpottaa yhteydenpitoa ja kommunikaatiota sekä omaisten, ystävien että hoitohenkilökunnan kanssa uudenlaisen tekniikan ja sosiaalisen median avulla. Ruotsissa on vuonna 2009 otettu käyttöön valinnanvapausjärjestelmä julkisella sektorilla muun muassa ikäihmisten hoidossa ja terveydenhoidossa. Tähän lakiin perustuen Uumajan kunnassa on annettu yksityisille toimijoille mahdollisuus tarjota esimerkiksi kotihoitopalveluja samoilla edellytyksillä kuin julkisten toimijoiden. Tällä hetkellä Uumajan kunnalla on palvelusopimus 19 kotipalvelutarjoajan kanssa, joista 4 on julkista ja loput 15 yksityistä toimijaa. Uumajassa on käytössä myös Meals on wheels ateriapalvelu, jossa ikäihmisten koteihin kuljetetaan joko valmiita tai puolivalmiita aterioita, jotka on valmistettu joko yksityisen tai julkisen sektorin toimesta. Forssassa puolestaan on vastaavaan tarpeeseen käytössä kotiin vuokrattava ateriaautomaatti, Menumat. Automaattiin toimitetuista asiakkaan tilaamista aterioista ikäihminen lämmittää itse haluamansa aterian silloin kun se hänelle itselleen parhaiten sopii. Hämeenlinnassa Katistentie 100:n asukasyhdistystoiminta tarjoaa jäsenilleen vapaaehtoisvoimin säännöllisiä viikkokerhoja, erilaisia teematilaisuuksia ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Asukasyhdistys on myös sopinut yksityisten palveluntarjoajien kanssa kampaaja-, hieronta- ja jalkahoitopalvelujen tarjoamisesta talojen asukkaille keskitetysti yhteisissä tiloissa. Aktiivisen asukasyhdistyksen toiminnan seurauksena iäkkäiden asukkaiden toimintakyky on kohentunut, asukkaiden sosiaaliset kontaktit ja turvallisuuden tunne ovat lisääntyneet. Seniorien tietokoneen käyttöä on edistetty menestyksekkäästi erityisten kurssien avulla Ranskan Lorrainen alueella sekä Puolassa Poznanissa perustamalle internet-pisteitä erityisesti ikäihmisten käyttöön. Poznanin kaupunki järjestää myös vuosittain suuren yli 50-vuotiaille suunnatun messutyyppisen tapahtuman, jossa tarjolla on monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja. Kävijöitä tämän vuoden maaliskuun tapahtumassa oli peräti 3500. CREATOR-ohjelmassa mukana olevien alueiden hyvien käytänteiden lisäksi tilaisuudessa esillä oli myös koheesio- ja kilpailukykyohjelman Hyvinvointi- ja DE- MO-verkostossa mukana olevien seutujen hyvät toimintamallit eri puolilta Suomea. Jyväskylässä on käytössä yksi Suomen edistyneimmistä palvelusetelijärjestelmistä. Lähtökohtana on ollut kuntalaisten valinnan vapaus ja mahdollisuudet. Prosessia on viety eteenpäin vahvalla kaupungin ylimmän virkamiesjohdon ja poliittisten päättäjien sitoutumisella. Käytössä on yksi selkeä prosessi, jolla järjestelmä toteutuu kaikilla kaupungin eri toimialoilla ja sektoreilla. Jyväskylässä on ensimmäisenä Suomessa otettu käyttöön sähköinen palveluseteli helmikuussa 2010. Ruoka-Saarioinen Oy:n senioriohjelman tavoitteena on ollut keventää yli 55-vuotiaan työntekijän työtä hänen niin halutessaan ilman että ansiotaso laskee. Saarioisten ikärakenteessa on ohjelman käyttöönoton myötä yli 60-vuotiaiden osuus kasvanut 3,5 %:sta 6,3 %:iin. Lisätietoja Arto Saarinen, 050 305 2539 ja Terhi Saarenoja, 050 409 5988 8
