OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä Paikalla: Lea Jokela Outi Ronkainen Virpi Lahtinen Eva-Kaisa Niemistö Elisa Hämäläinen Raili Tenhunen Sirkka-Liisa Lindgren Katja Mattila Keski-Suomen Muistiyhdistys Keski-Suomen Muistiyhdistys Wiitaunioni Laukaa Viitasaari Viitasaari Äänekoski K-S SHP Tausta: Työryhmässä keskitytään tavoitteisiin Muistiongelmaisten kotona asumisen tukemisen toimintamallien selvittäminen sekä Omaishoitajien vapaiden järjestämisen uusien tapojen suunnittelu. Kokouksen asialista: 1. Kokouksen avaus Anna-Liisa Haataja avasi kokouksen 2. Edellisen kokouksen 8.4.2014 muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/muistiongelmaiset_ja _omaishoitajat Anna-Liisa Haataja kävi läpi edellisen tapaamisen muistio 3. Kuntoutussuunnitelmapohjan laatiminen Hankkeen kautta järjestettiin 13.5.2014 tutustumisretki Lempäälään, Pirkkalaan ja Valkeakoskelle. Matkan tavoitteena oli tutustua muistisairaiden hoitoon ja hyviin hoitokäytäntöihin kyseisissä kunnissa. Matkan yhteydessä päätettiin, että työryhmän työskentelyä jatketaan laatimalla yhteinen kuntoutussuunnitelmapohja muistisairaiden kanssa työskentelevien käyttöön.
Muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta on tullut kahden viime vuoden aikana lisätietoa Suomessa tehdyistä tutkimuksista ja hankkeista. Timo Itäpuisto esitteli lyhyesti tutkimuksien tuloksia. Tämän pohjalta käytiin keskustelua kuntoutuksen suuntaviivoista. Keskustelua: Tiedot pitäisi saada päättäjille päätöksenteon tueksi. Liikunnan vaikuttavuudesta on tullut muitakin tuloksia mm. masennuksen hoidossa vaikuttavaa. Keskustelua jatkettiin sillä, keitä kaikkia toimijoita kuntoutussuunnitelma koskee ja miten sen tulisi näkyä näiden toimijoiden työssä muistiasiakkaiden kanssa. Lisäksi pohdittiin sitä kuinka kuntoutuussuunitelmaa on käytettäisiin ja miten se saataisiin käyttöön. Koontia: Kuka laatii ja ylläpitää: Kuntoutussuunnitelman laatisi muistihoitaja heti diagnoosin jälkeen. Suunnitelmassa tulisi huomioida koko perhe. Lisäksi lääkärin tulisi olla tarvittaessa (mahdollisuuksien mukaan) mukana suunnitelman laatimisessa mukana. Pohdittiin myös sitä ryhmää, joiden muistia on tutkittukin mutta diagnoosia ei ole pystytty tekemään vaan on jääty seuraamaan tilannetta. Mitä pystytään tämän ryhmän kanssa tekemään, ennen mahdollista diagnoosia. Mitä ennaltaehkäisyn keinoja on käytettävissä? Keskustelussa todettiin, että muistihoitajan resurssi ei riitä työskentelemään ilman diagnoosia olevien ikäihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan tulisi hyödyntää erilaisia omahoitoryhmiä tms. Muistikuntoutussuunitelman laatisi kotihoidossa kotihoidon henkilökunta, päivätoiminnassa päivätoiminnan henkilökunta. Laatimisen ei koettu olevan ongelma vaan ylläpitäminen ja päivittäminen on. Myös erilaiset viesitintävälineiden kuten media, Youtube jne. hyödyntämistä osana ennaltaehkäisevää työtä sekä muistikuntoutussuunnitelman toteuttamista pohdittiin. Ei riitä, että suuntielma on tehty Efficaan. Käytäntöön:
