NUMMI-PUSULA SAUKKOLA ETELÄINEN ALUE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Helsinki 18.3.2011. Vireille tulosta ilmoitettu: Kunnanhallituksen päätös 15.12.2008. Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muuttamista ja laajentamista koskeva hanke koskee Saukkolassa St1 huoltoaseman viereistä aluetta. Pohjoisessa alue rajautuu Turuntiehen ja lännessä huoltoasemaan. Muutokseen sisältyy myös hieman huoltoaseman aluetta ja Turuntien aluetta. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Saukkolan taajaman eteläinen asemakaava. Kaavan tarkoitus Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on pyytänyt 23.9.2008 päivätyllä ja kunnalle osoitetulla kirjeellä, että yrityksen hankkimalle n. 1 ha:n suuruiselle alueelle laaditaan uusi asemakaava siinä tarkoituksessa, että alueelle voidaan toteuttaa päivittäistavarakauppa. Rakennusoikeuden tarpeeksi yritys esittää 2000 kerrosala-m 2, josta liiketilan osuus on noin 1200 kerrosala-m 2. Tavoitteena on varata alue liikerakentamiseen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kaavoitustyön käynnistysvaiheessa ilmoittanut, ettei se tule sallimaan uutta liittymää Turuntielle. Kaavamuutoksessa tulee hakea ratkaisua, jossa nykyinen huoltoaseman liittymä muutetaan molempiin ajosuuntiin liikennöitäväksi ja liittymän sijainti tarkastetaan. Liittymä palvelisi sekä huoltoasemaa, että uutta liikerakennusta. 1
1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.3 Sisällysluettelo... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.11 Alueen yleiskuvaus... 4 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi... 4 3.13 Rakennettu ympäristö... 5 3.131 Väestö ja palvelut... 5 3.132 Nykyinen maankäyttö... 5 3.133 Muinaismuistot ja kulttuurihistoria... 5 3.134 Tekninen huolto... 5 3.135 Tieverkko ja liikenne... 6 3.136 Ympäristön häiriötekijät... 6 3.14 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.21 Maakuntakaava... 6 3.22 Yleiskaava... 7 3.23 Asemakaava... 7 3.24 Rakennusjärjestys... 7 3.25 Pohjakartta... 7 3.26 Liikennesuunnitelma... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.31 Osalliset... 8 4.32 Vireilletulo... 8 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 9 4.41 Maanomistajan tavoitteet... 9 4.42 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet... 9 4.43 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan mitoitus... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.31 Korttelialueet... 10 5.32 Liikennealueet... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 10 5.41 Suhde maakuntakaavaan... 11 2
5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön... 11 5.421 Yhdyskuntarakenne ja liikenneturvallisuus... 11 5.423 Sosiaaliset vaikutukset... 11 5.424 Vesihuolto... 11 5.43 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.44 Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan... 12 5.45 Vaikutus huoltoasematonttiin... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Havainnekuvat... 12 6.2 Kaavoitus- ja maankäyttösopimus... 12 6.3 Toteuttamisen aikataulu... 12 6.4 Kulkuoikeuksien järjestäminen ja omistusjärjestelyt... 13 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on pyytänyt 23.9.2008 päivätyllä ja kunnalle osoitetulla kirjeellä, että yrityksen hankkimalle n. 1 ha:n suuruiselle alueelle laaditaan uusi asemakaava siinä tarkoituksessa, että alueelle sijoitetaan pävittäistavarakauppa. Kaavahanketta varten suoritettiin v. 2011 liikenneselvitys (TL-suunnittelu Oy, 2011) ja liikennelaskenta. Kaavaluonnos pidetään nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti Kunnanvaltuusto... 