Joustavaa junakyytiä Sveitsissä Sanotaan, että Sveitsissä on maailman paras rautatiejärjestelmä. Kokemukset Pro Rautatie -yhdistyksen marraskuisella opintomatkalla tukivat kovasti tätä käsitystä. Matkasimme junalla Zurichistä Bernin kautta Geneveen. Tapasimme muun muassa paikallisen liikenneviraston ja liikenneyhdistyksen edustajia sekä maankäytön suunnittelijoita. Matkan taitepisteissä tutustuimme rautatieasemien järjestelyihin, matkaketjuihin, liityntäliikenteeseen ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksiin. Runsaan seitsemän miljoonan asukkaan Sveitsissä on 26 Kantonia ja 2730 kuntaa. Rataa on noin 5000 km, jolla liikennöi 45 rautatieoperaattoria, joista suurin on valtiollinen SBB, jonka osuus on runsaat 70 % koko liikenteestä. Aikataulut on sovitettu yhteen siten, että junat kohtaavat pääte- ja risteysasemilla samanaikaisesti. Aikataulujen sovittamisesta vastaa operaattoreiden muodostama Liikenneyhdistys. Se hoitaa myös lipputulojen jaon, jonka perustana on kiinteä matkustajakilometrihinta. Järjestelmä on ollut voimassa pitkään, vuodesta 1857 lähtien. Käytössä on yhden lipun järjestelmä riippumatta käytetyistä joukkoliikennevälineistä. Sama lippu toimii koko matkan kotiovelta määränpäähän. Sen mahdollistaa laiteriippumaton lippujärjestelmä. Matkasta on valmisteilla laaja raportti, joka on Sveitsin raideliikennejärjestelmästä kiinnostuneiden halukkaiden käytettävissä. Lisätietoja allekirjoittaneelta. Kuvassa matkalaisia Zurichin rautatieasemalla lähdössä kohti Luzernia. Zurichin asema on paljolti Helsingin kaltainen siinä, että junat tulevat ja lähtevät samaa reittiä. Asemalla on myös iso kauppakeskus, kuten yleensäkin Sveitsin asemien yhteydessä. Heikki Pusa Rail Baltica ja Bothnian Corridor Hämeen kansainvälisiä kärkihankkeita Vuonna 1935 Berliinin ja Tallinnan väli oli mahdollista matkustaa 32 tunnissa junalla, Nord Expressillä. Nykyään samaan junamatkaan täytyy varata 75 tuntia ja seitsemän junanvaihtoa. Rail Baltica Suomeen asti ulottuvana kasvukäytävänä onkin nostettu Euroopan komission lokakuussa 2011 vahvistaman Euroopan laajuisen liikenneverkoston (TEN-T) ydinverkkoon, jonka tavoitellaan olevan huippukunnossa vuoteen 2030 mennessä. Samaan kokonaisuuteen kuuluu nyt myös koko Suomen päärata, osana Bothnian Corridor -käytävää. EU:n Itämeren alueen ohjelma rahoittaa useilla miljoonilla euroilla sekä Helsingin kaupungin vetämää Rail Baltica Growth Corridor että Västerbottenin maakunnan johtamaa Bothnian Green Logistic Corridor -projektia. Näillä hankkeilla ei niinkään investoida itse rataan vaan vahvistetaan kehityskäytävien varrella sijaitsevien alueiden ja kaupunkien yhteistyötä ja kilpailukykyä. Hämeen liitto osallistuu kumpaankin hankkeeseen. Saavutettavuus ja kansainvälistyminen on jo maakuntasuunnitelmassa määritetty Kanta- Hämeen kehittämisen painopisteiksi. Hämeen liiton kokonaisbudjetti Rail Baltica -hankkeessa on noin 110.000 euroa ja Bothnian Corridorissa 60.000 euroa. Kansainvälisten hankkeiden rahoitus on kumppaneille edullista. EU:n Itämeren alueen ohjelma kattaa kustannuksista 75 % ja TEM:n myöntämän kansallisen rahoituksen jälkeen Hämeen liiton osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. Matti Lipsanen 9