Suunnitelmasta tulisi näkyä asiakkaan,omaisen ja henkilökunnan tehtävät sekä vastuut. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää vertaistuen saamiseen sekä sosiaaliseen kuntoutukseen. Jokaisen osapuolen tulisi saada kuntoutussuunnitelma kirjallisena. Tämä olisi tuki ja muistutus kaikille osapuolille siitä mistä on keskusteltu ja sovittu. Kuntoutuksessa tulisi lähteä liikkeelle pienillä askeleilla. Suunnitelmaan tulisikin kirjata konkreettisia toimintoja, jotka liittyvät ihmisen elämään tällöin toteuttaminen ei kuormittaisi muistihoitajaa ja asiakkaan sekä omaisten olisi helpompi nähdä eri toimintojen merkitys muistisairaan arjessa. Omaisen ja kotihoidon olisi tällöin myös helpompi tsemppata ja tukea muistisairasta omalta osaltaan kuntoutussuunnitelmaan kirjattujen asioiden toteuttamisessa. Tärkeää on sopia paikat mihin muistikuntoutussuunnitelma kirjataan ja missä sitä säilytetään. Esim. kotona jääkaapin ovi. Asiakastietojärjestelmään muistikuntoutussuunnitelma tulisi kirjata paikkaan missä se on helposti löydettävissä ja mahdollisimman monen nähtävissä tiedonkulun varmistamiseksi. Muistikuntoussuunnitelmaan tulisi kytkeä sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös kunnan muut sektorit. Esim. vapaa-aikatoimen puolella on mahdollista tehdä huomattavasti ennaltaehkäisevää työtä erilaisia virkistystoiminnan muotoja hyödyntämällä. Tuki kuntoutuksen toteuttamisessa: Olennasta on, että tieto mitä on sovittu ja suunniteltu, on kaikkien osapuolten saatavissa. Tämä lisää sitoutumista kuntoutussuunitelmaan toteuttamiseen. Kuntoutuksen jatkuminen esim. sairastumistilanteissa / äkillisissä muutoksissa tulisi turvata ja varmistaa tilanteen uudelleen arviointi sekä suunnitelman päivittäminen. Myös suunnitelman arviointi nousi keskusteluun. Todettiin, että arviointia voi tehdä helposti osana kotihoidon käyntejä, esim. onnistuuko kävely postilaatikolle. Toimintakykymittareita hyödyntämällä voitaisiin tuoda tietoa päättäjille vaikuttavuudesta. Tällöin tulee kuitenkin muista se, että etenkin ikäihmisten kohdalla ei voida tavoitella kohtuuttomia. Jo se, että esim. mmse-pisteet tai rava-indeksi on säilynyt ennalla on merkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Sisältö: Keskustelun pohjana käytettiin Lempäälässä muistihoitajalla käytössä oleva muistikuntoutussuunnitelman pohjaa. Tämän sisältö todettiin
työryhmässä hyväksi eikä sitä koettu tarpeelliseksi muuttaa. Liikunta koetttiin tärkeää mutta muukin kuntoutus pitäisi muista. 4. Aloitetaan kuntoutussuunnitelmapohjan valmistelu Ao. taulukon avulla pohdittiin ja käytiin keskustelua siitä mitä tehdään jo. Työryhmässä arvioitiin asteikolla 1-3 Lempäälän kuntoutussuunnitelman sisällön pohjalta mitä Keski-Suomessa jo tehdään ja kuinka hyvin sitä tehdään. Arvioinnissa 1= vähän, ei ollenkaan, 2 = kohtalaisesti 3 = hyvin. Yhteen lasketut pisteet on koottu ao. taulukkoon. Mitä pienemmän luvun kuntoutussuunnitelman osaalue on saanut, sitä heikommin se tällä hetkellä hoidetaan Keski-Suomessa. Kehitettävässä kuntoutussuunnitelmapohjassa on hyvä keskittyä nimenomaan heikoimmin hoidettuihin kohtiin ja täydentää niillä jo hyvin tehtäviä asioita.
Sovittiin, että hankkeessa tehdään työryhmään viimeiseen kokoukseen yksinkertainen kuntoutussuunitelman pohja, johon liitetään myös arviointi. Selkeä tarve on käytännön työssä hyödynnettävälle välineelle. 5. Road Show Oma tupa, oma lupa hanke järjestää syys-lokakuussa Road Shown ja kiertää kaikki hankkeessa mukana olleet kunnat. Iltapäivän mittaisessa tilaisuudessa esitellään hankkeen keskeisimmät tulokset. Paikalle ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. 6. Sovitaan työryhmän viimeinen kokous 7.10 klo 13.00 15.30 Jyväskylä 7. Kokouksen päättäminen Anna-Liisa Haataja päätti kokouksen klo 14.30 Muistion kokosivat: Timo Itäpuisto Anna-Liisa Haataja