tavarantoimittajille ja muille yrityksille. Myös palkka-

Transkriptio

1 Hämeenlinnassa 5. huhtikuuta 2017 Jakelun mukaan VARMISTUS VANAJAVESIYHTEISTYÖN JATKOSTA Kuntanne on tehnyt yhteistyötä Vanajavesisäätiön ja sen ylläpitämän Vanajavesikeskuksen kanssa vuosina Rahoituksenne ja muu tukenne on ollut erittäin tärkeää. Olemme saaneet yhdessä paljon aikaan. Vielä ollaan kuitenkin kaukana tavoitteesta saada järvet ja joet hyvään tilaan. Vuosisatojen ajan pilattua ei muutamassa vuodessa korjata. Siksi on tärkeää, että hyvin alkanut työmme voi jatkua. Siksi myös rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä. Vanajavesikeskus vahvistaa vetovoimaa ja tuo alueelle rahaa Vanajavesikeskus tekee käytännön työtä Vanajaveden alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Vanajavesikeskus hoitaa järviä, jokia ja maisemia parempaan kuntoon ja innostaa ihmisiä toimimaan ympäristön hyväksi. Työllä on merkitystä alueen matkailuyrittäjille, virkistyskäyttäjille, asukkaille ja oppilaitoksille sekä tietenkin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja eteläisen Pirkanmaan luonnolle. Vuonna 2010 nollasta aloittaneesta Vanajavesikeskuksesta on kasvanut merkittävä koordinaattori. Vanajavesikeskus yhdistää alueen omien toimijoiden voimavarat ja tekee niistä yhdessä vaikuttavampia. Vuosi 2016 oli Vanajavesikeskuksen tähän mennessä mittavin toimintavuosi. Budjetin toteuma oli noin euroa. Vanajavesikeskuksesta on kehittynyt aikaansaava hanketoimija. Tavanomaisen kunnostustyön lisäksi Vanajavesikeskuksessa toimi vuonna 2016 kymmenen eri hanketta. Vanajavesikeskuksen hankesalkku oli suuruudeltaan yli 2 miljoonaa euroa. Vanajavesikeskus hankkii työhönsä paljon rahoitusta alueen ulkopuolelta, erityisesti EU:lta ja valtiolta. Esimerkiksi hankesalkun arvosta vain 10,7 % on Vanajavesikeskuksen omarahoitusta (kunnilta ja yrityskumppaneilta saatua rahoitusta). Loput eli lähes 1,8 miljoonaa euroa on haettu ja saatu EU:lta (yli 1,3 M ), valtiolta ja alueen muilta toimijoilta. Valtaosa Vanajavesikeskukselle osoitetuista varoista päätyy aikanaan toteutettujen kunnostusten ja tempausten myötä alueella toimiville maa- ja vesirakennusurakoitsijoille, tavarantoimittajille ja muille yrityksille. Myös palkka-

2 rahat jäävät pääosin alueen kuntiin, sillä Vanajavesikeskuksen työntekijät asuvat yhtä lukuun ottamatta Vanajaveden valuma-alueella. Vanajavesikeskus toimii tehokkaasti ja näkyvästi Vanajavesikeskus tekee vuosittain kymmeniä vesienhoitotoimenpiteitä ja tempauksia. Liitteenä on listaus kunnassanne tähän mennessä tehdyistä toimista (liite 1) sekä Vanajavesikeskuksen toimintakertomus 2016 (liite 2). Vanajavesikeskus käyttää rahoituksen tehokkaasti ydintehtäviinsä, vesienhoitoon ja ympäristöviestintään. Vain 17 % vuoden 2016 rahoituksesta käytettiin toimitiloihin ja hallintoon. Vanajavesikeskuksen toimet näkyvät myös julkisuudessa. Vuonna 2016 Vanajavesikeskus esiintyi eri medioissa yli 100 kertaa. Lisäksi Vanajavesikeskus on saanut kansallista huomiota hyvänä esimerkkinä nykyaikaisesta vesien- ja ympäristönhoito-organisaatiosta. Varmistus jatkorahoituksesta Pyydämme teiltä varmistusta siitä, että kuntanne jatkaa yhteistyötä Vanajaveden alueen vesien hyväksi ja osaltaan rahoittaa Vanajavesikeskuksen työtä vuosina samoilla periaatteilla kuin tähänkin asti. Kuntien rahoitusosuudet määräytyvät asukasluvun ja kunnan keskeisyyden perusteella: Vanajavesikeskuksen alueen keskeisimpien kuntien (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) rahoitusosuus on 2 euroa/asukas/vuosi. Nämä järvirikkaat kunnat ovat lähes kokonaan Vanajavesikeskuksen alueella ja iso osa toteutettavista toimista tulee tapahtumaan näiden kuntien alueella. Vanajavesikeskuksen alueen pohjoisimpien kaupunkien (Valkeakoski ja Akaa) rahoitusosuus on 0,5-1 euro/asukas/vuosi. Nämä alajuoksun kaupungit saavat kumuloituvan hyödyn Vanajavesikeskuksen alueella tehdyistä toimenpiteistä mm. parantuvana veden laatuna.