Talousarvioaloitteet vuoden 2012 budjettiin / Kanta-Hämeen kansanedustajat 1. allekirjoittaja Määrärahan osoittaminen Maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustusmäärärahaan Määrärahan osoittaminen rataosan Helsinki-Riihimäki välityskyvyn parantamiseen Määrärahan osoittaminen Ypäjän Hevosopistolle hiekkakentän rakentamiseksi Määrärahan osoittaminen Vt 10/12 parantamiseksi välillä Hämeenlinna - Lahti Määrärahan osoittaminen Ypäjän Hevosopistolle lisäpaikkojen saamiseksi Määrärahan osoittaminen Hiidenjoki Puujoki Teuronjoki-kehittämishankkeelle Määrärahan osoittaminen kantatie 54 parantamiseen välillä Tammela Hollola Määrärahan osoittaminen terveysliikunnan edistämiskokeilun käynnistämiseen Määrärahan osoittaminen ratayhteyden Helsinki Forssa Pori suunnitteluun. Määrärahan osoittaminen perusväylänpidon määrärahan korottamiseksi Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen Määrärahan osoittaminen alueellisen kehittämistyön rahoittamiseksi ja sitä varten tarvittavan maakunnan kehittämisrahan määrän säilyttämiseksi vähintään vuoden 2011 tasolla Sanni Grahn-Laasonen Aino-Kaisa Pekonen Sirkka-Liisa Anttila Johannes koskinen Sirkka-Liisa Anttila Johannes Koskinen Timo Heinonen Päijät-Häme (Anne Louhelainen) Sanni Grahn-Laasonen Aino-Kaisa Pekonen Johannes Koskinen Tarkastuslautakunnan tehtävä Hämeen liiton tarkastuslautakuntaan (Tarla) kuuluu puheenjohtaja, Eija Aittola ja kolme lautakunnan jäsentä, Ismo Ojansuu vpj, Sari Kujanpää ja Kalevi Rajala ja heidän varajäsenensä. Lautakunnassa on edustus sekä Hämeenlinnan-, Riihimäen-, että Forssan seudulta. Sihteerin tehtäviä hoitaa valitun tilintarkastus yhteisön Oy Audiator Ab:n nimeämä tilintarkastaja Nina Nieminen. Lautakunta kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Vaalikauden aikana Tarla pyrkii vierailemaan Hämeen liiton kaikilla seutukunnilla ainakin kerran ja muuten kokoukset pidetään Hämeen liiton tiloissa. Seutukuntavierailuilla lautakunta perehtyy kunkin alueen Hämeen liittoa koskeviin projekteihin ja kuullaan alueen kunnanjohtajia ja heidän terveisiään liitolle. Vierailut ovat olleet tärkeitä sekä lautakunnalle, että uskoakseni myös alueiden virkamiehille ja Hämeen liiton johdolle. Näin on saatu ajantasaista tietoa alueiden tarpeista ja ennen kaikkea sekä ruusuja että risuja koskien Hämeen liiton toimintaa. Pääosin kuntien antama palaute on ollut positiivista, mutta aina löytyy myös toiminnoissa kehittämisen kohteita. Tarlan lakisääteinen tehtävä on liiton talouden ja toiminnan arvioiminen, mikä pohjautuu Hämeen liiton valtuuston liitolle asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Tarlan tehtävä on seurata ovatko asetetut tavoitteet toteutuneet ja onko ne asetettu niin, että tavoitteita voidaan mitata. Tavoitteiden toteutumisen arviointia vaikeuttaa usein se, että tavoitteet on asetettu epäselvästi ja vaikeasti mittaviksi. Arviointikertomuksessaan Tarla voi ottaa kantaa sekä tavoiteasetantaan että mittareiden pätevyyteen. Tarla arvioi myös liiton talouden tasapainoa sekä toiminnan tuloksellisuutta. Tässä tehtävässä lautakuntaa auttaa oma tiedonhankinta, viranhaltioilta saatu tieto ja liiton toiminta-alueen kunnanjohtajilta aluevierailuilla saatu tieto. Hämeen liiton viranhaltijat ovat esimerkillisiä tiedonantajia ja joka kokouksen alussa kuullaan liiton johdon katsaus toiminnan ja talouden ajankohtaisasioista. Vaalikausi on lopuillaan ja on myös Tarlan oman toiminnan arvioinnin paikka. Kun Lahden kaupunki 2010 toteutti tarkastuslautakuntia ja arviointikertomuksia koskevan