2.2 Asemakaava Huoltoaseman viereen on osoitettu uusi liikerakennusten rakennuspaikka (KL), jonka pinta-ala on noin 9000 m 2 ja rakennusoikeus 2000 kerrosala- m 2. Turuntielle on osoitettu ajoneuvoliittymä, joka palvelee myös vierestä huoltoasemaa. Nykyinen huoltoaseman liittymä Turuntielle poistetaan. Liittymän alue varaudutaan kanavoimaan ja varustamaan keskikorokkeella. Liittymän viereen on suunniteltu Turuntien ylittävä keskikorokkeella varustettu suojatie, joka yhdistää eri puolilla maantietä sijaitsevat palvelut. Turuntietä (LT) on levennetty voimassa olevaan asemakaavan nähden. Levennys on tarpeen Turuntien suojatietä ja kevyen liikenteen järjestelyjä varten. Levennys supistaa huoltoasematonttia noin 250 m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukainen maantien tilavaraus (LT) perustuu Sammatintien risteykseen suunniteltuun kiertoliittymään. Kysymyksessä on pitkän aikavälin suunnitelma, jonka toteuttaminen ei sisälly tiedossa oleviin tiepiirin toteuttamissuunnitelmiin. Käsillä oleva kaavamuutos ei ole ristiriidassa suunnitelman kanssa. Varautuminen siihen on esitetty liitteessä 2. Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1 ja havainnekuva kiertoliittymän toteutuksen jälkeen liitteessä 2. 3
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alueen sijainti Saukkolan taajamarakenteessa ilmenee seuraavasta kuvasta. Taajaman asutus on valtaosin Turuntien pohjoispuolella. Huoltoasemaa lukuun ottamatta myös palvelut sijaitsevat Turuntien pohjoispuolella. Turuntie oli vuoteen 2009 saakka valtatie. Nyt se on seututieluokan tie, jonka liikennemäärä on alle neljäsosa valtatien liikenteestä. 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi Alueen sijaintia suurmaisemassa havainnollistaa seuraava ilmakuva (Lentokuva Vallas 2010). Kaava-aluetta sivuaa lännessä valtakunnallisesti arvokas Nummenjoen-Pusulanjoen viljelylaakson maisema-alue (Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Kaava-alue ei sisälly siihen, mutta se liittyy maisema-alueeseen Nummenjoen välityksellä. 4
Nummenjoen rehevä jokitörmä, jota kaava-alue sivuaa idässä, muodostaa vaalimisen arvoisen luonnonympäristön. Alue ei sisälly käsillä olevaan kaava-alueeseen. Tielaitos on v. 1995 arvioinut liikekeskuksen asemaa tiemiljöössä seuraavasti (Uudenmaan yleisten teiden ympäristön tila, Uudenmaan tiepiiri 1995): Keskustan asema tiemaisemassa on huono. Sekalainen, osin räikeä rakennuskanta, huonosti jäsentyvät asfalttialueet, hankalat korkeuserot ja rinnakkaistiejärjestelyt synnyttävät rikkonaisen kokonaiskuvan. Alue sijaitsee Saukkola-Mäntsälän pohjavesialueella, jonka antoisuus on 800 m 3 /vrk. Kunnan suunnitelmiin ei kuulu kunnallisen varavedenottamon perustaminen Saukkolaan. Sammatintien länsipuolella sijainneen vedenottamon hyödyntämisestä on luovuttu vedenlaadun takia. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö ja palvelut Saukkolan asukasluku on noin 1800 asukasta. Saukkolan päivittäistavarapalvelut sijaitsevat kaava-alueen vieressä Turuntien pohjoispuolella. Viereisellä huoltoasematontilla on polttoaineen jakelun lisäksi ruoka-/kahvilapalvelut sekä rakennusalan tarvikkeiden myyntiä. Kirkonkylän ja Saukkolan yhteinen koulukeskus sijaitsee Saukkolan ja Kirkonkylän välillä. Koululle on turvallinen kevyen liikenteen yhteys valtatien vieressä (pohjoispuolella) sijaitsevaa erillistä kevyen liikenteen väylää myöten. 3.132 Nykyinen maankäyttö Alueen nykyinen maankäyttö hahmottuu seuraavasta kuvasta (Lentokuva Vallas 2010). 3.133 Muinaismuistot ja kulttuurihistoria Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Alueeseen ei liity kulttuurihistoriallisia arvoja. 3.134 Tekninen huolto Kaava-alueen vieressä sijaitseva huoltoasema sekä maatilan tilakeskus ovat keskitetyn vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. 5