3 Vanajavesikeskuksen latvavesien kunnista järvirikkaan Lopen rahoitusosuus on 1 euro/asukas/vuosi ja vähäjärvisten kuntien osuus sitä pienempi (Hausjärvi 0,25 snt/asukas/v, Kärkölä 50 snt/asukas/v, Hollolan Hämeenkoski 50 snt/asukas/v, Tammela 20 snt/asukas/v, ja Riihimäki 17 snt/asukas/v). Kuntarahoituksen osuus kaikista tuotoista v oli 47 %. Alla on esitetty kaavio Vanajavesikeskuksen tuotoista.

4 Toivomme kuntanne suhtautuvan rahoitus- ja sopimusehdotukseen myönteisesti ja varaavan esitetyt summat kuntanne talousarvioon vuosille Nelivuotisen sopimuksen solmiminen on tärkeää, jotta voidaan valmistella ja toteuttaa myös sellaisia vesienhoitotoimenpiteitä, jotka edellyttävät pitkällistä ja monivaiheista valmistelua, sekä jatkossakin toteuttaa monivuotisia hankkeita. Pyydämme teitä kertomaan, millaisella aikataululla käsittelette asian kunnassanne. Oman toimintamme (mm. hankerahoituksen hakujen ja muun toiminnan suunnittelun) kannalta olisi tärkeää saada tieto kannastanne kuluvan kevään aikana. Mikäli asian lopullinen käsittely jää kuntanne/kaupunkinne budjetin hyväksyntävaiheeseen ensi syksynä, toivomme saavamme teiltä edes alustavan arvion kannastanne mennessä. Vastaamme mielellämme esiin nouseviin kysymyksiin ja, jos suinkin toivotte, tulemme mielellämme paikan päälle esim. kunnan/kaupunginhallituksen kokoukseen kertomaan lisää Vanajavesisäätiöstä ja Vanajavesikeskuksen työstä ja tavoitteista. Annamme mielellämme lisätietoja. Myös Vanajavesikeskuksen kotisivuilta ja Facebook-sivuilta löytyy ajankohtaista tietoa. Kiitos tähän astisesta luottamuksesta ja yhteistyöstä! Tukenne ansiosta Vanajavesikeskuksen on hyvä jatkaa kunnianhimoista työtä alueen vetovoimaisuuden hyväksi! Ystävällisin terveisin, Aarne Kauranen Sanni Manninen Johansen hallituksen puheenjohtaja Vanajavesisäätiön asiamies Vanajavesisäätiö Vanajavesikeskuksen pääsihteeri

5 Liitteet 1. Listaus kunnassanne tehdyistä toimista 2. Vanajavesikeskuksen toimintakertomus Vanajavesikeskuksen alueen kartta 4. Vanajavesikeskuksen strategiakuva Yhteistyösopimus Vanajavesikeskuksen rahoituksesta Jakelu Vanajaveden alueen kuntien kirjaamot sekä kunnanjohtajat: kunnanjohtaja Karoliina Frank, Lopen kunta kunnanjohtaja Seppo Huldén, Kärkölän kunta kunnanjohtaja Lauri Inna, Hattulan kunta kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunki kunnanjohtaja Kalle Larsson, Tammelan kunta kunnanjohtaja Tanja Matikainen, Janakkalan kunta kunnanjohtaja Pekka Määttänen, Hausjärven kunta kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollolan kunta (Hämeenkosken pitäjä) vs. kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori, Akaan kaupunki kaupunginjohtaja Sami Sulkko, Riihimäen kaupunki kaupunginjohtaja Jukka Varonen, Valkeakosken kaupunki