kyselytutkimuksen, mukana oli 11 kaupunkia. Tutkimuksessa oli avoimia kysymyksiä, joissa pyydettiin palautetta ja parannusehdotuksia tarkastuslautakuntien toimintaan. Näissä lautakunnilta toivottiin osavuosikatsauksia ja väliraportointia ajankohtaisista asioista. Tämä voisi olla yksi Tarlan kehittämisen kohde tulevalla vaalikaudella. Maailman meno on yhä hektisempää ja muutoksia tulee eteen jatkuvasti, niin väli-informointi liiton tilasta Tarlan näkökulmasta voisi olla paikallaan. Lisäksi kyselyssä toivottiin tarkastuskertomuksissa esiin tulleisiin epäkohtiin puuttumista. Tässä tehtävässä hallituksella on mielestäni tärkeä rooli sekä valvojana että raportoijana valtuustolle. Mihin toimenpiteisiin ryhdytään ja missä aikataulussa. Myös Tarlan jäsenten on syytä seurata aktiivisemmin antamiensa arviointien aiheuttamia muutoksia ja vaatia niistä raportointia valtuustolle. Eija Aittola, Hämeen liiton Tarlan pj 10
Kuntajohtajat KYSELYPENKILLÄ Martti Pura, Hattulan kunnanjohtaja 1. Millaisena näet Kanta-Hämeen tulevaisuuden? Yhdellä sanalla sanottuna näen sen hyvänä. Meillä on kaikki kehittymisen edellytykset. Minulla on asiaan kontrastia, sillä olen ollut 11 vuotta Lapissa jos täällä ei pärjää niin missä sitten? Väestönkasvu on tervettä ja väestörakenne hyvä, on upea luonto ja liikenneyhteydet jne. Meillä ei kuitenkaan ole keskittämisen kautta tulleita ongelmia, kuten pääkaupunkiseudulla jo on; esimerkiksi vuokrat ovat korkeita. 2. Mitkä ovat tämän hetken suurimmat haasteet? Haasteet tulevat maailmalta. Suomella on hyvin vähän vaikutusvaltaa niissä pöydissä. Elämme ehkä ensimmäisen kerran sellaisessa tilanteessa, jossa suomalaisiin todella vaikuttavat kaukana tehdyt päätökset. Emme ole maailmannapa, vaikka niin välillä ajatellaan. 3. Arvioi Hämeen liittoa kuntien edunvalvojana eli kuinka Hämeen liitto on onnistunut tehtävissään? Yhtenä liiton jäsenkunnan johtajana olen tyytyväinen sen toimintaan. Hämeen liitto on mukautunut vuosikymmenien aikana muutoksiin hyvin. Olen ollut itsekin 1970-luvulla liitossa mukana, nyt lisätään ja tarkistellaan jo silloin esillä ollutta maakuntakaavaa. Liikenne on aina ollut tärkeä asia. Uusista Vanajavesikeskus on erinomainen, pitkäaikainen hanke. Myös suhteet valtiovaltaan on hoidettu kiitettävällä tavalla. Seppo Keskiruokanen, Riihimäen kaupunginjohtaja 1. Millaisena näet Kanta-Hämeen tulevaisuuden? Se on haasteellinen, mutta suhteessa muihin alueisiin suhteellisen valoisa. Sijainti on merkittävä tulevaisuuden tekijä Helsinki Tampereakselilla ja osittain myös Helsingin metropolialueella. 2. Mitkä ovat tämän hetken suurimmat haasteet? Kyllä ne ovat julkistalous ja sen hallinta. Tässä tilanteessa ei ole riittävästi varoja investoida infran kehittämiseen, jolla vahvistaa asemiamme. 3. Arvioi Hämeen liittoa kuntien edunvalvojana eli kuinka Hämeen liitto on onnistunut tehtävissään? Olen ollut siihen suhteellisen tyytyväinen. Liittohan on käytännössä kolmen seutukunnan verkko ja se on strategiassa hyväksytty. Olemme tarvittaessa pystyneet vaikuttamaan seutuamme koskeviin päätöksiin ja Hämeen liitto on ajanut meidän asioitamme. Liiton tehtävä on olla edunvalvojana (mm. valtion investointihankkeet) ja se on myös koonnut seutukuntakohtaisia toteutussuunnitelmia, mikä on ollut tärkeä asia. Teksti Jenni Mankonen 11