3.135 Tieverkko ja liikenne Turuntie ja Sammatintie ovat seututieluokan teitä. Saukkolan liikenteellinen asema muuttui vuoden 2009 alussa, jolloin Turku-Helsinki moottoritien rakentamaton osuus Muurlan ja Lohjan välillä avattiin. Liikennemäärä on laskenut lähes 80 % (aiemmin lähes 12000 ajoneuvoa/vrk ja nykyisin noin 2800 ajoneuvoon/vrk). Turuntien pohjoispuolella on kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Nummen ja Saukkolan taajamat. Huoltoasemalle hakeutuva kevyt liikenne ylittää Turuntien tasossa Sammatintien risteyksessä, jossa on korokkeellinen suojatie (kohdan 3.132 ilmakuva) tai oikaisten huoltoaseman liittymän kohdalta. Huoltoasemaa ajatellen suojatien sijainti on huono ja lisäksi sen käyttö edellyttää Sammatintien ylitystä. Nykyinen Sammatintien risteyksen suojatie ei palvele kaavalla suunniteltavaa liiketonttia ja sen aiheuttamaa kevyen liikenteen tarvetta. Suojatie sijaitsee liian etäällä tulevasta liittymästä ja asutuksen painopiste sijaitsee maantieteellisesti eri suunnassa. 3.136 Ympäristön häiriötekijät Turuntien keskimääräinen liikennemäärä on noin 2800 ajoneuvoa/vrk., josta raskaan liikenteen osuus on noin 5,7 %. Saukkolan kohdalla Turuntiellä on 60 km/h nopeusrajoitus. Kaavalla suunniteltavan liikerakentamisen kannalta Turuntien melulla ei ole merkitystä. 3.14 Maanomistus Maaomistustilanne 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Nummi-Pusula kuuluu Uudenmaan liittoon. Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu 8.11.2006. Alueeseen ei kohdistu aluevarauksia. Sammatintie ja Turuntie ovat seututieluokan teitä. Alue on pohjavesialuetta (pv). Laaja Nummenjoen laakson kulttuurimaisemaalue sivuaa kaava-aluetta (turkoosilla vaakaviivoitettu alue). 6
3.22 Yleiskaava Saukkolaan ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Käynnissä on koko Nummi-Pusulan kunnan kattavan yleiskaavan laadinta. Saukkolan maankäytössä kaavoitettavien alueiden painopiste tulee jatkossakin keskittymään Turuntien pohjoispuolelle. 3.23 Asemakaava Kaavan muuttamista koskeva alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M), maantien alueeksi (LT) ja huoltoaseman alueeksi (LH). Viereinen St1 huoltoaseman alueen asemakaava on vahvistettu v. 1994. Huoltoasemalle on osoitettu liittymä Turuntielle nykytilanteen mukaiseen paikkaan (nuoli). Sammatintien ja Turuntien alueen asemakaavamuutos on laillistunut v. 2008. Ratkaisussa on varauduttu Sammatintien risteysalueen kiertoliittymävaraukseen. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on esitetty seuraavassa kuvassa. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 2.4.2007. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 2001 ja hyväksytty 10.1.2002. 3.26 Liikennesuunnitelma Käsillä olevaa kaavahanketta varten laadittiin v. 2011 liikenneselvitys (TL-suunnittelu Oy, 2011). Liikenneselvityksessä on tarkasteltu suunniteltavan asemakaavan aiheuttamaa liikennetarvetta ja sen edellyttämiä liittymäjärjestelyjä sekä kevyen liikenteen järjestelyjä. Selvityksen keskeiset johtopäätökset: Nykyisen huoltoaseman liittymän muuttaminen ajettavaksi molempiin suuntiin on mahdollista toteuttaa. Samalla liittymän sijaintia voidaan muuttaa siten, että se palvelee sekä huolto- 7
asemaa, että kaavailtua uutta liikerakennusta. Liittymän ennustetut liikennemäärät vaativat liittymään rakennettavaksi vasemmalle kääntymiskaistan Liittymäratkaisuksi esitetään liittymän kanavointia, jossa kanavointi rakennetaan korotetuilla saarekkeilla. Korotetuilla saarekkeilla rakennettu kanavointi sopii taajaman luonteeseen ja mahdollistaa saarekkeellisen suojatien rakentamisen Turuntien ylitse liittymän kohdalle. Liittymäalueen toteuttamista koskeva suositus on esitetty seuraavassa kuvassa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavalla luodaan edellytykset liikerakennuksen toteuttamiselle ja taajaman palvelutason parantamiselle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on pyytänyt 23.9.2008 päivätyllä ja kunnalle osoitetulla kirjeellä, että yrityksen hankkimalle n. 1 ha:n suuruiselle alueelle laaditaan uusi asemakaava siinä tarkoituksessa, että alueelle voidaan toteuttaa päivittäistavarakauppa. Kunnanhallitus päätti asemakaavan laatimisesta 15.12.2008. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat (liite 3) alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Kunnanhallitus päätti asemakaavan laatimisesta 15.12.2008. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanketta koskeva aloitusvaiheen työneuvottelu järjestettiin kunnassa 23.3.2009. Tilaisuudessa oli edustettuna kunta, Uudenmaan ympäristökeskus (ELY-keskus), Uudenmaan tiepiiri (ELY-keskus), silloisen Esson (nykyisin St1) huoltoasemayrittäjä, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ja ympäristöalueen maanomistaja. 8
Tiepiirin edustaja totesi em. neuvottelussa, että Tiehallinto ei tule sallimaan lisäliittymää SSO:lle. Huoltoaseman liittymän käyttäminen molempiin ajosuuntiin saattaa tulevaisuudessa tulla kyseeseen mt 110:n nykyisillä liikennevolyymeillä. Kaavaa laadittaessa on syytä tehdä kaavahankkeen vaikutusalueelta liikenneselvitys, jossa tutkitaan mm. tämän hetken liikennevolyymiä ja riskejä. Huoltoasemayrittäjä Ahti Norja ehdotti, että huoltoaseman olemassa olevaa liittymää mt 110:lle siirrettäisiin noin 20 metriä itään päin. Näin SSO:lle saataisiin liittymä mt 110:ltä eikä huoltoaseman korttelialuetta tarvitsisi sisällyttää nyt laadittavaan asemakaavaan. Tiehallinnon edustaja totesi ratkaisun olevan mahdollinen. Liittymän siirto on osoitettava kaavassa. Työn käynnistysvaiheessa laadittiin hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 3). Kaavaluonnos pidetään nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti Kunnanvaltuusto... 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Maanomistajan tavoitteet Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on pyytänyt 23.9.2008 päivätyllä ja kunnalle osoitetulla kirjeellä, että yrityksen hankkimalle n. 1 ha:n suuruiselle alueelle laaditaan uusi asemakaava siinä tarkoituksessa, että alueelle voidaan toteuttaa päivittäistavarakauppa. Rakennusoikeuden tarpeeksi yritys esittää 2000 kerrosala-m 2, josta liiketilan osuus on noin 1200 kerrosala-m 2. Tavoitteena on varata alue liikerakentamiseen. 4.42 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. 9
Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 4.43 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Laadittu liikennesuunnitelma Käsillä olevaa kaavahanketta varten laadittiin v. 2011 liikenneselvitys (kohta 3.26). Selvitys osoittaa, että nykyisen huoltoaseman liittymän muuttaminen ajettavaksi molempiin suuntiin on mahdollista toteuttaa. Samalla liittymän sijaintia voidaan muuttaa siten, että se palvelee sekä huoltoasemaa, että kaavailtua uutta liikerakennusta. Liittymän ennustetut liikennemäärät vaativat liittymään rakennettavaksi vasemmalle kääntymiskaistan. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan mitoitus Kaavalla suunnitellun liikerakennuspaikan koko on 9060 m 2. Rakennusoikeus on 2000 kerrosala-m 2, mikä merkitsee rakentamistehokkuutta e=0,22. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön, johon ei liity erityisiä ympäristöarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Huoltoaseman viereen on osoitettu uusi liikerakennusten rakennuspaikka (KL), jonka pinta-ala on 9060 m 2 ja rakennusoikeus 2000 kerrosala- m 2. Sallittu kerrosluku on yksi. Rakennuspaikan rakennusala on osoitettu siten, että rakennuspaikan huoltoaseman puoleinen länsiosa säilyy rakentamattomana pysäköintiä varten. Korttelin reuna-alueet on määrätty puilla ja pensailla istutettavaksi rakennuspaikan osaksi. Autopaikkoja on varattava vähintään 1 ap/30 kerrosala-m 2. Ulkovarastointi on kielletty. Huoltopiha jää piiloon rakennuksen taakse (liite 1). Turuntielle on osoitettu ajoneuvoliittymä, joka palvelee myös viereistä huoltoasemaa. Nykyinen huoltoaseman liittymä Turuntielle poistetaan. Liittymän alue varaudutaan kanavoimaan ja varustamaan keskikorokkeella. Liittymän viereen on suunniteltu Turuntielle keskikorokkeella varustettu suojatie, joka yhdistää eri puolilla maantietä sijaitsevat palvelut (liite 1). 5.32 Liikennealueet Turuntie on osoitettu maantien alueeksi (LT). LT-alueen aluevarausta on levennetty voimassa olevaan asemakaavan nähden. Levennys on tarpeen Turuntien suojatietä ja kevyen liikenteen järjestelyjä varten. Levennys supistaa huoltoasematonttia noin 250 m 2. 5.4 Kaavan vaikutukset 10
5.41 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu aluevarauksia. Alue sijaitsee maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen vieressä (kohta 3.21). Maakuntakaavan yleispiirteisyyden perusteella maakuntakaavalla ei ratkaista käsillä olevan kaavan tarkoittamia yksityiskohtia. 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 5.421 Yhdyskuntarakenne ja liikenneturvallisuus Liikerakennuspaikka sijoittuu liikenneturvallisuuden kannalta Turuntien väärälle puolelle, sillä asutus sijaitsee valtaosin Turuntien pohjoispuolella. Huoltoasemaa lukuun ottamatta myös taajaman palvelut sijaitsevat Turuntien pohjoispuolella. Sijainti johtaa tarpeettomaan Turuntien ylitykseen liikenneturvallisuutta heikentävällä tavalla. Liiketontin sijainti edellyttää, että laaditun liikenneselvityksen ja havainnekuvan (liite 1) osoittamat liikennejärjestelyt ja suojatiejärjestelyt toteutetaan yhtä aikaa liikerakentamisen kanssa. Keskikorokkeella varustettu suojatieratkaisu parantaa myös olemassa olevaa tilannetta, sillä huoltoaseman ruokailu- ja kahvilapalveluihin hakeutuvat jalankulkijat oikaisevat yleisesti Turuntien yli siitä kohdasta, mihin suojatie on suunniteltu. 5.422 Vaikutus alueen palvelutasoon Kaavalla suunniteltu enimmäisrakennusoikeus on 2000 kerrosala-m 2. Yrittäjän tavoitteena on sijoittaa alueelle päivittäistavarakauppa, jossa liiketilan osuus on noin 1200 kerrosala-m 2. Osa rakennusoikeudesta jää varastotiloja varten ja pelivaraksi ennalta arvaamattomia tarpeita varten. Hankkeen koon perusteella kysymyksessä Saukkolan kasvavan taajaman ja sen lähiympäristön ostovoimaan perustuva hanke. Se lisää yrittäjien välistä kilpailua Saukkolan taajamassa ja vaikuttaa ilmeisesti heikentävästi Nummen Kirkonkylän palveluiden kehittymiseen. Nummella on tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa. Saukkolan palvelutason paraneminen vaikuttaa ilmeisesti myös seudun loma-asukkaiden ostokäyttäytymiseen. Hyvä palvelutaso tarjoaa vaihtoehdon kunnan ulkopuolella sijaitseville kauppakeskuksille. 5.423 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 5.424 Vesihuolto Huoltoasema on sen eteläpuolinen maatilan tilakeskus ovat vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. Liiketontti voidaan liittää viettoviemärillä tähän verkostoon. 5.43 Taloudelliset vaikutukset Vesihuollon toteuttaminen ei edellytä oleellisia kustannuksia (kohta 5.423). Havainnekuvan (liite 1) osoittamien liittymäjärjestelyjen tarve aiheutuu suunnitellusta liikerakentamisesta. Suojatiejärjestelyjen tarve aiheutuu osin myös olemassa olevasta huoltoasemasta. Liikenneselvityksen mukaan liittymäjärjestelyjen kustannukset muodostuvat seuraavalla tavalla: 11