Maakunnan kuntapäivä 13.10. Petäyksessä Kuntaliitto ja maakuntien liitot järjestävät vuosittain yhteiset maakuntatilaisuudet. Tilaisuuksissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja toiminnan painopisteistä kunnissa, maakunnissa ja Kuntaliitossa. Tänä vuonna Kuntapäivän teemoina olivat kunta- ja palvelurakenne sekä kuntatalous uuden hallitusohjelman valossa. Maanpuolustuskurssilla Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjesti 14.-18.11.2011 pidetyn Etelä-Suomen XC alueellisen maanpuolustuskurssin yhteistoiminnassa Länsi-Suomen Sotilasläänin esikunnan kanssa. Kurssille koottiin etupäässä Kanta-Hämeen, mutta myös Päijät-Hämeen alueelta johtavassa asemassa olevia henkilöitä tai asiantuntijoita, joilla on tärkeitä tehtäviä yhteiskunnan häiriötilanteiden tai poikkeusolojen näkökulmasta katsottuna. Nastolaan Pajulahden liikuntakeskuksen tiloihin kokoontuikin 56 yritysten, kuntien ja valtionhallinnon edustajaa viikon ajaksi käymään läpi varautumista yhteiskunnan erilaisiin mahdollisiin häiriötilanteisiin pandemioista sähköja tietoverkkojen häiriöihin ja ydinvoimalaonnettomuuksista terrorismiin. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusstrategia käsiteltiin valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta ja luonnollisesti palo- ja pelastustoimen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien roolia eri häiriötilanteissa ja valmiuksia niiden hoitamiseen tarkasteltiin osana yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten arjen perustoimintojen sujumisen turvaamista. Kurssin sisältö oli siis erittäin kattava. Viikko oli tiivistahtinen ja harjoitustöineen kurssilaisille työntäyteinen, mutta antoisa. Sulateltavaa jäi pitkäksi aikaa. Opiksi otettavaa oli myös kurssiviikon organisoimisessa ja minuuttiaikataulussa pysymisessä koko viikon ajan, joista erityismaininnan ansaitsee AVI:n pelastusylitarkastaja Matti Virpiaro. Eikä vähiten merkityksellistä ollut myöskään itse kunkin arkipäiväisemmistä työaskareista keskustelut kurssilaisten kesken. Hämeen liitosta kurssille osallistui yhteyspäällikkö Jouko Ylipaavalniemi. Vuorotteluvapaaherran kertomuksia Ajatus sai alkunsa rakennustöistä. Mainio rintamamiestaloni oli kertaalleen käyty läpi. Sitä vastoin piharakennus pajaksikin kutsuttu oli vielä lähes alkuperäiskunnossa. Pitkäaikaisena haaveenani oli ollut rakentaa sinne lämmin soitto-/studiotila ja ehkä pieni vieraskammari siis sellainen aikuisten leikkimökki! Töiden ohessa tai lomien aikana remontointi kuitenkin edistyy hitaasti ja käy helposti työlästyttäväksi. Niinpä mieleen johtui ajatus lyhyehköstä ylimääräisestä vapaasta. Järjestelyt sujuivat otollisesti ja jäinkin kesäloman jatkeeksi vielä kolmen kuukaudeksi minimiajaksi siis vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaalle asettamani tavoitteet toteutuivat oivallisesti: Pajan valmistuminen eteni ja Remontti-Reiskaaminen oli päätoimena vaihteeksi mukavaa, ainakin erilaista! Rakennustöiden ohella oli mahdollista varata aikaa läheisille. Yksi tavoitteistani oli myös todistaa muille ja ennen kaikkea itselleni, ettei tässä nyt millään muotoa olla korvaamattomia... Saarisen Arton johdolla työt selvästi sujuivat ilman minuakin! Pidän työstäni ja työkavereistani Hämeen liitossa oikein kovasti. Melkein joka aamu on kiva tulla töihin. 17 vuoden jälkeen oli kuitenkin ehkä paikallaan tehdä pieni hetki jotain ihan muuta. Työvuosia kun on toivottavasti ainakin parikymmentä vielä edessäkin päin. Olen palannut marraskuun alussa taas töihin, toivoakseni voimia keränneenä, tarmokkaana, idearikkaana, posiitiivisena Siis kaikella tapaa entistä parempana työmiehenä ja -kaverina! Matti Lipsanen kehittämispäällikkö 12