Uuden kanavoidun liittymän rakentamisen alustava kokonaiskustannusarvio on 142 000 (alv 0 %). Uusi kanavoitu liittymä 75.000 Sammatintien liittymän kanavoinnin uusiminen 39.000 Tievalaistuksen uusiminen 21.000 Kevyen liikenteen järjestelyt 7.000 5.44 Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan Kysymys on rakennetusta alueesta ja tieympäristöstä, johon ei liity erityisiä luonnonarvoja tai erityisiä maisema-arvoja. Kaava-alue sivuaa valtakunnallisesti arvokasta Nummenjoen-Pusulanjoen viljelylaaksoa (Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Alueen pinta-ala on 6300 ha. Selvityksen mukaan alue edustaa Kiskon-Vihdin järviseudulle tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa kulttuurimaisemaa. Kaava-alueen osalta kysymys on rakennetusta ympäristöstä. Kaavalla ei ole ei ole vaikutusta kulttuurimaiseman arvoihin. Kaava-alueen maisemakuvaa on selvitetty kohdassa 3.12. 5.45 Vaikutus huoltoasematonttiin Maantien alueen (LT) laajentaminen supistaa huoltoasematonttia noin 250 m 2. Rakennusoikeus supistuu vastaavasti noin 38 m 2. Muutoksen jälkeen huoltoasematontin rakennusoikeus on noin 1233 kerrosala-m 2. Toteutettu rakennusoikeus on kartalta mitattuna noin 630 kerrosala-m 2. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnekuvat Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1. Tilanne Sammatintien kiertoliittymän toteutuksen jälkeen on esitetty liitteessä 2. 6.2 Kaavoitus- ja maankäyttösopimus KL-alueen kaavoitus nojautuu kunnan ja SSO:n väliseen kaavoitussopimukseen, minkä nojalla maanomistaja vastaa kaavoituskustannuksista. Ennen asemakaavan hyväksymistä kunnan ja SSO:n kesken on tarkoitus solmia maankäyttösopimus, jolla sovitaan mm. kaavan toteuttamisvastuista. 6.3 Toteuttamisen aikataulu Liiketontin toteuttamisen aikataulu riippuu Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n päätöksistä. Liiketontin sijainti edellyttää, että laaditun liikenneselvityksen ja havainnekuvan (liite 1) osoittamat liikennejärjestelyt ja suojatiejärjestelyt toteutetaan yhtä aikaa liikerakentamisen kanssa. Kunnan on tarpeen sopia tästä SSO:n ja kunnan välisellä maankäyttösopimuksella ennen kaavan hyväksymistä. Voimassa olevan asemakaavan mukainen maantien tilavaraus (LT) perustuu Sammatintien risteykseen suunniteltuun kiertoliittymään. Kysymyksessä on pitkän aikavälin suunnitelma, jonka 12
toteuttaminen ei sisälly tiedossa oleviin tiepiirin toteuttamissuunnitelmiin. Käsillä oleva kaavamuutos ei ole ristiriidassa suunnitelman kanssa. Varautuminen siihen on esitetty liitteessä 2. 6.4 Kulkuoikeuksien järjestäminen ja omistusjärjestelyt Kaavaratkaisulla huoltoaseman nykyinen liittymä siirretään KL-korttelin reunaan siten, että kulku huoltoasematontille tapahtuu KL-alueen kautta (havinnekuva, liite 1). Tätä varten on tarpeen perustaa maanmittaustoimituksessa huoltoasematonttia varten rasitteena kulkuoikeus KL-tontin alueeseen. Samassa yhteydessä on tarpeen sopia myös liittymäalueen rakentamisesta ja ylläpidosta. KL-alue on valtaosin Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n omistuksessa, mutta länsireunan kolmiomainen alue kuuluu viereiseen maatilaan, jonka omistaa Pertti Saukkola (kohta 3.14). Liittymäalueen toteuttaminen edellyttää omistuksen yhtenäisyyttä kyseisellä alueella. Se voidaan toteuttaa esim. kaupan tai asemakaavan laillistumisen jälkeen rakennuspaikan osan lunastuksen perusteella. Helsinki 18.3.2011 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva 2. Havainnekuva pitkällä aikajänteellä 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13