Hämeen liitto mukana myös matkailun ja kulttuurin saralla Hämeen liiton sekä maakuntaohjelmassa että maakuntasuunnitelmassa on nostettu yhdeksi tärkeäksi osatekijäksi Hämeen vetovoima: Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa... Viime vuosien aikana olemme yhä enemmän pyrkineet panostamaan maakuntamme vetovoimatekijöihin kuten matkailuun ja kulttuuriin tiivistämällä yhteistyötä eri tahojen kanssa, tukemalla erilaisia matkailun ja kulttuurin projekteja sekä panostamalla erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tässä alla siitä muutama esimerkki: Kulttuuritunnustuspalkinto Hämeen liitto jakaa vuosittain kulttuuritunnustuspalkinnon jonka myöntämisen perusteena on esimerkiksi maakunnassa tehty kulttuuriteko tai maakunnan kulttuurin hyväksi tehty työ. Palkinto jaetaan aina vuoden viimeisen maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä, joka pidetään vuorotellen maakunnan kolmella seudulla. Tämä luo mahdollisuuden tutustua samalla eri matkailu- ja kokouskohteisiin seuduilla edistäen niiden tunnettavuutta. HämePäivä Joka vuosi valitsemme maakunnastamme yhden tapahtuman, joka vahvistaa hämäläistä tapahtumatarjontaa ja tekee sitä tunnetuksi maakunnassamme ja sen ulkopuolella. Tuemme tapahtuman kehittämistä tietyllä summalla vuosittain. Tapahtuman tunnettavuutta ja ko. seutua pyrimme omalta osaltamme kehittämään kutsumalla tapahtumaan yhteistyökumppaneitamme eri puolelta Suomea. Viimeisimmissä kolmessa HämePäivän tapahtumassa, Linna Jazz Hämeenlinnan seudulla, Asematapahtuma Riihimäen seudulla ja Holjat -markkinat Forssan seudulla, on meillä tapahtumajärjestäjä- ja yhteistyökumppaneina olleet ko. seudun teatterit, jotka toivat tapahtumaan oman erinomaisen kulttuuriannoksensa. Suuret kiitokset siitä heille. Muotoilun taajuuksilla -aamubrunssi on Suomen Muotoilusäätiön ja Hämeen liiton yhdessä 2011 toteuttama tapahtuma seutujen yrityksille. Sen tarkoituksena on auttaa alueen yrityksiä parantamaan kilpailukykyä muotoilun avulla. Samassa yhteydessä pystymme tuomaan esiin myös muita seudun vahvuuksia mm. kulttuurin ja matkailun saralla. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Forssan seudulla järjestetyn aamubrunssi-tilaisuuden yhteistyö, jolloin tunnetuksi tehtiin koko Kehräämön aluetta sekä Wahren -keskuksen (kuvataidekoulu) upeata taidetta. Vanajavesikeskus -hanke Hämeen liiton tämän hetken suurin ja ehkäpä tunnetuinkin hanke, Vanajavesikeskus -hanke, panostaa vesien puhdistamisen ja suojelun lisäksi myös sekä matkailuun että kulttuuriin. Vanajavesikeskuksen viidestä päätoimintalinjasta nämä edellä mainitut vievät kaksi. Yhteistyö on tiivistä mm. ELY -keskuksen, Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja Hämeen taidetoimikunnan kanssa. Tiesitkö, että Kanta-Häme on julistettu Suomen rapumaakunnaksi 2011 saimme oman historiallisen maakuntarahan Häme markkinoi Hankkeessa toteutetaan maakunnan seutujen yhteisiä markkinointiprojekteja, joissa matkailun ja erilaisten kulttuuritapahtumien markkinointi ovat keskeisessä asemassa. Hämeen liitolla on ollut ilo saada olla mukana kehittämässä maakunnan markkinointia eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kansainvälisten projektien ja yhteistyökumppaneiden kautta saamme välitettyä maakuntamme matkailun ja kulttuurin ilosanomaa myös maailmalle. Miten matkailun ja kulttuurin tarpeet huomioidaan maankäytön suunnittelussa? Toimimalla aktiivisesti matkailuelinkeinoille suotuisan toimintaympäristön säilymisen ja jatkokehittämisen puolesta. Hämeen liitto tukee matkailuelinkeinoja maankäytön ja aluesuunnittelun keinoin, joilla maakunnan alueellinen kilpailukyky varmistetaan myös matkailun ja paikallisen kulttuurielämän toimintaympäristöjen kehittämisen kautta. Tässä työssä Hämeen liitto hakee aktiivisesti maankäytöllisiä synergiaetuja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Maankäytön väylästösuunnittelulla Hämeen liitto varmistaa matkailuelinkeinoille välttämättömän alueellisen saavutettavuuden. Tehdään Yhdessä - Yhdessä onnistumme! Jaana Laakso 13
Forssan Kehräämöön kokoontui joukko muotoilusta kiinnostuneita forssalaisia yrittäjiä ja toimijoita. Teollisen muotoilun professori, Suomen muotoilusäätiön hallituksen jäsen, Eero Miettinen Aalto yliopistosta kertoi muotoilun merkityksestä osana yrityksen liikestrategiaa. Muotoilusta mahdollisuus Suomen Muotoilusäätiö on perustettu vuonna 2009 ja sen tehtävänä on edistää ja tukee muotoilun tieteellistä tutkimusta ja koulutusta sekä kehittämistyötä. Säätiöön on koottu maan parasta asiantuntemusta ja se toimii tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Säätiö jalkauttaa muotoilun osaamista alueen pk-yrityksiin Hämeen Elykeskuksen tuella. Aktivointiprojektissa rohkaistaan yrityksiä löytämään uusia työkaluja käyttäjälähtöisen muotoilun ja palvelumuotoilun hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassa. Tämä tapahtuu kokonaan uudentyyppisten avoimien aamuseminaarien ja muotoiluklinikoiden avulla. Muotoilusta kiinnostuneille yrityksille tarjotaan mahdollisuus muotoiluklinikkaan, jossa avataan näköaloja muotoilun hyödyntämiseen yrityksen omassa liiketoiminnassa. Yritys saa käyttöönsä päiväksi asiantuntijajoukon, joka kartoittaa yrityksen muotoilutarpeita, ideoi tuotekehitystä ja esittelee muotoilutyötä case-esimerkein. Suomen muotoilusäätiö on toteuttanut tilaisuuksia yhdessä Hämeen liiton kanssa, joka vahvana alueen vaikuttaja on toiminut kokoonkutsujana. Maakuntajohtaja Juhani Honka joukkoineen otti mahdollisuudesta kopin ja lähti innolla yhteistyöhön. Yhteistyömme on toiminut loistavasti ja tilaisuudet ovat vastanneet niin järjestäjien kuin osallistujien toiveita. Työ jatkuu kohti uusia muotoilun aktivointitilaisuuksia. Yhteistyöterveisin Marjo Luhtanen Koordinaattori Suomen Muotoilusäätiö Tämän vuoden viimeistä Muotoilun taajuuksilla -tilaisuutta vietettiin Riihimäellä Scandic-hotellissa 1.12. Tällä kertaa vuorossa olivat Riihimäen seudun yrittäjät. 14
Hämeen parasta teatteria! Hämeenlinnan Teatteri pääsi muuttamaan Verkatehtaalle uuteen teatteritaloon syksyllä 2010, vietettyään sitä ennen 34 vuotta väliaikaisissa tiloissa vanhan Hopeakeskusen varastorakennuksessa Palokunnankadulla. Teatterin uusi koti on Päänäyttämö nimeltään eikä ihan mikä tahansa koti olekaan. Teatterisalissa on 350 hengen katsomo. Kookkaassa, mutta silti intiimissä katsomossa näkee ja kuulee hyvin kaikilta paikoilta. Moderni teatteritila on varustettu korkeatasoisella valo-, ääni-, ja näyttämötekniikalla. Tilassa on sekä kosteuttava että jäähdyttävä ilmanvaihto. Liikuntarajoitteisille on kolmannelle tuoliriville esteetön pääsy, lisäksi salissa on induktiosilmukka. Kaikki puitteet ovat siis kohdallaan ja vuoden aikana seinien sisällä ollaan tehty teatterihistoriaa monin tavoin. Avajaisnäytelmä, Sirkku Peltolan ohjaama ja Heikki Salon kirjoittama Ilimari Jauhiaasen teräksinen takavyö toi kunniaa ja mainetta Hämeenlinnan Teatterille ja samalla koko seutukunnalle. Tällä näytelmällä teatteri voitti Thalia-gaalassa lasten-ja nuortennäytelmien sarjan sekä esiintyi Tampereen Teatterikesässä. Matti ja Kaisa Kuikkaniemen dramatisoima ja Matti Kuikkaniemen ohjaama Niskavuori-näytelmä jatkaa edelleen täysille saleille. Niskavuoren esityspäivinä Verkatehtaan alueella näkyy busseja ympäri Suomea, kaukaisimmat Rovaniemeltä asti. Uusi teatteritalo on lunastanut paikkansa ja mahdollistanut myös mielenkiintoisten vierailujen saamisen kaupunkiin: mm. Seela Sella seisaallaan, Kiviä taskussa ja Vadelmavenepakolainen. Tammikuussa 2012 Päänäyttämöllä vierailee Martti Suosalo, Mikko Kivinen ja Otto Kanerva huumorikonsertilla Naurua Kolmannella. Maaliskuussa saapuu itse Jorma Outinen esityksellään Yksin. Kevät 2012 on kantaesityksten juhlaa. Päänäyttämölle valmistuu Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeli. Irlantilaisen musiikin aarteistoa koskettavassa draamassa. Frank McCourtin omaelämänkerrallinen romaani Irlannin Limerickissä ja New Yorkin Brooklynissä eletystä köyhästä lapsuudesta on saanut lukijat ympäri maailmaa haukkomaan henkeään sekä vuoroin nauramaan ja liikuttumaan kyyneliin asti. Tämä ylistetty mestariteos siirtyy ensimmäistä kertaa teatterin lavalle Hannu Matti Tyhtilän ohjaamassa draamassa, jossa irlantilaisen kansanmusiikin iloiset tanssikappaleet, haikeansuloiset lemmenlaulut ja hurjat balladit ovat keskeisessä osassa. Seitsemännen portaan enkeli on tarina selviytymisestä, toivosta, rakkaudesta ja lauluista, jotka sukupolvesta toiseen soivat ihmisten sydämissä. Kantaesitys 23.2.2012 Hämeenlinnan Teatterin Päänäyttämöllä. Supersuositun Villit vuodet-musikaalin jälkeen valtaamme taas Verkatehtaan Vanaja-salin helmikuussa 2012. Tällä kertaa Delilah-dekkarimusikaalilla. Tarjolla on kolmikerroksinen täytekakku: sisällä jännitystä, välissä upeaa musiikkia, kostukkeena komediaa ja kaikki tämä kuorrutettuna romantiikalla. Delilah on romanttinen jännityskomedia musikaalin muodossa. Kuka viritti ansan, Roger Rabbit? -elokuvan hengessä kirjoitettu tarina pitää sisällään kauniita naisia, gangstereita, vaarallisia tilanteita ja romantiikkaa. Tom Jonesin levyttämät unohtumattomat kappaleet nivovat juonenkäänteet yhteen. Pääosassa on loistavana laulajana tunnettu Arja Koriseva, joka tekee nyt uuden aluevaltauksen neuvokkaana toimintasankarittarena. Tervetuloa herkuttelemaan Verkatehtaan Vanaja-saliin 8.2. 17.3.2012! Luvassa on siis erittäin mielenkiintoinen ja musiikkipainotteinen kevät. Tervetuloa Teatteriin ja pidetään yhdessä huolta siitä, että otsikko on totta vielä vuosia eteenpäin. Reija Isosuo 15